PSALMI 65

Jumalan hengellisten ja ajallisten lahjain runsaus.

1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi, laulu.

1. Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle.

1. Dawidin Psalmi ja weisu edelläweisattapa.

1. Dauidin Psalmi weisoxi edelweisattapa. (Dawidin psalmi weisuuksi edeltäweisattawa.)

2. Jumala, hiljaisuudessa kiitetään sinua Siionissa, ja sinulle täytetään lupaus.

(H65:2) Jumala, sinua kiitetään Zionissa hiljaisuudessa; ja sinulle maksetaan lupaus.

2. Jumala sinua kijtetän Zionis hiljaisudes ja sinulle maxetan lupaus.

2. JUmala sinua Kijtetän Zionin hiliasudhes/ ia sinulle Lupaus maxetan. (Jumala sinua kiitetään Zionin hiljaisuudessa/ ja sinulle lupaus maksetaan.)

3. Sinä kuulet rukouksen: sinun tykösi tulee kaikki liha.

2. Sinä kuulet rukouksen; sentähden tulee kaikki liha sinun tykös.

3. Sinä cuuldelet rucouxet sentähden tule caicki liha sinun tygös.

3. Sine cwldelet Rucouxet/ Senteden tulepi caiki Liha sinun tyges. (Sinä kuuntelet rukoukset/ Sentähden tuleepi kaikki liha sinun tykösi.)

4. Minun syntivelkani ovat ylen raskaat, mutta sinä annat anteeksi meidän rikoksemme.

3. Meidän pahat tekomme meitä kovin raskauttavat; mutta anna sinä meille synnit anteeksi.

4. Meidän pahat tecom meitä cowin rascauttawat waan anna sinä meille synnit andexi.

4. Meiden Pahatteghot raskauttauat meite hartasti/ waan anna sine meille synnit andexi. (Meidän pahat teot raskauttawat meitä hartaasti/ waan anna sinä meille synnit anteeksi.)

5. Autuas se, jonka sinä valitset ja otat tykösi, esikartanoissasi asumaan! Salli meidän tulla ravituiksi sinun huoneesi hyvyydellä, sinun temppelisi pyhyydellä.

4. Autuas on se, jonkas valitset ja otat tykös, asumaan kartanoissas: hän ravitaan sinun huonees ja pyhän templis hyvyydestä.

5. Autuas on se jongas walidzet ja otat tygös asuman cartanoisas hänellä on runsas uscallus sinun huonestas ja pyhästä Templistäs.

5. Autuas on se/ iongas vlosualitzet ia tyges sen otat/ ette hen sinun Cartanoisas asuis/ Henelle ombi runsas vskallus sinun Honestas ia pyhest Templistes. (Autuas on se/ jonkas uloswalitset ja tykösi sen otat/ että hän sinun kartanoissassa asuisi/ Hänellä ompi runsas uskallus sinun huoneestasi ja pyhästä templistäsi.)

6. Ihmeellisillä teoilla sinä vastaat meille vanhurskaudessa, sinä, meidän autuutemme Jumala, sinä, kaikkien maan äärten ja kaukaisen meren turva,

5. Kuule meitä ihmeellisestä vanhurskaudesta, meidän autuutemme Jumala, kaikkein turva maan päällä ja kaukana meressä,

6. Cuuldele meitä ihmellisest wanhurscaudesta Jumala meidän autuudem joca olet caickein turwa maan päällä ja caucana meresä.

6. Cwldele meite sen ihmelisen Wanhurskaudhes ielkin/ Jumala meiden Autudhen/ Jocas olet caikein Turua Maan päle/ ia caucana Meresse. (Kuuntele meitä sen ihmeellisen wanhurskautesi jälkeen/ Jumala meidän autuutein/ Jokas olet kaikkein turwa maan päällä/ ja kaukana meressä.)

7. joka voimallasi vahvistat vuoret ja olet vyötetty väkevyydellä;

6. Joka vuoret vahvistat voimallas, ja olet hankittu väkevyydellä,

7. Joca wuoret wahwistat awullas ja on hangittu woimalla.

7. Sine ioca Wooret wahuistat auusans/ ia hangittu olet woimalla. (Sinä joka wuoret wahwistat awussansa/ ja hankittu (puetettu) olet woimalla)

8. sinä, joka asetat merten pauhinan ja niiden aaltojen pauhinan ja kansojen metelin,

7. Sinä joka asetat meren pauhinan ja hänen aaltoinsa pauhinan, ja kansain metelin;

8. Sinä cuin asetat meren pauhinan ja hänen aldoins pauhinan ja Canssain metelin.

8. Sine quin asetat Meren pauhinan/ sen Alloin iylinän/ ia Canssain metelin. (Sinä kuin asetat meren pauhinan/ sen aaltoin jylinän/ ja kansain metelin.)

9. niin että ne, jotka niiden äärillä asuvat, hämmästyvät sinun ihmeitäsi; aamun ja ehtoon ääret sinä täytät riemulla.

8. Että ne hämmästyisivät, jotka niissä maan äärissä asuvat, sinun ihmeitäs. Sinä iloitat kaikki liikkuvaiset aamulla ja ehtoona.

9. Että ne hämmästyisit jotca nijsä maan ärisä asuwat sinun ihmeitäs sinä iloitat caicki lijckuwaiset amulla ja ehtona.

9. Ette ne hemmestuisit/ iotca nijsse Maanäris asuuat/ sinun Merkis teden/ Sine iloitat caiki mite lijckupi/ seke Homeneltain ia Echtoisen. (Että ne hämmästyisit/ jotka niissä maan äärissä asuwat/ sinun merkkisi tähden/ Sinä iloitat kaikki mitä liikkuupi/ sekä huomeneltain ja ehtoissan.)

10. Sinä pidät maasta huolen, kastelet sen runsaasti, sinä teet sen ylen rikkaaksi. Jumalan virta on vettä täynnä. Sinä valmistat heidän viljansa, sillä niin sinä valmistat maan.

9. Sinä etsiskelet maan ja liotat sen ja teet sen ylen rikkaaksi: Jumalan virta on vettä täynnä: sinä kasvatat heidän jyvänsä, ettäs näin maan valmistat.

10. Sinä edziskelet maan ja liotat sen ja teet sen ylön rickaxi Jumalan wirta on wettä täynäns sinä caswatat heidän jywäns ettäs näin maan walmistat.

10. Sine etziskelet Maan ia liotat sen/ ia teet sen ylenrickaxi/ Jumalan * wirta ombi teunens wettä/ sine heiden Jyuens casuatat/ ettes nein Maan walmistat. (Sinä etsiskelet maan ja liotat sen/ ja teet sen ylenrikkaaksi/ Jumalan wirta ompi täynnänsä wettä/ sinä heidän jywänsä kaswatat/ ettäs näin maan walmistat.)

11. Sinä kastelet sen vaot, sinä muhennat sen multapaakut, sadekuuroilla sinä sen pehmität ja siunaat sen laihon.

10. Sinä juotat hänen vakonsa ja kastat hänen kyntönsä: sateella sinä ne pehmität, ja siunaat hänen laihonsa.

11. Sinä juotat hänen wacons ja castat hänen kyndöns satella sinä ne pehmität ja siunat hänen laihons.

11. Sine iotat henen Wacons/ ia merghietet henen Kyndöns/ Sateella sine ne pehmitet/ ia siughnat henen Laihonsa. (Sinä juotat hänen wakonsa/ ja merkitset hänen kyntönsä/ sateella sinä ne pehmität/ ja siunaat hänen laihonsa.)

12. Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläsi, ja sinun askeleesi tiukkuvat lihavuutta.

11. Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläs, ja sinun askelees tiukkuvat rasvasta.

12. Sinä caunistat wuoden hywydelläs ja sinun askeles tiuckuwat raswasta.

12. Sine crunat Wodhen sinun Hywydhelles/ ia sinun Askeles tiuckuuat rasuasta. (Sinä kruunaat wuoden sinun hywyydelläsi/ ja sinun askeleesi tiukkuwat raswasta.)

13. Erämaan laitumet tiukkuvat, ja kukkulat vyöttäytyvät riemuun.

12. Korven laitumet myös tiukkuvat, ja kukkulat ovat ympäri iloissansa.

13. Corwen asuwaiset owat myös lihawat että he tiuckuwat ja cuckulat owat ymbärins iloisans.

13. Ne Asumiset Corues ouat mös Lihauat/ ette he tiuckuuat/ ia ne Cuckulat ouat ymberins iloisans. (Ne asumiset korwessa owat myös lihawat/ että he tiukkuwat/ ja ne kukkulat owat ympäriinsä iloissansa.)

14. Kedot verhoutuvat lammaslaumoihin, ja vilja peittää laaksot. Riemuitaan ja lauletaan!

13. Kedot ovat laumaa täynnä, ja laaksossa on tihkiältä jyviä, niin että siitä ihastutaan ja myös lauletaan.

14. Laitumet owat lauma täynäns ja laxos on tihkiäldä jywiä nijn että sijtä ihastutan ja lauletan.

14. Laitumat ouat teunens Lauma/ ia ne Laxot tihkiet Jyuist seisouat/ nin ette sijte ihastutan ia Lauletan. (Laitumet owat täynnänsä laumaa/ ja ne laaksot tihkiät jywistä seisowat/ niin että siitä ihastutaan ja lauletaan.)