PSALMI 89

Rukous Daavidille annettujen armolupausten täyttämistä.

1. Esrahilaisen Eetanin mietevirsi.

1. Etanin sen Esrahilaisen opetus.

1. Ethanin sen Esrahitin opetus.

1. Yxi Ethanin/ sen Esrahiten Opetus. (Yksi Ethanin/ sen Esrahiten opetus.)

2. Minä laulan Herran armoteoista lakkaamatta, julistan suullani sinun uskollisuuttasi polvesta polveen.

(H89:2) Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,

2. MInä weisan HERran armoista ijancaickisest ja hänen totudens ilmoitan suullani sugusta sucuun.

2. MIne tadhon weisata HERRAN Armoista ijancaikisesta/ ia henen Totudhens ilmoitta swni cansa/ sughusta sucuhun. (Minä tahdon weisata HERRAN armoista iankaikkisesti/ ja hänen totuutensa ilmoittaa suuni kanssa/ suwusta sukuhun..)

3. Minä sanon: ikiajoiksi on armo rakennettu, sinä olet perustanut uskollisuutesi taivaisiin. —

2. Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.

3. Ja sanon: ijancaickinen armo käy ylös ja sinä pidät uscollisest sinun totudes taiwasa.

3. Ja sanon nin/ Ette ydhen ijancaikisen Armon pite yleskeumen/ Ja sine vscolisest pidhet sinun Totudhes * Taiuassa. (Ja sanon niin/ että yhden iankaikkisen armon pitää ylöskäymän/ Ja sinä uskollisesti pidät sinun totuutesi taiwaassa.)

4. Minä olen tehnyt liiton valittuni kanssa, olen palvelijalleni Daavidille vannonut:

3. Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:

4. Minä olen lijton tehnyt walittuni cansa minä olen Dawidille minun palwelialleni wannonut.

4. Mine olen ydhen Lijton tehnyt minun Ulosualittudheni cansa/ Mine olen Dauidille minun Paluelialleni wannonut. (Minä olen yhden liiton tehnyt minun uloswalittujeni kanssa/ Minä olen Dawidille minun palwelijalleni wannonut.)

5. Minä vahvistan sinun jälkeläisesi ikiajoiksi ja rakennan sinulle valtaistuimen polvesta polveen'. Sela.

4. Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, Sela!

5. Haman ijancaickisuteen minä saatan sinulle siemenen ja rakennan sinun istuimes sugusta sucuun. Sela.

5. Haman ijancaikisudheen mine saattan sinulle Siemenen/ ia rakenan sinun Stolis sughusta sucuhun. Sela. (Hamaan iankaikkisuuteen minä saatan sinulle siemenen/ ja rakennan sinun tuolisi suwusta sukuhun. Sela.)

6. Ja taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, ja pyhäin seurakunta sinun uskollisuuttasi.

5. Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.

6. Ja taiwat pitä ylistämän HERra sinun ihmeitäs ja totuttas pyhäin seuracunnasa.

6. Ja ne Taiuaat HERRA pite ylistemen sinun Ihmeites ia sinun Totuttas/ ninen Pyhein Seurakunnas. (Ja ne taiwaat HERRA pitää ylistämän sinun ihmeitäsi ja sinun totuuttasi/ niiden pyhäin seurakunnassa.)

7. Sillä kuka pilvissä on Herran vertainen, kuka Jumalan poikain joukossa on niinkuin Herra?

6. Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?

7. Sillä cuca taitan pilwisä werrata HERraan ? ja cuca on HERran caltainen jumalitten lasten seas ?

7. Sille cuca taita Piluisse HERRAN wertautta? Ja cuca HERRAN caltainen on Jumaloitten lasten seas? (Sillä kuka taitaa pilwissä HERRAN wertautta? Ja kuka HERRAN kaltainen on jumaloitten lasten seassa?)

8. Hän on Jumala, ylen hirmuinen pyhien kokouksessa, peljättävämpi kaikkia, jotka hänen ympärillänsä ovat.

7. Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.

8. Jumala on sangen wäkewä pyhäins cocouxisa ja ihmellinen caickein nijden seas jotca owat hänen ymbärilläns.

8. Jumala on sangen wäkeue ninen Pyheins Cocouxissa/ ia ihmelinen ylitze caikein nijdhen/ iotca henen ymberillens ouat. (Jumala on sangen wäkewä niiden pyhäin kokouksissa/ ja ihmeellinen ylitse kaikkein niiden/ jotka hänen ympärillänsä owat.)

9. Herra, Jumala Sebaot, kuka on voimassa sinun vertaisesi, Herra? Ja sinun uskollisuutesi ympäröitsee sinua.

8. Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.

9. HERra Jumala Zebaoth cuca on nijncuin sinä wäkewä Jumala ? ja sinun totudes on sinun ymbärilläs.

9. HERRA Jumala Zebaoth/ cuca on ninquin sine yxi wäkeue Jumala? ia sinun Totudhes on sinun ymberilles Sine wallitzet ylitze sen hymeueisen Meren/ Sine hilitzet ne paisuuaiset Allot. (HERRA Jumala Zebaoth/ kuka on niinkuin sinä yksi wäkewä Jumala? ja sinun totuutesi on sinun ympärilläsi sinä wallitset ylitse sen hymäwäisen meren/ Sinä hillitset ne paisuwaiset aallot.)

10. Sinä hallitset meren raivon; kun sen aallot kohoavat, sinä ne asetat.

9. Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.

10. Sinä wallidzet pauhawaisen meren sinä hillidzet paisuwaiset allot.

10. Sine löödh Rahabin cooliaxi/ Sine haiotat sinun Wiholises sinun vrhollisel Käsiuardhellas. (Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi/ Sinä hajoitat sinun wihollisesi sinun urhoolliset käsiwarrellasi.)

11. Sinä ruhjoit Rahabin kuin sodassa kaatuneen; väkevällä käsivarrellasi sinä ajoit vihollisesi hajalle.

10. Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.

11. Sinä lyöt Rahabin cuoliaxi sinä hajotat sinun wihollises urhollisella käsiwarrellas.

11. Taiuas ia Maa on sinun/ Sine olet perustanut Maan pirin/ ia mite sijnä siselle on. (Taiwas ja maa on sinun/ Sinä olet perustanut maan piirin/ ja mitä siinä sisällä on.)

12. Sinun ovat taivaat, sinun on myös maa; maanpiirin täysinensä sinä olet perustanut.

11. Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.

12. Taiwas ja maa on sinun sinä olet perustanut maan pijrin ja mitä sijnä on.

12. Pohian ia Etelen olet sine loonut/ Thabor ia HErmon ihastuuat sinun Nimehes. (Pohjan ja etelän olet sinä luonut/ Thabor ja Hermon ihastuwat sinun nimeesi.)

13. Sinä loit pohjoisen ja etelän; sinun nimestäsi riemuitsevat Taabor ja Hermon.

12. Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.

13. Pohjan ja etelän olet sinä luonut Thabor ja Hermon ihastuwat sinun nimees.

13. Sinulle ombi waldainen Käsiuarsi/ wekeue on sinun kädhes/ ia Corkia on sinun Oikiakätes. (Sinulla ompi waltainen käsiwarsi/ wäkewä on sinun kätesi/ ja korkea on sinun oikea kätesi.)

14. Sinulla on käsivarsi voimaa täynnä, väkevä on sinun kätesi, korotettu sinun oikea kätesi.

13. Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.

14. Sinulla on woimallinen käsiwarsi wäkewä on sinun kätes ja corkia on sinun oikia kätes.

14. Wanhurskaus ia Domio on sinun Stolis wahuistos/ Armo ia Totuus ouat sinun Casuos edes. (Wanhurskaus ja tuomio on sinun tuolisi wahwistus/ Armo ja totuus owat sinun kaswosi edessä.)

15. Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi perustus, armo ja totuus käy sinun kasvojesi edellä.

14. Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.

15. Wanhurscaus ja duomio on sinun istuimes wahwistus armo ja totuus owat sinun caswos edes.

15. Autuas on se Canssa/ ioca taita ihastuua/ HERRA/ heiden pite waeldaman sinun Casuos walkiudhesa. (Autuas on se kansa/ joka taitaa ihastua/ HERRA/ heidän pitää waeltaman sinun kaswosi walkeudessa.)

16. Autuas se kansa, joka tuntee juhlariemun, ne, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeudessa, Herra!

15. Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.

16. Autuas on se Canssa joca ihastua taita HERra heidän pitä waeldaman sinun caswos walkeudesa.

16. Heiden pite iocapeiue iloitzeman sinun Nimestes/ ia sinun Wanhurskaudhesas cunnialliset oleman. (Heidän pitää jokapäiwä iloitseman sinun nimestäsi/ ja sinun wanhurskaudestasi kunnialliset oleman.)

17. He riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivinänsä, ja sinun vanhurskautesi voimasta heidät korotetaan.

16. Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.

17. Heidän pitä iloidzeman jocapäiwä sinun nimestäs ja sinun wanhurscaudesas cunnialliset oleman.

17. Sille sine olet heiden Wäkewydhens kerskaus/ Ja sinun Armos cautta/ sine meiden Saruen ylesnostat. (Sillä sinä olet heidän wäkewyytensä kerskaus/ Ja sinun armosi kautta/ sinä meidän sarwen ylösnostat.)

18. Sillä sinä olet heidän väkevyytensä, heidän kaunistuksensa, ja sinä armossasi kohotat meidän sarvemme.

17. Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.

18. Sillä sinä olet heidän wäkewydens kerscaus ja sinun armos cautta nostat sinä meidän sarwem.

18. Sille HERRA ombi meiden Kilpen/ Ja se Pyhe Israelis ombi meiden Kuningan. (Sillä HERRA ompi meidän kilpen/ ja se Pyhä Israelissa ompi meidän kuninkaan.)

19. Sillä meidän kilpemme on Herran huomassa, meidän kuninkaamme on Israelin Pyhän huomassa.

18. Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.

19. Sillä HERra on meidän kilpem ja Pyhä Israelis on meidän Cuningam.

19. Silloin sine puhut Näwyse sinun Pyhilles/ Ja sanoit. (Silloin sinä puhut näyissä sinun pyhillesi/ ja sanoit.)

20. Silloin sinä näyssä puhuit hurskaillesi ja sanoit: Minä olen pannut avun sankarin käteen, olen kansan keskeltä korottanut valittuni:

19. Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.

20. SIlloin sinä puhuit näwyisä pyhilles ja sanoit: minä olen Sangarin herättänyt auttaman minä olen corgottanut yhden walitun Canssasta.

20. Mine olen ydhen Kempin ylesherättenyt/ ionga auttaman pite/ Mine olen ylescorghottanut Ydhen Uloswalitun Canssasta. (Minä olen yhden kempin ylösherättänyt/ jonka auttaman pitää/ Minä olen ylöskorottanut yhden uloswalitun kansasta.)

21. minä olen löytänyt Daavidin, palvelijani, olen voidellut hänet pyhällä öljylläni.

20. Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.

21. Minä olen löytänyt palweliani Dawidin minä olen hänen woidellut pyhällä öljylläni.

21. Mine olen leutenyt minun Palueliani Dauidin/ Mine olen henen woidhellut minun Pyhen Öliuni cansa. (Minä olen löytänyt minun palwelijani Dawidin/ Minä olen hänen woidellut minun pyhän öljyni kanssa.)

22. Minun käteni on lujasti tukeva häntä, minun käsivarteni on häntä vahvistava.

21. Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.

22. Minun käteni tuke händä ja minun käsiwarteni wahwista händä.

22. Minun käteni pite henen ylespitemen/ ia minun Käsiuarteni hende wahuistaman. (Minun käteni pitää hänen ylöspitämän/ ja minun käsiwarteni häntä wahwistaman.)

23. Ei vihollinen yllätä häntä, eikä vääryyden mies häntä sorra;

22. Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.

23. Ei pidä wiholliset händä woittaman ja wäärät ei pidä händä sulloman.

23. Ei pidhe wiholiset hende ylitzeuoittaman/ Ja ne Wääret ei pidhe hende alassulloman. (Ei pidä wiholliset häntä ylitse woittaman/ Ja ne wäärät ei pidä häntä alassulloman.)

24. vaan minä hävitän hänen ahdistajansa hänen edestänsä ja lyön hänen vihamiehensä maahan.

23. Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.

24. Waan minä lyön hänen wihollisens hänen edestäns ja jotca händä wihawat tahdon minä waiwata.

24. Waan mine tadhon henen Wiholisens lödhe henen edestens/ ia iotca hende wihauat/ mine tadhon waiuata. (Waan minä tahdon hänen wihollisensa lyödä hänen edestänsä/ ja jotka häntä wihaawat/ minä tahdon waiwata.)

25. Minun uskollisuuteni ja armoni on hänen kanssansa, ja minun nimessäni kohoaa hänen sarvensa.

24. Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.

25. Mutta minun totuudeni ja armoni pitä hänen tykönäns oleman ja hänen sarwens pitä minun nimeni nostettaman.

25. Mutta minun Totudheni ia Armoni pite henen tykenens oleman/ Ja henen Saruens pite minun Nimeheni ylesnostettaman. (Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman/ Ja hänen sarwensa pitää minun nimeheni ylösnostettaman.)

26. Minä asetan hänen kätensä vallitsemaan merta ja virtoja hänen oikean kätensä.

25. Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.

26. Minä asetan hänen kätens mereen ja hänen oikian kätens wirtoihin.

26. Mine tadhon asetta henen Kätens Merehen/ ia henen Oikiakätens Wirtoihin. (Minä tahdon asettaa hänen kätensä merehen/ ja hänen oikean kätensä wirtoihin.)

27. Hän kutsuu minua: 'Sinä olet minun isäni, sinä minun Jumalani ja pelastukseni kallio.'

26. Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.

27. Näin hänen pitä minun cudzuman: sinä olet minun Isän minun Jumalan ja turwan joca minua autta.

27. Nein henen pite minua cutzuman/ Sine olet minun Iseni/ Minun Jumalani ia Turuani/ ioca minua autta. (Näin hänen pitää minua kutsuttaman/ Sinä olet minun Isäni/ Minun Jumalani ja turwani/ joka minua auttaa.)

28. Ja minä asetan hänet esikoiseksi, maan kuninkaista korkeimmaksi.

27. Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.

28. Ja minä asetan hänen esicoisexi caickein corkeimmaxi Cuningasten seas maan päällä.

28. Ja mine tadhon asetta henen Esicoisexi/ Caickein corkeimaxi Kuningasten seas Maan päle. (Ja minä tahdon asettaa hänen esikoiseksi/ Kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.)

29. Minä säilytän armoni hänelle iankaikkisesti, ja minun liittoni hänen kanssaan on luja.

28. Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.

29. Minä pidän hänelle armoni tähdellä ijancaickisest ja minun lijttoni pitä hänelle wahwa oleman.

29. Iiancaikisesta mine tadhon henelle minun Armoni tedhelepite/ Ja minun Lijttoni pite henelle wahuan oleman. (Iankaikkisesti minä tahdon hänelle minun armoni tähdellä pitää/ Ja minun liittoni pitää hänelle wahwa oleman.)

30. Minä annan hänen jälkeläistensä säilyä iäti ja hänen valtaistuimensa niin kauan, kuin taivaat pysyvät.

29. Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.

30. Minä annan hänelle ijancaickisen siemenen ja wahwistan hänen istuimens nijncauwan cuin taiwat pysywät.

30. Mine tadhon henelle ijancaikisen Siemenen anda/ Ja henen Stolins ylöspite/ nincauuan quin Taiuat pysyuet. (Minä tahdon hänelle iankaikkisen siemenen antaa/ Ja hänen tuolinsa ylöspitää/ niinkauan kuin taiwaat pysywät.)

31. Jos hänen poikansa hylkäävät minun lakini eivätkä vaella minun oikeuksieni mukaan,

30. Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,

31. MUtta jos hänen lapsens minun Lakini hyljäwät ja ei waella minun oikeudesani.

31. MUtta ios henen Lapsens minun Lakini ylenandauat/ Ja euet waella minun Oikiudhessani. (Mutta jos hänen lapsensa minun lakini ylenantawat/ Ja eiwät waella minun oikeudessani.)

32. jos he minun säädökseni rikkovat eivätkä noudata minun käskyjäni,

31. Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;

32. Jos he minun säätyni rijwawat ja ei minun käskyjäni pidä.

32. Jos he minun Sätyni riuauat/ ia euet minun Keskyeni pidhe. (Jos he minun säätyni riiwaawat/ ja eiwät minun käskyäni pidä.)

33. niin minä rankaisen vitsalla heidän rikoksensa ja heidän pahat tekonsa vitsauksilla;

32. Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.

33. Nijn minä heidän syndins widzalla rangaisen ja heidän pahat tecons haawoilla.

33. Nin mine tadhon heiden Synnins Witzalla rangaista/ Ja heiden Pahatteghonsa haauoilla. (Niin minä tahdon heidän syntinsä witsalla rangaista/ Ja heidän pahat tekonsa haawoilla.)

34. mutta armoani en minä ota häneltä pois enkä vilpistele uskollisuudestani.

33. Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.

34. Mutta minun armojani en minä hänestä käännä pois engä salli minun totudeni wilpistellä.

34. Mutta minun Armoiani en tadho/ Heneste poiskäendä/ engä salli minun Totudheni wilpistelle. (Mutta minun armojani en tahdo/ Hänestä poiskääntää/ enkä salli minun totuuteni wilpistellä.)

35. En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt.

34. En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.

35. En minä rijwa lijttoani ja mitä minun suustani käynyt on en minä muuta.

35. Em mine tadho minun Lijttoni riuata/ ia mite minun Suustani vloskeunyt on/ em mine tacaperinwedhe. (En minä tahdo minun liittoni riiwata/ ja mitä minun suustani uloskäynyt on/ en minä takaperin wedä.)

36. Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valhettele:

35. Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.

36. Minä olen wihdoin wannonut pyhydeni cautta en minä Dawidille walhettele.

36. Widhoin mine olen wannonut minun Pyhydheni cautta/ Em mine tadho Dauidin edes waledhella. (Wihdoin minä olen wannonut minun pyhyyteni kautta/ En minä tahdo Dawidin edessä walehdella.)

37. Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko,

36. Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.

37. Hänen siemenens on olewa ijancaickisest ja hänen istuimens minun edesäni nijncuin Auringo.

37. Henen siemenens pite ijancaikisesta oleman/ Ja henen Stolins minun edesseni ninquin Auringoinen. (Hänen siemenensä pitää iankaikkisesti oleman/ Ja hänen tuolinsa minun edessäni niinkuin aurinkoinen.)

38. se pysyy lujana iankaikkisesti niinkuin kuu. Ja todistaja pilvissä on uskollinen.' Sela.

37. Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, Sela!

38. Ja nijncuin Cuu wahwistetan hän ijancaickisest ja on wahwana nijncuin todistus pilwisä. Sela.

38. Ja ninquin se Cw/ pite henen wahuistettaman ijancaikisesta/ Ja ninquin se Todhistos piluis wissin oleman. Sela. (Ja niinkuin se kuu/ pitää hänen wahwistettaman iankaikkisesti/ Ja niinkuin se todistus pilwissä wissin oleman. Sela.)

39. Ja kuitenkin sinä hylkäsit voideltusi ja pidit häntä halpana ja olet vihastunut häneen.

38. Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.

39. WAan nyt sinä syöxät ja heität pois ja wihastut woidellulles.

39. WAan nyt sine poissöxet ia poisheitet/ Ja wihastut sinun woidheltus cansa. (Waan nyt sinä poissyökset ja poisheität/ Ja wihastut sinun woideltusi kanssa.)

40. Sinä olet purkanut palvelijasi liiton, olet häväissyt hänen kruununsa, olet heittänyt sen maahan.

39. Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.

40. Sinä särjet palwelias lijton ja tallat hänen cruununs maahan.

40. Sine seriet sinun Paluelias Lijton/ ia alastallat henen Crununs mahan. (Sinä särjet sinun palwelijasi liiton/ ja alastallaat hänen kruununsa maahan.)

41. Sinä olet särkenyt kaikki hänen muurinsa, olet pannut raunioiksi hänen linnoituksensa.

40. Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.

41. Sinä ricot hänen muurins ja annat hänen linnans särjettä.

41. Sine ricot henen Murinsa/ Ja annat henen Linnansa seriette. (Sinä rikot hänen muurinsa/ Ja annat hänen linnansa särjettää.)

42. Kaikki tienkulkijat ovat häntä ryöstäneet, hän on joutunut naapuriensa häväistäväksi.

41. Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.

42. Händä raatelewat caicki ohidzekäywäiset hän on tullut läsnäolewaisillens nauroxi.

42. Hende raateleuat caiki ne ohitzekeuueiset/ Hen on tullut/ henen Naburillens Nauroxi. (Häntä raatelewat kaikki ne ohitsekäywäiset/ Hän on tullut/ hänen naapurillensa nauruksi.)

43. Sinä olet korottanut hänen vihollistensa oikean käden, olet tuottanut ilon kaikille hänen vihamiehillensä.

42. Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.

43. Sinä corgotat hänen wihollistens oikian käden ja ilahutat caicki hänen wainollisens.

43. Sine yleskorghotat henen Wiholistens Oikiankädhen/ Ja ilahutat caiki henen wainolisens. (Sinä ylöskorotat hänen wihollistensa oikean käden/ Ja ilahdutat kaikki hänen wainollisensa.)

44. Sinä olet kääntänyt takaisin hänen miekkansa terän etkä ole sodassa pitänyt häntä pystyssä.

43. Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,

44. Hänen mieckans woiman olet sinä myös ottanut pois ja et salli hänen woitta sodasa.

44. Henen Miecans woiman sine olet mös poisottanut/ ia et sine salli henen woitta sodhassa. (Hänen miekkansa woiman sinä olet myös poisottanut/ ja et sinä salli hänen woittaa sodassa.)

45. Sinä olet tehnyt hänen loistostansa lopun ja olet syössyt maahan hänen valtaistuimensa.

44. Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.

45. Sinä häwitit hänen puhtaudens ja paiscat hänen istuimens maahan.

45. Sine häuitit henen Puchtaudhens/ ia paiskat henen Stolins Maan päle. (Sinä häwitit hänen puhtautensa/ ja paiskaat hänen tuolinsa maan päälle.)

46. Sinä olet lyhentänyt hänen nuoruutensa päivät, olet hänet häpeällä peittänyt. Sela.

45. Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, Sela!

46. Sinä lyhennät hänen nuorudens ajat ja peität hänen häpiällä. Sela.

46. Sine lyhennet henen Norudhens aiat/ Ja peitet henen häpien cansa. Sela. (Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat/ Ja peität hänen häpeän kanssa. Sela.)

47. Kuinka kauan sinä, Herra, itsesi yhäti kätket? Kuinka kauan sinun vihasi tulena palaa?

46. Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?

47. HERra cuinga cauwan sinä sinus nijn salat ? ja annat hirmuisudes pala nijncuin tulen ?

47. HERRA/ quincauuan sine tadhot ratki sinus nin salata? Ja annat sinun Hirmudhes pala ninquin Tulen? (HERRA/ kuinkauan sinä tahdot ratki sinussa niin salata? Ja annat sinun hirmuitesi palaa niinkuin tulen?)

48. Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on, kuinka katoavaisiksi sinä olet luonut kaikki ihmislapset.

47. Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?

48. Muista cuinga lyhyt minun elämän on mixis tahdoit caicki ihmiset huckan luoda ?

48. Muista/ quinga lyhyt minun Elemen on/ Mixis tadhot caiki Inhimiset huckan loodhuxi saatta? (Muista/ kuinka lyhyt minun elämäni on/ Miksis tahdot kaikki ihmiset hukkaan luoduksi saattaa?)

49. Kuka on se mies, joka jää eloon eikä kuoloa näe, joka pelastaa sielunsa tuonelan kädestä? Sela.

48. Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? Sela!

49. Cuca elä ja ei näe cuolemata ? joca sieluns Helwetin käsistä pelasta ? Sela.

49. Cussa on iocu quin elepi/ ia ei näe Coolematta? Joca Sielunsa Heluetin käsiste pelastapi? Sela. (Kussa on joku kuin elääpi/ ja ei näe kuolematta? Joka sielunsa helwetin käsistä pelastaapi? Sela.)

50. Herra, missä ovat sinun entiset armotekosi, jotka sinä uskollisuudessasi vannoit Daavidille?

49. Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?

50. HERra cusa owat sinun endiset armos ? jotcas Dawidille wannonut olet sinun totudesas ?

50. HERRA/ cussa ouat sinun entiset Armos? Jotcas Dauidhille wannonut olet sinun Totudhesas? (HERRA/ kussa owat sinun entiset armosi? Jotkas Dawidille wannonut olet sinun totuudessasi?)

51. Ajattele, Herra, palvelijaisi häpäisyä ja mitä minun kaikilta noilta monilta kansoilta täytyy povessani kestää,

50. Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,

51. Muista HERra palwelias pilcka jonga minä cannan helmasani caikista nijn monista Canssoista.

51. Muista HERRA sinun Palueliadhes pilcan päle/ Jonga mine cannan helmassani/ caikista nin monista Canssoista. (Muista HERRA sinun palwelijasi pilkan päälle/ Jonka minä kannan helmassani/ kaikista niin monista kansoista.)

52. kun, Herra, sinun vihollisesi herjaavat, herjaavat sinun voideltusi askeleita.

51. Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.

52. Joilla Herra wihollises sinua pilckawat joilla he pilckawat sinun woideltuis jäljet.

52. Joilla HERRA sinun Wiholises sinua pilcauat/ Joilla he pilcauat ia Jalghoillans tallauat sinun Christuses. (Joilla HERRA sinun wihollisesi sinua pilkkaawat/ Joilla he pilkkaawat ja jaloillansa tallaawat sinun Kristuksesi.)

53. Kiitetty olkoon Herra iankaikkisesti. Amen, amen.

52. Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!

53. Kijtetty olcon HERRA ijancaickisest Amen Amen.

53. Kijtetty olcohon HERRA ijancaikisesta/ AMEN/ AMEN. (Kiitetty olkohon HERRA iankaikkisesti/ AMEN/ AMEN.)