PSALMI 32

Synnin tunnustaminen Jumalalle. Katumuspsalmi.

1. Daavidin mietevirsi. Autuas se, jonka rikokset ovat anteeksi annetut, jonka synti on peitetty!

1. Davidin opetus. Autuas on se, jonka pahat teot ovat annetut anteeksi ja jonka synnit peitetyt ovat.

1. Dawidin opetus. AUtuas on jonga pahat tegot owat annetut andexi ja jonga synnit peitetyt owat.

1. AUtuat ouat ne/ ioille Ylitzekeumiset andexiannetut ouat/ ia ioinenga Synnit peitetyt ouat. (Autuaat owat ne/ joille ylitsekäymiset anteeksiannetut owat/ ja joidenka synnit peitetyt owat.)

2. Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojansa ja jonka hengessä ei ole vilppiä!

2. Autuas on se ihminen, jolle Herra ei soimaa vääryyttä, jonka hengessä ei vilppiä ole.

2. Autuas on se ihminen jollen HERra ei soima wääryttä jonga hengesä ei wilpiä ole.

2. Autuas on se Inhiminen/ iollenga HERRA pahatecoia ei soima/ ionga Hengese ei ole wilpi. (Autuas on se ihminen/ jollenka HERRA pahatekoja ei soimaa/ jonka hengessä ei ole wilppi.)

3. Kun minä siitä vaikenin, riutuivat minun luuni jokapäiväisestä valituksestani.

3. Sillä koska minä tahdoin sitä vaieta, musertuivat minun luuni jokapäiväisestä itkustani,

3. Sillä cosca minä tahdoin sitä waiketa muserruit minun luuni minun jocapäiwäisestä itcustani.

3. Sille coska mine tadhoin site waiketa/ muserdhuit minun Luuni/ lepitze minun Jocapeiuesen Idkuni. (Sillä koska minä tahdoin siitä waieta/ musertuit minun luuni/ läwitse minun jokapäiwäisen itkuni.)

4. Sillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana minun päälläni minun nesteeni kuivui niinkuin kesän helteessä. Sela.

4. Sillä sinun kätes oli yöllä ja päivällä raskas minun päälläni, niin että nesteeni kuivui: niinkuin kesällä kuivuu, Sela!

4. Sillä sinun kätes oli yöllä ja päiwällä rascas minun päälläni nijn että minun nesteni cuiwi nijncuin se kesällä cuiwa. Sela.

4. Sille sinun Kätes oli ölle ia peiuelle raskas minun päleni/ Nin ette minun Nesteeni poisquiuasi/ ninquin se Kesälle quiuapi. Sela. (Sillä sinun kätesi oli yöllä ja päiwällä raskas minun päälläni/ Niin että minun nesteeni poiskuiwasi/ niinkuin se kesällä kuiwaapi. Sela.)

5. Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani minä sanoin: Minä tunnustan Herralle rikokseni, ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela.

5. Sentähden minä tunnustan sinun edessäs syntini, ja en peitä pahoja tekojani. Minä sanoin: minä tunnustan Herralle pahat tekoni; niin sinä annoit anteeksi syntini vääryyden, Sela!

5. Sentähden minä tunnustan syndini ja en peitä minun pahoi tecojani minä sanoin: minä tunnustan HERralle minun pahat teconi nijn sinä annoit andexi minun syndini wäärydet.

5. Senteden mine tunnustan minun Syndini/ ia en peite minun Pahatecoiani Mine sanoin/ Mine tunnustan HERRALLE minun ylitzekeumiseni/ Nin sine andexiannoit minun Syndini pahateghot. Sela. (Sentähden minä tunnustan minun syntini/ ja en peitä minun pahatekojani. Minä sanoin/ Minä tunnustan HERRALLE minun ylitsekäymiseni/ Niin sinä anteeksiannoit minun syntini pahat teot. Sela.)

6. Sentähden rukoilkoot sinua kaikki hurskaat aikana, jona sinut löytää voidaan. Vaikka suuret vedet tulvisivat, eivät ne heihin ulotu.

6. Tämän tähden pitää kaikkein pyhäin sinua rukoileman oikialla ajalla: sentähden kuin suuret vedenpaisumiset tulevat, ei he niihin ulotu.

6. Tämän tähden pitä caicki pyhät sinua rucoileman oikialla ajalla sentähden cosca suuret wedenpaisumiset tulewat ei he sijhen ulotu.

6. Temen tedhen pite caiki Pyhet sinua rucoleman oikialla aialla/ Senteden coska swret Wedhenpaisumiset tuleuat/ euet he vlotu sen tyge. (Tämän tähden pitää kaikki pyhät sinua rukoileman oikealla ajalla/ Sentähden koska suuret wedenpaisumiset tulewat/ eiwät he ulotu sen tykö.)

7. Sinä olet minun suojani, sinä varjelet minut hädästä, sinä ympäröitset minut pelastuksen riemulla. Sela.

7. Sinä olet minun varjelukseni, kätke minua murheesta, että minä pelastettuna sangen riemuisesti kerskaisin, Sela!

7. Sinä olet minun warjeluxen kätke minua murhesta että minä pelastettuna sangen riemuisest kerscaisin. Sela.

7. Sine olet minun Warielluxen/ ketke minua murhesta/ ette mine pelastettuna/ madhaisin sangen riemuisesta kerskata. Sela. (Sinä olet minun warjelukseni/ kätke minua murheesta/ että minä pelastettuna/ mahtaisin sangen riemuisesti kerskata. Sela.)

8. Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee.

8. Minä neuvon sinua ja osoitan sinulle tien, jotas vaellat: minä johdatan sinun silmilläni.

8. Minä neuwon sinua ja osotan sinulle tien jotas waellat minä johdatan sinun minun silmilläni.

8. Mine tadhon sinua neuua/ ia sinulle Tien osotta/ iotas mödhen waellat/ Mine tadhon minun Silmilleni sinun iohdhatta. (Minä tahdon sinua neuwoa/ ja sinulle tien osoittaa/ jotas myöten waellat/ Minä tahdon minun silmilläni sinun johdattaa.)

9. Älkää olko niinkuin järjettömät orhit ja muulit, joita suitsilla ja ohjaksilla, niiden valjailla, suistetaan muutoin ne eivät sinua lähesty.

9. Älkäät olko niinkuin orhiit ja muulit, joilla ei ymmärrystä ole, joille pitää suitset ja ohjat suuhun pantaman, ellei he lähene sinua.

9. Älkät olco nijncuin orhit ja muulit joilla ei ymmärryst ole joille pitä suidzet ja ohjat suuhun pandaman ellei he lähene sinua.

9. Elket olco ninquin Orihit ia Mwlit/ ioilla ei ole ymmerdhöst/ ioillen pite Suitzet ia Ohiat suhun pandaman/ ellei he lehenne sinun tyges. (Älkäät olko niinkuin orhit ja muulit/ joilla ei ole ymmärrystä/ joillen pitää suitset ja ohjat suuhun pantaman/ ellei he lähennä sinun tykösi.)

10. Jumalattomalla on monta vaivaa, mutta joka Herraan turvaa, häntä ympäröitsee armo.

10. Jumalattomalla on monta vitsausta; mutta joka Herraan toivoo, hänen hyvyys ympäri piirittää.

10. Jumalattomalla on monda widzausta mutta joca HERraan toiwo hänen syle laupius.

10. Sille Jumalattomalle ombi monda Witzausta/ Mutta ioca HERRAN päle toiuopi/ Laupiuxen pite henen ymberinssyliemen. (Sillä jumalattomalla ompi monta witsausta/ Mutta joka HERRAN päälle toiwoopi/ Laupiuksen pitää hänen ympärins syleilemän.)

11. Iloitkaa Herrassa ja riemuitkaa, te vanhurskaat, ja veisatkaa ilovirsiä, kaikki te oikeamieliset.

11. Riemuitkaat teitänne Herrassa, ja olkaat iloiset, te vanhurskaat, ja kerskatkaat, kaikki te yksivakaiset.

11. Riemuitcat teitän HERrasa ja olcat iloiset wanhurscat ja kerscatcat idzen caicki te yxiwacaiset.

11. Riemuitka teiten HERRASA/ ia olcat iloisat te Wanhurskat/ ia kerskacat itzeen caiki te toimeliset. (Riemuitkaa teitän HERRASSA/ ja olkaat iloiset te wanhurskaat/ ja kerskatkaat itseen kaikki toimelliset.)