PSALMI 46

Jumala on meidän linnamme.

1. Veisuunjohtajalle; koorahilaisten laulu, korkeassa äänialassa.

1. Koran lasten veisu nuoruudesta, edelläveisaajalle.

1. Corahn lasten weisu nuorudest edelläweisattapa.

1. Yxi Corachin Lasten Weisu/ sijte Norudhesta/ edelweisattapa/ Alamothin päle. (Yksi Corahin lasten weisuu/ siitä nuoruudesta/ edeltäweisattawa/ Alamothin päälle.)

2. Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva.

(H46:2) Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, joka on sangen sovelias apu tuskissa.

2. JUmala on meidän turwam ja wäkewydem joca on sowelias apu tuskisa.

2. JUmala ombi meiden Turuan ia Wäkewydhen/ Yxi Apu nijsse swrissa tuskissa/ iotca meiden pälen ouat sattuneet. (Jumala ompi meidän turwan ja wäkewyytein/ Yksi apu niissä suurissa tuskissa/ jotka meidän päällen owat sattuneet.)

3. Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat,

2. Sentähden emme pelkää, jos vielä maailma hukkuis, ja vuoret keskelle merta vajoisivat,

3. Sentähden en me pelkä jos wielä mailma huckuis ja wuoret keskelle merta wajoisit.

3. Senteden eipe me miteken pelke/ ios wiele Mailma huckuis/ Ja wooret keskellen Merte waiosit. (Sentähden eipä me mitäkään pelkää/ jos wielä maailma hukkuisi/ Ja wuoret keskelle merta wajoisit.)

4. vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta. Sela.

3. Vaikka vielä meri pauhais ja lainehtis, niin että siitä pauhinasta mäet kukistuisivat, Sela!

4. Waicka wielä meri pauhais ja lainedis nijn että sijtä pauhinasta mäet cukistuisit. Sela.

4. Waicka wiele Meri pauhais ia culkis/ nin ette sen paisumisen tedhen/ Mäet alascukistuisit. Sela. (Waikka wielä meri pauhaisi ja kulkisi/ niin että sen paisumisen tähden/ mäet alaskukistuisit. Sela.)

5. Virta lähteinensä ilahuttaa Jumalan kaupungin, Korkeimman pyhät asunnot.

4. Kuitenkin on Jumalan kaupunki ihana virtoinensa, jossa Korkeimman pyhät asumiset ovat.

5. Cuitengin on Jumalan Caupungi ihana wirtoinens josa corkeimman pyhät asumiset owat.

5. Quitengi pite se Jumalan Caupungi carskist lustilinen oleman/ henen Wirtains cansa/ iossa ne pyhet sen Corkeiman Asumiset ouat. (Kuitenkin pitää se Jumalan kaupunki karskisti lustillinen oleman/ hänen wirtainsa kanssa/ jossa ne pyhät sen korkeimman asumiset owat.)

6. Jumala on sen keskellä, ei se horju, Jumala auttaa sitä jo aamun koittaessa.

5. Jumala on hänen keskellänsä, sentähden se kyllä pysyy: Jumala auttaa häntä varhain.

6. Jumala on hänen tykönäns sentähden se kyllä pysy Jumala autta händä warahin.

6. Jumala ombi heiden tykenens sielle siselle/ Senteden se kylle pysypi/ Jumala auttapi hende warahin. (Jumala ompi heidän tykönänsä siellä sisällä/ Sentähden se kyllä pysyypi/ Jumala auttaapi häntä warhain.)

7. Pakanat pauhaavat, valtakunnat horjuvat; kun hän jylisee, huojuu maa.

6. Pakanain pitää hämmästymän ja valtakunnat lankeeman; ja maa hukkuu, kuin hän äänensä antaa.

7. Pacanain pitä hämmästymän ja waldacunnat langeman ja maa hucku cosca hän änens anda.

7. Pacanadhen pite hemmestymen/ ia ne Kuningadhen waldakunnat langeman/ ia Maa huckupi/ coska hen änens andapi. (Pakanaiden pitää hämmästymän/ ja ne kuninkaiden waltakunnat lankeeman/ ja maa hukkuupi/ koska hän äänensä antaapi..)

8. Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. Sela.

7. Herra Zebaot on meidän kanssamme, Jakobin Jumala on meidän tukemme, Sela!

8. HERra Zebaoth on meidän cansam Jacobin Jumala on meidän tukem. Sela.

8. Se HERRA Zebaoth on meiden cansan/ se Jacobin Jumala ombi meiden Tuken. Sela. (Se HERRA Zebaoth on meidän kanssan/ se Jakobin Jumala ompi meidän tukena. Sela.)

9. Tulkaa, katsokaa Herran töitä, hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä:

8. Tulkaat ja katsokaat Herran tekoja, joka maan päällä senkaltaiset hävitykset tekee,

9. Tulcat ja cadzocat HERran tecoja joca maan päällä sencaltaiset häwityxet teke.

9. Tulcat/ ia catzocat ne HERRAN teghot/ ioca Maan päle sencaltaiset haiotoxet tekepi. (Tulkaat/ ja katsokaat ne HERRAN teot/ joka maan päälle senkaltaiset hajoitukset tekeepi.)

10. hän lopettaa sodat maan ääriin saakka, hän särkee jousen, taittaa keihään, polttaa sotavaunut tulessa.

9. Joka hallitsee sodat kaikessa maailmassa, joka joutsen särkee ja rikkoo keihään, ja rattaat tulessa polttaa.

10. Joca hillidze sodat caikes mailmas joca joudzen särke ja ricko keihät ja rattat tulesa poltta.

10. Joca hilitze Sodhat caikes Mailmas/ Joca Joutzen serke/ ia rickopi Keihet ia Rattat tulesa ylespolta. (Joka hillitsee sodat kaikessa maailmassa/ joka jousen särkee/ ja rikkoopi keihäät ja rattaat tulessa ylöspolttaa.)

11. Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä.

10. Lakatkaat ja tietäkäät, että minä olen Jumala: minä olen voittava kunnian pakanain seassa ja minä ylennetään maan päällä.

11. Lacatcat ja tundecat minua Jumalaxi minä olen woittawa cunnian pacanain seas ja minä yletän maan päällä.

11. Lacatka/ ia tundekat ette mine Jumala olen/ minun pite Cunnian woittaman Pacanain seas/ ia minun pite ylistoxen Maan päle saaman. (Lakatkaa/ ja tuntekaat että minä Jumala olen/ minun pitää kunnian woittaman pakanain seassa/ ja minun pitää ylistyksen maan päällä saaman.)

12. Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. Sela.

11. Herra Zebaot on meidän kanssamme: Jakobin Jumala on meidän tukemme, Sela!

12. HERRA Zebaoth on meidän cansam Jacobin Jumala on meidän tukem. Sela.

12. Se HERRA Zebaoth on meiden cansan/ se Jacobin Jumala ombi meiden Tuken. Sela. (Se HERRA Zebaoth on meidän kanssan/ se Jakobin Jumala ompi meidän tuken. Sela.)