PSALMI 27

Hurskas turvaa Herraan ja rukoilee häneltä apua.

1. Daavidin virsi. Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen!

1. Davidin Psalmi. Herra on minun valistukseni ja autuuteni, ketä minä pelkään? Herra on henkeni väkevyys, ketä minä vapisen?

1. Dawidin Psalmi. HERRA on minun walistuxen ja autuuden ketä minä pelkän ? HERra on minun hengeni wäkewys ketä minä wapisen ?

1. HERRA on minun Walijstoxen ia minun Terueydhen/ ketä mine pelken? HERRA on minun Hengeni wäkewys/ Kennen edes mine wapisen? (HERRA on minun walistukseni ja minun terweytein/ ketä minä pelkään? HERRA on minun henkeni wäkewyys/ Kenen edessä minä wapisen?)

2. Kun pahat käyvät minun kimppuuni, syömään minun lihaani, niin he, minun ahdistajani ja vihamieheni, kompastuvat ja kaatuvat.

2. Sentähden, vaikka pahat, vainolliseni ja viholliseni, lähestyvät minun lihaani syömään, täytyy heidän kuintenkin itseänsä loukata ja langeta.

2. Sentähden ehkä pahat minun wainolliseni ja wiholliseni lähestywät minun lihani syömän täyty heidän cuitengin heitäns loucata ja langeta.

2. Senteden ehke ne Pahat/ minun Wainoliseni ia Wiholiseni/ lehestyuet minun Lihani sömen/ heiden teuty heitens loukata ia langeta. (Sentähden ehkä ne pahat/ minun wainolliseni ja wiholliseni/ lähestywät minun lihaani syömään/ heidän täytyy heitänsä loukata ja langeta.)

3. Vaikka sotajoukko asettuisi minua vastaan, ei minun sydämeni pelkäisi vaikka sota nousisi minua vastaan, siinäkin minä olisin turvassa.

3. Ja vaikka sotaväki saartais minua, niin ei sydämeni sentähden pelkäisi; ja jos sota nousis minua vastaan, minä turvaan sittekin häneen.

3. Ja waicka sotawäki saartais minua nijn ei minun sydämen sentähden pelkäis. Ja jos sota nousis minua wastan minä turwan sijttekin häneen.

3. Ja waicka iocu Sotawäki scantzaisi minua wastan/ nin eipe minun Sydhemen senwoxi pelkeisi. Ja ios Sota ylesnousis minua wastan/ Henehen sijttekin mine turuan. (Ja waikka joku sotawäki skantzaisi minua wastaan/ niin eipä minun sydämeni sen wuoksi pelkäisi. Ja jos sota ylösnousisi minua wastaan/ Hänehen sittenkin minä turwaan.)

4. Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä.

4. Yhtä minä Herralta anon, sitä minä pyydän, asuakseni Herran huoneessa kaiken elinaikani: että minä näkisin Herran kauniin jumalanpalveluksen, ja hänen templiänsä etsisin.

4. Yhtä minä HERralda anon sitä minä pyydän asuaxeni HERran huonesa caiken elinaicani että minä näkisin HERran Jumalan caunin palweluxen ja hänen Templiäns edzisin.

4. Ychte mine HERRALDA anon/ ionga mine kernasti pidheisin/ Ette mine asuisin HERRAN Hoonessa caiki minun Eliaicani/ Ette mine näkisin sen HERRAN Jumalan caunin Palueluxen/ ia henen Templins etzisin. (Yhtä minä HERRALTA anon/ jonka minä kernaasti pitäisin/ Että minä asuisin HERRAN huoneessa kaikki minun elinaikani/ Että minä näkisin sen HERRAN Jumalan kauniin palweluksen/ ja hänen templinsä etsisin.)

5. Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle.

5. Sillä hän peittää minua majassansa pahana aikana: hän kätkee minun salaiseen majaansa, ja korottaa minun kalliolle.

5. Sillä hän peittä minua majasans pahana aicana hän kätke minua teldaans ja corgotta minua calliolle.

5. Sille hen peitte minua henen Maiasans/ sinä pahana aicana/ Hen poisketkepi minua sala henen Teldahans/ ia yleskorghotta minua Callion päle. (Sillä hän peittää minua hänen majassansa/ sinä pahana aikana/ Hän pois kätkeepi minua salaa hänen telttahansa/ ja ylöskorottaa minua kallion päälle.)

6. Niin kohoaa nyt minun pääni vihollisteni yli, jotka minua ympäröivät, ja minä uhraan riemu-uhreja hänen majassansa, Herralle minä veisaan ja soitan.

6. Ja hän korottaa nytkin minun pääni vihollisteni ylitse, jotka ympärilläni ovat; niin minä uhraan hänen majassansa kiitosuhria: minä veisaan ja laulan Herralle.

6. Ja hän corgotta nytkin minun pääni wihollisteni ylidze jotca minun ymbärilläni owat nijn minä uhran hänen majasans kijtosuhria minä weisan ja laulan HERralle.

6. Ja nytkin hen yleskorghottapi minun pääni ylitze wiholisteni/ iotca minun ymberilleni ouat/ nin mine wffran henen Maiassans kijtoxen Wffria/ Mine weisan ia Laulan HERRALLE. (Ja nytkin hän ylöskorottaapi minun pääni ylitse wihollisteni/ jotka minun ympärilläni owat/ niin minä uhraan hänen majassansa kiitoksen uhria/ Minä weisaan ja laulan HERRALLE.)

7. Herra, kuule minun ääneni, kun minä huudan, armahda minua ja vastaa minulle.

7. Herra, kuule minun ääneni, koska minä huudan: ole minulle armollinen, ja kuultele minua.

7. HERRA cuule minun änen cosca minä huudan ole minulle armollinen ja cuuldele minua.

7. HERRA cwle minun Änen coska mine hwdhan/ ole minulle armolinen ia cwldele minua. (HERRA kuule minun ääneni koska minä huudan/ ole minulle armollinen ja kuuntele minua.)

8. Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: Etsikää minun kasvojani. Herra, minä etsin sinun kasvojasi.

8. Minun sydämeni sanoo sinulle tämän sinun sanas: etsikäät minun kasvojani! sentähden minä etsin, Herra, sinun kasvojas.

8. Minun sydämen sano sinulle tämän sinun sanas. Kysykät minun caswojani sentähden minä edzin HERra sinun caswojas.

8. Minun Sydhemen sinulle sanopi Temen sinun Sanas. Kysyket minun Casuoni ielkin. Senteden mine mös etzin HERRA sinun Casuos ielkjn. (Minun sydämeni sinulle sanoopi tämän sinun sanasi. Kysykäät minun kaswoni jälkeen. Sentähden minä myös etsin HERRA sinun kaswosi jälkeen.)

9. Älä kätke minulta kasvojasi, älä työnnä vihassa pois palvelijaasi. Sinä olet minun apuni, älä minua jätä, älä minua hylkää, pelastukseni Jumala.

9. Älä peitä kasvojas minulta, ja älä sysää pois palveliaas vihassas; sillä sinä olet minun apuni: älä minua hylkää, älä myös minua anna ylön, minun autuuteni Jumala.

9. Älä peitä caswoas minulda ja älä sysä pois sinun palweliatas wihasas sillä sinä olet minun apun älä minua hyljä älä myös wedä kättäs minusta pois minun autuudeni Jumala.

9. Ele poispeite sinun Casuoas minulda/ ia ele poissyse wihassas sinun Paluelias/ Sille sine olet minun Apun/ Ele minua ylenanna/ eleke käthes minusta poiswedha/ minun Terueydheni Jumala. (Älä poispeitä sinun kaswojasi minulta/ ja älä poissysää wihassasi sinun palwelijaasi/ Sillä sinä olet minun apuni/ Älä minua ylenanna/ äläkä kättäsi minusta poiswedä/ minun terweyteni Jumala.)

10. Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätkööt, niin Herra minut korjaa.

10. Sillä minun isäni ja äitini hylkäsivät minun; mutta Herra korjasi minun.

10. Sillä minun Isän ja äitin hyljäisit minun mutta HERra corjais minun.

10. Sille minun Isen ia Eiten ylenannoit minun/ Mutta HERRA minun coriasi. (Sillä minun isäni ja äitein ylenannoit minun/ Mutta HERRA minun korjasi.)

11. Neuvo, Herra, minulle tiesi ja johdata minua tasaista polkua minun vihamiesteni tähden.

11. Herra, osoita minulle sinun ties, ja johdata minua oikiaa polkua, minun vihollisteni tähden.

11. HERRA osota minulle sinun ties ja johdata minua oikiata polcua minun wihollisteni tähden.

11. HERRA osota minulle sinun Ties/ ia iodhata minua sihen oikian Polcuhun/ minun Wiholiseni tedhen. (HERRA osota minulle sinun tiesi/ ja johdata minua siihen oikeaan polkuhun/ minun wiholliseni tähden.)

12. Älä anna minua alttiiksi ahdistajaini vimmalle, sillä väärät todistajat nousevat minua vastaan ja puuskuvat väkivaltaa.

12. Älä anna minua vihollisteni tahtoon; sillä väärät todistukset seisovat minua vastaan ja tekevät häpeemättä vääryyttä.

12. Älä anna minua wihollisteni tahtoon: sillä wäärät todistuxet owat minua wastan ja tekewät häpemät wääryttä.

12. Ele anna minua Wiholisteni tachtohon/ Sille wäret Todhistoxet seisouat minua wastan/ ia häpemete wäryttekeuät. (Älä anna minua wihollisteni tahtohon/ Sillä wäärät todistukset seisowat minua wastaan/ ja häpeämättä wääryyttä tekewät.)

13. Mutta minä totisesti uskon näkeväni Herran hyvyyden elävien maassa.

13. Mutta minä uskon kuitenkin näkeväni Herran hyvyyttä eläväin maalla,

13. Mutta minä uscon cuitengin näkewäni HERRAN hywyttä eläwitten maalla.

13. Mutta mine wskon quitengin näkeueni HERRAN Hywuytte ninen Eleuiten maassa. (Mutta minä uskon kuitenkin näkewäni HERRAN hywyyttä niiden eläwien maassa.)

14. Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa.

14. Odota Herraa, ole hyvässä turvassa, ja hän vahvistaa sinun sydämes: ja odota Herraa.

14. Odota HERRA ole turwasa ja pelkämätöin ja odota HERra.

14. Odhota HERRA/ ole turuas ia pelkemetöin/ Ja odhota HERRA (Odota HERRAA/ ole turwassa ja pelkäämätöin/ Ja odota HERRAA.)