1 luku

Herra on kaikkivaltias kostaja. Hän on kostava Niinivelle.

1. Ennustus Niinivestä. Elkosilaisen Naahumin näyn kirja.

1. Tämä on Niniven kuorma, ja Nahumin Elkosilaisen ennustuskirja.

1. TÄmä on Niniwen cuorma ja Nahumin ennustuskirja Elkost.

1. TEME on se Raskaus Nineuen ylitze/ ia se Nahumin Elkost/ Ennustos. (Tämä on se raskaus Niniwen ylitse/ ja se Nahumin Elkosta/ ennustus.)

2. Kiivas Jumala ja kostaja on Herra. Herra on kostaja ja vihastuvainen. Herra kostaa vihollisilleen ja pitää vihaa vihamiehillensä.

2. Herra on kiivas Jumala ja kostaja, ja Herra on kostaja ja vihainen; Herra on kostaja vihollisiansa vastaan, joka ei vainollisiansa unohda.

2. HERra on kijwas Jumala ja costaja ja HERra on costaja ja hirmuinen.

2. HERRA on yxi kiuas Jumala/ ia Costaia/ Ja/ yxi Costaia on HERRA ia hirmulinen. (HERRA on yksi kiiwas Jumala/ ja kostaja/ Ja/ yksi kostaja on HERRA ja himullinen.)

3. Herra on pitkämielinen ja suuri voimassansa, mutta Herra ei jätä rankaisematta. Hänen tiensä käy tuulispäässä ja myrskyssä, ja pilvi on hänen jalkojensa tomu.

3. Herra on pitkämielinen ja suuri voimassa, jonka edessä ei kenkään ole viatoin; Herran tie on tuulessa ja tuulispäässä jonka jalkain tomu pilvi on.

3. HERra on costaja wihollisians wastan ja joca ei hänen wainollisians unohda. HERra on kärsiwäinen ja suuri woimasta jonga edes ei kengän ole wiatoin: hän on HERra jonga tiet tuulis ja tuulispäis owat jonga jalcain tomu pilwi on.

3. HERRA on yxi Costaia henen Wiholistens wastan/ ia ioca henen Wainolisians ei vnochda. HERRA on Kersiueinen/ ia swri woimasta/ ia ei mite iete rangaitzemat. Henpe HERRA on/ ionga Tiet twlis ia * Twlispäis ouat/ ia henen Jalcains alla paxut piluet. (HERRA on yksi kostaja hänen wihollistansa wastaan/ ja joka hänen wainollisiansa ei unohda. HERRA on kärsiwäinen/ ja suuri woimasta/ ja ei mitään jätä rankaiseman. Hänpä HERRA on/ jonka tiet tuulissa ja tuulispäissä owat/ ja hänen jalkainsa alla paksut pilwet.)

4. Hän nuhtelee merta ja kuivaa sen, ja kaikki virrat hän ehdyttää. Baasan ja Karmel kuihtuvat, ja Libanonin kukoistus kuihtuu.

4. Joka nuhtelee merta, ja kuivaa sen, ja tekee kaikki virrat kuivaksi; Basan ja Karmel taipuu, ja se nääntyy mitä Libanonin vuorella kukoistaa.

4. Joca nuhtele merta ja cuiwa sen ja teke caicki wirrat märjättömäxi. Basan ja Carmel taipu ja se näändy mitä Libanonin wuorella cucoista.

4. Joca nuctele Meren ia quiuapi sen/ ia caiki Wirdhat meriettömexi tekepi. Basan ia Carmel taipupi/ ia mite sen woren Libanon päle cucoista/ nändypi. (Joka nuhtelee meren ja kuiwaapi sen/ ja kaikki wirrat märättömäksi tekeepi. Basan ja Carmel taipuupi/ ja mitä sen wuoren Libanonin päällä kukoistaa/ nääntyypi.)

5. Vuoret järkkyvät hänen edessänsä ja kukkulat sulavat. Hänen kasvojensa voimasta kohoaa maa, maanpiiri ja kaikki sen asuvaiset.

5. Vuoret vapisevat hänen edessänsä, ja kukkulat sulavat; maa palaa hänen edessänsä, ja maan piiri, ja kaikki, jotka siinä asuvat.

5. Wuoret wapisewat hänen edesäns ja cuckulat huckuwat maa pala hänen edesäns ja maan pijri ja caicki jotca sijnä asuwat.

5. Wooret wapitzeuat henen edesens/ ia Cuckulat huckuuat/ Maa iärise henen edesens/ Sihen mös se Maanpijri/ ia caiki iotca henes asuuat. (Wuoret wapisewat hänen edessänsä/ ja kukkulat hukkuwat/ Maa järisee hänen edessänsä/ Siihen myös se maanpiiri/ ja kaikki jotka hänessä asuwat.)

6. Kuka seisoo hänen tuimuutensa edessä, ja kuka kestää hänen vihansa hehkua? Hänen vihastuksensa vuotaa niinkuin tuli, ja kalliot halkeilevat hänen edessänsä.

6. Ja kuka seisoo hänen vihansa edessä? eli kuka voi pysyä hänen hirmuisuutensa edessä? hänen vihansa palaa niinkuin tuli, ja kalliot lohkeevat hänen edessänsä.

6. Ja cuca seiso hänen wihans edes? eli cuca woi pysyä hänen hirmuisudens edes? hänen wihans pala nijncuin tuli ja calliot lohkewat hänen edesäns.

6. Ja cuca seisone henen Wihans edes? Eli cuca woi pysyä henen Hirmusudhens edes? Henen wihans palapi ninquin Tuli/ ia Calliot lochkeuat heneste. (Ja kuka seisonee hänen wihansa edessä? Eli kuka woi pysyä hänen hirmuisuutensa edessä? Hänen wihansa palaapi niinkuin tuli/ ja kalliot lohkeawat hänestä.)

7. Hyvä on Herra, turva ahdistuksen päivänä, ja hän tuntee ne, jotka häneen luottavat.

7. Herra on laupias, ja turva hädän aikana; ja tuntee ne, jotka uskaltavat hänen päällensä.

7. HERra on laupias ja turwa hädän aicana ja tunde ne jotca uscaldawat hänen päällens.

7. HERRA ombi laupias/ ia yxi Turua hädhen aialla/ ia tundepi ne/ iotca henen pälens vskaldauat. (HERRA ompi laupias/ ja yksi turwa hädän ajalla/ ja tunteepi ne/ jotka hänen päällensä uskaltawat.)

8. Mutta paisuvalla tulvalla hän tekee lopun sen paikasta; ja vihamiehiänsä hän ahdistaa pimeydellä.

8. Kuin vedenpaisumus juoksee, niin hän sen lopettaa; mutta hänen vihollisiansa hän vainoo pimeydellä.

8. Cosca wedenpaisumus juoxe nijn hän sen lopetta mutta hänen wihollisians hän waino pimeydellä.

8. Coska Wedhenpaisumus ylitze iooxe/ nin hen tekepi sen cansa ydhen lopun. Mutta henen Wiholisians hen pimeydhen cansa wainopi. (Koska wedenpaisumus ylitse juoksee/ niin hän tekeepi sen kanssa yhden lopun. Mutta hänen wihollisiansa hän pimeyden kanssa wainoaapi.)

9. Mitä teillä on mielessä Herraa vastaan? Lopun hän tekee: ei nouse ahdistus kahta kertaa.

9. Mitä te ajattelette Herraa vastaan? Hän on se, joka kuitenkin tekee lopun; ei ahdistus kahdesti tule.

9. MItä te ajatteletta HERra wastan? hän on se joca cuitengin teke lopun. Eipä onnettomus cahdesti tule.

9. Mite se sis on/ ette te HERRAN wastan iotakin aiattelet? Hen quitengin sijte Lopun tekepi. Eipe se Onnettomus cadhesti tule. (Mitä se siis on/ että te HERRAN wastaan jotakin ajattelet? Hän kuitenkin siitä lopun tekeepi. Eipä se onnettomuus kahdesti tule.)

10. Sillä vaikka he olisivat yhteenkietoutuneita kuin orjantappurat ja yhtä märkiä viinistä kuin itse heidän viininsä, heidät syö tuli niinkuin kuivat oljet — kokonansa.

10. Sillä niinkuin orjantappurat, jotka sekaseuraisin kasvavat ja kaikkein tuoreimmat ovat, poltetaan niinkuin kuivat korret;

10. Sillä nijncuin orjantappurat jotca secaseuraisin caswawat ja caickein tuoremmat owat poldetan nijncuin cuiwat corret.

10. Sille ninquin ne Oriantappurat/ iotca secaseurain casuauat/ ia parahiman Nesten piteuet/ tuleuat ylespoltetuxi quin quiuat Cordhet/ (Sillä niinkuin ne orjantappurat/ jotka sekaseurain kaswawat/ ja parhaimman nesteen pitäwät/ tulewat ylöspoltetuksi kuin kuiwat korret/)

11. Sinusta on lähtenyt se, jolla on paha mielessä Herraa vastaan, turmion hankitsija.

11. Niin pitää oleman se kavala juoni, joka sinusta tulee ulos, ja pahaa ajattelee Herraa vastaan.

11. Nijn pitä oleman se cawala juoni joca sinusta tule ja paha ajattele HERra wastan.

11. Jwri nin pite oleman se Coiralinen Neuuo/ ioca sinusta tulepi/ ia paha HERRAN wastan aiattele. (Juuri niin pitää oleman se koirallinen neuwo/ joka sinusta tuleepi/ ja paha HERRAN wastaan ajattelee.)

12. Näin sanoo Herra: Olkoot he kuinka täysissä voimissa, olkoon heitä miten paljon tahansa, heidät tuhotaan; mennyttä he ovat. Mutta jos minä olenkin vaivannut sinua en minä sinua enää vaivaa.

12. Näin sanoo Herra: vaikka he ovat rauhassa, ja heitä on tosin monta, kuitenkin heidän pitää maahan hakatuksi tuleman ja menemän pois; sillä minä olen sinua nöyryyttänyt, mutta en tahdo kuitenkaan enempää vaivata.

12. Näitä sano HERra: he tulcon hangittuna ja wäkewänä nijncuin he tahtowat cuitengin heidän pitä maahan hacatuxi tuleman ja menemän pois: sillä minä olen sinua nöyryttänyt mutta en tahdo cuitengan peräti turmella.

12. Neite sanopi HERRA/ He tulcoon nin hangitetuxi/ ia wäkeuexi quin he tactouat/ Pite heiden quitengin mahanhakatuxi tuleman/ ia poismenemen. Mine olen sinua neurittenyt/ Mutta em mine tadho iellens sinua neurytte. (Näitä sanoopi HERRA/ He tulkoon niin hankituksi/ ja wäkewäksi kuin he tahtowat/ Pitää heidän kuitenkin maahanhakatuksi tuleman/ ja poismenemän. Minä olen sinua nöyryyttänyt/ Mutta en minä tahdo jällens sinua nöyryyttää.)

13. Nyt minä särjen hänen ikeensä painamasta sinua ja katkaisen sinun kahleesi.

13. Vaan tahdon silloin hänen ikeensä sinusta särkeä, ja reväistä rikki sinun sitees.

13. Waan tahdon silloin hänen ikens sinusta särke ja rewäistä ricki sinun sites.

13. Waan tadhon silloin henen Ikeens sinusta/ iotas cannat/ serkie/ ia sinun Siteis rickireuäiste. (Waan tahdon silloin hänen ikeensä sinusta/ jotas kannat/ särkeä/ ja sinun siteesi rikkirewäistä.)

14. Mutta sinusta on Herra antanut käskyn: Ei kasva enää sinun nimellesi siementä. Minä hävitän sinun jumalasi temppelistä veistetyt ja valetut jumalankuvat. Minä teen sinulle haudan, sillä sinä olet rauennut tyhjiin.

14. Mutta sinua vastaan on Herra käskenyt, ettei yksikään sinun nimes siemen pysymän pidä. Sinun Jumalas huoneesta tahdon minä hukuttaa sinun epäjumalas, ja kuvas tahdon minä sinulle haudaksi tehdä; sillä sinä olet tyhjäksi tullut.

14. Mutta sinua wastan on HERra käskenyt ettei yxikän sinun nimes siemen pysymän pidä. Sinun Jumalas huonesta tahdon minä sinun hucutta. Sinun epäjumalas ja cuwas minä tahdon häwittä sinun epäjumalas ja cuwas tahdon minä sinulle haudaxi tehdä: sillä sinä olet tyhjäxi tullut.

14. * Mutta sinun wastas ombi HERRA keskenyt/ ettei yxiken sinun Nimes Siemende pysymen pite. Sinun Jumalas Honesta mine tadhon sinun hucutta. Ne Epeiumalas ia Cuuas mine tadhon sinulle Haudhaxi tedhä/ Sille sine olet tyhiexi tullut. (Mutta sinun wastaasi ompi HERRA käskenyt/ ettei yksikään sinun nimesi siementä pysymän pitää. Sinun Jumalasi huoneesta minä tahdon sinun hukuttaa. Ne epäjumalasi ja kuwasi minä tahdon sinulle haudaksi tehdä/ Sillä sinä olet tyhjäksi tullut.)

15. Katso, jo ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa: Juhli, Juuda, juhliasi, maksa lupauksesi; sillä ei tule enää sinun kimppuusi turmiontuoja, hän on hävitetty kokonansa.

15. Katso, suloisten saarnaajain jalat ovat vuorilla, niiden jotka rauhaa julistavat; pidä sinun juhlapäiväs, Juuda, ja maksa lupaukses; sillä ei se jumalatoin pidä enään tuleman sinun päälles, joka on kokonaan hävitetty.

15. CAdzo wuorelle tulewat hywän sanoman jalat jotca rauha saarnawat pidä sinun juhlapäiwäs Juda ja maxa lupauxes: sillä ei se jumalatoin Tyranni pidä sillen tuleman sinun päälles joca on juuri häwitetty.

15. CAtzo/ Wortein päle tuleuat ydhen hyuen Sanoman Jalghat/ iotca Rauha sarnauat/ Pidhe sinun Juhla peiues Juda/ ia maxa sinun Lupauxes. Sille eipe se Jumalatoin Tyranni pidhe sillen sinun ylitzes tuleman Se on ratki vlosiuritettu. (Katso/ wuorten päälle tulewat yhden hywän sanoman jalat/ jotka rauhaa saarnaawat/ Pidä sinun juhlapäiwäsi Juda/ ja maksa sinun lupauksesi. Sillä eipä se jumalatoin tyranni pitä silleen sinun ylitsesi tuleman. Se on ratki ulosjuuritettu.)