PSALMI 59

Vainoojia vastaan.

1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: Älä turmele; Daavidin laulu, kun Saul lähetti vartioimaan hänen taloansa, tappaakseen hänet.

1. Davidin kultainen kappale, ettei hän hukkunut, kuin Saul lähetti hänen huonettansa piirittämään, saadaksensa häntä tappaa.

1. Dawidin cullainen cappale ( ettei hän huckunut ) cosca Saul lähetti hänen huonettans pijrittämän saadaxens händä tappa.

1. Yxi Dauidin Cullainen Cappale ( ettei hen huckuisi ) coska Saul lehetti henen Honetans skantzaman/ saadhaxens hende tappa. (Yksi Dawidin kultainen kappale (ettei hän hukkuisi) koska Saul lähetti hänen huonettansa skantsaman (piirittämään)/ saadaksensa häntä tappaa.)

2. Jumalani, pelasta minut vihollisistani, suojele minua niiltä, jotka nousevat minua vastaan.

(H59:2) Pelasta minua vihollisistani, Jumala, ja varjele minua niistä, jotka itseänsä asettavat minua vastaan.

2. PElasta minua minun Jumalan wihollisistani ja warjele minua nijstä jotca heitäns asettawat minun wastani.

2. PElasta minua minun Jumalan minun wiholisistani/ ia wariele minua nijste/ iotca heitens minun wastani asettauat. (Pelasta minua minun Jumalani minun wihollisistani/ ja warjele minua niistä/ jotka heitänsä minua wastaani asettawat.)

3. Pelasta minut pahantekijöistä, vapahda minut murhamiehistä.

2. Pelasta minua pahointekiöistä, ja auta minua murhamiehistä;

3. Pelasta minua pahointekijst ja auta minua murhamiehistä.

3. Pelasta minua nijste Pahointekijst/ ia auta minua nijste Werenahneista. (Pelasta minua niistä pahantekijäistä/ ja auta minua niistä werenahneista.)

4. Sillä katso, he väijyvät minun henkeäni; julmurit kokoontuvat minua vastaan, vaikka en ole rikkonut enkä syntiä tehnyt, Herra.

3. Sillä katso, Herra, he väijyvät sieluani: väkevät kokoontuvat minua vastaan, ilman minun syytäni ja rikostani.

4. Sillä cadzos HERra he wäijywät minun sieluani wäkewät cocowat heitäns minua wastan ilman syytä ja ricosta.

4. Sille catzos HERRA/ he weijuuet minun Sieluni ielkin/ Ne Wäkeuet cocouat heitens minun wastani/ Ilman minun syteni ia ricostani. (Sillä katsos HERRA/ he wäijywät minun sieluni jälkeen/ Ne wäkewät kokoowat heitänsä minun wastaani/ ilman minun syytäni ja rikostani.)

5. Ilman minun syytäni he juoksevat ja hankkiutuvat; heräjä, käy minua kohtaamaan ja katso.

4. He juoksevat ilman syytä, ja valmistavat itseänsä: nouse tulemaan minua vastaan ja katsomaan.

5. He juoxewat ilman syytä ja walmistawat heitäns nouse cohtaman minua ja cadzoman.

5. He ioxeuat ilman minun syteni/ ia walmistauat heitens/ Ylesnouse ia cochta minua/ ia catzo sihen. (He juoksewat ilman minun syytäni/ ja walmistawat heitänsä/ Ylösnouse ja kohtaa minua/ ja katso siihen.)

6. Ja sinä, Herra, Jumala Sebaot, Israelin Jumala, heräjä kostamaan kaikille pakanoille. Älä säästä ketään uskotonta väärintekijää. Sela.

5. Ja sinä, Herra Jumala Zebaot, Israelin Jumala, herää etsimään kaikkia pakanoita: älä ketään heistä armahda, jotka niin väkivaltaisesti vääryyttä tekevät, Sela!

6. Sinä HERra Jumala Zebaoth Israelin Jumala herä edzimän caicki pacanat älä ketän heistä armaidze jotca sencaltaiset paatunet pahantekiät owat. Sela.

6. Sine HERRA Jumala Zebaoth/ Israelin Jumala/ Ylesherä etziskelemän caiki Pacanat/ Ele ketegen heiste armaitze/ iotca sencaltaiset padhitut Pahointekiet ouat. (Sinä HERRA Jumala Zebaoth/ Israelin Jumala/ Ylösherää etsiskelemään kaikki pakanat/ Älä ketäkään heistä armaitse/ jotka senkaltaiset paatuneet pahointekijät owat.)

7. He tulevat ehtoolla, ulvovat kuin koirat ja kiertävät kaupunkia.

6. He tulkoon taas ehtoona, ja ulvokaan niinkuin koira, ja samotkaan ympäri kaupungin.

7. Ulwocan taas ehtona nijncuin coirat ja samotcan ymbäri Caupungin.

7. Anna/ heite Ecton polen palata/ ia vlwocan ninquin Coirat/ ia samotcaan ymberi Caupungin. (Anna/ heitä ehtoon puolen palata/ ja ulwokaan niinkuin koirat/ ja samotkaan ympäri kaupungin.)

8. Katso, he purkavat suustaan sisuansa, miekat ovat heidän huulillansa, sillä: Kuka sen kuulee?

7. Katso, he puhuvat suullansa: miekat ovat heidän huulissansa, kuka sen kuulis.

8. Cadzos he puhuwat keskenäns miecat owat heidän huulisans cuca sen cuulis ?

8. Catzos/ he puhuuat keskenens/ Miecat ouat heiden Hwlisans/ Cuca sen cwlis? (Katsos/ he puhuwat keskenänsä/ Miekat owat heidän huulissansa/ Kuka sen kuulisi?)

9. Mutta sinä, Herra, naurat heille, sinä pidät kaikkia pakanoita pilkkanasi.

8. Mutta sinä, Herra, naurat heitä, ja pilkkaat kaikkia pakanoita.

9. Mutta sinä HERra naureskelet heitä ja pilckat caickia pacanoita.

9. Mutta sine HERRA naureskelet heite/ ia nietelet caiki Pacanat. (Mutta sinä HERRA naureskelet heitä/ ja nietelet (pilkkaat) kaikki pakanat.)

10. Sinä, minun väkevyyteni, sinusta minä otan vaarin, sillä Jumala on minun linnani.

9. Heidän väkevyytensä edestä minä turvaan sinun tykös; sillä Jumala on minun varjelukseni.

10. Heidän wäkewydens tähden minä turwan sinuun: sillä Jumala on minun warjeluxen.

10. Heiden wäkewydhens teden mine turuan sinun tyges/ Sille Jumala ombi minun warieluxen. (Heidän wäkewyytensä tähden minä turwaan sinun tykösi/ Sillä Jumala ompi minun warjelukseni.)

11. Minun armollinen Jumalani käy minua kohden, Jumala antaa minun nähdä iloni vihollisistani.

10. Jumala osoittaa minulle runsaasti laupiutensa, Jumala antaa minun nähdä koston vihollisistani.

11. Jumala osotta minulle runsast hywydens Jumala anda minun iloni nähdä minun wihollisisani.

11. Jumala osotta minulle runsasti henen Hywydhens/ Jumala andapi minun lustin nädhexeni minun Wiholisteni päle. (Jumala osoittaa minulle runsaasti hänen hywyytensä/ Jumala antaapi minun lystin nähdäkseni minun wihollisteni päälle.)

12. Älä heitä tapa, ettei minun kansani sitä unhottaisi. Saata voimallasi heidät harhailemaan ja syökse heidät maahan, Herra, meidän kilpemme.

11. Älä heitä tapa, ettei minun kansani sitä unohtaisi: hajoita heitä voimallas, ja lyö heitä maahan, Herra meidän kilpemme.

12. Älä heitä tapa ettei minun Canssan sitä unohdais mutta hajota heitä woimallas HERra meidän kilpem paisca heitä alas.

12. Ele heite tapa/ ettei minun Canssan site wnodhais/ Mutta haiota heite sinun woimallas/ HERRA ombi meiden Kilpen/ ia alaspaiskapi heite. (Älä heitä tapa/ ettei minun kansan sitä unohtaisi/ Mutta hajoita heitä sinun woimallasi/ HERRA ompi meidän kilpen/ ja alaspaiskaapi heitä.)

13. Minkä he huulillaan puhuvat, sen he suullaan syntiä tekevät. Joutukoot he ylpeydessään kiinni kirousten ja valheiden tähden, joita he puhuvat.

12. Heidän huultensa puhe on heidän suunsa synti: ja he käsitetään ylpeydessänsä: ja he juttelevat kirouksia ja valhetta.

13. Heidän opetuxens on sula syndi ja käsitetän heidän ylpeydesäns ja ei he muuta saarna cuin sula kiroust ja napistust.

13. Heiden Opetuxens on sula syndi/ ia wijpyuet heiden Coreuxisans/ ia euet mwta sarna/ quin sula Kiroust ia Napistost. (Heidän opetuksensa on sula synti/ ja wiipywät heidän koreuksissansa/ ja eiwät muuta saarnaa/ kuin sulaa kirousta ja napistusta.)

14. Hävitä heidät vihassasi, hävitä olemattomiin, ja tietäkööt he, että Jumala hallitsee Jaakobissa, maan ääriin saakka. Sela.

13. Pyyhi heitä pois vihassas, pyyhi heitä pois, ettei he olisikaan; että he ymmärtäisivät sen, että Jumala hallitsee Jakobissa, hamaan maailman ääriin asti, Sela!

14. Pyhi heitä pois wihasas pyhi heitä pois ettei he olisickan ja ymmärräis Jumalan olewan Jacobin haldian caikesa mailmasa. Sela.

14. Ulospyhgi heite wihasas/ vlospyhgi heite/ ettei he olisickan/ ia ymmerdheisi ette Jumala ombi Haltia ylitze Jacobin caikesa mailmasa. Sela. (Ulospyyhi heitä wihassasi/ ulospyyhi heitä/ ettei he oliskaan/ ja ymmärtäisi että Jumala ompi haltija ylitse Jakobin kaikessa maailmassa. Sela.)

15. He tulevat ehtoolla, ulvovat kuin koirat ja kiertävät kaupunkia.

14. He tulkoon taas ehtoona, ja ulvokaan niinkuin koira, ja samotkaan ympäri kaupungin.

15. Ulwocan taas ehtona nijncuin coirat ja samotcan ymbäri Caupungin.

15. Anna heite Ecton polen palata/ ia vluocan ninquin Coirat/ ia samotcan ymberi Caupungin. (Anna heitä ehtoon puolen palata/ ja ulwokaan niinkuin koirat/ ja samotkaan ympäri kaupungin.)

16. He harhailevat ruuan haussa; elleivät tule ravituiksi, he murisevat.

15. Anna heidän juosta sinne ja tänne ruoan tähden; ja ulvokaan, koska ei he ravituksi tule.

16. Anna heidän juosta sinne ja tänne ruan tähden ja ulwocan cosca ei he rawituxi tule.

16. Anna heite ioosta sinne ia tenne Roan teden/ ia vluocan/ coska euet he rauituxi tule. (Anna heitä juosta sinne ja tänne ruoan tähden/ ja ulwokaan/ koska eiwät he rawituksi tule.)

17. Mutta minä veisaan sinun väkevyydestäsi ja riemuitsen aamulla sinun armostasi, sillä sinä olet minun linnani ja pakopaikkani minun hätäni päivänä.

16. Mutta minä veisaan sinun väkevyyttäs, ja varhain kerskaan sinun laupiuttas; sillä sinä olet minun varjelukseni ja turvani minun hädässäni.

17. Mutta minä weisan sinun wäkewydestäs ja kerscan huomeneltain sinun hywyttäs: sillä sinä olet minun warjeluxen ja turwan minun hädäsäni.

17. Mutta mine tadhon weisata sinun Wäkewydhestäs/ ia Homenelda kerskata sinun Hywyttes. Sille sine olet minun Warieluxen ia Turuan minun Hädhesseni. (Mutta minä tahdon weisata sinun wäkewyydestäsi/ ja huomeneltain kerskata sinun hywyyttäsi. Sillä sinä olet minun warjelukseni ja turwani minun hädässäni.)

18. Sinä, minun väkevyyteni, sinulle minä veisaan kiitosta, sillä Jumala on minun linnani ja minun armollinen Jumalani.

17. Sinä olet minun väkevyyteni, sinulle minä kiitosta veisaan; sillä sinä Jumala olet minun varjelukseni ja minun armollinen Jumalani.

18. Minä weisan sinulle minun turwan kijtosta: sillä sinä Jumala olet minun warjeluxen ja minun armollinen Jumalan.

18. Mine tadhon sinulle minun Turuan Kijtostweisata/ Sille sine Jumala olet minun Warieluxen/ ia minun armolinen Jumalan. (Minä tahdon sinulle minun turwani kiitosta weisata/ Sillä sinä Jumala olet minun warjelukseni/ ja minun armollinen Jumalani.)