1 luku

Edomin perikato. Israel on palaava voitollisena maahansa.

1. Obadjan näky. Herra, Herra sanoo Edomista näin: Me olemme kuulleet sanoman Herralta, ja sanansaattaja on lähetetty kansakuntiin: Nouskaa, nouskaamme sotaan sitä vastaan!

1. Tämä on Obadjan näky. Näin sanoo Herra, Herra Edomista: me olemme Herralta sanoman kuulleet, että sanansaattaja on pakanain sekaan lähetetty: nouskaat, ja käykäämme häntä vastaan sotaan!

1. TÄmä on se ObadJan näky. Näin sano HERra Jumala Edomist: me olemma HERralda cuullet että lähetyssana on pacanain secaan lähetetty noscat ja soticam heitä wastan.

1. TEME ombi Obadian Näky. Nein sanoi HERRA Jumala Edomist. Me olema HERRALDA cwlluet/ Ette yxi Lehetussana on Pacanain secahan lehetetty. Ylesnoskat/ ia sotikam heiden wastans. (Tämä ompi Obadjan näky. Näin sanoi HERRA Jumala Edomista. Me olemme HERRALTA kuulleet/ Että yksi lähetyssana on pakanain sekaan lähetetty. Ylösnouskaat/ ja sotikaamme heidän wastaansa.)

2. Katso, vähäiseksi minä teen sinut kansojen seassa, ylen halveksittu olet sinä oleva.

2. Katso, minä olen sinun alentanut pakanain seassa, ja sangen ylönkatsotuksi tehnyt.

2. Cadzo minä olen sinun huonoxi tehnyt pacanain seas ja sangen ylöncadzotuxi.

2. Catzo/ mine olen hoonoxi tehnyt pacanaidhen seas/ ia sangen ylencatzotetuxi. (Katso/ minä olen huonoksi tehnyt pakanaiden seassa/ ja sangen ylenkatsotuksi.)

3. Sinun sydämesi ylpeys on pettänyt sinut, joka asut kallionrotkoissa, istut korkealla ja sanot sydämessäsi: Kuka voi syöstä minut maahan?

3. Sinun sydämes ylpeys on sinun vietellyt, ettäs vuorten rotkoissa asut, sinun korkeissa linnoissas, ja sanot sydämessäs: kuka taitaa minun syöstä maahan?

3. Sinun sydämes coreus on sinun wietellyt ettäs wuorten rotcois asut sinun corkeisa linnoisas ja sanot sydämesäs: cuca taita minun tästä syöstä maahan?

3. Sinun sydhemes Coreus on sinun wietellut/ ettes wortein Rotkois asut/ sinun corkeis Linnoisas/ ia sanot sinun Sydhemeses/ Cuca tacto minun teste mahansöste? (Sinun sydämesi koreus on sinun wietellyt/ että wuorten rotkoissa asut/ sinun korkeissa linnoissasi/ ja sanot sinun sydämessäsi/ Kuka tahtoo minun tästä maahan syöstä?)

4. Vaikka tekisit pesäsi korkealle niinkuin kotka ja vaikka sen sija olisi tähtien välissä, minä syöksen sinut sieltä alas, sanoo Herra.

4. Vaikkas ylös korkialle menisit niinkuin kotka, ja tekisit pesäs tähtien keskelle; niin minä kuitenkin syöksen sinun alas sieltä, sanoo Herra.

4. Waickas ylhälle corkeuxin menisit nijncuin cotca ja tekisit pesäs tähtein keskelle nijn minä cuitengin syöxän sinun alas sieldä sano HERra.

4. Waicka sine wiele ylhel Corkiuxeen menis/ ninquin Cotka/ ia tekis sinun Persäs Techtein keskelle/ nin mine quitengin tadhon sinun sielde alassöste/ sanopi HERRA. (Waikka sinä wielä ylhäälle korkeukseen menisit/ niinkuin kotka/ ja tekisi sinun pesäsi tähtein keskelle/ niin minä kuitenkin tahdon sinun sieltä alassyöstä/ sanoopi HERRA.)

5. Jos varkaat tulisivat kimppuusi, jos yölliset rosvot, kuinka voisit tulla niin hävitetyksi: eivätkö he varastaisi vain sen, mitä tarvitsevat? Jos viininkorjaajat tulisivat luoksesi, eivätkö he jättäisi jälkikorjuuta?

5. Jos varkaat eli raateliat tulevat yöllä sinun tykös, kuinka sinä niin lyöty olet? Eikö he varasta niin paljon, että heillä kyllä on? Jos viinanhakiat tulevat sinun tykös, eikö he jätä viinamarjan oksia?

5. Jos warcat eli raateliat tulewat yöllä sinun päälles cuinga sinun pitä silloin wait oleman ja heidän pitä kyllä warastaman. Ja jos wijnan hakiat tulewat nijn ei heidän pidä sinulle jälki poimenist jättämän.

5. Jos Warcat eli Raateliat tuleuat Öelle sinun ylitzes/ quinga sinun pite nin wait oleman. Ja heiden pite kylle warastaman/ Ja ios Winanhakiat sinun ylitzes tuleuat/ nin ei heiden pidhe sinulle ychten Jelkinpoimitost/ iettemen. (Jos warkaat eli raatelijat tulewat yöllä sinun ylitsesi/ kuinka sinun pitää niin waiti oleman. Ja heidän pitää kyllä warastaman/ Ja jos wiinanhakijat sinun ylitsesi tulewat/ niin ei heidän pidä sinulle yhtään jälkeenpoimimista/ jättämän.)

6. Mutta kuinka onkaan Eesau läpikotaisin etsitty, hänen kätkönsä pengotut!

6. Voi kuinka heidän pitää Esaun tutkiman, ja hänen kätketyt tavaransa etsimän.

6. Ah cuinga heidän pitä Esaun tutkiman ja hänen tawarans edzimän.

6. Ah quinga heiden pite sen Esaun vlostutkiman/ ia henen Tauarans ylesetzimen? (Ah kuinka heidän pitää sen Esaun ulostutkiman/ ja hänen tawaransa ylösetsimän?)

7. Sinut on ajettu rajalle asti, kaikki liittolaisesi ovat sinut pettäneet. Ystäväsi ovat vieneet sinusta voiton, ovat panneet taritsemasi leivän paulaksi sinun eteesi. — Ei ole hänessä taitoa.

7. Kaikki, jotka sinun kanssas liitossa ovat, pitää ajaman sinun pois maaltas; miehet, joihin sinä turvaat, pettävät sinun, ja voittavat sinun; jotka sinun leipäs syövät, pettävät sinun; ei sinulla ole ymmärrystä.

7. Caicki jotca sinun cansas lijtos owat pitä ajaman sinun pois maaldas: miehet joihins turwat pettäwät sinun ja maahan sortawat: jotca sinun leipäs syöwät pettäwät sinun ennencuins huomaidzet.

7. Caiki sinun omas Lijttowelies pite sinun Maaldas vlossöxemen. Ne miehet/ ioinenga päle sine panet sinun turuas/ pite sinun wiettelemen ia sortaman/ Jotca sinun leiues söuet/ pite sinun pettemen/ ennenquin sine homaitzet. (Kaikki sinun omas liittoweljesi pitää sinun maaltasi ulossyöksemän. Ne miehet/ joidenka päälle sinä panet sinun turwasi/ pitää sinun wiettelemän ja sortaman/ Jotka sinun leipäsi syöwät/ pitää sinun pettämän/ ennenkuin sinä huomaat sen.)

8. Totisesti, sinä päivänä, sanoo Herra, minä lopetan viisaat Edomista ja taidon Eesaun vuorelta.

8. Mitämaks, sanoo Herra, minä kadotan silloin Edomin viisaat ja ymmärryksen Esaun vuorelta.

8. Mitämax sano HERra minä teen silloin Edomin wijsat houckioxi ja cawaluden Esaun wuoren päällä.

8. Mite maxa/ sanopi HERRA/ Mine tadhon samalla aialla/ ne Wijsat Edomis/ houckioxi tedhä/ ia Caualutta Esaun woren päle? (Mitä maksaa/ sanoopi HERRA/ Minä tahdon samalla ajalla/ ne wiisaat Edomissa/ houkkioiksi tehdä/ ja kawaluutta Esaun wuoren päälle?)

9. Ja sinun sankarisi, Teeman, kauhistuvat, niin että viimeinenkin mies häviää Eesaun vuorelta murhatöitten tähden.

9. Sillä sinun väkeväs, Teman, pitää hämmästymän, että heidän kaikkein pitää murhasta Esaun vuorella hukkuman.

9. Sillä sinun wäkewäs Themanis pitä epäilemän että heidän caickein pitä murhesta Esaun wuorella huckuman.

9. Sille sinun Wäkeues Themanis pite epeilemen/ senpäle ette he caiki pite sen Esaun woren päle/ murhan cautta/ huckanduman. (Sillä sinun wäkewäsi Themanissa pitää epäilemän/ senpäälle että he kaikki pitää sen Esaun wuoren päälle/ murhan kautta/ hukkaantuman.)

10. Väkivallan tähden veljeäsi Jaakobia kohtaan peittää sinut häpeä, ja sinut hävitetään ikiajoiksi.

10. Sen vääryyden tähden, jonka sinä veljelles Jakobille tehnyt olet, pitää sinun häpiään tuleman, ja ijankaikkisesti hävitettämän.

10. Sinun weljes Jacobin wäärän sortamisen tähden silloin coscas olit händä wastan.

10. Sen sinun Welies Jacobin wären sordhamisen teden/ sihen aican coskas henen wastans seisoit/ (Sen sinun weljesi Jakobin wäärän sortamisen tähden/ siihen aikaan koskas hänen wastaansa seisoit/)

11. Sinä päivänä, jona sinäkin olit läsnä, päivänä, jona vieraat veivät pois hänen rikkautensa, jona muukalaiset tunkeutuivat sisään hänen porteistaan ja heittivät Jerusalemista arpaa, olit myöskin sinä niinkuin yksi heistä.

11. Silloin sinä seisoit häntä vastaan, kuin muukalaiset hänen sotaväkensä veivät pois vangittuna, ja vieraat menivät sisälle hänen porteistansa, ja Jerusalemista arvan heittivät; silloin sinä olit niinkuin yksi heistä.

11. Cosca muucalaiset weit pois fangittuna hänen sotawäkens ja muucalaiset menit sisälle hänen porteistans ja Jerusalemist arwan heitit silloin sinä olit nijncuin jocu heistä sentähden pitä sinun häpiään tuleman ja ijancaickisest häwitettämän.

11. quin ne Mucalaiset henen Sotawäens fangittuna poisweit/ ia Ulcomaiset henen Porteins lepitze siselmenit/ Ja ylitze Jerusalemin aruan heitit/ nin sine olit ninquin yxi heisteki/ Senteden pite sinun caiken häpien ala tuleman/ ia ijancaikisesta vlosiuritetuxi tulla. (kuin ne muukalaiset hänen sotawäkensä wangittuna poisweit/ ja ulkomaiset hänen portteinsa läwitse sisälle menit/ ja ylitse Jerusalemin arwan heitit/ niin sinä olit niinkuin yksi heistäkin/ Sentähden pitää sinun kaiken häpeän alle tuleman/ ja iankaikkisesti ulosjuuritetuksi tulla.)

12. Mutta älä katso iloiten veljesi päivää, hänen onnettomuutensa päivää; älä ilku juutalaisia heidän turmionsa päivänä äläkä suullasi suurentele ahdistuksen päivänä.

12. Ei sinun pidä mielelläs katseleman veljes viheliäisyyden aikaa, eikä riemuitseman Juudalaisten surkeuden aikana, ei myös sinun suus pidä niin suuria sanoja puhuman heidän tuskansa aikana.

12. EI sinun pidä enä näkemän sinun ilos weljistäs heidän wiheljäisydens aicana eikä sinun pidä enä riemuidzeman Judalaisten surkiuden aicana ei myös sinun suus pidä nijn röyckiöitä sanoja puhuman heidän tuscans aicana.

12. Eipe sinun pidhe sillen enembete nin näkemen sinun Lustis/ sinun Welies päle/ henen Radholisudhens aicana. Ja ei sinun pidhe riemuitzeman ylitze Judan Lasten/ heiden surkiudhens aicana. Ja ei sinun Suus pidhe nin röyckiet Sanat puhuman/ heiden waiuans aicana. (Eipä sinun pidä sillen enempää niin näkemään sinun lystisi/ sinun weljesi päälle/ hänen raadollisuutensa aikana. Ja ei sinun pidä riemuitsemaan ylitse Judan lasten/ heidän surkeuden aikana. Ja ei sinun suusi pidä niin röyhkeitä sanoja puhuman/ heidän waiwansa aikana.)

13. Älä tunkeudu sisään minun kansani portista heidän hätäpäivänänsä. Älä katso iloiten, myös sinä, hänen onnettomuuttansa hänen hätäpäivänänsä. Älä ojenna kättäsi hänen rikkauteensa hänen hätäpäivänänsä.

13. Ei sinun pidä menemän sisälle minun kansani porteista heidän surkeutensa aikana, eikä mielelläs katseleman heidän onnettomuuttansa heidän vaivansa aikana, eikä kättäs ojentaman heidän kaluunsa heidän surkeutensa aikana.

13. Ei sinun pidä menemän sisälle minun Canssani porteista heidän surkiudens aicana ei sinun pidä ilos näkemän heidän onnettomudestans heidän waiwans aicana.

13. Ei sinun pidhe minun Canssani Portein lepitze siselmenemen/ heiden surkiudhens aicana. Ei sinun pidhe lustis näkemen/ heiden Onnetuxens ylitze heiden surkiudhens aicana. (Ei sinun pidä minun kansani porttein läwitse sisälle menemän/ heidän surkeutensa aikana. Ei sinun pidä lystisi näkemään/ heidän onnettomuutensa ylitse heidän surkeutensa aikana.)

14. Älä seiso tienhaarassa hävittämässä hänen pelastuneitansa. Älä luovuta hänen pakoonpäässeitänsä ahdistuksen päivänä.

14. Ei sinun pidä teiden haaroissa seisoman, murhaamassa heidän pakenevaisiansa, ei myös kiinni ottaman heidän jääneitänsä ahdistuksensa aikana.

14. Ei sinun pidä heidän sotawäkens wastan lähettämän heidän surkiudens aicana ei sinun pidä teiden haarois seisoman murhamas heidän pakenewaisians ei sinun pidä pettämän hänen jäänyitäns heidän ahdistuxens aicana.

14. Ei sinun pidhe heiden Sotawäens wastan lehettemen/ heiden surkiudhens aicana. Ei sinun pidhe Tienharois seisoman/ henen Pakeneuaisians murhaman. Ei sinun pidhe henen Ylitzijeuiens sulkeman/ heiden adhistoxens aicana. (Ei sinun pidä heidän sotawäkeä wastaan lähettämän/ heidän surkeutensa aikana. Ei sinun pidä tienhaaroissa seisoman/ hänen pakenewaisiansa murhaaman. Ei sinun pidä hänen ylitsejääwiänsä sulkeman/ heidän ahdistuksensa aikana.)

15. Sillä lähellä on Herran päivä kaikkia pakanakansoja: Niinkuin sinä olet tehnyt, niin sinulle tehdään; kosto sinun teostasi kohtaa sinun omaa päätäsi.

15. Sillä Herran päivä on läsnä kaikkia pakanoita; niinkuin sinä tehnyt olet, niin pitää sinulle jälleen tapahtuman, ja niinkuin sinä ansainnut olet, niin pitää sinun pääs päälle jälleen tuleman.

15. Sillä HERran päiwä on läsnä caickia pacanoita: nijncuin sinä tehnyt olet nijn pitä sinun jällens tapahtuman ja nijncuin sinä ansainnut olet nijn pitä sinun pääs päälle jällens tuleman.

15. Sille se HERRAN peiue ombi lesse/ ylitze caiki Pacanat/ Quin sine tehnyt olet/ nin sinulle pite tapachtuman/ ia quin sine olet ansainut/ nin sen pite sinun Pääs päle iellenstuleman. (Sillä se HERRAN päiwä ompi läsnä/ ylitse kaikki pakanat/ Kuin sinä tehnyt olet/ niin sinulle pitää tapahtuman/ ja kuin sinä olet ansainnut/ niin sen pitää sinun pääsi päälle jällens tuleman.)

16. Sillä niinkuin te olette juoneet minun pyhällä vuorellani, niin tulevat kaikki pakanakansat juomaan ainiaan: he juovat ja särpivät ja ovat, niinkuin ei heitä olisi ollutkaan.

16. Sillä niinkuin te olette minun pyhällä vuorellani juoneet, niin pitää kaikki pakanat alati juoman, ryyppäämän ja nielemän, ja oleman niinkuin ei he olleetkaan olisi.

16. Sillä nijncuin te oletta minun pyhällä wuorellani juonet nijn pitä caicki pacanat jocapäiwä juoman ryyppämän ja nielemän että he owat nijncuin ei ensingän olletcan olis.

16. Sille quin te oletta minun pyhen Woreni päle ioonuet/ Nin pite caiki Pacanat ymberins iooman. Ja heiden pite vlosryppeiemen ia ylesnielemen/ Ja heiden pite oleman/ ninquin he ei ensingen olisi olluet. (Sillä kuin te olette minun pyhän wuoreni päällä juoneet/ Niin pitää kaikki pakanat ympäriinsä juomaan. Ja heidän pitää ylösryyppäämän ja ylösnielemän/ Ja heidän pitää oleman/ niinkuin he ei ensinkään olisi olleet.)

17. Mutta Siionin vuorella saavat olla pelastuneet, ja se on oleva pyhä, ja Jaakobin heimo on perivä perintönsä.

17. Mutta Zionin vuorella pitää vapaus oleman, ja heidän pitää pyhät oleman, ja Jakobin huoneen pitää perintönsä omistaman.

17. Mutta Zionin wuorella pitä wielä muutamat autetuxi tuleman heidän pitä oleman pyhitetyt ja Jacobin huonen pitä hänen haldioitans wallidzeman ja Jacobin huonen pitä tulen oleman ja Josephin huonen liekin.

17. Mutta Zionin woresa/ pite wiele mutomat wapadhetuxi tuleman heiden pite pyhituxi oleman ia Jacobin Hone pite hene' Haltiains ylitze wallitzeman. Ja Jacobin Honen pite Tulen oleman/ ia Josephin Honen ydhen Lieckien. (Mutta Zionin wuoressa/ pitää wielä muutamat wapahdetuksi tuleman heidän pitää pyhitetyksi oleman ja Jakobin huone pitää heidän haltijansa ylitse wallitseman. Ja Jakobin huoneen pitää tulen oleman/ ja Josephin huoneen yhden liekin.)

18. Jaakobin heimo on oleva tuli ja Joosefin heimo liekki, mutta Eesaun heimo kuin olki, ja ne polttavat sen ja kuluttavat sen; eikä jää pakoonpäässyttä Eesaun heimosta. Sillä Herra on puhunut.

18. Ja Jakobin huone pitää tuli oleman, ja Josephin huonen tulen liekki, mutta Esaun huone kortena, jonka heidän pitää sytyttämän ja kuluttaman, niin ettei Esaun huoneesta pidä mitään jäämän; sillä Herra on sen puhunut.

18. Mutta Esaun huonen corren jonga heidän pitä sytyttämän ja culuttaman nijn ettei Esaun huonesta pidä mitän jäämän: sillä HERra on sen puhunut.

18. Mutta Esaun Honen/ corsia/ sen heiden pite ylessytyttemen ia poisculuttaman/ nin ettei Esauin Honeste pidhe miteken techteixi iemen. Sille HERRa sen puhunut on. (Mutta Esaun huoneen/ korsia/ sen heidän pitää ylössytyttämän ja poiskuluttaman/ niin ettei Esaun huoneesta pidä mitäkään tähteeksi jäämän. Sillä HERRA sen puhunut on.)

19. Ja he ottavat perinnöksensä Etelämaan ynnä Eesaun vuoren, Alankomaan ynnä filistealaiset; he ottavat perinnöksensä Efraimin maan ja Samarian maan, Benjaminin ynnä Gileadin.

19. Ja heidän pitää perimän koko etelänpuolisen maan, ynnä Esaun vuoren kanssa, ja lakeuden Philistealaisten kanssa, ja heidän pitää myös Ephraimin ja Samarian kedon omistaman, ja Benjaminin Gileadin.

19. Ja ne eteläs pitä asuman Esaun wuorilla ja laxoin asuwaiset pitä Philisterit omistaman. Ja heidän pitä myös Ephraimin ja Samarian kedon omistaman ja BenJaminin Gileadin wuoren.

19. Ja ne Launaiset pite ne Esaun Woret/ ia ne Laxoin Asuuaiset pite ne Philisterit omistaman/ Ja mös heiden pite sen Ephraimin ia Samarian Kedhon omistaman/ Ja BenJamin pite sen woren Gilead omistaman. (Ja ne lounaiset pitää ne Esaun wuoret/ ja ne laaksoin asuwaiset pitää ne Philisterit omistaman/ Ja myös heidän pitää sen Ephraimin ja Samarian kedon omistaman/ Ja BenJamin pitää sen wuoren Gilead omistaman.)

20. Ja tästä väestä, israelilaisista, viedyt pakkosiirtolaiset ottavat perinnöksensä kanaanilaiset Sarpatiin asti. Ja Jerusalemin pakkosiirtolaiset, jotka ovat Sefaradissa, ottavat perinnöksensä Etelämaan kaupungit.

20. Ja ne viedyt pois Israelin lasten sotaväestä, jotka Kanaanealaisten seassa hamaan Sarpattiin asti ovat, ja ne viedyt pois Jerusalemin kaupungista, jotka Sepharadissa ovat, pitää kaupungit etelään päin omistaman.

20. Ja ajetut pois Israelin lasten sotawäestä jotca Cananerein seas haman Zarpathin päin owat ja ajetut pois Jerusalemin Caupungist jotca Zepharadis owat pitä ne Caupungit etelän päin omistaman.

20. Ja ne poisaietut teste Israelin Lastein Sotawäest/ iotca ninen Cananeerin seas/ haman Zarphatin pein ouat/ Ja ne poisaietut Jerusalemin Caupungist/ iotca Sepharadis ouat/ pite ne Caupungit Etelen pein omistaman. (Ja ne poisajetut tästä Israelin lasten sotawäestä/ jotka niiden kananein seassa/ hamaan Zarphatin päin owat/ Ja ne poisajetut Jerusalemin kaupungista/ jotka Sephadadissa owat/ pitää ne kaupungit etelään päin omistaman.)

21. Pelastajat nousevat Siionin vuorelle tuomitsemaan Eesaun vuorta. Ja kuninkuus on oleva Herran.

21. Ja vapahtajat pitää Zionin vuorelle tuleman tuomitsemaan Esaun vuorta; ja niin pitää valtakunta Herran oleman.

21. Ja wapahtajat pitä Zionin wuorelle tuleman duomidzeman Esaun wuoria. Ja nijn pitä waldacunda HERran oleman.

21. Ja Wapactaiat pite sen Zionin woren päle tuleman/ ne Esaun woret Domitzeman. Ja sillens pite Waldakunda HERRAN oleman. (Ja wapahtajat pitää sen Zionin wuoren päälle tuleman/ ne Esaun wuoret tuomitseman. Ja sillens pitää waltakunta HERRAN oleman.)