1 luku

Kuningas Ahasveroksen pidot. Kuningatar Vasti on tottelematon. Hänet hyljätään.

1. Ahasveroksen aikana — sen Ahasveroksen, joka hallitsi Intiasta Etiopiaan saakka, sataa kahtakymmentä seitsemää maakuntaa — siihen aikaan,

1. Siihen aikaan, kuin Ahasverus hallitsi Indiasta Etiopiaan asti, sataa ja seitsemääkolmattakymmenta maakuntaa,

1. SIjhen aican cosca Ahaswerus hallidzi Indiast Ethiopian asti sata ja seidzemen colmattakymmendä maacunda.

2. kun kuningas Ahasveros istui kuninkaallisella valtaistuimellansa, joka oli Suusanin linnassa, tapahtui tämä.

2. Ja kuin hän istui valtakuntansa istuimella, Susanin linnassa,

2. Ja cuin hän istui hänen Cuningalisella istuimellans Susanin linnas.

3. Kolmantena hallitusvuotenaan hän laittoi pidot kaikille ruhtinaillensa ja palvelijoillensa. Persian ja Meedian voima, ylimykset ja maaherrat olivat hänen luonansa,

3. Kolmantena hallituksensa vuonna, teki hän pidot kaikille päämiehillensä ja palvelioillensa, Persian ja Median sodanpäämiehille ja maakuntain hallitsioille hänen edessänsä,

3. Colmandena hänen hallituxens wuonna teki hän pidon caikille hänen Försteillens palwelioillens ja wäkewillens Persiast ja Medist ja maan wanhimmillens maacundain ylimmäisille.

4. ja hän näytti heille kuninkaallisen kunniansa rikkautta ja suuruutensa loistavaa komeutta monta päivää, sata kahdeksankymmentä päivää.

4. Näyttäin heille valtakuntansa kunnian rikkaudet ja herrautensa kalliit kaunistukset monta päivää, sata ja kahdeksankymmentä päivää.

4. Näyttäin heille Cuningalisen waldacundans cunnian rickaudet ja hänen Herraudens callit caunistuxet monexi päiwäxi nimittäin sadaxi ja cahdexaxikymmenexi päiwäxi.

5. Ja kun ne päivät olivat kuluneet, laittoi kuningas kaikelle Suusanin linnan väelle, niin pienille kuin suurillekin, kuninkaan palatsin puutarhan esipihaan seitsenpäiväiset pidot.

5. Ja kuin ne päivät olivat täytetyt, teki kuningas kaikelle kansalle, joka Susanin linnassa oli, sekä suurille että pienille pidot seitsemäksi päiväksi, kuninkaallisen huoneen yrttitarhan salissa.

5. Ja nijden päiwäin peräst teki Cuningas caikelle Canssalle cuin Susanin linnas oli sekä suurille että pienille pidon seidzemexi päiwäxi Cuningalisen Salin porstuas.

6. Pellava-, puuvilla- ja punasiniverhoja oli kiinnitetty valkoisilla pellavanauhoilla ja purppuranpunaisilla nauhoilla hopeatankoihin ja valkomarmoripylväisiin. Kultaisia ja hopeaisia lepovuoteita oli pihalla, joka oli laskettu vihreällä ja valkoisella marmorilla, helmiäisellä ja kirjavalla marmorilla.

6. Siellä riippuivat valkiat, viheriäiset ja sinertävät seinävaatteet, yhteen sidotut kalliilla liinaisilla ja purppuraisilla siteillä hopiarenkaissa, marmorikivisten patsasten päällä; vuoteet olivat kullasta ja hopiasta, permanto oli laskettu viheriäisistä, valkeista, keltaisista ja mustista marmorikivistä.

6. Siellä ripuit walkiat punaiset ja kellaiset seinäwaattet yhten sidotut callilla lijnaisilla ja purpuraisilla siteillä hopiarengais marmorkiwisten padzasten päällä wuotet olit cullast ja hopiast permando oli laskettu wiherjäisist walkeist kellaisist ja mustist marmorkiwist.

7. Juotavaa tarjottiin kulta-astioissa, ja astiat olivat erimuotoiset, ja kuninkaan viiniä oli viljalti, kuninkaalliseen tapaan.

7. Ja juomaa kannettiin kultaisilla astioilla, ja aina toisilla ja toisilla astioilla, ja kuninkaallista viinaa yltäkyllä, kuninkaan varan perään.

7. Ja juoma cannettin cullaisilla astioilla ja aina toisilla ja toisilla astioilla ja Cuningalista wijna yldäkyllä Cuningan waran perän.

8. Ja juomisessa oli lakina, ettei saanut olla mitään pakkoa, sillä niin oli kuningas käskenyt kaikkia hovimestareitansa, että oli tehtävä kunkin oman halun mukaan.

8. Ja juominen tapahtui säädöksen jälkeen, niin ettei yksikään toistansa vaatinut; sillä kuningas oli niin käskenyt kaikille edeskäyville huoneessansa, tehdä jokaisen mielen nouteeksi.

8. Ja ei yhtäkän waadittu juoman: sillä Cuningas oli käskenyt caikille edeskäywille hänen huonesans tehdä jocaidzen mielen noutexi.

9. Myöskin kuningatar Vasti laittoi naisille pidot kuningas Ahasveroksen kuninkaalliseen palatsiin.

9. Ja kuningatar Vasti teki myös pidot vaimoille kuningas Ahasveruksen kuninkaallisessa huoneessa.

9. JA Wasthi Drotning teki myös pidon waimoille Cuningas Ahasweruxen Cuningalises huones.

10. Seitsemäntenä päivänä, kun kuninkaan sydän oli viinistä iloinen, käski hän Mehumanin, Bistan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Seetarin ja Karkaan, niiden seitsemän hoviherran, jotka toimittivat palvelusta kuningas Ahasveroksen luona,

10. Ja seitsemäntenä päivänä, kuin kuningas oli iloinen viinasta, käski hän Mehumanin, Bistan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Setarin ja Karkaan, seitsemän kamaripalveliaa, jotka palvelivat kuningas Ahasverusta,

10. Ja seidzemendenä päiwänä cosca Cuningas oli iloinen wijnast käski hän Mehumanin Bisthan Harbonan Bigthan Abagthan Setharin ja Chareaxen ne seidzemen Camaripalweliata jotca palwelit Ahaswerust Cuningast/

11. tuoda kuningatar Vastin, kuninkaallinen kruunu päässä, kuninkaan eteen, että hän saisi näyttää kansoille ja ruhtinaille hänen kauneutensa, sillä hän oli näöltään ihana.

11. Tuomaan kuningatar Vastia kuninkaan eteen hänen kuninkaallisella kruunullansa, näyttääksensä kansalle ja päämiehille hänen kauneuttansa; sillä hän oli kaunis.

11. Tuoman Drotning Wasthi Cuningan eteen hänen Cuningalisella Cruunullans näyttäxens Canssalle ja Försteille hänen cauneuttans: sillä hän oli caunis.

12. Mutta kuningatar Vasti kieltäytyi tulemasta, vaikka kuningas hoviherrojen kautta oli käskenyt. Silloin kuningas suuttui kovin, ja hänessä syttyi viha.

12. Mutta kuningatar Vasti ei tahtonut tulla kuninkaan käskyn jälkeen, kuin hän oli käskenyt kamaripalveliain kautta. Niin kuningas vihastui kovin, ja hänen vihansa syttyi hänessä.

12. Mutta Drotning Wasthi ei tullut Cuningan käskyn jälken cuin hän oli käskenyt Camaripalwelioitten cautta. Nijn Cuningas wihastui cowin ja hänen wihans syttyi hänes.

13. Ja kuningas puhui viisaille, ajantietäjille — sillä näin oli tapana esittää kuninkaan sana kaikille lain ja oikeuden tuntijoille,

13. Kuningas sanoi viisaille, jotka ymmärsivät maan tavat (sillä kuninkaan asia piti ratkaistaman kaikkein lain ja oikeuden ymmärtäväisten edessä;

13. Ja Cuningas sanoi wijsaille jotca ymmärsit maan tawat ( sillä Cuningan asia piti ratcaistaman caickein Lain ja oikeuden ymmärtäwäisten edes.

14. ja hänen lähimpänsä olivat Karsena, Seetar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän Persian ja Meedian ruhtinasta, jotka näkivät kuninkaan kasvot ja istuivat valtakunnan ensimmäisinä — :

14. Ja lähin häntä olivat: Karsena, Setar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän Persian ja Median päämiestä, jotka näkivät kuninkaan kasvot ja istuivat ylimmäisinä valtakunnassa:)

14. Ja lähin händä olit Charsena Sethar Admatha Tharsis Meres Marsena ja Memuchan seidzemen Persian ja Medin Förstiä jotca näit Cuningan caswot ja istuit ylimmäisnä waldacunnas )

15. Mitä on lain mukaan tehtävä kuningatar Vastille, koska hän ei ole noudattanut käskyä, jonka kuningas Ahasveros on antanut hoviherrojen kautta?

15. Mitä kuningatar Vastille pitää tehtämän oikeuden jälkeen, ettei hän tehnyt kuningas Ahasveruksen sanan jälkeen, hänen kamaripalveliainsa kautta?

15. Mitä Drotning Wasthille pitä tehtämän oikeuden jälken? sillä ei hän tehnyt Cuningas Ahasweruxen sanan jälken hänen Camaripalweliains cautta.

16. Niin Memukan sanoi kuninkaan ja ruhtinasten edessä: Kuningatar Vasti ei ole rikkonut ainoastaan kuningasta vastaan, vaan myös kaikkia ruhtinaita vastaan ja kaikkia kansoja vastaan kuningas Ahasveroksen kaikissa maakunnissa.

16. Niin sanoi Memukan kuninkaan ja päämiesten edessä: kuningatar Vasti ei ole ainoastansa tehnyt pahoin kuningasta vastaan, mutta myös kaikkia päämiehiä ja kaikkia kansoja vastaan, jotka ovat kaikissa kuningas Ahasveruksen maakunnissa.

16. NIin sanoi Memuchan Cuningan ja Förstein edes: Drotning Wasthi ei ole ainoastans tehnyt pahoin Cuningasta wastan mutta myös caickia Förstejä ja caickia Canssoja wastan cuin owat caikis Cuningas Ahasweruxen maacunnis.

17. Kun kuningattaren teko tulee kaikkien vaimojen tietoon, saattaa se heidät halveksimaan aviomiehiänsä, he kun voivat sanoa: 'Kuningas Ahasveros käski tuoda kuningatar Vastin eteensä, mutta tämä ei tullut.'

17. Sillä tämä kuningattaren teko hajoo kaikkein vaimoin tykö, niin että hekin katsovat miehensä ylön silmäinsä edessä, ja sanovat: kuningas Ahasverus käski kuningatar Vastin tulla eteensä, mutta ei hän tullut.

17. Sillä tämä Drotningin teco hajo caickein waimoin tygö nijn että hekin cadzowat heidän miehens ylön heidän silmäins edes ja sanowat: Cuningas Ahaswerus käski tulla Drotning Wasthin eteens mutta ei hän tullut.

18. Jo tänä päivänä voivat Persian ja Meedian ruhtinattaret, jotka kuulevat kuningattaren teon, puhua siitä kaikille kuninkaan ruhtinaille, ja siitä tulee halveksimista ja suuttumusta riittämään asti.

18. Niin Persian ja Median päämiesten emännät sanovat tänäpänä kaikille kuninkaan päämiehille, kuin he kuulevat tämän kuningattaren teon; niin siitä tulee kyllä ylönkatsetta ja vihaa.

18. Nijn Persian ja Medin Förstinnat sanowat caikille Cuningan Försteille cosca he cuulewat tämän Drotningin tegon nijn sijtä tule kyllä ylöncadzetta ja wiha.

19. Jos kuningas hyväksi näkee, julkaistakoon kuninkaallinen käsky ja kirjoitettakoon muuttumatonna Persian ja Meedian lakeihin, ettei Vasti enää saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen ja että kuningas antaa hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle.

19. Jos siis kuninkaalle kelpaa, niin antakaan kuninkaallisen käskyn käydä ulos ja kirjoittaa Persian ja Median lakiin jota ei kenkään rikkoa tohdi: ettei Vasti pidä enää tuleman kuningas Ahasveruksen eteen, ja antakaan kuningas hänen valtakuntansa hänen lähimmäisellensä, joka on parempi häntä.

19. Jos sijs Cuningalle kelpa nijn andacan käskyn häneldäns käydä ulos ja andacan kirjoitta Persian ja Medin Lakijn jota ei kengän ricko tohdi ettei Wasthin pidä enä tuleman Cuningas Ahasweruxen eteen ja andacan Cuningas hänen lähimmäisellens joca on parembi händä hänen waldacundans.

20. Kuninkaan antama säädös tulee tunnetuksi koko hänen valtakunnassansa, vaikka se onkin suuri, ja kaikki vaimot, niin suuret kuin pienetkin, antavat kunnian aviomiehillensä.

20. Ja tämä kuninkaan kirja, joka nyt tehdään, kuulukoon ympärinsä koko hänen valtakuntansa, joka suuri on: että jokainen vaimo pitäis miehensä kunniassa, suurten ja pienten seassa,

20. Ja tämä Cuningan kirja cuin nyt tehdän cuulucon ymbärins coco hänen waldacundans joca suuri on että jocainen waimo pidäis miehens cunnias surten ja pienden seas.

21. Tämä puhe miellytti kuningasta ja ruhtinaita, ja kuningas teki Memukanin sanan mukaan.

21. Tämä kelpasi kuninkaalle ja päämiehille; ja kuningas teki Memukanin sanan jälkeen.

21. Tämä kelpais Cuningalle ja Försteille ja cuningas teki Memuchan sanan jälken.

22. Hän lähetti kaikkiin kuninkaan maakuntiin — kuhunkin maakuntaan sen omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä — kirjeet, että joka mies olkoon herra talossaan ja saakoon puhua oman kansansa kieltä.

22. Niin kirjat lähetettiin kaikkiin kuninkaan maakuntiin, jokaiseen maakuntaan heidän kirjoituksensa jälkeen, ja kaikkein kansain tykö heidän kielellänsä: että jokainen mies on hallitsia huoneessansa, ja antoi puhuttaa kansansa kielellä.

22. Nijn kirjat lähetettin caickijn Cuningan maacundijn jocaidzeen maacundaan heidän kirjoituxens jälken ja caickein Canssain tygö heidän kielelläns että jocainen mies on hallidzia hänen huonesans ja andoi puhutta Canssans kielellä.