PSALMI 116

Pelastetun kiitosvirsi.

1. Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni;

1. Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;

1. SItä minä racastan että HERra cuuldele minun rucouxeni änen.

1. SIte mine racastan/ Ette HERRA minun Rucouxeni änen cwldele. (Sitä minä rakastan/ että HERRA minun rukoukseni äänen kuuntelee.)

2. sillä hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani.

2. Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.

2. Että hän corwans callista minun puoleeni sentähden minä rucoilen händä elinaicanani.

2. Ette hen Coruans minun poleeni callisti/ Senteden mine hende Auxenihwdhan minun Eliaicanani. (että hän korwians minun puoleeni kallisti/ Sentähden minä hänta awukseni huudan minun elinaikanani.)

3. Kuoleman paulat piirittivät minut, tuonelan ahdistukset kohtasivat minua; minä jouduin hätään ja murheeseen.

3. Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan.

3. Cuoleman paulat owat minun pijrittänet ja helwetin ahdistuxet owat minun löytänet minä tulin waiwaan ja tuscaan.

3. Ne Cooleman Paulat ouat minun ymberipiritenyet/ Ja ne Heluetin adhistoxet ouat minun leutenyet/ Mine leusin waiuan ia tuskan. (Ne kuoleman paulat owat minun ympäripiirittäneet/ ja ne helwetin ahdistukset owat minun löytäneet/ Minä löysin waiwan ja tuskan.)

4. Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä: Oi Herra, pelasta minun sieluni!

4. Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!

4. Mutta minä rucoilin HERran nime o HERra pelasta minun sielun.

4. Mutta mine auxenihwsin HERRAN Nimen/ O HERRA pelasta minun Sielun. (Mutta minä awukseni huudan HERRAN nimeä/ Oi HERRA pelasta minun sieluni.)

5. Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias.

5. Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.

5. HERra on armollinen ja oikia ja meidän Jumalam on laupias.

5. Se HERRA on Armolinen ia Oikia/ ia meiden Jumalan ombi Laupias. (Se HERRA on armollinen ja oikea/ ja meidän Jumalan ompi laupias.)

6. Herra varjelee yksinkertaiset; minä olin viheliäinen, mutta hän auttoi minua.

6. Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.

6. HERra hän kätke yxikertaiset cuin minä macaisin alla nijn hän minua autti.

6. HERRA hen ketkepi ne Yxikerdaiset/ Quin mine allamacasin/ nin hen minua autti. (HERRA hän kätkeepi ne yksinkertaiset/ kuin minä alla makasin/ niin hän minua autti.)

7. Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin.

7. Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.

7. Ole nyt taas rauhas minun sielun: sillä HERra teke hywästi sinulle.

7. Ole nyt taas rauhas minun Sielun/ Sille HERRA hyuestitekepi sinulle. (Ole nyt taas rauhassa minun sieluni/ Sillä HERRA hywästi tekeepi sinulle.)

8. Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta.

8. Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.

8. Sillä sinä olet minun sieluni rewäisnyt pois cuolemast minun silmäni kyynelistä minun jalcani combastuxesta.

8. Sille sine olet minun Sieluni Coolemasta poisreuäisnyt/ Minun Silmeni Kyneliste/ Minun Jalcani poisreueisnijt combastoxest. (Sillä sinä olet minun sieluni kuolemasta poisrewäissyt/ minun silmäni kyynelistä/ Minun jalkani poisrewäisit kompastuksesta.)

9. Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa.

9. Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.

9. Minä waellan HERran edes eläwitten maasa. LAT. $ CXV.

9. Mine tadhon sijs waelda HERRAN edes/ Ninen Eeleuiten Maassa. (Minä tahdon siis waeltaa HERRAN edessä/ niiden eläwien maassa.)

10. Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu.

10. Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.

10. MInä uscon sentähden minä puhun mutta minä sangen waiwatan.

10. Mine Uskon/ senteden mine puhun/ Mutta mine sangen waiuataan. (Minä uskon/ sentähden minä puhun/ mutta minä sangen waiwataan.)

11. Minä sanoin hädässäni: Kaikki ihmiset ovat valhettelijoita.

11. Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.

11. Minä sanoin hämmästyxesäni caicki ihmiset owat walehteliat.

11. Mine sanoin minun hemmestöxesäni/ Caiki Inhimiset ouat Walecteliat. (Minä sanoin minun hämmästyksessäni/ kaikki ihmiset owat walehtelijat.)

12. Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan?

12. Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?

12. Cuinga minä maxan HERralle caicki hänen hywät tecons jotca hän minulle teki ?

12. Quinga minun pite HERRALLE maxaman/ caiki henen Hyuetteghonsa/ iotca hen minulle teki? (Kuinka minun pitää HERRALLE maksaman/ kaikki hänen hywät tekonsa/ jotka hän minulle teki?)

13. Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä.

13. Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.

13. Minä otan sen autualisen calkin ja saarnan HERran nimen.

13. Mine tadhon sen teruelisen Calkin otta/ ia sen HERRAN Nimen sarnata. (Minä tahdon sen terweellisen kalkin ottaa/ ja sen HERRAN nimeen saarnata.)

14. Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.

14. Minä maksan lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.

14. Minä maxan lupauxeni HERralle caiken hänen Canssans edesä.

14. Mine tadhon Lupauxeni maxa HERRALLE caiken henen Canssans edes. (Minä tahdon lupaukseni maksaa HERRALLE kaiken hänen kansansa edessä.)

15. Kallis on Herran silmissä hänen hurskaittensa kuolema.

15. Hänen pyhäinsä kuolema on kallis Herran edessä.

15. Hänen pyhäins cuolema on callis HERran edesä.

15. Se henen Pyheins Coolema/ ombi Callis HERRAN edes. (Se hänen pyhäinsä kuolema/ ompi kallis HERRAN edessä.)

16. Oi Herra, minä olen sinun palvelijasi, sinun palvelijasi minä olen, sinun palvelijattaresi poika! Sinä päästit minun siteeni.

16. O Herra! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt.

16. O HERra minä olen sinun palwelias sinun pijcas poica sinä olet minun siteni rewäisnyt ricki.

16. O HERRA mine olen sinun Paluelias/ Mine olen sinun Paluelias/ Sinun Picas poica/ Sine olet minun Siteeni rickireueisnyt. (Oi HERRA minä olen sinun palwelijasi/ Minä olen sinun palwelijasi/ sinun piikasi poika/ sinä olet minun siteeni rikkirewäissyt.)

17. Sinulle minä uhraan kiitosuhrin ja huudan avukseni Herran nimeä.

17. Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja Herran nimeä saarnaan.

17. Minä uhran sinulle kijtosta ja HERran nime saarnan.

17. Sinulle mine tadhon Lijtostwffrata/ Ja sen HERRAN Nimen sarnata. (Sinulle minä tahdon kiitosta uhrata/ ja sen HERRAN nimeen saarnata.)

18. Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä

18. Minä maksan Herralle lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä,

18. Minä maxan HERralle lupauxeni caiken hänen Canssans edesä.

18. Mine tadhon HERRALLE minun Lupauxeni maxa/ caiken henen Canssans edes. (Minä tahdon HERRALLE minun lupaukseni maksaa/ kaiken hänen kansansa edessä.)

19. Herran huoneen esikartanoissa, sinun keskelläsi, Jerusalem. Halleluja!

19. Herran huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja!

19. HERran huonen esicartanoisa keskellä sinua Jerusalem. Halleluja.

19. Nijsse HERRAN Honeen Esicartanois/ keskella sinus Jerusalem. Halleluia. (Niissä HERRAN huoneen esikartanoissa/ keskellä sinuas Jerusalem. Halleluja.)