1 luku

Valitus heinäsirkkain ja kuivuuden tuottamasta sadosta.

1. Herran sana, joka tuli Jooelille, Petuelin pojalle.

1. Tämä on Herran sana, joka tapahtui Joelille Petuelin pojalle.

1. Tämä on se HERRAN sana/ joca tapahtui Joelille Pethuelin pojalle.

1. TEME on se HERRAN Sana/ ioca tapactui Joelin Pethuelin Poian tyge. (Tämä on se HERRAN sana/ joka tapahtui Joelin Petuelin pojan tykö.)

2. Kuulkaa tämä, te vanhimmat, ja ottakaa korviinne, kaikki maan asukkaat. Onko tällaista tapahtunut teidän päivinänne taikka teidän isienne päivinä?

2. Kuulkaat tätä vanhimmat, ja ottakaat korviinne kaikki maan asuvaiset; onko tämä teidän eli teidän isäinne aikana tapahtunut.

2. Cuulcat wanhimmat ja corwijn ottacat caicki maan asujamet jos on teidän eli teidän Isäin aicana sencaltaista tapahtunut.

2. Cwlcat te Wanhimat ia coruijn ottacat te caiki Maan Asuuat/ Jos on semmotoist teiden/ eli teiden Isein aicana tapactunut? (Kuulkaat te wanhimmat ja korwiin ottakaat te kaikki maan asuwat/ Jos on semmoista teidän/ eli teidän isäin aikana tapahtunut?)

3. Kertokaa tämä lapsillenne, ja teidän lapsenne kertokoot sen lapsillensa ja heidän lapsensa tulevalle polvelle:

3. Sanokaat siitä teidän lapsillenne, ja antakaat teidän lastenne sitä lapsillensa sanoa, ja nekin lapset muille jälkeentulevaisillensa.

3. Sanocat sijtä teidän lapsillen ja andacat teidän lasten sitä heidän lapsillens sanoa ja nekin lapset muille heidän jälkentulewaisillens.

3. Sanocat sijte teiden Lapsillen/ ia andacat teiden Lapsenna site heiden Lapsillens sanoa/ Ja nekin samat Lapset muillen heiden Jelkintuleuaistens. (Sanokaat siitä teidän lapsillen/ ja antakaat teidän lapsenne sitä heidän lapsillensa sanoa/ Ja nekin samat lapset muillen heidän jälkeentulewaistensa.)

4. Mitä kalvajasirkalta jäi, sen söi heinäsirkka. Ja mitä heinäsirkalta jäi, sen söi syöjäsirkka. Ja mitä syöjäsirkalta jäi, sen söi tuhosirkka.

4. Mitä ruohomato jättää, sen heinäsirkka syö, ja mitä heinäsirkka jättää, sen lehtimato syö, ja mitä lehtimato jättää, sen jyvämato syö.

4. Nimittäin mitä mato jättä sitä heinäsircka syö ja mitä heinäsircka jättä sitä sijwicko syö ja mitä sijwicko jättä sitä täi syö.

4. Nimitein/ Ette mite Rohomato ietti/ site Sijuicot ylessöit/ Ja mite Sijuicot ietit/ site Wapsaiset ylessöit/ ia mite Wapsaiset ietit/ site Etanat ylessöit. (Nimittäin/ Että mitä ruohomato jätti/ sitä siwikot (heinäsirkka 1776) ylössöit/ Ja mitä siwikot jätit/ sitä wapsaiset (lehtimato1776) ylössöit/ ja mitä wapsaiset jätit/ sitä etanat ylössöit.)

5. Herätkää, te juopuneet, ja itkekää, valittakaa, kaikki viininjuojat, rypälemehun tähden, sillä se on otettu pois teidän suustanne.

5. Herätkäät juopuneet, ja itkekäät ja ulvokaat kaikki viinan juomarit nuoren viinan tähden; sillä se on temmattu pois teidän suustanne.

5. Herätkät juopunet ja itkekät ja ulwocat caicki wijnan juomarit nuoren wijnan tähden joca on temmattu pois teidän suustan.

5. Ylesherätke te iopuneet ia idkeke/ ia vluocat te caiki Winan Jomarit/ sen nooren winan teden/ Joca ombi teiden Suustan poistemmattu. (Ylösherätkää te juopuneet ja itkekää/ ja ulwokaa te kaikki wiinanjuomarit/ sen nuoren wiinan tähden/ Joka ompi teidän suustan pois temmattu)

6. Sillä minun maahani on hyökännyt kansa, väkevä ja epälukuinen. Sen hampaat ovat leijonan hampaat, ja sillä on naarasleijonan leukaluut.

6. Sillä väkevä kansa menee pois minun maani päälle, joka on lukematoin; hänen hampaansa ovat niinkuin jalopeuran hampaat, ja syömähampaat niinkuin julmalla jalopeuralla.

6. Sillä wäkewä Canssa mene ylös minun maani päälle joca on lukematoin jolla owat hambat nijncuin Lejonilla ja söymähambat nijncuin julmalla Lejonilla.

6. Sille ette yxi wäkeue Canssa minun Maani päle ylesmenepi/ ia se on lukematoin/ iolla ouat Hambaat/ quin Jalopeural/ ia sömehambat/ quin Narasialopeural. (Sillä että yksi wäkewä kansa minun maani päälle ylösmeneepi/ ja se on lukematoin/ jolla owat hampaat/ kuin jalopeuralla/ ja syömähampaat/ kuin naaras jalopeuralla.)

7. Se on raastanut minun viiniköynnökseni ja katkonut minun viikunapuuni, on ne paljaiksi kuorinut ja karsinut; niiden oksat ovat valjenneet.

7. He hävittivät minun viinamäkeni, ja minun fikunapuuni kaivoivat, kuorivat ja heittivät pois, että sen oksat valkiana ovat.

7. He häwitit minun wijnamäkeni ja minun ficunapuuni calwoit cuorit ja heitit pois että hänen oxans walkiana owat.

7. Se sama minun Winatarhani häuitti/ ia minun Ficunapuuni caluapi/ cooripi sen ia poisheitte sen/ ette henen Oxans walkeina seisouat. (Se sama minun wiinatarhani häwitti/ ja minun wiikunapuuni kalwaapi/ kuoriipi sen ja poisheittää sen/ että hänen oksansa walkeina seisowat.)

8. Valita niinkuin neitsyt, joka on vyöttäytynyt säkkiin nuoruutensa yljän tähden.

8. Valita niinkuin neitsyt, joka säkin yllensä pukee nuoruutensa yljän tähden.

8. Pargu nijncuin neidzy joca säkin päällens wetä hänen ylkäns tähden.

8. Parghu/ ninquin Neitzy/ ioca Säkin pälens wetä/ henen Ylghiens teden. (Paru/ niinkuin neitsyt/ joka säkin päällensä wetää/ hänen ylkänsä tähden.)

9. Pois on otettu ruokauhri ja juomauhri Herran huoneesta. Papit, jotka toimittavat Herran palvelusta, murehtivat.

9. Sillä ruokauhri ja juomauhri on pois Herran huoneesta; ja papit Herran huoneesta; ja papit Herran palveliat murehtivat.

9. Sillä ruocauhri ja juomauhri on pois HERran huonesta ja Papit HERran palweliat murehtiwat.

9. Sille ette Rocawffri ia Jomawffri ombi pois HERRAN Honesta/ ia ne Papit HERRAN palueliat murectiuat/ (Sillä että ruokauhri ja juomauhri ompi pois HERRAN huoneesta/ ja ne papit HERRAN palwelijat murehtiwat/)

10. Hävitetty on pelto, maa murehtii; sillä vilja on hävitetty, viinistä on tullut kato, öljy on kuivunut.

10. Pelto on hävitetty, maa on murheissansa, että jyvät ovat turmellut, viina on kuivunut pois, ja öljy puuttunut.

10. Kedot owat häwinnet ja peldo on nurja että jywät owat turmellut.

10. Kedhot ouat häuinneet/ ia peldo surkiasti seisopi/ Ette Jyue ombi haaskattu/ (Kedot owat häwinneet/ ja pelto surkiasta seisoopi/ Että jywä ompi haaskattu/)

11. Peltomiehet ovat joutuneet häpeään, viinitarhurit valittavat nisun ja ohran tähden, sillä mennyt on pellon sato.

11. Peltomiehet katsovat huonosti, ja viinamäen miehet parkuvat nisuin ja ohrain tähden, ettei vainiossa ole mitään tuloa.

11. Wijna on surkia ja öljy walitta peldomiehet huonosta cadzowat ja wijnamäen miehet parcuwat nisuin ja ohrain tähden ettei wainiosta ole mitän tulo.

11. Wina surkiasti seisopi/ ia Oliu walittamisest. Peldomiehet Honosta vloscatzouat/ Ja ne Winatarhanmiehet parcuuat/ Nisuen teden ia Ohran teden/ Ettei wainiosta ole miten Tulo. (Wiina surkiasti seisoopi/ ja öljy walittamisesta. Peltomiehet huonosti ylöskatsowat/ Ja ne wiinatarhamiehet parkuwat/ Nisuin tähen ja ohran tähden/ Ettei wainiosta ole mitään tuloa.)

12. Viiniköynnöstä on kohdannut kato, viikunapuu on kuihtunut, granaattipuu ja myös palmu ja omenapuu; kaikki kedon puut ovat kuivettuneet. Niin, häpeään on joutunut ilo, ihmislasten joukosta pois.

12. Viinapuu kuivettui ja fikunapuu on lahonnut; granatipuu, palmupuu, omenapuu ja kaikki kedon puut ovat kuivettuneet; sillä ihmisten riemu on surkeudeksi tullut.

12. Wijnapuu cuiwetui ja ficunapuu on lahoinut Granatipuu palmupuu omenapuu ja caicki kedon puut owat cuiwettunet: sillä ihmisten riemu on surkiudexi tullut.

12. Winapw poisquiuaisi/ ia Ficunapw on lahoinut/ Nin mös se Granatinpw/ Palmupw/ Omenapw/ ia caiki Kedhon Pwdh ouat poisquiuetut/ Sille se Inhimisten riemu ombi surkiudhexi tullut. (Wiinapuu poiskuiwaisi/ ja wiikunapuu on lahonnut/ Niin myös se granaattipuu/ palmupuu/ omenapuu/ ja kaikki kedon puut owat poiskuiwetut/ Sillä se ihmisten riemu ompi surkeudeksi tullut.)

13. Vyöttäytykää säkkiin, pitäkää valittajaiset, te papit; valittakaa, te jotka toimitatte palvelusta alttarilla. Käykää sisälle, viettäkää yö säkkeihin puettuina, te jotka toimitatte minun Jumalani palvelusta. Sillä poissa on teidän Jumalanne huoneesta ruokauhri ja juomauhri.

13. Sonnustakaat teitänne ja valittakaat, te papit! parkukaat, te alttarin palveliat, menkäät (templiin), ja levätkäät, te minun Jumalani palveliat, säkeissä oli yötä; sillä ruokauhri ja juomauhri on pois teidän Jumalanne huoneesta.

13. Sonnustacat teitän ja walittacat te Papit parcucat te Altarin palweliat mengät Templijn ja lewätkät te Jumalan palweliat säkeis yliyötä: sillä ruocauhri ja juomauhri on pois teidän Jumalanne huonesta.

13. Sonnustacat teiten ia walittacat te papit/ Parkucat te Haltarin Palueliat/ menget Templin siselle/ ia yli öte leuetke Säkeis/ te Jumalan Palueliat. Sille ette Rocawffri ia Jomawffri ombi pois teiden Jumalan Honeest. (Sonnustakaat teitän ja walittakaat te papit/ Parkukaat te alttarin palwelijat/ menkäät templiin sisälle/ ja yli yötä lewätkää säkeissä/ te Jumalan palwelijat. Sillä että ruokauhri ja juomauhri ompi pois Jumalan huoneesta.)

14. Kuuluttakaa pyhä paasto, kutsukaa koolle juhlakokous, kootkaa vanhimmat ja kaikki maan asukkaat Herran, teidän Jumalanne, huoneeseen ja huutakaa Herran puoleen.

14. Pyhittäkäät paasto, kutsukaat seurakunta kokoon, ja kootkaat vanhimmat, ja kaikki maakunnan asuvaiset, Herran teidän Jumalanne huoneesen, ja huutakaat Herran tykö:

14. Pyhittäkät paasto cudzucat seuracunda cocon ja cootcat wahwimmat ja caicki maacunnan asuwaiset teidän HERran Jumalan huoneseen ja huutacat HERran tygö:

14. Pyhitteket ychte Paasto/ Cutzucat Seura ychten/ ia cootcat ne Wanhimmat ia caiki Makunnan Asuuaiset teiden HERRAN Jumalan Honeseen/ ia hwtacat HERRAN tyge/ (Pyhittäkäät yhteen paasto/ Kutsukaat seura yhteen/ ja kootkaat ne wanhimmat ja kaikki maakunnan asuwaiset teidän HERRAN Jumalan huoneeseen/ ja huutakaat HERRAN tykö/)

15. Voi sitä päivää! Sillä lähellä on Herran päivä, ja se tulee niinkuin hävitys Kaikkivaltiaalta.

15. Voi, voi sitä päivää! sillä Herran päivä on juuri läsnä, ja tulee niinkuin kadotus Kaikkivaltiaalta.

15. Woi woi sitä päiwä: sillä HERran päiwä on juuri läsnä ja tule nijncuin cadotus Caickiwaldialda.

15. Oy/ oy/ site peiue/ Sille HERRAN peiue ombi iuri leszne/ ia tule ninquin Cadhotus silde Caikiualdialda. (Oi/ oi/ sitä päiwää/ Sillä HERRAN päiwä ompi juuri läsnä/ ja tulee niinkun kadotus siltä Kaikkiwaltiaalta.)

16. Eikö ole otettu meiltä ruoka silmäimme edestä sekä meidän Jumalamme huoneesta ilo ja riemu?

16. Eikö ruoka oteta pois meidän silmäimme edestä, ja meidän Jumalamme huoneesta ilo ja riemu?

16. Silloin ruoca otetan pois meidän silmäim edest ja meidän Jumalam huonesta ilo ja riemu.

16. Silloin Roca meiden Silmein edest poisotetaan/ ia meiden Jumalan Honesta ilo/ ia riemu. (Silloin ruoka meidän silmäin edestä poisotetaan/ ja meidän Jumalan huoneesta ilo/ ja riemu.)

17. Surkastuneet ovat siemenjyvät multiensa alla, varastohuoneet autiot, aitat puretut, kun viljasta on kato.

17. Siemenet mätänivät maassa, jyväaitat ovat hävitetyt, riihet ovat hajoitetut; sillä elo on kuivunut pois.

17. Jywät mätänit maas ohra salwot owat tyhjänä ja rijhet owat langennet: sillä elo on turmeldu.

17. Jyuet poismätenit Maas. Ohra Larit seisouat tyhiene/ Rihet ouat langenuet. Sille ette Elo ombi turmeltu. (Jywät poismätänewät maassa. Ohralaarit seisowat tyhjänä/ Riihet owat langenneet. Sillä että elo ompi turmeltu.)

18. Kuinka huokaa karja, kuinka hädissään ovat raavaslaumat, sillä ei ole niillä laidunta! Myös lammaslaumat joutuvat perikatoon.

18. Voi, kuinka karja huokaa, ja laumat ammuvat! ettei heillä ole laidunta, ja lammaslaumat nääntyvät.

18. Woi cuinga carja huoca ja laumat ammuwat: ettei heillä ole laiduinda ja lambat näändywät.

18. Woi quinga Cariat hocauat/ ia Laumat ammuuat. Sille ettei heille ole Laidhuinda/ ia Lambat hiucachtuuat. (Woi kuinka karjat huokaawat/ ja laumat ammuwat. Sillä ettei heillä ole laidunta/ ja lampaat hiukaantuwat.)

19. Sinua, Herra, minä huudan, sillä tuli on kuluttanut erämaan laitumet ja liekki polttanut kaikki kedon puut.

19. Herra, sinun tykös minä huudan, että kulo on polttanut laitumet korvessa, ja liekki on kaikki puut vainiossa sytyttänyt.

19. HERra sinua minä huudan että culo on polttanut kedot warpeis ja liecki on caicki puut wainios sytyttänyt.

19. HERRA/ sinun tyges mine hwdhan/ ette Culo on poltanut ne Kedhot warpeis/ Ja Liecki ombi caiki Puudh Wainiois ylessytyttenyt. Hwtauat mös sinun tyges ne Metzän Eleiemet/ ette WesiOiat quiuanuet ouat/ ia ette Culo ombi poltanut ne Kedhot warpeis. (HERRA/ sinun tykösi minä huudan/ etta kulo on polttanut ne kedot warpeissa/ Ja liekki ompi kaikki puut wainioissa ylössytyttänyt.)

20. Metsän eläimetkin sinua ikävöivät, sillä vesipurot ovat kuivuneet ja tuli on kuluttanut erämaan laitumet.

20. Metsän eläimet myös sinun tykös huutavat, että vesi-ojat kuivuneet ovat, ja että kulo on polttanut laitumet korvessa.

Medzän eläimet myös sinua huutawat että wesiojat cuiwannet owat ja että culo on polttanut kedot warpeis.

Hwtauat mös sinun tyges ne Metzän Eleiemet/ ette WesiOiat quiuanuet ouat/ ia ette Culo ombi poltanut ne Kedhot warpeis. (Huutawat myös sinun tykösi ne metsän eläimet/ että wesiojat kuiwenneet owat/ ja että kulo ompi polttanut ne kedot warpeissa.)