PSALMI 44

Jumalan kansan rukous vihollisen ahdistaessa.

1. Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi.

1. Koran lasten opetus, edelläveisaajalle.

1. Corahn lasten opetus edelläweisattapa.

1. Corachin Lasten Opetus edelwisattapa. (Corahin lasten opetus edeltäweisattawa.)

2. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.

(H44:2) Jumala! me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinen tehnyt olet.

2. JUmala me olema corwillam cuullet meidän Isäm owat meille luetellet mitäs heidän aicanans ja muinen tehnyt olet.

2. JUmala/ me olema coruillan cwlluet/ Meiden Iset ouat meille luetelluet/ Mites heiden Aicanans ia muinen tehnyt olet. (Jumala/ me olemme korwillan kuulleet/ Meidän isät owat meille luetelleet/ Mitäs heidän aikanansa ja muinen tehnyt olet.)

3. Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.

2. Sinä olet ajanut pakanat pois kädelläs; mutta heidät sinä olet istuttanut siaan: sinä olet kansat kadottanut, mutta heitä sinä olet levittänyt.

3. Sinä olet ajanut pacanat pois kädelläs mutta nijtä sinä olet istuttanut jällens sinä olet Canssat cadottanut mutta nijtä sinä olet lewittänyt.

3. Sine olet kädhelles ne Pacanat poisaianut/ Mutta nijte sine olet iellens istuttanut/ Sine olet ne Canssat cadhottanut/ Mutta nijte sine olet wlosleuittenyt. (Sinä olet kädelläsi ne pakanat poisajanut/ Mutta niitä sinä olet jällens istuttanut/ Sinä olet ne kansat kadottanut/ Mutta niitä olet uloslewittänyt.)

4. Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.

3. Sillä ei he ole miekallansa maata omistaneet, ja heidän käsivartensa ei auttaneet heitä, vaan sinun oikia kätes ja sinun käsivartes, ja sinun kasvois valkeus; sillä sinä mielistyit heihin.

4. Sillä ei he ole miecallans sitä maata omistanet ja heidän käsiwartens ei auttanut heitä waan sinun oikia kätes sinun käsiwartes ja sinun caswos walkeus sillä sinä mielistyit heihin.

4. Sille eipe he ole Miecallans site Maata omistaneet/ ia heiden Käsiuartens eipe heite auttanut/ Waan sinun Oikiakätes/ sinun Käsiuartes/ ia sinun Casuos walkius/ sille sinulle oli heisse mielennoudhe. (Sillä eipä he ole miekallansa sitä maata omistaneet/ ja heidän käsiwartensa eipä heitä auttanut/ Waan sinun oikea kätesi/ sinun käsiwartesi/ ja sinun kaswosi walkeus/ sillä sinulla oli heissä mielennoude.)

5. Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.

4. Jumala, sinä olet minun kuninkaani, joka autuuden Jakobille lupaat.

5. Jumala sinä olet minun Cuningan joca apua Jacobille lupat.

5. Jumala sine ole minun Kuningan/ Joca apua Jacobin lupat. (Jumala sinä olet minun kuninkaani/ joka apua Jakobin lupaat.)

6. Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.

5. Sinun kauttas me vihollisemme paiskaamme maahan; sinun nimessäs me tallaamme vastaankarkaajamme.

6. Sinun cauttas me wihollisem paiscam maahan sinun nimesäs me tallam meidän wastamcarcajat.

6. Sinun cauttas me Wiholiseni mahanpaiskam/ sinun Nimeses me alastallam meiden wastan carcaiauaiset. (Sinun kauttasi me wiholliseni maahan paiskaamme/ sinun nimessäsi me alas tallaamme meidän wastaan karkaawaiset.)

7. Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;

6. Sillä en minä luota joutseeni, eikä miekkani auta minua.

7. Sillä en minä luota minun joudzeeni ja minun mieckan ei auta minua.

7.

8. vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.

7. Mutta sinä autat meitä vihollisistamme, ja saatat niitä häpiään, jotka meitä vihaavat.

8. Mutta sinä autat meitä meidän wihollisistam ja saatat nijtä häpiään jotca meitä wihawat.

7. Mutta sine meite autat meiden Wiholisistan/ ia saatat nijte hepiehen/ iotca meite wihauat. (Mutta sinä meitä autat meidän wihollisistan/ ja saatat niitä häpeään/ jotka meitä wihaawat.)

9. Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. Sela.

8. Jumalasta me kerskaamme joka päivä, ja kiitämme sinun nimeäs ijankaikkisesti, Sela!

9. Jumalasta me kerscam jocapäiwä ja kijtäm sinun nimes ijancaickisest. Sela.

8. Jumalasta me tadhoma iocapeiue kerskata/ ia kijtte sinun Nimees ijancaikisesta. Sela. (Jumalasta me tahdomme jokapäiwä kerskata/ ja kiittää sinun nimeäsi iankaikkisesti. Sela.)

10. Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.

9. Miksi sinä nyt sysäät meitä pois, ja annat meidän häpiään tulla, etkä lähde meidän sotajoukkomme kanssa?

10. Mixis nyt sysät meitä pois ja häwäiset meitä ja et lähde meidän jouckom cansa ?

9. Mixis Nyt meite poissyset/ ia häueiset meite? ia et sine vloskeu meiden Sotawekein cansa. (Miksis nyt meitä poissysäät/ ja häwäiset meitä? je et sinä uloskäy meidän sotawäkein kanssa.)

11. Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.

10. Sinä annat meidän paeta vihollistemme edessä, että ne raatelisivat meitä, jotka meitä vihaavat.

11. Sinä palautat meitä wihollistem edesä että ne raatelisit meitä jotca wihawat meitä.

10. Sine sallit meite Wiholisten edesse pakeneman/ ette ne meite ratelisit/ iotca meite wihauat. (Sinä sallit meitä wihollisen edessä pakeneman/ että ne meitä raatelisit/ jotka meitä wihaawat.)

12. Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.

11. Sinä annat meitä syötäviksi niinkuin lampaita, ja hajoitat pakanain sekaan.

12. Sinä annat meitä syötä nijncuin lambaita ja hajotat meitä pacanain secaan.

11. Sine annat meite ylessödhe ninquin Lambaita/ ia haiotat meite Pacanoiten secan. (Sinä annat meitä ylössyödä niinkuin lampaita/ ja hajoitat meitä pakanoitten sekaan.)

13. Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.

12. Sinä myit kansas ilman hintaa, ja et mitään siitä ottanut.

13. Sinä myit Canssas ilman hinnata ja et mitän sijtä ottanut.

12. Sine myid sinun Canssas ilman hinnata/ ia eipes miteken maxo ota. (Sinä myit sinun kansasi ilman hinnatta/ ja eipäs mitäkään maksua ota.)

14. Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.

13. Sinä panet meitä häpiäksi läsnä-asuvaisillemme, pilkaksi ja nauruksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.

14. Sinä panet meitä häpiäxi meidän läsnäasuwaisillem pilcaxi ja nauroxi jotca meidän ymbärilläm owat.

13. Sine meite panet Pilcaxi meiden Naburillen/ sadhatoxexi ia nauruxi nijlle/ iotca meiden ymberillen ouat. (Sinä meitä panen pilkaksi meidän naapurillen/ sadatukseksi ja nauruksi niille/ jotka meidän ympärillän owat.)

15. Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.

14. Sinä teet meitä sananlaskuksi pakanain seassa, ja että kansat vääntelevät päätänsä meidän tähtemme.

15. Sinä teet meitä sananlascuxi pacanain seas ja että Canssat wäändelewät päätäns meidän tähtem.

14. Sine teet meite Jaritoxexi Pacanain seas/ ia ette Canssat päätens wendeleuet meiden ylitzenne. (Sinä teet meitä jaaritukseksi pakanain seassa/ ja että kansat päätänsä wääntelewät meidän ylitsemme.)

16. Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,

15. Joka päivä on minun häväistykseni minun edessäni; ja minun kasvoini häpiä peittää minun,

16. Jocapäiwä on minun häwäistyxen minun edesäni ja minun caswon on täynäns häpiätä.

15. Jocapeiue on minun häueistuxen minun edeseni/ ia minun Casuon on teunens häpiete. (Joka päiwä on minun häwäistyksen minun edessäni/ ja minun kaswoni on täynnänsä häpeätä.)

17. herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.

16. Että minun pitää pilkkaajia ja laittajia kuuleman, ja viholliset ja tylyt kostajat näkemän.

17. Että minun pitä pilckureita ja laittaita cuuleman ja wiholliset ja tylyt costajat näkemän.

16. Ette minun pitene Pilcurit ia Laittaiat cwleman/ ia ne Wiholiset ia kercket kostaiat näkemen. (Että minun pitää pilkkaajat ja laittajat kuulemaan/ ja ne wiholliset ja kärkeät kostajat näkemään.)

18. Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.

17. Nämät kaikki ovat tulleet meidän päällemme; ja emme sentähden ole sinua unhottaneet, emmekä petollisesti sinun liittoas vastaan tehneet.

18. Nämät caicki owat tullet meidän päällem ja en me sentähden ole sinua unhottanet engä sinun lijttos rickonet.

17. Neme caiki ouat tulluet meiden pälen/ ia eipe me senwoxi ole sinua wnochtanuet/ eike vskottomast sinun Lijtosas keuttenyet. (Nämä kaikki owat tulleet meidän päällen/ ja eipä me senwuoksi ole sinua unohtaneet/ eikä uskottomasti sinun liitossasi käyttäytyneet.)

19. Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.

18. Ja ei meidän sydämemme takaperin kääntynyt, eikä meidän käymisemme poikennut sinun tiestäs;

19. Ja ei meidän sydämen tacaperin mennyt eikä meidän käymisem poikennut sinun tiestäs.

18. Ja ei meiden sydhemen tacaperin mennyt/ eike meiden keumisen poikenut sinun tiestes. (Ja ei meidän sydämen takaperin mennyt/ eikä meidän käymisen poikennut sinun tiestäsi.)

20. Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.

19. Ettäs meitä niin löit rikki lohikärmeiden seassa ja peitit meitä kuoleman varjolla.

20. Ettäs meitä nijn löit ricki Drakein seas ja meitä peität pimeydellä.

19. Ettes meite nin rickilööt Lohikermein seas/ ia meite yldepeitet pimeydhelle. (Ettäs meitä niin rikkilyöt lohikäärmein seassa/ ja meitä yltäpeität pimeydellä.)

21. Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,

20. Jos me olisimme meidän Jumalamme nimen unhottaneet, ja meidän kätemme nostaneet vieraalle Jumalalle,

21. Jos me olisim meidän Jumalam nimen unhottanet ja meidän kätem nostanet wieralle Jumalalle.

20. Jos me olisim meiden Jumalan Nimen vnochtanuet/ ia meiden Kätem ylesnostanuet wieran Jumalan tyge. (Jos me olisimme meidän Jumalan nimen unohtaneet/ ja meidän kätemme ylösnostaneet wieraan Jumalan tykö.)

22. eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?

21. Eikö Jumala sitä etsisi? vaan hän itse tietää meidän sydämemme pohjan.

22. Sen Jumala edzikän waan hän idze tietä meidän sydämen pohjan.

21. Sen madhais Jumala kylle etzije? waan nyt hen itze tiete meiden sydhemen pohian. (Sen mahtaisi Jumala kyllä etsiä? waan nyt hän itse tietää meidän sydämen pohjan.)

23. Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.

22. Sillä sinun tähtes me surmataan joka päivä: ja me luetaan teuraslampaiksi.

23. Sillä sinun tähtes surmatan me jocapäiwä ja luetan teuraxi tehtäwäxi lambaxi.

22. Sille sinun tedhens me surmatamma iocapeiue/ ia luetamma ninquin teuraxi tecteuet Lambat. (Sillä sinun tähden me surmataamme jokapäiwä/ ja luetaamme niinkuin teuraaksi tehtäwät lampaat.)

24. Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.

23. Herää, Herra, miksis makaat? valvo, ja älä meitä sysää pois kaiketikaan.

24. Herä HERra mixis macat ? walwo ja älä meitä sysä pois caiketickan.

23. Yleshereitze HERRA/ Mixis macat? waluo/ ia ele meite poissyse caiketicka. (Ylösheräitse HERRA/ Miksis makaat? walwo/ ja älä meitä poissyökse kaiketiki.)

25. Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?

24. Miksis peität kasvos, ja unohdat meidän raadollisuutemme ja ahdistuksemme?

25. Mixis peität caswos ? ja unhodat meidän radollisudem ja ahdistuxem.

24. Mixis peitet sinun Casuos? ia wnodhat meiden radholisudhen ia adhistoxen. (Miksis peität sinun kaswosi? ja unohdat meidän raadollisuuden ja ahdistuksen.)

26. Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.

25. Sillä meidän sielumme on painettu alas maahan asti: meidän vatsamme riippuu maassa.

26. Sillä meidän sielum on painettu alas maahan asti meidän wadzam rippu maasa.

25. Sille meiden Sielun ombi alaspainettu mahan asti/ meiden watzan maassa kinirippu. (Sillä meidän sielun ompi alaspainettu maahan asti/ meidän watsan maassa kiinni riippuu.)

27. Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.

26. Nouse, auta meitä, ja lunasta meitä laupiutes tähden!

27. Nouse auta meitä ja lunasta meitä sinun laupiudes tähden.

26. Ylesnouse auta meite/ ia lunasta meite sinun Laupiudhes tedhen. (Ylösnouse auta meitä/ ja lunasta meitä sinun laupeutesi tähden.)