PSALMI 119

Jumalan sanassa on turva ja lohdutus.

1. Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka Herran laissa vaeltavat!

1. Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat.

1. AUtuat owat ne cuin wiattomasti eläwät ja jotca HERran Laisa waeldawat.

1. AUtuat ouat ne quin wighattomasti eleuet/ Ne iotca HERRAN Laissa waeldauat. (Autuaat owat ne kuin wiattomasti eläwät/ Ne jotka HERRAN laissa waeltawat.)

2. Autuaat ne, jotka ottavat vaarin hänen todistuksistaan, jotka etsivät häntä kaikesta sydämestänsä,

2. Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät.

2. Autuat owat ne jotca hänen todistuxians pitäwät ja caikest sydämest händä edziwät.

2. Autuat ouat ne quin henen Todhistoxians piteuet/ ia coco sydhemest hende etziuet. (Autuaat owat ne kuin hänen todistuksensa pitäwät/ ja koko sydämestä häntä etsiwät.)

3. jotka eivät vääryyttä tee, vaan vaeltavat hänen teillään!

3. Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa.

3. Sillä jotca hänen teisäns waeldawat ei he tee mitän paha.

3. Sille iotca henen Tiens päle waeldauat/ euet he miten paha teghe. (Sillä jotka hänen tiensä päällä waeltawat/ eiwät he mitään pahaa tee.)

4. Sinä olet asetuksesi säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin.

4. Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys.

4. Sinä olet käskenyt pitä wisust sinun käskys.

4. Sine olet keskenyt/ wisusta pidhette sinun keskys. (Sinä olet käskenyt/ wisusti pidettää sinun käskysi.)

5. Oi, jospa minun vaellukseni olisi vakaa, niin että noudattaisin sinun käskyjäsi!

5. O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs!

5. Josca minun elämän pidäis sinun oikeuttas täydellä todella.

5. Josko minun Elemen pidheis sinun Oikiuttas/ teudhen totuden cansa. (Josko minun elämän pitäisi sinun oikeuttasi/ täyden totuuden kanssa.)

6. Silloin minä en joudu häpeään, kun katselen kaikkia sinun käskyjäsi.

6. Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään.

6. Cosca minä ainoastans cadzon caickia sinun käskyjäs nijn en minä tule häpiään.

6. Coska mine waiuoin catzon caikein sinun Keskydhes päle/ Nin em mine tule häpiehen. (Koska minä waiwoin katson kaikkein sinun käskyjesi päälle/ Niin en minä tule häpeään.)

7. Minä kiitän sinua vilpittömällä sydämellä, kun opin sinun vanhurskautesi oikeudet.

7. Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet.

7. Minä kijtän sinua oikiasta sydämestä ettäs opetat minulle wanhurscaudes oikeudet.

7. Mine kijten sinua oikiast sydhemest/ Ettes opetat minua ne sinun Wanhurskaudhes Oikiudhes. (Minä kiitän sinua oikeasta sydämestä/ ettäs opetat minua ne sinun wanhurskautes oikeudessa.)

8. Minä noudatan sinun käskyjäsi, älä minua peräti hylkää.

8. Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää.

8. Sinun oikeuttas minä pidän älä minua ikänäns hyljä.

8. Sinun Oikiuttas mine tadhon pite/ ele minua ikenens ylenanna. (Sinun oikeuttasi minä tahdon pitää/ älä minua ikänänsä ylenanna.)

9. Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.

9. Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen.

9. CUinga nuorucainen waelda nuhtettomast hänen teisäns ? cosca hän idzens käyttä sinun sanas jälken.

9. QUinga iocu Norucainen henen Tiesens nuctettomasti waelda? Coska hen itzens keutte sinun Sanais ielken. (Kuinka joku nuorukainen hänen tiessänsä nuhteettomasti waeltaa? Koska hän itsensä käyttää sinun sanaisi jälkeen.)

10. Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi.

10. Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs.

10. Minä edzin sinua caikest sydämestäni älä salli minua exyä sinun käskyistäs.

10. Mine etzin sinua coco sydhemesteni/ ele salli minua exyue sinun Keskyistes. (Minä etsin sinua koko sydämestäni/ älä salli minua eksyä sinun käskyistäsi.)

11. Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.

11. Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan.

11. Minä pidän sydämesäni sinun sanas etten minä rickois sinua wastan.

11. Mine pidhen sydhemesseni sinun Sanas/ ettei mine rickoisi sinua wastan. (Minä pidän sydämessäni sinun sanasi/ ettei minä rikkoisi sinua wastaan.)

12. Kiitetty ole sinä, Herra, opeta minulle käskysi.

12. Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs!

12. Kijtetty olwo sinä HERra opeta minulle sinun oikeuttas.

12. Kijtetty olgon sine HERRA/ opeta minulle sinun Oikiuttas. (Kiitetty olkoon sinä HERRA/ opeta minulle sinun oikeuttasi.)

13. Huulillani minä julistan kaikki sinun suusi oikeudet.

13. Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet.

13. Minä luettelen huulillani caicki sinun suus oikeudet.

13. Mine tadhon Hwlteni cansa/ yleslukia caiki sinun Sws Oikiuxet. (Minä tahdon huulteni kanssa/ ylöslukea kaikki sinun suusi oikeudet.)

14. Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.

14. Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.

14. Minä iloidzen sinun todistuxes teisä nijncuin caickinaisesta rickaudesta.

14. Sinun Todhistostes tiese mine iloitzen/ Ninquin caikinaisista Rickauxista. (Sinun todistuksesi tiessä minä iloitsen/ Niinkuin kaikkinaisista rikkauksista.)

15. Minä tutkistelen sinun asetuksiasi ja katselen sinun polkujasi.

15. Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs.

15. MInä puhun mitäs käskenyt olet ja cadzelen sinun teitäs.

15. Mine puhun mites keskenyt olet/ Ja catzelen sinun Teidhes päle. (Minä puhun mitä käskenyt olet/ Ja katselen sinun teidesi päälle.)

16. Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota.

16. Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas.

16. Minä halajan sinun oikeuttas ja en unhoda sinun sanojas.

16. Sinun Oikiudhes pein mine halaian/ Ja en vnodha sinun Sanoias. (Sinun oikeutesi päin minä halajan/ ja en unohda sinun sanojasi.)

17. Tee palvelijallesi hyvin, että minä eläisin ja noudattaisin sinun sanaasi.

17. Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin.

17. TEe hywästi palwelialles että minä eläisin ja sinun sanas pidäisin.

17. TEe hyuesti sinun Paluelialles/ ette mine eleisin/ ia sinun Sanas pidheisin. (Tee hywästi sinun palwelijallesi/ että minä eläisin/ ja sinun sanasi pitäisin.)

18. Avaa minun silmäni näkemään sinun lakisi ihmeitä.

18. Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas.

18. Awa minun silmäni näkemän ihmeitä sinun Laistas.

18. Aua minun Silmeni/ Ette mine näkisin ne Ihmet sinun Laistas. (Awaa minun silmäni/ että minä näkisin ne ihmeet sinun laistasi.)

19. Minä olen muukalainen maan päällä; älä salaa minulta käskyjäsi.

19. Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs.

19. Minä olen wieras maan päällä älä peitä minulda käskyjäs.

19. Wieras mine olen Maan päle/ ele peite minusta sinun Keskyies. (Wieras minä olen maan päällä/ älä peitä minusta sinun käskyjäsi.)

20. Minun sieluni hiukeaa ikävöidessäni alati sinun oikeuksiasi.

20. Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen.

20. Minun sielun on muserrettu ricki ikäwöidzemisest alati sinun oikeudes jälken.

20. Minun Sielun on rickimusertu ikewydhen teden/ Alati sinun Oikiudhes ielkin. (Minun sieluni on rikkimuserrettu ikäwyyden tähden/ alati sinun oikeutesi jälkeen.)

21. Sinä nuhtelet julkeita, kirotuita, jotka poikkeavat pois sinun käskyistäsi.

21. Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat.

21. Sinä rangaiset corjat kirotut owat ne cuin sinun käskyistäs poickewat.

21. Sine rangaiset ne Coriat/ Forbannatut ouat ne quin sinun Keskyistes poickeuat. (Sinä rankaiset ne koreat/ Forbannatut (kirotut) owat ne kuin sinun käskyistäsi poikkeawat.)

22. Poista minun päältäni häväistys ja ylenkatse, sillä minä otan sinun todistuksistasi vaarin.

22. Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses.

22. Käännä minusta pois pilcka ja ylöncadze: sillä minä pidän sinun todistuxes.

22. Poiskäenne minusta pilca ia ylencatzous/ Sille mine pidhen sinun Todhistoxes. (Poiskäännä minusta pilkka ja ylenkatsous/ Sillä minä pidän sinun todistuksesi.)

23. Ruhtinaatkin istuvat ja pitävät neuvoa minua vastaan, mutta palvelijasi tutkistelee sinun käskyjäsi.

23. Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs.

23. Istuwat myös päämiehet ja puhuwat minua wastan mutta sinun palwelias puhu sinun oikeudestas.

23. Istuuat möski ne Pämiehet/ ia puhuuat minua wastan/ Mutta sinun Paluelias puhupi sinun Oikiuxistas. (Istuwat myöskin ne päämiehet/ ja puhuwat minua wastaan/ Mutta sinun palwelijasi puhuupi sinun oikeuksistasi.)

24. Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.

24. Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.

24. Sinun todistuxias minä halajan ne owat minun neuwonandajani.

24. Sille sinun Todhistoxias mine halaian/ ne ouat minun Neuuonandaiat. (Sillä sinun todistuksiasi minä halajan/ ne owat minun neuwonantajat.)

25. Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen.

25. Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen.

25. MInun sielun tomusa maca wirgota minua sinun sanas jälken.

25. MInun Sielun tomussa macapi/ wirgota minua sinun Sanas ielkin. (Minun sielun tomussa makaapi/ wirwota minua sinun sanasi jälkeen.)

26. Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi.

26. Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys.

26. Minä luen minun tietäni ja sinä cuuldelet minua opeta minulle sinun oikeudes.

26. Mine ylesluen minun Teiteni/ Ja sine cwldelet minua/ Opeta minulle sinun Oikiuttas. (Minä ylösluen minun teitäni/ ja sinä kuuntelet minua/ Opeta minulle sinun oikeuttasi.)

27. Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi.

27. Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs.

27. Neuwo minulle sinun käskyis tie nijn minä puhun sinun ihmeistäs.

27. Anna minun ymmertä sinun Keskyes tiete/ Nin mine tadhon sinun Ihmeistes puhua. (Anna minun ymmärtää sinun käskyjesi tietä/ Niin minä tahdon sinun ihmeistäsi puhua.)

28. Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen.

28. Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen.

28. Nijn minä suren että sydän sula minusa wahwista minua sinun sanas jälken.

28. Nin mine suren/ Ette sydhen minussa sulapi/ wahuista minua sinun Sanas ielken. (Niin minä suren/ että sydän minussa sulaapi/ wahwista minua sinun sanasi jälkeen.)

29. Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi.

29. Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis.

29. Käännä minusta pois wäärä tie ja suo minulle sinun Lakis.

29. Poiskäenne minusta se wäre Tie/ Ja szoo minulle sinun Lakis. (Poiskäännä minusta se wäärä tie/ Ja suo minulle sinun lakisi.)

30. Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi.

30. Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni.

30. Totuden tien minä olen walinnut sinun oikeudes olen minä asettanut eteeni.

30. Sen Totudhen Tien mine olen vloswalinut/ Sinun Oikeutes mine olen eteeni asettanut. (Sen totuuden tien minä olen uloswalinnut/ Sinun oikeutes minä olen eteeni asettanut.)

31. Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään.

31. Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla.

31. Minä ripun sinun todistuxisas HERra älä salli minua häpiään tulla.

31. Mine kiniripun sinun Todhistuxistas/ HERRA ele salli minua häpien ala tulla. (Minä kiinniriipun sinun todistuksistasi/ HERRA älä salli minua häpeään tulla.)

32. Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni.

32. Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten.

32. Coscas minun sydämeni wahwistat nijn minä juoxen sinun käskyis tietä myöden.

32. Coskas minun Sydhemeni wahuistat/ Nin mine iooxen sinun Keskydhes Tiete möte. (Koskas minun sydämeni wahwistat/ Niin minä juoksen sinun käskyjesi tietä myöten.)

33. Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti.

33. Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin.

33. OPeta minulle HERra sinun oikeudes tie että minä sen loppun asti kätkisin.

33. OPeta minulle HERRA/ se sinun Oikiuttes tie/ ette mine sen loppuun asti ketkisin. (Opeta minulle HERRA/ se sinun oikeuttesi tie/ että minä sen loppuun asti kätkisin.)

34. Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.

34. Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni.

34. Anna minulle ymmärrys kätkeäxen sinun Lakias ja pitäxen sitä coco sydämesäni.

34. Anna minulle ymmerdhys/ Ette mine ketkisin sinun Lakis/ ia pidheisin sen coco sydhemesteni. (Anna minulle ymmärrys/ että minä kätkisin sinun lakisi/ ja pitäisin sen koko sydämestäni.)

35. Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan.

35. Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan.

35. Wie minua sinun käskyis polgulle: sillä nijhin minä halajan.

35. Wie minua sen sinun Keskydhes Polghun päle/ Sille nihin mine halaian. (Wie minua sen sinun käskyjesi polun päälle/ Sillä niihin minä halajan.)

36. Anna minun sydämeni taipua sinun todistuksiisi, ei väärän voiton puoleen.

36. Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen.

36. Callista minun sydämen sinun todistuxees ja ei ahneuden puoleen.

36. Callista minun Sydhemen sinun Todhistoxees pein/ Ja ei Ahneudhen poleen. (Kallista minun sydämeni sinun todistukseesi päin/ ja ei ahneuden puoleen.)

37. Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi.

37. Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes.

37. Käännä minun silmäni pois cadzelemast turha opetusta waan wirgota minua sinun tiehes.

37. Poiskäenne minun Silmeni/ ettei he catzelisi turha Opetusta. Waan wirgota minua sinun Tiehes. (Poiskäännä minun silmäni/ ettei he katselisi turhaa opetusta. Waan wirota minua sinun tiehesi.)

38. Anna palvelijallesi toteutua lupauksesi, joka on annettu sinua pelkääville.

38. Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin.

38. Anna palwelias lujasti sinun käskys pitä sinun sanas tähden että minä sinua pelkäisin.

38. Anna sinun Paluelias sinun Keskys luiasti sinun Sanas teden pite/ Ette mine sinua pelkeisin. (Anna sinun palwelijasi sinun käskyis lujasti sinun sanasi tähden pitää/ että minä sinua pelkäisin.)

39. Poista minusta häväistys, jota pelkään, sillä sinun oikeutesi ovat hyvät.

39. Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset.

39. Käännä minusta pois se pilcka jota minä pelkän sillä sinun oikeudes owat suloiset.

39. Poiskäenne minusta site pilca/ iota mine pelken/ Sille sinun Oikiudhes ouat sulaiset. (Poiskäännä minusta se pilkka/ jota minä pelkään/ sillä sinun oikeutesi owat suloiset.)

40. Katso, minä ikävöitsen sinun asetuksiasi; virvoita minua vanhurskaudellasi.

40. Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas.

40. Cadzo minä pyydän sinun käskyjäs wirgota minua sinun wanhurscaudellas.

40. Catzo/ mine pydhen sinun Keskyies/ wirgota minua sinun Wanhurskaudhellas. (Katso/ minä pyydän sinun käskyjäsi/ wirkoita minua sinun wanhurskaudellasi.)

41. Tulkoon minulle sinun armosi, Herra, sinun apusi, sinun lupauksesi jälkeen,

41. Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen,

41. HERra anna armos minulle tapahtua sinun apus sinun sanas jälken.

41. HERRA/ anna sinun Armos minulle tapactua/ Sinun Apus/ sinun Sanas ielken. (HERRA/ Anna sinun armosi minulle tapahtua/ sinun apusi/ sinun sanasi jälkeen.)

42. että minä voisin vastata herjaajalleni; sillä sinun sanaasi minä turvaan.

42. Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas.

42. Että minä woisin wastata minun pilckaitani: sillä minä luotan idzeni sinun sanaas.

42. Ette mine woisin wastata minun Pilcuritani/ Sille mine lootan itzeni sinun Sanas päle. (että minä woisin wastata minun pilkkareitani/ Sillä minä luotan itseni sinun sanasi päälle.)

43. Älä ota peräti pois minun suustani totuuden sanaa, sillä sinun oikeuteesi minä panen toivoni.

43. Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas.

43. Älä suingan ota totuden sana pois minun suustani sillä minä toiwon sinun oikeuttas.

43. Ele swingan poisota minun Suustani sen Totudhen Sana/ Sille mine toiuon sinun Oikiudhes päle. (Älä suinkaan pois ota minun suustani sen totuuden sanaa/ Sillä minä toiwon sinun päälle.)

44. Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti.

44. Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti,

44. Minä pidän alati sinun Lakis aina ja ijancaickisest.

44. Mine tadhon sinun Lais alati pite/ aina ia ijancaikisesta. (Minä tahdon sinun lakisi alati pitää/ aina ja iankaikkisesti.)

45. Silloin minä vaellan avaralla paikalla; sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.

45. Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs,

45. Ja minä waellan ilosa sillä minä edzin sinun käskyjäs.

45. Ja mine waellan ilossa/ Sille mine etzin sinun Keskyies. (Ja minä waellan ilossa/ Sillä minä etsin sinun käskyjäsi.)

46. Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu.

46. Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee,

46. Minä puhun sinun todistuxistas Cuningasten edesä ja en häpe.

46. Mine puhun sinun Todhistuxistas Kuningasten edes/ Ja en häpie. (Minä puhun todistuksistasi kuningasten edessä/ ja en häpeä.)

47. Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.

47. Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan,

47. Ja minä halajan sinun käskyjäs joita minä racastan.

47. Ja mine halaian Keskyies/ ioita mine racastan. (Ja minä halajan käskyjäsi/ joita minä rakastan.)

48. Minä kohotan käteni sinun käskyjesi puoleen, jotka ovat minulle rakkaat, ja tutkistelen sinun säädöksiäsi.

48. Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs.

48. Ja nostan käsiäni sinun käskyihis joita minä racastan ja puhun sinun oikeudestas.

48. Ja ylesnostan käsieni sinun Keskyhis/ ioita mine racastan/ Ja puhun sinun Oikiuxistas. (Ja ylösnostan käsiäni sinun käskyihisi/ joita minä rakastan/ Ja puhun sinun oikeuksistasi.)

49. Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet antanut minulle toivon.

49. Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa.

49. MUista sinun sanas palwelialles jota sinä annoit minun toiwo.

49. MUista sinun Sanallas Paluelias coctan/ Jonga päle sine annoit minun toiuoa. (Muista sinun sanallasi palwelijaasi kohtaan/ jonka päälle sinä annoit minun toiwoa.)

50. Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.

50. Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun.

50. Se on minun turwan minun waiwasani sillä sinun sanas wirgotta minun.

50. Se ombi minun Turuan minun Waiuassani/ Sille sinun Sanas wirgotta minun. (Se ompi minun turwani minun waiwassani/ sillä sinun sanasi wirwottaa minun.)

51. Julkeat pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea.

51. Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee.

51. Corjat irwittelewät minua sangen en minä sentähden sinun Laistas poicke.

51. Ne Coriat iruitteleuet sangen minua/ em mine senuoxi sinun Laistas poicke. (Ne koreat irwittelewät sangen minua/ en minä senwuoksi sinun laistasi poikkea.)

52. Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi, tuomioitasi hamasta ikiajoista asti, ja minä saan lohdutuksen.

52. Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan.

52. HERra cuin minä ajattelen cuinga sinä mailman algusta duominnut olet nijn minä lohdutetan.

52. HERRA/ quin mine aiattelen/ quinga sine Mailman alghusta dominut olet/ Nin mine lohutetaan. (HERRA/ kuin minä ajattelen/ kuinka sinä maailman alusta tuominnut olet/ Niin minä lohdutetaan.)

53. Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.

53. Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät.

53. Minä sytyn jumalattomain tähden jotca sinun Lakis hyljäwät.

53. Mine kiukustun ylitze nijten Jumalattomaten/ iotca sinun Lakis ylenandauat. (Minä kiukustun ylitse niiden jumalattomien/ jotka sinun lakisi ylenantawat.)

54. Sinun käskysi ovat minun ylistysvirteni minun muukalaisuuteni majassa.

54. Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa.

54. Sinun oikeudes owat minun weisuni minun waelluxeni huonesa.

54. Sinun Oikiutes ouat minun Weisuni/ minun Honesani. (Sinun oikeutesi owat minun weisuni/ minun huoneessani.)

55. Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja minä noudatan sinun lakiasi.

55. Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis.

55. HERra minä ajattelen yöllä sinun nimes ja pidän sinun Lakis.

55. HERRA mine aiattelen öölle sinun Nimes päle/ ia pidhen sinun Lakis. (HERRA minä ajattelen yöllä sinun nimesi päälle/ ja pidän sinun lakisi.)

56. Tämä on minun osakseni suotu: että otan vaarin sinun asetuksistasi.

56. Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin.

56. Se olis minun tawaran että minä sinun käskys pidäisin.

56. Sepä minun Techty olis/ Ette mine sinun Keskys pidheisin. (Sepä minun tehty olisi/ että minä sinun käskysi pitäisin.)

57. Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi.

57. Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas.

57. MInä olen sanonut: HERra se on minun perimiseni että minä pidän sinun ties.

57. MIne olen sanonut/ HERRA/ sen pite minun Perimiseni oleman/ Ette mine sinun Teites pidhen. (Minä olen sanonut/ HERRA/ sen pitää minun perimiseni oleman/ että minä sinun teitäsi pidän.)

58. Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.

58. Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen.

58. Minä rucoilen sinun caswos edes täydest sydämest ole minulle armollinen sinun sanas jälken.

58. Mine rucolen sinun Casuos edes teudhest Sydhemest/ ole minulle Armolinen sinun Sanas pereste. (Minä rukoilen sinun kaswois edessä täydestä sydämestä/ ole minulle armollinen sinun sanasi perästä.)

59. Minä tutkin teitäni, ja käännän askeleeni sinun todistustesi puoleen.

59. Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen.

59. Minä tutkin minun teitäni ja käännän minun jalcani sinun todistustes puoleen.

59. Mine tutkin minun Teiteni/ Ja käennen minun Jalcani sinun Todhistoxijs pein. (Minä tutkin minun teitäni/ Ja käännän minun jalkani sinut todistuksiisi päin.)

60. Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi.

60. Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään.

60. Minä riennän ja en wijwy sinun käskyjäs pitämän.

60. Mine riennen/ ia en wiwy/ sinun Keskyies pitemen. (Minä riennän/ ja en wiiwy/ sinun käskyjäsi pitämään.)

61. Jumalattomain paulat piirittävät minua, mutta minä en unhota sinun lakiasi.

61. Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias.

61. Jumalattomain kicuri raatele minua mutta en minä unohda sinun Lakias.

61. Ninen Jumalattomain Kicuri raatele minua/ Mutta em mine vnodha sinun Lakias. (Niiden jumalattomien kikuri (joukko) raatelee minua/ Mutta en minä unohda sinun lakiasi.)

62. Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista.

62. Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden.

62. Puoli yöstä minä nousen sinua kijttämän sinun wanhurscaudes oikeuden tähden.

62. Poli öölle mine ylesnousen sinua kijttemen/ ninen sinun Wanhurskaudhens Oikiutten teden. (Puoli yöllä minä ylösnousen sinua kiittämään/ niiden sinun wanhurskaitten oikeutten tähden.)

63. Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi.

63. Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät,

63. Minä olen heidän puolellans jotca sinua pelkäwät ja sinun käskyjäs pitäwät.

63. Ninen Cumpani mine olen/ iotca sinua pelkeuet/ ia sinun Keskyies piteuet. (Niiden kumppani minä olen/ jotka sinua pelkääwät/ ja sinun käskyjäsi pitäwät.)

64. Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra; opeta minulle käskysi.

64. Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs.

64. HERra maa on täynäns sinun hywyttäs opeta minulle sinun oikeuttas.

64. O HERRA/ Maa ombi teunens sinun Hywydhestes/ opeta minulle sinun Oikiuttas. (Oi HERRA/ Maa ompi täynnänsä sinun hywyydestäsi/ opeta minulle sinun oikeuttasi.)

65. Sinä osoitat palvelijallesi hyvyyttä sanasi jälkeen, Herra.

65. Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen.

65. HYwästi sinä teit HERra sinun palwelias cohtan sinun sanas jälken.

65. HYuesti sine teit HERRA/ sinun Paluelias coctan/ sinun Sanas ielkin. (Hywästi sinä teit HERRA/ sinun palwelijaasi kohtaan/ sinun sanasi jälkeen.)

66. Opeta minulle hyvä ymmärrys ja tieto, sillä sinun käskyihisi minä panen uskallukseni.

66. Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys.

66. Opeta minulle hywiä tapoja ja taito: sillä minä uscon sinun käskys.

66. Opeta minulle hyuie Tauoia/ ia Tietemistä/ Sille mine uskon sinun Keskyies. (Opeta minulle hywiä tapoja/ ja tietämistä/ Sillä minä uskon sinun käskyjäsi.)

67. Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.

67. Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas.

67. Ennencuin minä nöyrytettin exyin minä mutta nyt minä pidän sinun sanas.

67. Ennenquin mine neuritettijn/ nin mine exyin/ Mutta nyt mine pidhen sinun Sanas. (Ennenkuin minä nöyrytettiin/ niin minä eksyin/ Mutta nyt minä pidän sinun sanasi.)

68. Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi.

68. Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs.

68. Sinä olet hywä ja runsas opeta minulle sinun oikeuttas.

68. Sine olet Hyue ia Runsas/ opeta minulle sinun Oikiuttas. (Sinä olet hywä ja runsas/ opeta minulle sinun oikeuttasi.)

69. Julkeat tahraavat minua valheillansa, mutta minä otan sinun asetuksistasi vaarin kaikesta sydämestäni.

69. Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys.

69. Corjat ajattelewat walhen minun päälleni mutta minä pidän täydest sydämest sinun käskys.

69. Ne Coriat tichterauat Walhen minun päleni/ Mutta mine pidhen teudhest Sydhemest sinun Keskyies. (Ne koreat tichteerawat (ajattelewat) walheen minun päälleni/ Mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskyjäsi.)

70. Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi.

70. Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas.

70. Heidän sydämens on paxu nijncuin raswa mutta minä halajan sinun Lakias.

70. Paxu ombi heiden Sydhemens ninquin Raszua/ Mutta mine halaian sinun Lakeis tyge. (Paksu ompi heidän sydämensä niinkuin raswa/ Mutta minä halajan sinun lakiesi tykö.)

71. Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi.

71. Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin.

71. Se kelpa minulle ettäs minun nöyrytit että minä sinun oikeuttas oppisin.

71. Sepä minulle kelpa/ ettes minun asetit/ Ette mine sinun Oikiuttas oppisin. (Sepä minulle kelpaa/ ettäs minun asetit/ Etta minä sinun oikeuttasi oppisin.)

72. Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata.

72. Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa.

72. Sinun suus Laki on minulle otollisembi cuin monda tuhatta cappaletta culda ja hopiata.

72. Sinun sws Laki ombi minulle otolisembi/ quin monda tuhatta cappalet Culta ia Hopia. (Sinun suusi laki ompi minulle otollisempi/ kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopeaa.)

73. Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi.

73. Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs.

73. SInun kätes owat minun tehnet ja walmistanet anna minulle ymmärryst oppiaxeni sinun käskyjäs.

73. SInun Kädhes ouat minun tehnyet/ ia walmistanuet/ anna minulle ymmerdhöst/ ette mine sinun Kekyies oppisin. (Sinun kätesi owat minun tehneet/ ja walmistaneet/ anna minulle ymmärrystä/ että minä sinun käskyjäsi oppisin.)

74. Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.

74. Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.

74. Jotca sinua pelkäwät ne minun näkewät ja iloidzewat sillä minä toiwon sinun sanaas.

74. Jotcka sinua pelkeuet/ ne minua näkeuet/ ia iloitzeuat/ Sille mine toiuon sinun Sanas päle. (Jotka sinua pelkääwät/ ne minua näkewät/ ja iloitsewat/ Sillä minä toiwon sinun sanasi päälle.)

75. Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt.

75. Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.

75. HERra minä tiedän sinun duomios oikiaxi ja sinä olet minua uscollisest nöyryttänyt.

75. HERRA mine tiedhen/ Ette sinun Domios ouat Oikiat/ ia olet minun vskolisesta asettanut. (HERRA minä tiedän/ että sinun tuomiosi owat oikeat/ ja olet minun uskollisesti asettanut.)

76. Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.

76. Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.

76. Olcon sijs sinun armos minun lohdutuxen nijncuins palwelialles luwannut olet.

76. Olcoon sis sinun Armos minun Lohutoxen/ ninquin sine Paluelias luuanut olet. (Olkoon siis sinun armosi minun lohdutuksen/ niinkuin sinä palwelijallesi luwannut olet.)

77. Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.

77. Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.

77. Anna minulle sinun laupiudes tapahtua että minä eläisin: sillä minä halajan sinun Lakias.

77. Anna minulle sinun Laupiudhes tapactua/ Ette mine eleisin/ Sille mine halaian sinun Lakis tyge. (Anna minulle sinun laupeutesi tapahtua/ että minä eläisin/ Sillä minä halajan sinun lakisi tykö.)

78. Joutukoot julkeat häpeään, sillä he sortavat minua syyttä; minä tutkistelen sinun asetuksiasi.

78. Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.

78. Josca corjat häpiään tulisit jotca minua painawat alas walhellans mutta minä puhun sinun käskyistäs.

78. Ah ioska ne Coriat häpien ala tulisit/ iotca minua walhellans alaspainauat/ Mutta mine puhun sinun Keskyistes. (Ah josko ne koreat häpeän alle tulisit/ jotka minua walheellansa alaspainawat/ mutta minä puhun sinun käskyistäsi.)

79. Kääntykööt minun puolelleni ne, jotka sinua pelkäävät ja jotka sinun todistuksesi tuntevat.

79. Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.

79. Josca ne tulisit minun tygöni jotca sinua pelkäwät ja sinun todistuxes tundewat.

79. Ah ioska ne langeisit minun tygeni/ Jotca sinua pelkeuet/ Ja sinun Todhistoxes tundeuat. (Ah josko ne lankeisit minun tyköni/ Jotka sinua pelkääwät/ Ja sinun todistuksesi tuntewat.)

80. Pysyköön sydämeni vakaana sinun käskyissäsi, etten minä häpeään joutuisi.

80. Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.

80. Olcon minun sydämen toimellinen sinun oikeudesas etten minä häwäistäis.

80. Olcoon minun Sydhemen toimelinen sinun Oikiuxissas/ Etten mine häueistuisi. (Olkoon minun sydämen toimellinen sinun oikeuksissasi/ etten minä häwäistäisi.)

81. Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni.

81. Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.

81. MInun sielun ikäwöidze sinun autuuttas minä toiwon sinun sanas päälle.

81. MInun Sieluni ikeuöitze sinun Terueydhes ielken/ Mine toiuon sinun Sanas päle. (Minun sieluni ikäwöitsee sinun terweytesi jälkeen/ Minä toiwon sinun sanasi päälle.)

82. Minun silmäni ikävöitsevät sinun sanaasi; minä kysyn: Milloin lohdutat minua?

82. Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?

82. Minun silmäni hiweldywät sinun sanas jälken ja sanowat: coscas minua lohdutat ?

82. Minun Silmeni hiueltyuet sinun Sanas ielkijn/ Ja sanouat/ Coskas minua lohutat. (Minun silmäni hiweltywät sinun sanasi jälkeen/ ja sanowat/ koska minua lohdutat.)

83. Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi minä en unhota.

83. Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.

83. Sillä minä olen nijncuin nahca sawus en minä unohda sinun oikeuttas.

83. Sille mine olen ninquin yxi Leili saws/ Sinun Oikiuttas/ em mine vnodha. (Sillä minä olen niinkuin yksi leili sawussa/ sinun oikeuttasi/ en minä unohda.)

84. Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin sinä tuomitset minun vainoojani?

84. Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?

84. Cuinga cauwan sinun palwelias odotta ? coscas duomidzet minun wainojani ?

84. Quinga cauuan sinun Paluelias pite odhottaman? Coskas tadhot domion pite ylitze minun Wainoiani? (Kuinka kauan sinun palwelijasi pitää odottaman? Koskas tahdon tuomion pitää ylitse minun wainoojani?)

85. Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan.

85. Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään.

85. Corjat minulle cuoppia caiwawat jotca ei ole sinun Lais perästä.

85. Ne Coriat minulle Coopat caiuauat/ iotca euet ole sinun Lais pereste. (Ne koreat minulle kuopan kaiwawat/ jotka eiwät ole sinun lakisi perästä.)

86. Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.

86. Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.

86. Caicki sinun käskys owat sula totuus ne walhella minua waiwawat auta minua.

86. Caicki sinun Keskys ouat Totuus/ ne walhella minua waiuauat/ Auta minua. (Kaikki sinun käskysi owat totuus/ ne walheella minua waiwaawat/ Auta minua.)

87. He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi.

87. He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.

87. He olisit juuri lähes minun maan päällä hucuttanet mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.

87. He olisit iuri lehes minun Maan päle hucutanuet/ Mutta em mine sinun Keskyies ylenanna. (He olisit juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet/ Mutta en minä sinun käskyjäsi ylenanna.)

88. Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia.

88. Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen.

88. Wirgota minua sinun armollas että minä pidäisin sinun suus todistuxet.

88. Wirgota minua sinun Armos cautta/ Ette mine pidheisin sinun Sws Todhistoxet. (Wirwoita minua sinun armosi kautta/ että minä pitäisin sinun suusi todistukset.)

89. Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa.

89. Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.

89. HERra sinun sanas pysy ijancaickisest nijn lewiäldä cuin taiwas on.

89. HERRA sinun Sanas pysypi ijancaikisesta/ Nin lauialda quin Taiuas on. (HERRA sinun sanasi pysyypi iankaikkisesti/ Niin lawealta kuin taiwas on.)

90. Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy.

90. Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy.

90. Sinun totudes pysy sugusta sucuun sinä perustit maan ja se pysy.

90. Sinun Totudhes iepi Sughusta nin Sucuhun/ sine Maan perustit/ ia se pysy seisouana. (Sinun totuutesi jääpi suwusta sukuhun/ sinä maan perustit/ ja se pysyy seisowana.)

91. Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat sinun palvelijoitasi.

91. Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat.

91. Se pysy jocapäiwä sinun sanas jälken: sillä caicki täyty sinua palwella.

91. Se pysy iocapeiue sinun Sanas ielken/ Sille ette caiki teuty sinua paluella. (Se pysyy jokapäiwä sinun sanasi jälkeen/ Sillä että kaikki täytyy sinua palwella.)

92. Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin menehtynyt kurjuuteeni.

92. Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut.

92. Ellei sinun Lakis olis ollut minun lohdutuxen nijn minä olisin radollisudesani huckunut.

92. Ellei sinun Lakis olis minun Lohutoxen ollut/ Nin mine olisin Radholisesani huckunut. (Ellei sinun lakisi olis minun lohdutukseni ollut/ Niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut.)

93. En minä ikinä unhota sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä minua virvoitat.

93. En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat.

93. En minä ikänäns unohda sinun käskyjäs sillä nijllä sinä minua lohdutat.

93. Eipe mine ikenens tadho sinun Keskyies vnocta/ Sille sine nijllä minua wirgotat. (Eipä minä ikänänsä tahdo sinun käskyjäsi unohtaa/ Sillä sinä niillä minua wirwoitat.)

94. Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.

94. Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs.

94. Sinun minä olen auta minua: sillä minä edzin sinun käskyjäs.

94. Sinun mine olen/ Auta minua/ Sille mine etzin sinun Keskyies. (Sinun minä olen/ Auta minua/ Sillä minä etsin sinun käskyjäsi.)

95. Jumalattomat väijyvät minua, tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun todistuksiasi.

95. Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin.

95. Jumalattomat minua wartioidzewat hucuttaxens mutta sinun todistuxestas minä otan waarin.

95. Ne Jumalattomat minun päleni wartioitzeuat/ ette he minua hucutaisit/ Mutta sinun Todhistoxestas mine warinotan. (Ne jumalattomat minun päälleni wartioitsewat/ että he minua hukuttaisit/ Mutta sinun todistuksestasi minä waarin otan.)

96. Kaikella täydellisellä on rajansa — sen olen nähnyt — mutta sinun käskysi ovat ylen avarat.

96. Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät.

96. Caikista cappaleista minä olen lopun nähnyt mutta sinun käskys pysywät.

96. Caikista cappaleista mine lopun olen nähnyt/ Mutta sinun Keskys pysypi. (Kaikista kappaleista minä lopun olen nähnyt/ Mutta sinun käskysi pysyypi.)

97. Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.

97. Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen.

97. CUinga minä racastan sinun Lakias ? jocapäiwä minä sijtä puhun.

97. QUinga mine racastan sinun Lais? Jocapeiue mine sijte puhun. (Kuinka minä rakastan sinun lakiasi? Jokapäiwä minä siitä puhun.)

98. Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.

98. Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani.

98. Sinä teit minun taitawammaxi käskyilläs cuin minun wiholliseni owat: sillä se on minun ijancaickinen tawaran.

98. Sine teit minua wijsamaxi keskylles/ quin minun Wiholiseni ouat/ Sille sepe ombi minun ijancaikinen Tauaran. (Sinä teitä minua wiisaammaksi käskylläsi/ kuin minun wiholliseni owat/ Sillä sepä ompi minun iankaikkinen tawaran.)

99. Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun todistuksiasi.

99. Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni.

99. Minä olen oppenembi cuin caicki minun opettajani: sillä sinun todistuxes owat minun puheni.

99. Mine olen oppenuembi quin caiki minun Opettaiani/ Sille sinun Todhistoxes ouat minun puheeni. (Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani/ Sillä sinun todistuksesi owat minun puheeni.)

100. Minä olen ymmärtäväisempi kuin vanhat, sillä minä otan vaarin sinun asetuksistasi.

100. Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys.

100. Enämmän minä ymmärrän cuin wanhemmat: sillä minä pidän sinun käskyjäs.

100. Enemen mine ymmerdhen quin ne Wanhemmat/ Sille mine pidhen sinun Keskyies. (Enemmän minä ymmärrän kuin ne wanhemmat/ Sillä minä pidän sinun käskyjäsi.)

101. Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä, noudattaakseni sinun sanaasi.

101. Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin.

101. Minä wäldän jalcani caikista pahoista teistä että minä sinun sanas pidäisin.

101. Mine welten Jalcani caikista pahoista Teiste/ Ette mine sinun Sanas pidheisin. (Minä wältän jalkani kaikista pahoista teistä/ että minä sinun sanasi pitäisin.)

102. Minä en poikkea sinun oikeuksistasi, sillä sinä neuvot minua.

102. En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua.

102. En minä poicke sinun oikeudestas: sillä sinä opetat minua.

102. Eipe mine poickene sinun Oikiuxistas/ Sille sine opetat minua. (Eipä minä poikkene sinun oikeuksistasi/ Sillä sinä opetat minua.)

103. Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.

103. Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja.

103. Sinun sanas owat minun suulleni makiammat cuin hunaja.

103. Sinun Sanas ouat minun Suulleni makiamat/ Quin Hunaia. (Sinun sanas owat minun suulleni makeammat/ kuin hunaja.)

104. Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.

104. Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä.

104. Sinun sanas teke minun ymmärtäwäisexi sentähden minä wihan caickia wääriä teitä.

104. Sinun Sanas tekepi minun ymmertteueisexi/ Senteden mine wihan caiki wäret Tiet. (Sinun sanasi tekeepi minun ymmärtäwäiseksi/ Sentähden minä wihaan kaikki wäärät tiet.)

105. Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.

105. Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni.

105. SInun sanas on minun jalcaini kyntilä ja walkeus minun teilläni.

105. SInun Sanas ombi minun Jalcani Lyffty/ Ja yxi Walkivs minun Tieni päle. (Sinun sanasi ompi minun jalkani lyhty/ Ja yksi walkius minun tieni päälle.)

106. Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: noudattaa sinun vanhurskautesi oikeuksia.

106. Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon.

106. Minä wannon ja pidän että minä sinun wanhurscaudes oikeudet pitä tahdon.

106. Mine wannon ia tadhon sen pite/ Ette mine ne sinun Wanhurskaudhes Oikiudhet pitee tadhon. (Minä wannon ja tahdon sen pitää/ että minä ne sinun wanhurskautesi oikeudet pitää tahdon.)

107. Minä olen kovin vaivattu; Herra, virvoita minua sanasi jälkeen.

107. Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä.

107. Minä olen sangen waiwattu HERra wirgota minua sinun sanas perästä.

107. Sangen mine olen waiuattu/ HERRA wirgota minua sinun Sanas pereste. (Sangen minä olen waiwattu/ HERRA wirwoita minua sinun sanasi perästä.)

108. Kelvatkoon sinulle, Herra, minun suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi.

108. Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes.

108. Olcon sinulle HERra otolliset minun suuni mieliset uhrit ja opeta minulle sinun oikeudes.

108. Otoliset olcoon sinulle HERRA ne mieliset minun Swni wffrit/ Ja opeta minulle sinun Sws Oikiudhet. (Otolliset olkoon sinulle HERRA ne mieliset minun suuni uhrit/ Ja opeta minulle sinun suusi oikeudet.)

109. Minun henkeni häälyy alati kämmenelläni, mutta sinun lakiasi minä en unhota.

109. Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias.

109. Minä cannan alati minun sieluani minun käsisäni ja en unohda sinun Lakias.

109. Mine cannan alati minun Sieluani käsiseni/ Ja em mine vnodha sinun Lakias. (Minä kannan alati minun sieluani käsissäni/ Ja en minä unohda sinun lakiasi.)

110. Jumalattomat virittävät pauloja minun eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy.

110. Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs.

110. Jumalattomat wirittäwät minulle paulat mutta en minä exy sinun käskyistäs.

110. Ne Jumalattomat wiritteuet minulle Paulat/ Mutta em mine exy sinun Keskyistes. (Ne jumalattomat wirittäwät minulle paulat/ Mutta en minä eksy sinun käskyistäsi.)

111. Sinun todistuksesi ovat minun ikuinen perintöosani, sillä ne ovat minun sydämeni ilo.

111. Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo.

111. Sinun todistuxes owat minun ijancaickiset perimiseni: sillä he owat minun sydämeni riemut.

111. Sinun Todhistoxes ouat minun ijancaikiset Perimiseni/ Sille he ouat minun Sydhemeni riemut. (Ne todistukset owat minun iankaikkiset perimiseni/ Sillä he owat minun sydämeni riemut.)

112. Minä olen taivuttanut sydämeni pitämään sinun käskysi, aina ja loppuun asti.

112. Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti.

112. Minä callistan minun sydämeni tekemän sinun oikeudes jälken aina ja ijancaickisest.

112. Mine callistan sydhemeni/ tekemen sinun Oikiudhes ielkin/ aina ia ijancaikisesta. (Minä kallistan sydämeni/ tekemään sinun oikeutesi jälkeen/ aina ja iankaikkisesti.)

113. Kaksimielisiä minä vihaan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.

113. Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias.

113. MInä wihan wieckaita hengejä ja racastan sinun Lakias.

113. MIne wihan ne Tuimat Henget/ Ja racastan sinun Lakis. (Minä wihaan ne tuimat henget/ Ja rakastan sinun lakiasi.)

114. Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.

114. Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle.

114. Sinä olet minun warjeluxen ja kilpen minä toiwon sinun sanas päälle.

114. Sine olet minun Warieluxen ia Kilpen/ Mine toiuon sinun Sanas päle. (Sinä olet minun warjelukseni ja kilpeni/ Minä toiwon sinun sanasi päälle.)

115. Luopukaa minusta, te pahantekijät, minä tahdon ottaa Jumalani käskyistä vaarin.

115. Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt.

115. Poiketcat minusta te pahanelkiset minä pidän minun Jumalani käskyt.

115. Poickecat minusta te Pahanelkiset/ Mine tadhon pite minun Jumalani Keskyt. (Poiketkaat minusta te pahanilkiset/ Minä tahdon pitää minun Jumalani käskyt.)

116. Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.

116. Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla.

116. Tuke minua sanallas että minä eläisin ja älä anna minun toiwoni wilpistellä.

116. Ylespidhe minua sinun Sanallas/ Ette mine eleisin/ Ja ele anna minun Toiuoni wilpistelle. (Ylöspidä minua sinun sanallasi/ että minä eläisin/ Ja älä anna minun toiwoni wilpistellä.)

117. Vahvista minua, että minä pelastuisin, niin minä katselen alati sinun käskyjäsi.

117. Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs.

117. Wahwista minua että minä autetuxi tulisin nijn minä halajan alati sinun oikeuttas.

117. Wahuista minua/ ette mine autuaxi tulisin/ Nin mine alati halaian sinun Oikiuttas. (Wahwista minua/ että minä autuaaksi tulisin/ Niin minä alati halajan sinun oikeuttasi.)

118. Sinä hylkäät kaikki, jotka sinun käskyistäsi eksyvät, sillä heidän kavaluutensa on turha.

118. Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe.

118. Sinä tallat alas caicki jotca sinun oikeudestas horjuwat: sillä heidän wietellyxens on sula walhe.

118. Sine alastallat caiki iotca sinun Oikiuxistas horiuuat/ Sille heiden wiettelyxens ombi sula Walhe. (Sinä alastallaat kaikki jotka sinun oikeuksistasi horjuwat/ SIllä heidän wiettelyksensä ompi sula walhe.)

119. Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois niinkuin kuonan; sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.

119. Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias.

119. Sinä heität pois caicki jumalattomat maan pääldä nijncuin logan sentähden minä racastan sinun todistuxias.

119. Caiki Jumalattomat Maan pälde sine poisheitet nin quin loan. Senteden mine racastan sinun Todhistoxes. (Kaikki jumalattomat maan päältä sinä poisheität niinkuin loan. Sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.)

120. Sinun peljättävyytesi edessä minun ruumiini vapisee, ja minä pelkään sinun tuomioitasi.

120. Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas.

120. Minä pelkän sinua nijn että minun ihon wärise ja wapisen sinun duomiotas.

120. Mine pelken itzeni sinusta/ nin ette minun ihon wärise/ Ja wapitzen sinun Domios teden. (Minä pelkään itseni sinusta/ niin että minun ihoni wärisee/ Ja wapisen sinun tuomiosi tähden.)

121. Minä teen oikeuden ja vanhurskauden, älä jätä minua sortajaini käsiin.

121. Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät.

121. MInä otan waarin oikeudesta ja wanhurscaudesta älä minua hyljä nijlle jotca minulle wäkiwalda tekewät.

121. MIne warinotan Oikiudhesta ia Vanhurskaudhesta/ Ele minua ylenanna nijlle/ iotca minulle wäkiwalta tekeuet. (Minä waarinotan oikeudesta ja wanhurskaudesta/ Älä minua ylenanna niille/ jotka minulle wäkiwaltaa tekewät..)

122. Ole palvelijasi puolusmies hänen parhaaksensa, älä salli julkeain minua sortaa.

122. Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa.

122. Wasta palwelias edestä ja lohduta händä ettei corjat tekis minulle wäkiwalda.

122. Wasta sine Paluelias edeste/ Ja lohuta hende/ Ettei ne Coriat tekisi minulle wäkiualta. (Wastaa sinä palwelijasi edestä/ Ja lohduta häntä/ ettei ne koreat tekisi minulle wäkiwaltaa.)

123. Minun silmäni hiueten halajavat sinun apuasi ja sinun vanhurskaita lupauksiasi.

123. Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen.

123. Minun silmäni hiweldywät sinun autuudes perän ja sinun wanhurscaudes sanan jälken.

123. Minun Silmeni hiueltyuet sinun Terueydhes pereste/ Ja sen sinun Wanhurskaudhes Sanan ielken. (Minun silmäni hiweltywät sinun terweytesi perästä/ Ja sen sinun wanhurskautesi sanan jälkeen.)

124. Tee palvelijallesi armosi jälkeen ja opeta minulle käskysi.

124. Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs.

124. Toimita sinun palwelias cansa sinun armos perästä ja opeta minulle sinun oikeuttas.

124. Toimita sinun Paluelias cansa sinun Armos pereste/ Ja opeta minulle sinun Oikiuttas. (Toimita sinun palwelijasi kanssa sinun armosi perästä/ Ja opeta minulle sinun oikeuttasi.)

125. Minä olen sinun palvelijasi, anna minulle ymmärrys, että minä sinun todistuksesi tuntisin.

125. Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses.

125. Sinun palwelias minä olen anna minulle ymmärryst että minä tundisin sinun todistuxes.

125. Sinun Paluelias mine olen/ anna minulle ymmerdhöst/ Ette mine sinun Todhistoxes tundisin. (Sinun palwelijasi minä olen/ anna minulle ymmärrystä/ että minä sinun todistuksesi tuntisin.)

126. On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi.

126. Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet.

126. Jopa aica on että HERra sijhen jotakin tekis he owat sinun Lakis särkenet.

126. Jopa aica on/ Ette HERRA sihen iotaki tekis/ He ouat sinun Lakis serkenyet. (Jopa aika on/ että HERRA siihen jotakin tekisi/ He owat sinun lakisi särkeneet.)

127. Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa.

127. Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.

127. Sentähden minä racastan sinun käskyäs enä cuin culda ja parasta culda.

127. Senteden mine racastan sinun Keskys/ ylitze Cullan/ ia ylitze cauniman Cullan. (Sentähden minä rakastan sinun käskysi/ ylitse kullan/ ja ylitse kauniimman kullan.)

128. Sentähden minä vaellan kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetuksiesi mukaan; kaikkia valheen teitä minä vihaan.

128. Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä.

128. Sentähden minä pidän wisust caickia sinun käskyjäs minä wihan caickia wääriä teitä.

128. Senteden mine ieristens pidhen sinun caickia Keskyies/ Mine wihan caicki wäret Tiet. (Sentähden minä järjestänsä pidän sinun kaikkia käskyjäsi/ Minä wihaan kaikki wäärät tiet.)

129. Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi, sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin.

129. Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää.

129. IHmelliset owat sinun todistuxes sen tähden minun sielun ne pitä.

129. IHmeliset ouat sinun Todhistoxes/ Senteden minun Sieluni ne pitepi. (Ihmeelliset owat sinun todistuksesi/ Sentähden minun sieluni ne pitääpi.)

130. Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.

130. Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen.

130. Cuin sinun sanas julistetan nijn se ilahutta ja anda yxikertaisille ymmärryxen.

130. Quin sinun Sanas iulgistetaan/ nin se ilahutta/ ia nijlle Yxikerdhaisille andapi ymmerdhyxen. (Kuin sinun sanasi julkistetaan/ niin se ilahduttaa/ ja niille yksinkertaisille antaapi ymmärryksen.)

131. Minä avaan suuni ja huohotan, sillä minä halajan sinun käskyjäsi.

131. Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys.

131. Minä awan suuni ja huocan sillä minä halajan sinun käskyjäs.

131. Mine auan Swni/ ia hoocan/ Sille mine halaian sinun Keskyies. (Minä awaan suuni/ ja huokaan/ Sillä minä halajan sinun käskyjäsi.)

132. Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, niinkuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat.

132. Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat.

132. Käännä sinuas minun puoleeni ja ole minulle armollinen nijncuins olet nijlle tottunut tekemän jotca sinun nimes racastawat.

132. Käenne sinuas minun poleeni/ Ja ole minulle Armolinen/ Ninquin sine nijlle totudh tekemen/ iotca sinun Nimees racastauat. (Käännä sinuas minun puoleeni/ Ja ole minulle armollinen/ Niinkuin sinä niille totut tekemään/ jotka sinun nimeäsi rakastawat.)

133. Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.

133. Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita.

133. Anna minun käymiseni olla wahwana sanasas ja älä anna wäkiwallan minua wallita.

133. Anna minun keumiseni wissin olla sinun Sanasas/ Ja ele anna iongun wäkiuallan ylitze minua wallita. (Anna minun käymiseni wissin olla sinun sanassasi/ Ja älä anna jonkun wäkiwallan ylitse minun wallita.)

134. Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun asetuksiasi.

134. Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys.

134. Lunasta minua ihmisten wäkiwallasta nijn minä pidän sinun käskyjäs.

134. Lunasta minua Inhimisten wäryttelyxist/ nin mine tadhon pite sinun Keskyies. (Lunasta minua ihmisten wääryyttelyksistä/ niin minä tahdon pitää sinun käskyjäsi.)

135. Kirkasta kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle käskysi.

135. Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys.

135. Walista sinun caswos palwelias päälle ja opeta minulle oikeudes.

135. Yleswalista sinun Casuos Paluelias päle/ Ja opeta minulle sinun Oikiuttas. (Ylöswalista sinun kaswosi palwelijasi päälle/ Ja opeta minulle sinun oikeuttasi.)

136. Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, kun sinun lakiasi ei noudateta.

136. Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä.

136. Minun silmäni wettä wuotawat ettei sinun käskyjäs pidetä.

136. Wedhen oiat wootauat minun Silmesteni/ Ettei sinun Keskyies pidhete. (Weden ojat wuotawat minun silmistäni/ ettei sinun käskyjäsi pidetä.)

137. Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat.

137. Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.

137. HERra sinä olet wanhurscas ja sinun sanas on oikia.

137. WAnhurskas sine olet HERRA/ Ja oikia ombi sinun Sanas. (Wanhurskas sinä olet HERRA/ ja oikea ompi sinun sanasi.)

138. Sinä olet säätänyt todistuksesi vanhurskaudessa ja suuressa uskollisuudessa.

138. Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt.

138. Sinä olet wanhurscaudes todistuxet ja totuden wisust käskenyt.

138. Sine olet ne sinun Wanhurskaudhes Todistoxet/ ia Totudhen hartasti keskenyt. (Sinä olet ne sinun wanhurskautesi todistukset/ ja totuuden hartaasti käskenyt.)

139. Minun kiivauteni kuluttaa minut, sillä minun vihamieheni unhottavat sinun sanasi.

139. Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.

139. Minä olen lähes surmaxeni kijwannut että minun wiholliseni owat sinun sanas unohtanet.

139. Mine olen lehes surmaxeni kiuanut/ Ette minun Wiholiseni ouat sinun Sanas vnoctaneet. (Minä olen lähes surmakseni kiiwannut/ että minun wiholliseni owat sinun sanasi unohtaneet.)

140. Sinun sanasi on hyvin koeteltu, ja sinun palvelijasi rakastaa sitä.

140. Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.

140. Sinun puhes on sangen coeteldu ja sinun palwelias sen rackana pitä.

140. Sinun Puhes ombi sangen coeteldu/ Ja sinun paluelias sen rakasna pite. (Sinun puheesi ompi sangen koeteltu/ Ja sinun palwelijasi sen rakkaana pitää.)

141. Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta minä en unhota sinun asetuksiasi.

141. Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.

141. Minä olen halpa ja ylöncadzottu mutta en minä unohda sinun käskyjäs.

141. Mine olen piskuinen ia ylencatzottu/ Mutta em mine vnodha sinun Keskyies. (Minä olen piskuinen ja ylenkatsottu/ Mutta en minä uhohda sinun käskyjäsi.)

142. Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus.

142. Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.

142. Sinun wanhurscaudes on ijancaickinen wanhurscaus ja sinun Lakis on totuus.

142. Sinun Wanhurskaudhes ombi ijancaikinen Wanhurskaus/ Ja sinun Lakis ombi Totuus. (Sinun wanhurskautesi on iankaikkinen wanhurskaus/ Ja sinun lakisi ompi totuus.)

143. Hätä ja ahdistus ovat minut saavuttaneet, mutta sinun käskysi ovat minun iloni.

143. Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs.

143. Ahdistus ja tusca owat minuun sattunet mutta minä halajan sinun käskyjäs.

143. Adhistos ia tuska ouat minuhun sattunuet/ Mutta mine halaian sinun Keskyhis. (Ahdistus ja tuska owat minuhun sattuneet/ Mutta minä halajan sinun käskyihis.)

144. Sinun todistuksesi ovat iankaikkisesti vanhurskaat; anna minulle ymmärrys, että minä eläisin.

144. Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän.

144. Sinun wanhurscaudes todistuxet owat ijancaickiset anna minulle ymmärrys nijn minä elän.

144. Ne sinun Wanhurskaudhes Todhistoxet ouat ijancaikiset/ anna minulle ymmerdhös/ nin mine elen. (Ne sinun wanhurskautesi todistukset owat iankaikkiset/ anna minulle ymmärrys/ niin minä elän.)

145. Kaikesta sydämestäni minä huudan; vastaa minulle, Herra. Minä tahdon ottaa sinun käskyistäsi vaarin.

145. Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin.

145. MInä huudan coco sydämestäni cuuldele HERra minua että minä sinun oikeudes pidäisin.

145. MIne hwdhan coco Sydhemesteni/ cwldele minua HERRA/ Ette mine sinun Oikiuttas pidheisin. (Minä huudan koko sydämestäni/ kuuntele minua HERRA/ että minä sinun oikeuttasi pitäisin.)

146. Minä huudan sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun todistuksiasi.

146. Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin.

146. Sinua minä huudan auta minua että minä sinun todistuxes pidäisin.

146. Sinun tyges mine hwdhan/ Auta minua/ Ette mine sinun Todhistoxes pidheisin. (Sinun tykösi minä huudan/ Auta minua/ että minä sinun todistuksesi pitäisin.)

147. Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun sanoihisi minä panen toivoni.

147. Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon.

147. Warahin minä ennätän ja huudan sinun sanas päälle minä toiwon.

147. Warahin mine enneten/ Ja hwdhan/ Sinun Sanas päle mine toiuon. (Warhain minä ennätän/ ja huudan/ Sinun sanasi päälle minä toiwon.)

148. Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi.

148. Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.

148. Warahin minä walwon että minä puhuisin sinun sanoistas.

148. Ennen puhdhetta mine waluon/ Ette puhuisin sinun Sanoistas. (Ennen puhdetta minä walwon/ että puhuisin sinun sanoistasi.)

149. Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan.

149. Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.

149. Cuuldele minun änen sinun armos perästä HERra wirgota minua sinun oikeudes jälken.

149. Cwldele minun äneni sinun Armos pereste HERRA/ wirgota minua sinun Oikiudhes ielken. (Kuuntele minun ääneni sinun armosi perästä HERRA/ Wirwoita minua sinun oikeutesi jälkeen.)

150. Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.

150. Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas.

150. Minun pahanelkiset wainolliseni carawat päälleni ja owat caucana sinun Laistas.

150. Minun pahanelkiset Wainoliseni carkauat päleni/ Ja ouat caucana sinun Laistas. (Minun pahanilkiset wainolliseni karkaawat päälleni/ Ja owat kaukana sinun laistasi.)

151. Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.

151. Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus.

151. HERra sinä olet läsnä ja sinun käskys owat sula totuus.

151. HERRA/ sine tykene olet/ Ja sinun Keskys ouat caiki sula Totuus. (HERRA/ sinä tykönä olet/ Ja sinun käskysi owat kaikki sula totuus.)

152. Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.

152. Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut.

152. Mutta minä sen aica tiesin että sinä olet sinun todistuxes ijancaickisest perustanut.

152. Mutta site wastan mine tiedhen/ Ette sine olet sinun Todhistoxes ijancaikisesta perustanut. (Mutta sitä wastaan minä tiedän/ että sinä olet sinun todistuksesi iankaikkisesti perustanut.)

153. Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi.

153. Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias.

153. CAdzo minun radollisuttani ja pelasta minua auta minua sillä embä minä unohda sinun Lakias.

153. CAtzo minun Radholisudheni/ ia pelasta minua/ vlosauta minua/ Sille eipe mine vnodha sinun Lakias. (Katso minun raadollisuuteni/ ja pelasta minua/ ulosauta minua/ SIllä eipä minä unohda sinun lakiasi.)

154. Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen.

154. Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta.

154. Toimita minun syyn ja päästä minua wirgota minua sinun sanas cautta.

154. Toimita minun Syyn/ ia päste minua/ wirgota minua sinun Sanas cautta. (Toimita minun syyni/ ja päästä minua/ Wirwoita minua sinun sanasi kautta.)

155. Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.

155. Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs.

155. Autuus on caucana jumalattomista sillä ei he tottele sinun oikeuttas.

155. Se Terueys ombi caucana nijlde Jumalattomilde/ Sille euet he tottele sinun Oikiuttas. (Se terweys ompi kaukana niilta jumalattomilta/ Sillä eiwät he tottele sinun oikeuttasi.)

156. Herra, sinun armahtavaisuutesi on suuri, virvoita minua oikeutesi mukaan.

156. Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.

156. HERra sinun laupiudes on suuri wirgota minua sinun oikeudes perästä.

156. HERRA/ sinun Laupius ombi swri/ Wirgota minua sinun Oikiuttes pereste. (HERRA/ sinun laupeus ompi suuri/ Wirwoita minua sinun oikeuttes perästä.)

157. Monta on minulla vainoojaa ja vihamiestä, mutta sinun todistuksistasi minä en poikkea.

157. Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas.

157. Minun wainojani ja wiholliseni owat monda mutta en minä poicke sinun todistuxistas.

157. Minun Wainoiani ia Wiholiseni ouat monet/ Mutta em mine poickene sinun Todhistoxistas. (Minun wainoojani ja wiholllisen owat monet/ Mutta en poikkene sinun todistuksistasi.)

158. Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi.

158. Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä.

158. Minä näen ylöncadzojat ja se teke minulle paha ettei he sinun sanas pidä.

158. Mine näen ne Ylencatzoiat/ Ja se teke minulle paha/ Ettei he sinun Sanaas pidhe. (Minä näen ne ylenkatsojat/ Ja se tekee minulle pahaa/ ettei he sinun sanaasi pidä.)

159. Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen.

159. Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen.

159. Cadzo minä racastan sinun käskyjäs HERRA wirgota minua sinun armos perästä.

159. Catzo/ Mine racastin sinun Keskyies/ HERRA wirgota minua sinun Armos pereste. (Katso/ Minä rakastin sinun käskyjäsi/ HERRA wirwoita minua sinun armosi perästä.)

160. Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.

160. Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti.

160. Sinun sanas on algusta totuus ollut caicki sinun wanhurscaudes oikeudet pysywät ijancaickisest.

160. Sinun Sanas ombi alghusta Totuus ollut/ caiki sinun Wanhurskaudhes Oikiudhet pysyuet ijancaikisesta. (Sinun sanas iompi alusta totuus ollut/ kaikki sinun wanhurskautesi oikeudet pysywät iankaikkisesti.)

161. Ruhtinaat vainoavat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojasi.

161. Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas.

161. PÄämiehet wainowat minua ilman syytä ja minun sydämen pelkä sinun sanojas.

161. PÄmiehet wainouat minua ilman syyte/ Ja minun Sydhemen pelkepi sinun Sanoistas. (Päämiehet wainoawat minua ilman syytä/ Ja minun sydämeni pelkääpi sinun sanoistasi.)

162. Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.

162. Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on.

162. Minä iloidzen sinun puhestas nijncuin jocu sais suuren saalin.

162. Mine iloitzen sinun Puhees ylitze/ Ninquin iocu sais swren Saalijn. (Minä iloitsen sinun puheesi ylitse/ Niinkuin joku saisi suuren saaliin.)

163. Valhetta minä vihaan ja inhoan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.

163. Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan.

163. Walhetta minä wihan ja cauhistun mutta sinun Lakias minä racastan.

163. Walhen mine wihan/ Ja sijte cauhistun/ Mutta sinun Lakis mine racastan. (Walheen minä wihaan/ Ja siitä kauhistun/ Mutta sinun lakisi minä rakastan.)

164. Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden.

164. Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden.

164. Seidzemest päiwäs minä kijtän sinua sinun wanhurscaudes oikeuden tähden.

164. Seitzemesti peiues mine kijten sinua/ Sinun Wanhurskaudhes Oikiudhen poolesta. (Seitsemästi päiwässä minä kiitän sinua/ Sinun wanhurskautesi oikeuden puolesta.)

165. Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.

165. Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa.

165. Suuri rauha on nijllä jotca sinun Lakias racastawat ja ei he horju.

165. Swri Rauha ombi nijlle/ iotca sinun Lais racastauat/ ia ei heiden pidhe horiuman. (Suuri rauha ompi niilla/ jotka sinun lakiasi rakastawat/ ja ei heidän pidä horjuman.)

166. Minä odotan sinulta pelastusta, Herra, ja täytän sinun käskysi.

166. Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys.

166. HERra minä odotan sinun autuuttas ja teen sinun käskys perästä.

166. HERRA/ mine odhotan sinun Terueydhes ielkin/ ie teen sinun Keskys pereste. (HERRA/ minä odotan sinun terweytesi jälkeen/ ja teen sinun käskysi perästä.)

167. Minun sieluni noudattaa sinun todistuksiasi, ja suuresti minä niitä rakastan.

167. Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti.

167. Minun sielun pitä sinun todistuxes ja racasta nijtä sangen.

167. Minun Sielun pitepi sinun Todhistoxes/ Ja sangen ne racastan. (Minun sielun pitääpi sinun todistuksesi/ ja sangen ne rakastan.)

168. Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todistuksiasi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi.

168. Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs.

168. Minä pidän sinun käskyjäs ja todistuxias: sillä caicki minun tieni owat edesäs.

168. Mine pidhen sinun Keskyies ia sinun Todhistoxias/ Sille caiki minun Tieni ouat sinun edeses. (Minä pidän sinun käskyjäsi ja sinun todistuksiasi/ Sillä kaikki minun tieni owat sinun edessäsi.)

169. Herra, suo minun valitukseni tulla sinun kasvojesi eteen, anna minulle ymmärrys sanasi jälkeen.

169. Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen.

169. HERra anna minun candeni tulla sinun etees anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälken.

169. HERRA/ anna minun Candeeni sinun etees tulla/ anna minulle ymmerdhöstä sinun Sanas ielkin. (HERRA/ anna minun kanteeni sinun eteesi tulla/ anna minulle ymmärrystä sinun sanasi jälkeen.)

170. Tulkoon minun anomiseni sinun kasvojesi eteen, pelasta minut lupauksesi mukaan.

170. Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen.

170. Anna minun rucouxeni tulla sinun etees pelasta minua sinun sanas jälken.

170. Anna minun Rucouxeni sinun etees tulla/ Pelasta minua sinun Sanas ielkin. (Anna minun rukoukseni sinun eteesi tulla/ Pelasta minua sinun sanasi jälkeen..)

171. Vuodattakoot minun huuleni ylistystä, sillä sinä opetat minulle käskysi.

171. Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys.

171. Minun huuleni kijttäwät coscas minulle opetat sinun oikeudes.

171. Minun Hwleni pite kijttemen/ Coskas minulle opetat sinun Oikiuttas. (Minun huuleni pitää kiittämän/ Koskas minulle opetat sinun oikeuttasi.)

172. Minun kieleni veisatkoon sinun lupauksistasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat.

172. Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat.

172. Minun kielen puhu sinun sanastas: sillä caicki sinun käskys owat oikiat.

172. Minun Kieleni pite puhuman sinun Sanastas/ Sille caiki sinun Keskys ouat oikiat. (Minun kieleni pitää puhuman sinun sanastasi/ Sillä kaikki sinun käskysi owat oikeat.)

173. Sinun kätesi olkoon minun apuni, sillä minä olen valinnut sinun asetuksesi.

173. Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys.

173. Olcon sinun kätes minulle awullinen: sillä minä olen walinnut sinun käskys.

173. Olcoon sinun Kädhes minulle awlinen/ Sille mine olen vloswalinut sinun Keskys. (Olkoon sinun kätesi minulle awullinen/ Sillä minä olen uloswalinnut sinun käskysi.)

174. Minä ikävöitsen pelastusta sinulta, Herra, ja sinun lakisi on minun iloni.

174. Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias.

174. HERra minä ikäwöidzen sinun autuuttas ja halajan sinun Lakias.

174. HERRA/ mine ikeuöitzen sinun Terueydhes ielken/ Ja halaian sinun Lakias. (HERRA/ minä ikäwöitsen sinun terweytesi jälkeen/ Ja halajan sinun lakiasi.)

175. Saakoon minun sieluni elää ja ylistää sinua, ja sinun oikeutesi minua auttakoot.

175. Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua!

175. Anna minun sieluni elä että hän sinua kijttäis ja sinun oikeudes auttacon minua.

175. Anna minun Sieluni ele/ Ette hen sinua kijtteis/ Ja sinun Oikeutes auttacon minua. (Anna minun sieluni elää/ että hän sinua kiittäisi/ Ja sinun oikeutesi auttakoon minua.)

176. Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.

176. Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs.

176. Minä olen nijncuin exywä ja cadotettu lammas edzi sinun palwelias: sillä en minä unohda sinun käskyjät.

176. Mina olen ninquin iocu exyue ia cadhotettu Lammas/ etzi sinun Paluelias/ Sille em mine vnodha sinun Keskyies. (Minä olen niinkuin joku eksywä ja kadotettu lammas/ etsi sinun palwelijasi/ Sillä en minä unohda sinun käskyjäsi.)