PSALMI 21

Ylistys Herralle, joka antaa kuninkaalle siunauksensa.

1. Veisuunjohtajalle Daavidin virsi.

1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle.

1. Dawidin Psalmi edelläweisattapa.

1. Dauidin Psalmi edelweisattapa. (Dawidin psalmi edeltäweisattawa.)

2. Herra, sinun voimastasi kuningas iloitsee kuinka suuresti hän riemuitseekaan sinun avustasi!

(H21:2) Herra, Kuningas riemuitsee sinun voimassas: ja kuinka suuresti hän iloitsee avustas!

2. HERra Cuningas riemuidze sinun woimasas ja cuinga suurest hän iloidze awustas.

2. HERRA/ Se Kuningas riemuitze sinun woimasas/ ia quinga sangen hen iloitze sinun Auustas. (HERRA/ Se kuningas riemuitsee sinun woimassasi/ ja kuinka sangen hän iloitsee sinun awustasi.)

3. Mitä hänen sydämensä halasi, sen sinä hänelle annoit, et kieltänyt, mitä hänen huulensa anoivat. Sela.

2. Hänen sydämensä halun sinä annat hänelle, etkä kiellä, mitä hänen suunsa anoo, Sela!

3. Hänen sydämens halun sinä annat hänelle ja et kiellä mitä hänen suuns ano. Sela.

3. Henen sydhemens halun sine annat henelle/ ia et sine kiellyt mite henen Suuns anopi. Sela. (Hänen sydämensä halun sinä annat hänelle/ ja et sinä kieltänyt mitä hänen suunsa anoopi. Sela.)

4. Sinä suot hänelle onnen ja siunauksen, panet hänen päähänsä kultaisen kruunun.

3. Sillä sinä ennätät hänen hyvällä siunauksella: sinä panet kultaisen kruunun hänen päähänsä.

4. Sinä ennätät hänen hywällä siunauxella sinä panet cullaisen cruunun hänen päähäns.

4. Sine ennetet henen hyuelle Siughnauxella/ sine panet cullaisen Crunun henen Pääns päle. (Sinä ennätät hänen hywällä siunauksella/ sinä panet kultaisen kruunun hänen päänsä päälle.)

5. Hän anoi sinulta elämää, sen sinä hänelle annoit: iän pitkän, ainaisen, iankaikkisen.

4. Hän anoi elämää sinulta, niin sinä annoit hänelle pitkän ijän aina ja ijankaikkisesti.

5. Hän anoi elämätä sinulda nijns annat hänelle pitkän elämän aina ja ijancaickisest.

5. Hen anoi Eleme sinulda/ nin sine annat henelle pitken elemen aina ia ijancaikisesta. (Hän anoi elämää sinulta/ niin sinä annat hänelle pitkän elämän aina ja iankaikkisesti.)

6. Suuri on hänen kunniansa, kun sinä häntä autoit sinä peität hänet loistolla ja kirkkaudella.

5. Hänellä on suuri kunnia sinun avustas: sinä panet ylistyksen ja kaunistuksen hänen päällensä.

6. Hänellä on suuri cunnia sinun awustas sinä panet ylistyxen ja caunistuxen hänen päällens.

6. Henelle ombi swri Cunnia sinun Auustas/ sine panet ylistoxen ia caunistoxen henen pälens. (Hänellä ompi suuri kunnia sinun awustasi/ sinä panet ylistyksen ja kaunistuksen hänen päällensä.)

7. Sillä sinä asetat hänet suureksi siunaukseksi ikuisiin aikoihin asti sinä ilahutat häntä riemulla kasvojesi edessä.

6. Sillä sinä asetat hänen siunaukseksi ijankaikkisesti: sinä ilahutat hänen kasvois edessä ilolla.

7. Sillä sinä asetat hänen siunauxexi ijancaickisest sinä ilahutat hänen caswons ilolla.

7. Sille sine asetadh henen hyuestisiughnauxexi ijancaikisesta/ sine ilahutat henen sinun Casuos ilolla. (Sillä sinä asetat hänen hywästi siunaukseksi iankaikkisesti/ sinä ilahutat hänen sinun kaswosi ilolla.)

8. Sillä kuningas luottaa Herraan, ja Korkeimman armo tekee hänet horjumattomaksi.

7. Sillä Kuningas turvaa Herraan: ja Ylimmäisen laupiudessa ei hän horju.

8. Sillä Cuningas turwa HERraan ja ylimmäisen laupiudes ei hän horju.

8. Sille se Kuningas toiuopi HERRAN päle/ ia sen Ylimeisen Laupiudhes eipe hen horiu. (Sillä se kuningas toiwoopi HERRAN päälle/ ja sen ylimmäisen laupiudessa eipä hän horju.)

9. Sinun kätesi saavuttaa kaikki sinun vihollisesi, sinun oikea kätesi saavuttaa sinun vihamiehesi.

8. Sinun kätes löytää kaikki vihollises: sinun oikia kätes löytää ne, jotka sinua kadehtivat.

9. Sinun kätes löytä caicki wihollises sinun oikia kätes löytä jotca sinua cadehtiwat.

9. Sinun Kätes leutepi caiki sinun Wiholises/ Sinun Oikia kätes leutepi/ iotca sinua cadhectiuat. (Sinun kätesi löytääpi kaikki sinun wihollisesi/ Sinun oikia kätesi löytääpi/ jotka sinua kadehtiwat.)

10. Sinä panet heidät hehkumaan kuin pätsin, kun sinä kasvosi näytät Herra nielee heidät vihassansa, tuli kuluttaa heidät.

9. Sinä panet heitä niinkuin kuumaan pätsiin sinun vihas aikana: Herra nielee heitä vihassansa, ja tuli syö heitä.

10. Sinä panet heitä nijncuin cuumaan pädzijn sinun wihas aicana HERra niele heitä wihasans tuli syö heitä.

10. Sine panet heite ninquin Cwman wgnin/ coskas sihen catzot/ HERRAN pite heite ylesnielemen wihasans/ Tulen pite heite ylessömen. (Sinä panet heitä niinkuin kuumaan uuniin/ koskas siihen katsot/ HERRAN pitää heitä ylösnielemän wihassansa/ Tulen pitää heitä ylössyömän.)

11. Sinä hävität maan päältä heidän hedelmänsä ja heidän jälkeläisensä ihmislasten keskuudesta.

10. Heidän hedelmänsä sinä kadotat maan päältä, ja heidän siemenensä ihmisten lapsista.

11. Heidän hedelmäns sinä cadotat maan pääldä ja heidän siemenens ihmisten lapsista.

11. Heiden hedhelmens sine cadhotat Maan pälde/ ia heiden Siemenens Inhimisten lapsist. (Heidän hedelmänsä sinä kadotat maan päälle/ ja heidän siemenensä ihmisten lapsista.)

12. Vaikka he hankkivat pahaa sinua vastaan, miettivät juonia, eivät he mitään voi

11. Sillä he ajattelivat tehdä sinulle pahaa: he pitivät neuvoa, jota ei he voineet täyttää.

12. Sillä he ajattelit tehdä sinulle paha ja pidit neuwo jota ei he woinet täyttä.

12. Sille he aiattelit sinulle paha tedhexens/ ia teit site Neuuo/ iota ei woinet teutte. (Sillä he ajattelit sinulle pahaa tehdäksensä/ ja teit sitä neuwoa/ jota ei woineet täyttää.)

13. sillä sinä ajat heidät pakoon, tähtäät heitä kasvoihin jousesi jänteellä.

12. Sillä sinä teet heitä olkapääksi: sinä tarkoitat jänteelläs heidän kasvojansa vastaan.

13. Sillä sinä teet heitä olcapääxi ja tarcoitat jändelläs heidän caswoans wastan.

13. Sille sine teet heite olcapääxi/ ia tarcoitat ienteles heiden Casuoans wastan. (Sillä sinä teet heitä olkapääksi/ ja tarkoitat jänteelläsi heidän kaswoansa wastaan)

14. Nouse voimassasi, Herra! Laulaen ja veisaten me ylistämme sinun väkevyyttäsi.

13. Herra, ylennä sinuas väkevyydessäs; niin me veisaamme ja kiitämme sinun voimaas.

14. HERra ylönnä sinuas sinun wäkewydesäs nijn me weisamme ja kijtämme sinun woimas.

14. HERRA yliste sinuas sinun wäkewuydheses/ nin me weisam ia kijtem sinun Woimas. (HERRA ylistä sinuas sinun wäkewyydessäsi/ niin me weisaamme ja kiitämme sinun woimaasi.)