1 luku

Profeetan avioliitto kuvauksena Israelin luopumuksesta ja rangaistuksesta.

1. Herran sana, joka tuli Hoosealle, Beerin pojalle, Juudan kuningasten Ussian, Jootamin, Aahaan ja Hiskian päivinä ja Israelin kuninkaan Jerobeamin, Jooaan pojan, päivinä.

1. Tämä on Herran sana, joka tapahtui Hosealle, Beerin pojalle, Ussian, Jotamin, Ahaksen, Hiskian, Juudan kuningasten ajalla, ja Jerobeamin Joaksen pojan, Israelin kuninkaan ajalla.

1. TÄmä on HERran sana joca tapahtui Hosealle Beherin pojalle Usian Jothamin Ahaxen Jehiskian Judan Cuningasten ajalla ja Jerobeamin Joaxen pojan Israelin Cuningan ajalla.

1. TEME on HERRAN Sana/ ioca tapactui Hosealle Beherin poialle/ wsian/ Jotham/ Ahas/ Judan Kuningasten aialla/ Ja Jerobeam/ sen Joasen poian Israelin Kuningan aialla. (Tämä on HERRAN sana/ joka tapahtui Hosealle Beherin pojalle/ Ussian/ Jotham/ Ahasin/ Judan kuningasten ajalla/ ja Jerobeam/ sen Joasen pojan Israelin kuninkaan ajalla.)

2. Kun Herra alkoi Hoosealle puhua, sanoi Herra Hoosealle: Mene, ota itsellesi haureellinen vaimo ja haureudesta syntyneet lapset, sillä maa on peräti rikkonut avion luopumalla Herrasta.

2. Kuin Herra rupesi ensisti Hosean kautta puhumaan, sanoi Herra Hosealle: Mene, ota portto aviokses, ja porton lapset; sillä maakunta karkaa pois Herralta huoruuteen.

2. Ja cosca HERra rupeis ensist Hosean cautta puhuman sanoi hän hänelle: mene nai ja ota portto awioxes ja porton lapset: sillä maacunda carca pois HERralda huoruteen.

2. Ja cosca HERRA ensiste rupesi Hosean cautta puhuman/ nin hen sanoi henelle/ Mene nai/ ia ota yxi Hoora awioxes/ ia Hooran Lapset/ Sille Maakunda poiskarcapi HERRALDA Hoorudhen ielken. (Ja koska HERRA ensisti rupesi Hosean kautta puhumaan/ niin hän sanoi hänelle/ Mene nai/ ja ota yksi huora awioksesi/ ja huoran lapset/ Sillä maakunta poiskarkaapi HERRALTA huoruuden jälkeen.)

3. Niin hän meni ja otti Goomerin, Diblaimin tyttären. Ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan.

3. Ja hän meni ja otti Gomerin, Diblaimin tyttären, joka tuli raskaaksi, ja synnytti hänelle pojan.

3. Ja hän meni ja otti GomerDiblaimin tyttären joca tuli rascaxi ja synnytti hänelle pojan.

3. Ja hen meni/ ia otti Gomer Diblain Tytteren/ Joca tuli wastoin/ ia synnytti henelle poian/ (Ja hän meni/ ja otti Gomer Diblain tyttären/ joka tuli wastoin/ ja synnytti hänelle pojan/)

4. Ja Herra sanoi hänelle: Pane hänelle nimeksi Jisreel, sillä vähän aikaa vielä, ja minä kostan Jisreelin verivelat Jeehun suvulle ja teen lopun Israelin heimon kuningaskunnasta.

4. Ja Herra sanoi hänelle: Nimitä häntä Jisreeliksi; sillä vielä on vähän aikaa, ja minä tahdon etsiä veren viat Jisreelissä, Jehun huoneen päälle, ja lopettaa Israelin huoneen valtakunnan.

4. Ja HERra sanoi hänelle: nimitä händä Jesreelixi: sillä wielä on wähä aica cuin minä edzin ne wiattomat weret Jesreelis Jehun huonen päälle ja loputan Israelin huonen waldacunnan.

4. Ja HERRA sanoi henelle/ Nimite hende Jesreel. Sille wiele ombi wähe hetki/ nin mine tadhon etzie ne wiattomat weret Jehun Honen päle/ Ja tadhon loputta Israelin waldakunnan/ (Ja HERRA sanoi hänelle/ Nimitä häntä Jesreel. Sillä wielä ompi wähä hetki/ niin minä tahdon etsiä ne wiattomat weret Jehun huoneen päälle/ ja tahdon lopettaa Israelin waltakunnan.)

5. Ja sinä päivänä minä särjen Israelin jousen Jisreelin laaksossa.

5. Ja siihen aikaan pitää tapahtuman, että minä tahdon rikkoa Israelin joutsen Jisreelin laaksossa.

5. Ja sijhen aican ricon minä Israelin joudzen Jesreelin laxosa.

5. Ja sihen aican mine tadhon ricko Israelin ioudzen Israelin laxos. (Ja siihen aikaan minä tahdon rikkoa Israelin jousen Israelin laaksossa.)

6. Ja vaimo tuli jälleen raskaaksi ja synnytti tyttären, ja Herra sanoi Hoosealle: Pane hänelle nimeksi Loo-Ruhama, sillä en minä enää tästedes armahda Israelin heimoa, niin että antaisin heille anteeksi.

6. Ja hän taas tuli raskaaksi ja synnytti tyttären. Ja hän sanoi hänelle: Nimitä se Loryhhamaksi; sillä en minä enää armahda Israelin huonetta, mutta tahdon heidät peräti heittää pois.

6. Ja hän taas tuli rascaxi ja synnytti tyttären. Ja hän sanoi hänelle: nimitä se LoRihamaxi: sillä en minä enä armahda Israelin huonetta mutta tahdon heidän heittä pois.

6. Ja taas hen sikiön synnytti Tytteren/ ia hen sanoi henelle. Nimite se Lorihamo/ se on ( Osatoin laupiudest ) Sille em mine tadho änembe Armachta Israelin Hoonen päle/ Mutta mine tadhon heite poisheitte. (Ja taas hän sikiön synnytti tyttären/ ja hän sanoi hänelle. Nimitä se Lorihamo/ se on (osatoin laupeudesta) Sillä en minä tahdo enempää armahtaa Israelin huoneen päälle/ mutta minä tahdon heitä poisheittää.)

7. Mutta Juudan heimoa minä armahdan: minä pelastan heidät Herran, heidän Jumalansa, avulla, mutta en pelasta heitä jousella, miekalla enkä sodalla, en hevosilla enkä ratsumiehillä.

7. Juudan huonetta tahdon minä kuitenkin armahtaa, ja auttaa heitä Herran, heidän Jumalansa kautta; ja en minä tahdo heitä auttaa joutsella, miekalla, sodalla, oriilla taikka ratsasmiehillä.

7. Judan huonetta minä cuitengin armahdan ja autan heitä HERran heidän Jumalans cautta. En minä heitä auta joudzella miecalla sodalla orehilla taicka hewoismiehillä.

7. Ylitze Judan Hoonen mine tadhon quitengi armachta/ ia tadhon heite autta/ HERRAN heiden Jumalans cautta/ Mutta em mine tadho heite autta/ ioutzen lepitze/ mieckan lepitze/ sodhan lepitze/ orichten lepitze/ taicka sotawäen lepitze. (Ylitse Judan huoneen minä tahdon kuitenkin armahtaa/ ja tahdon heitä auttaa/ HERRAN heidän Jumalansa kautta/ mutta en minä tahdo heitä auttaa/ jousen läwitse/ miekan läwitse/ sodan läwitse/ oritten läwitse/ taikka sotawäen läwitse.)

8. Kun vaimo oli vieroittanut Loo-Ruhaman, tuli hän raskaaksi ja synnytti pojan.

8. Ja kuin hän oli Loryhhaman vieroittanut, niin hän taas siitti ja synnytti pojan.

8. Ja cosca hän oli LoRihaman wieroittanut nijn hän taas sijtti ja synnytti pojan.

8. Ja cosca hen oli Lorihamon wieroittanut sen osattoman Laupiudhesta/ nin hen taas sijtti ia synnytti poian/ (Ja koska hän oli Lorihamon wieroittanut sen osattoman laupeudesta/ niin hän taas siittii ja synnytti poian/)

9. Ja Herra sanoi: Pane hänelle nimeksi Loo-Ammi, sillä te ette ole minun kansani, enkä minä tahdo olla teidän omanne.

9. Ja hän sanoi: Nimitä häntä Loammiksi; sillä ette ole minun kansani, niin en minäkään ole teidän.

9. Ja hän sanoi: nimitä händä LoAmmixi: Sillä et te ole minun Canssan nijn en minäkän ole teidän.

9. Ja hen sanoi/ Nimitte hende LoAmmi/ se on/ Ei minun canssan/ Sille ettei te ole minun Canssan/ nin en mineke tadho olla teiden Jumalan. (Ja hän sanoi/ nimitä häntä LoAmmi/ se on/ ei minun kansani/ Sillä ettei te ole minun kansani/ niin en minäkään tahdo olla teidän Jumalan.)

10. Mutta israelilaisten luku on oleva niinkuin meren hiekka, jota ei voi mitata eikä lukea. Ja siinä paikassa, jossa heille on sanottu: 'Te ette ole minun kansani', heille sanotaan: 'Elävän Jumalan lapset!'

10. Mutta Israelin lasten luku pitää oleman niinkuin meren hiekka, jota ei mitata eikä luettaa taideta; ja pitää tapahtuman, että siinä paikassa, missä heille sanottiin: Ette ole minun kansani, pitää heille sanottaman: Te elävän Jumalan lapset.

10. MUtta Israelin lasten lucu pitä oleman nijncuin meren sanda jota ei mitata eikä luetta taita. Ja sijnä siasa pitä oleman cuin heille sanottu on: et te ole minun Canssan sanotan heille: te eläwän Jumalan lapset:

10. Mutta Israelin lasten Lucu/ pite oleman ninquin meren sanda/ iota eike mitata/ eike luieta taita. Ja oleman pite sijne siassa cussa heillen sanottu on/ Ette te ole minun Canssan/ siele sanotan heille. O te eläwen Jumalan lapset/ (Mutta Israelin lasten luku/ pitää oleman niinkuin meren santa/ joka eikä mitata/ eikä luettaa taida. Ja oleman pitää siinä sijassa kussa heillen sanottu on/ että te ole minun kansani/ siellä sanotaan heille. Oi te eläwän Jumalan lapset/)

11. Ja Juudan miehet ja Israelin miehet kokoontuvat yhteen ja asettavat itsellensä yhteisen pään; ja he lähtevät sotaan siitä maasta, sillä suuri on Jisreelin päivä.

11. Sillä Juudan lapset ja Israelin lapset pitää kokoontuman ja pitämän heitänsä yhden pään alla, ja menemän ylös pois maasta; sillä Jisreelin päivä pitää suuri oleman.

11. Sillä Judan lapset ja Israelin lapset pitä coconduman ja pitämän heidäns yhden pään alla ja menemän ylös pois maasta: sillä Jesreelin päiwä pitä suuri päiwä oleman.

11. Sille Judan Lapset. Ja Israelin lapset pite cocowndeman/ ia piteuet ynne heidens pitemen ydhen pään alla/ ia yles maasta poismeneuet. Sille Israelin peiue pite swren oleman/ (Sillä Judan lapset. Ja Israelin lapset pitää kokoontuman/ ja pitäwät ynnä heidänsä pitämään yhden pään alla/ ja ylös maasta poismenewät. Sillä Israelin päiwä pitää suuren oleman/)