1 luku

Päällekirjoitus. Kansan kiittämättömyys ja kuritus. Väärä jumalanpalvelus. Anteeksi antamuksen armo, tottelemattomuuden rangaistus. Jerusalemin uskottomuus ja puhdistus. Siionin lunastus.

1. Jesajan, Aamoksen pojan, näky, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista Ussian, Jootamin, Aahaan ja Hiskian, Juudan kuningasten, päivinä.

1. Jesaian, Amotsin pojan näky, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista, Ussian, Jotamin, Ahaksen ja Jehiskian, Juudan kuningasten aikana.

1. Tämä on Jesaian Amozin pojan näky jonga hän näki Judast ja Jerusalemist Usian Jothamin Ahaxen ja Jehiskian Judan Cuningasten aicana.

1. TEme on se Esaian Amozin poian * Näky/ ionga hen näki Judan ia Jerusalemin päle/ Usian/ Jotham/ Aham/ ia Jehiskiam/ ninen Judan Kuningasten aicana. (Tämä on se Esaian Amosin pojan näky/ jonka hän näki Judan ja Jerusalemin päälle/ Ussian/ Jotham/ Aham/ ja Jehiskian/ niiden Judan kuningasten aikana.)

2. Kuulkaa, taivaat, ota korviisi, maa, sillä Herra puhuu: Minä kasvatin lapsia, sain heidät suuriksi, mutta he luopuivat minusta.

2. Kuulkaat taivaat,ja maa ota korviis, sillä Herra puhuu: minä olen lapsia kasvattanut ja korottanut, ja he ovat minusta luopuneet.

2. Cuulcat taiwat ja maa ota corwijs: sillä HERra puhu. Minä olen lapsia caswattanut ja corgottanut ja he owat minusta luopunet.

2. Cwlcat te Taiuat/ ia Maa ota Coruijs/ sille se HERRA puhupi. Mine olen Lapset vloscaszuattanut ia ylescorghottanut/ ia he ouat minusta poislangeneet. (Kuulkaat te taiwaat/ ja maa ota korwiisi/ sillä se HERRA puhuupi. Minä olen lapset uloskaswattanut ja ylöskorottanut/ ja he owat minusta poislangenneet.)

3. Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tunne, minun kansani ei ymmärrä.

3. Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tunne, ja minun kansani ei ymmärrä.

3. Härkä tunde hänen omistajans ja Asi Isändäns seimen: mutta Israel ei tunne minua ja minun Canssan ei ymmärrä.

3. Herke tundepi henen HERRANS/ ia Asi henen HERRAS seimen/ Mutta eipe Israel minua tunne/ ia minun Canssan ei ymmerdhä. (Härkä tunteepi hänen herransa/ ja aasi hänen herransa seimen/ Mutta eipä Israel minua tunne/ ja minun kansani ei ymmärrä.)

4. Voi syntistä sukua, raskaasti rikkonutta kansaa, pahantekijäin siementä, kelvottomia lapsia! He ovat hyljänneet Herran, pitäneet Israelin Pyhää pilkkanansa, he ovat kääntyneet pois.

4. Voi syntistä kansaa, kansaa suuresta pahasta teosta, pahanilkistä siementä, vahingollisia lapsia, jotka Herran hylkäsivät ja Israelin Pyhää pilkkasivat, he poikkesivat takaperin.

4. Woi sitä syndistä Canssa sitä Canssa suuresta pahasta tegosta sitä pahanelkistä siemendä nijtä wahingolisia lapsia jotca HERran hyljäisit ja Israelin Pyhän pilckaisit he poickeisit tacaperin.

4. O we sille syndiselle Canssalle/ site Canssa swresta pahastteghosta/ sille pahaelkiselle Siemenelle/ nijlle Wahingolisille Lapsille. Jotca HERRAN ylenannoit/ sen Israelin Pyhen pilcasit/ he poickesit tacaperin. (Oi wie sille syntiselle kansalle/ sitä kansaa suuresta pahasta teosta/ sille pahanilkiselle siemenelle/ niille wahingollisille lapsille. Jotka HERRAN ylenannoit/ se Israelin Pyhän pilkkasit/ he poikkesit takaperin.)

5. Mihin pitäisi teitä vielä lyödä, kun yhä jatkatte luopumustanne? Koko pää on kipeä, koko sydän sairas.

5. Mitä varten teitä enempi lyödään, koska te aina harhailette? Koko pää on sairas, ja koko sydän on väsynyt.

5. Mitä warten teitä enä lyödän cosca te aina harhaelet? coco pää on sairas ja coco sydän on wäsynyt.

5. Mite warten mine teite enemin löön/ ette te ne poickemiset waiuoin site enemin teet? * Coco pää ombi sairas/ ia coco sydhen omqi wäsynyt/ (Mitä warten minä teitä enemmin lyön/ että te niin poikkeamiset waiwoin sitä enemmin teet? Koko pää ompi sairas/ ja koko sydän ompi wäsynyt/)

6. Kantapäästä kiireeseen asti ei ole tervettä paikkaa, ainoastaan haavoja, mustelmia ja vereksiä lyömiä, joita ei ole puserrettu, ei sidottu eikä öljyllä pehmitetty.

6. Hamasta kantapäästä niin kiireeseen asti ei hänessä ole tervettä; vaan haavat, sinimarjat ja veripahat, jotka ei ole puserretut, eikä sidotut, taikka öljyllä sivellyt.

6. Hamast candapääst nijn kijresen asti ei hänesä ole mitän terwe waan haawat ja sinimarjat ja weripahgat jotca ei ole puserretut eikä sidotut taicka öljyllä siwellyt.

6. Hamast Candapäst nin Lakipähän asti/ eipe miten terueytte henesse ole. Waan * Haaua ia sinimaria ia wiharacot/ iotca euet ole ommellut/ eike sidhotut/ eike Öliulle siueltyt. (Hamasta kantapäästä niin lakipäähän asti/ eipä mitään terweyttä hänessä ole. Waan haawa ja sinimarja ja wiharakot/ jotka eiwät ole ommellut/ eikä sidotut/ eikä öljyllä siwellyt.)

7. Teidän maanne on autiona, teidän kaupunkinne ovat tulella poltetut; teidän peltojanne syövät muukalaiset silmäinne edessä; ne ovat autioina niinkuin ainakin muukalaisten hävittämät.

7. Teidän maanne on autiona, teidän kaupunkinne ovat tulella poltetut; muukalaiset syövät peltonne silmäin edessä; ja on autio, niinkuin se, joka muukalaisilta raadeltu on.

7. Teidän maan on autiana teidän Caupungin owat tulella poldetut. Muucalaiset syöwät teidän peldon teidän silmäin edes ja on autia nijncuin se joca muucalaisilda raadeldu on.

7. * Teiden Maan ombi autiana/ teiden Caupungit ouat tulella poltetut. Mucalaiset ylessöuet teiden Pellon teiden silmein edes/ ia ombi autia/ ninquin se/ ioca Mucalaisilda radheltu ombi. (Teidän maan ompi autiona/ teidän kaupungit owat tulella poltetut. Muukalaiset ylössyöwät teidän pellon teidän silmäin edessä/ ja ompi autio/ niinkuin se/ joka muukalaisilta raadeltu ompi.)

8. Jäljellä on tytär Siion yksinänsä niinkuin maja viinitarhassa, niinkuin lehvämaja kurkkumaassa, niinkuin saarrettu kaupunki.

8. Mutta mitä vielä Zionin tyttärestä jäänyt on, se on niinkuin maja viinamäessä, ja niinkuin hakomaja yrttitarhassa, niinkuin hävitetty kaupunki.

8. Mutta mitä wielä Zionin tyttärest jäänyt on se on nijncuin maja wijnamäes ja nijncuin hacomaja krydimaas nijncuin häwitetty Caupungi.

8. Mutta mite wiele iellens onopi Zionin Tytterest/ se on ninquin * Lectimaia Winatarhas/ ia ninquin iocu Hacomaia Sengipellossa/ Ninquin iocu häuitettu Caupungi. (Mutta mitä wielä jällens onpi Zionin tyttärestä/ se on niinkuin lehtimaja wiinitarhassa/ ja niinkuin joku hakomaja sänkipellossa./ Niinkuin joku häwitetty kaupunki.)

9. Ellei Herra Sebaot olisi jättänyt meistä jäännöstä, olisi meidän käynyt pian kuin Sodoman, olisimme tulleet Gomorran kaltaisiksi.

9. Ellei Herra Zebaot meille jotakin vähää jättäisi, niin me olisimme kuin Sodoma, ja olisimme Gomorran kaltaiset.

9. Ellei HERra Zebaoth meille jotakin wähä jätäis nijn me olisim cuin Sodoma ja Gomorra.

9. Ellei se HERRA Zebaoth meille iotakin wähe annais ylitziedhe/ Nin me olisima quin Sodoma/ ia Gomorran caltaiset. (Ellei se HERRA Zebaoth meille jotakin wähää antaisi ylitsejäädä/ Niin me olisimme kuin Sodoma/ ja Gomorran kaltaiset.)

10. Kuulkaa Herran sana, te Sodoman päämiehet, ota korviisi meidän Jumalamme opetus, sinä Gomorran kansa.

10. Te Sodoman päämiehet, kuulkaat Herran sanaa: ottakaat korviinne meidän Jumalamme laki, sinä Gomorran kansa.

10. TE Sodoman päämiehet cuulcat HERran sana ottacat corwijn meidän Jumalam Laki sinä Gomorran Canssa.

10. * Cwlcat HERRAN Sana/ te Pämiehet Sodomast/ ottacat coruijn meiden Jumalan Laki/ sine Canssa Gomorrasta. (Kuulkaat HERRAN Sana/ te päämiehet Sodomasta/ ottakaat korwiin meidän Jumalan laki/ sinä kansa Gomorrasta.)

11. Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne? sanoo Herra. Minä olen kyllästynyt oinas-polttouhreihin ja juottovasikkain rasvaan. Mullikkain, karitsain ja kauristen vereen minä en mielisty.

11. Mitä minulle on teidän uhrienne paljoudesta? sanoo Herra: minä olen oinasten polttouhrista ja syöttiläin rasvasta ravittu, ja en tottele vasikkain, lammasten ja kauristen verta.

11. Mitä minulle on teidän uhrein paljoudest? sano HERra: minä olen oinasten polttouhrist ja syöttiläin raswasta rawittu ja en tottele wasickain lambain ja cauristen werta.

11. * Mite minulle teiden Wffrein palioudhest? sanopi HERRA/ Mine olen sijte Oinasten poltwffrist/ ia ninen Söttilesten rasuasta rauitettu/ ia en tottele wasicain/ Lambain ia Cauristen wertä. (Mitä minulle teidän uhrein paljoudesta? sanoopi HERRA/ Minä olen siitä oinasten polttouhrista/ ja niiden syöttilästen raswasta rawitettu/ ja en tottele wasikkain/ ja lampaiden ja kauristen werta.)

12. Kun te tulette minun kasvojeni eteen, kuka sitä teiltä vaatii — minun esikartanoitteni tallaamista?

12. Kuin te tulette ja ilmestytte minun kasvoini eteen, kuka senkaltaisia vaatii teidän käsistänne, että te vaeltaisitte minun esihuoneessani?

12. Cosca te ilmestytte minun caswoni eteen cuca sencaltaisita waati teidän käsistän että te waellaisit minun esihuonesani?

12. Coska te ilmestytte minun Casuoni eten/ cuca sencaltaisita wati teiden käsisten/ ette te waellaisit minun Esihonesani? (Koska te ilmestytte minun kaswoni eteen/ kuka senkaltaisia waatii teidän käsistän/ että te waeltaisit minun esihuoneessani?)

13. Älkää enää tuoko minulle turhaa ruokauhria; suitsutus on minulle kauhistus. En kärsi uuttakuuta enkä sapattia, en kokouksen kuuluttamista, en vääryyttä ynnä juhlakokousta.

13. Älkäät silleen turhaa ruokauhrianne tuoko edes, se suitsutus on minulle kauhistus: uudella kuulla ja sabbatina, kuin kokous kuulutetaan, en minä voi kärsiä vääryyttä ja julhapäivää yhdessä.

13. Älkät sillen teidän ruocauhrian huckan tuoco edes suidzutus on minulle cauhistus. Utta Cuuta ja Sabbathia cosca te tuletta cocoon en minä kärsi: sillä nijsä on wäkiwalda ja wäärys.

13. Elket sillen teiden Rocawffrian huckan edestoco/ Se haijuwffri ombi minulle yxi Cauhistos. (Älkäät silleen teidän ruokauhrian hukkaan edestuoko/ Se haju-uhri ompi minulle yksi kauhistus.)

14. Minun sieluni vihaa teidän uusiakuitanne ja juhla-aikojanne; ne ovat käyneet minulle kuormaksi, jota kantamaan olen väsynyt.

14. Minun sieluni vihaa uusia kuitanne ja juhlapäiviänne, minä olen niistä suuttunut; minä väsyn niitä kärseissäni.

14. Minun sielun wiha teidän Utta Cuutan ja juhlapäiwän minä olen nijstä suuttunut minä wäsyn sijtä kärseisäni.

14. Site wttacuuta ia Sabbathia/ coska te cocon tuletta/ em mine kersi/ Sille te prucat nijsse Epeiumalten paluelust ia wäkiualta. Minun Sielun wihapi teiden Wttacuutan ia Juhlapeiuien/ mine olen nijste suuttunut/ mine wäsyn site kersieseni. (Sitä uuttakuuta ja Sabbattia/ koska te kokoon tulette/ en minä kärsi/ Sillä te pruukaat niissä epäjumalan palwelusta ja wäkiwaltaa. Minun sielun wihaapi teidän uuttakuutan ja juhlapäiwiän/ minä olen niistä suuttunut/ minä wäsyn sitä kärsiessäni.)

15. Kun te ojennatte käsiänne, minä peitän silmäni teiltä; vaikka kuinka paljon rukoilisitte, minä en kuule: teidän kätenne ovat verta täynnä.

15. Ja kuin te parhaallansa käsiänne nostatte , niin minä kuitenkin käännän silmäni teistä pois; ja vaikka te paljon rukoilisitte, en minä kuitenkaan teitä kuule; teidän kätenne ovat verenvikoja täynnä.

15. Ja cuin te parhallans käsiän nostat nijn minä cuitengin käännän silmäni teistä pois: ja waicka te paljo rucoilisitta en minä cuitengan teitä cuule sillä teidän käten owat werta täynäns.

15. Ja quin te paralans käsienne ylesnostat/ nin mine quitengin silmeni teiste poiskäennen. Ja waicka te palio rucolisitta/ em mine quitengan teite cwle/ Sille teiden * kädhen ouat Werta teunens. (Ja kuin te parhaallansa käsiänne ylösnostat/ niin minä kuitenkin silmäni teistä poiskäännän. Ja waikka te paljon rukoilisitte/ en minä kuitenkaan teitä kuule/ Sillä teidän käten owat werta täynnänsä.)

16. Peseytykää, puhdistautukaa; pankaa pois pahat tekonne minun silmäini edestä, lakatkaa pahaa tekemästä.

16. Peskäät teitänne, puhdistakaat teitänne, pankaat paha menonne pois minun silmäini edestä, lakatkaat pahaa tekemästä.

16. Peskät puhdistacat teitän pangat teidän paha menon pois minun silmäin edest.

16. * Peskät/ pudhastacat teiten/ poispangat teiden Paha menon minun Silemein edest. (Peskää/ puhdistakaat teitän/ poispankaat teidän paha menon minun silmäin edest.)

17. Oppikaa tekemään hyvää; harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.

17. Oppikaat tekemään hyvää, ja etsikäät oikeutta, auttakaat alaspainettua, saattakat orvoille oikeus, ja auttakaat lesken asiaa.

17. Lacatcat pahasta oppicat tekemän hywä ja edzikät oikeutta. Auttacat alaspainettua saattacat orwoille oikeus ja auttacat lesken asiata:

17. Lackacat pahasta/ oppecat hyue tekemen/ etziket Oikiudhen ielkin. * Auttacat site alaspainettu/ Saattacat nijlle Oruoille Oikiutta/ ia auttacat Lesken asia/ (Lakatkaat pahasta/ oppikaat hywää tekemään/ etsikäät oikeuden jälkeen. Auttakaat sitä alaspainettua/ Saattakaat niille orwoille oikeutta/ ja auttakaat lesken asiaa/)

18. Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.

18. Ja sitte tulkaat, ja katsokaamme, kummalla oikeus on, sanoo Herra. Jos teidän syntinne veriruskiat olisivat, niin heidän pitää lumivalkiaksi tuleman; ja vaikka he olisivat niinkuin ruusunkarvaiset, pitää heidän kuitenkin niinkuin villa tuleman.

18. Ja sijtte tulcat ja cadzocam cummalla oikeus on sano HERra. Jos teiden syndin weriruskiat olisit nijn heidän pitä lumiwalkiaxi tuleman: ja waicka he olisit nijncuin ruusun carwaiset pitä heidän cuitengin nijncuin willa tuleman.

18. ia sijtte tulcat/ ia catzocam cummalla * Oikius on/ sanopi HERRA. Jos teiden Synnit wiele * Weriruskiat olisit/ nin heiden pite quitengin Lumi walkiaxi tuleman. Ja waicka he olisit ninquin Rosincaruaiset/ pite heiden quitengin ninquin Willa tuleman. (Ja sitten tulkaat/ ja katsokaamme kummalla oikeus on/ sanoopi HERRA. Jos teidän synnit wielä weriruskeat olisit/ niin heidän pitää kuitenkin lumiwalkeaksi tuleman. Ja waikka he olisit niinkuin ruosteenkarwaiset/ pitää heidän kuitenkin niinkuin willa tuleman.)

19. Jos suostutte ja olette kuuliaiset, niin te saatte syödä maan hyvyyttä;

19. Jos te tahtoisitte ja (minua) kuulisitte, niin te maan hyvyyden nautita saisitte.

19. Jos te minua cuulisit nijn te maan hywyden nautidzisit.

19. Jos te minua cwlisitta/ nin teiden pidheis maan hywydhen nautitzeman. (Jos te minua kuulisitte/ niin teidän pitäisi maan hywyyden nautitseman.)

20. mutta jos vastustatte ja niskoittelette, niin miekka syö teidät. Sillä Herran suu on puhunut.

20. Mutta jos te estelette teitänne ja olette kovakorvaiset, niin miekan pitää teitä syömän; sillä Herran suu puhuu sen.

20. Mutta jos te poikette pois ja oletta cowacorwaiset nijn miecka syö teitä: sillä HERran suu puhu sen.

20. Mutta ios te poisweltet/ ia oletta couacoruaiset/ nin Miecan pite teite ylessömen/ Sille sempe HERRAN sw puhupi. (Mutta jos te poiswältät/ ja olette kowakorwaiset/ niin miekan pitää teitä ylössyömän/ Sillä senpä HERRAN suu puhuupi.)

21. Voi, kuinka onkaan portoksi tullut uskollinen kaupunki! Se oli täynnä oikeutta, siellä asui vanhurskaus, mutta nyt murhamiehet.

21. Kuinka se tapahtuu, että hurskas kaupunki on portoksi tullut? Hän oli täynnä oikeutta, vanhurskaus asui hänessä; mutta nyt murhaajat.

21. Cuinga se tapahtu että hurscas Caupungi on portoxi tullut? hän oli täynäns oikeutta wanhurscaus asui hänesä mutta nyt murhajat.

21. * Quinga se tapactu/ ette se hurskas caupungi on Horaxi tullut? Hen oli teunens Oikiutta/ Wanhurskaus henesse asui/ Mutta nyt Murhaiat. (Kuinka se tapahtuu/ että se hurskas kaupunki on huoraksi tullut? Hän oli täynnänsä oikeutta/ Wanhurskaus hänessä asui/ Mutta nyt murhaajat.)

22. Sinun hopeasi on kuonaksi käynyt, jaloviinisi vedellä laimennettu.

22. Sinun hopias on karreksi tullut, sinun juomas on vedellä sekoitettu.

22. Sinun hopias on carrexi tullut ja sinun juomas on wedellä secoitettu.

22. Sinun Hopias ombi Cardhexi tullut/ ia sinun * Winas ombi wedhelle secoitettu. (Sinun hopeasi ompi karreksi tullut/ ja sinun wiinasi ompi wedellä sekoitettu.)

23. Sinun päämiehesi ovat niskureita ja varkaiden tovereita; kaikki he lahjuksia rakastavat ja palkkoja tavoittelevat; eivät he hanki orvolle oikeutta, lesken asia ei pääse heidän eteensä.

23. Sinun päämiehes ovat vilpistelleet ja varasten kumppanit; kaikki he mielellänsä lahjoja ottavat, ja pyytävät antimia. Ei he orvoille oikeutta tee, ja leskein asia ei tule heidän eteensä.

23. Sinun päämiehes owat wilpistellet ja warasten cumpanit caicki he mielelläns lahja ottawat ja pyytäwät andimita. Ei he orwoille oikeutta tee ja leskein asia ei tule heidän eteens.

23. Sinun * Pämiehes ouat wäret ia Warcain cumpanit/ Caiki he kernasti Lahia ottauat/ ia seisouat Andimiten ielkin. Nijlle Oruoille euet he Oikiutta tee/ ia Leskein Asia ei tule heiden eteens. (Sinun päämiehesi owat wäärät ja warkain kumppanit/ Kaikki he kernaasti lahjaa ottawat/ ja seisowat antimien jälkeen. Niille orwoille eiwät he oikeutta tee/ ja leskein asia ei tule heidän eteensä.)

24. Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot, Israelin Väkevä: Voi! Minä viihdytän vihani vastustajissani, minä kostan vihollisilleni;

24. Sentähden sanoo Herra, Herra Zebaot, väkevä Israelissa: voi! minä tahdon itseni lohduttaa vihollisistani, ja vihamiehissäni vihani sammuttaa;

24. Sentähden sano HERra Jumala Zebaoth wäkewä Israelis woi minä tahdon idzeni lohdutta wihollisistani ja minun wihamiehisäni wihani sammutta.

24. * Senteden sanopi se HERRA Jumala Zebaoth/ se Wäkeue Israelis/ O We/ Mine tadhon itzeni lohutta wiholisteni cautta/ ia minun wiholisteni * cautta wihan sammutta. (Sentähden sanoopi HERRA Jumala Zebaoth/ se wäkewä Israelissa/ Oi woi/ Minä tahdon itseni lohduttaa wihollisteni kautta/ ja minun wihollisteni kautta wihan sammuttaa.)

25. minä käännän käteni sinua vastaan ja puhdistan sinusta kuonan niinkuin lipeällä ja poistan sinusta kaiken lyijyn.

25. Ja käännän käteni sinua vastaan, ja sinun kartes puhtaammaksi selitän, ja vien pois kaiken sinun tinas.

25. Ja minä käännän käteni sinua wastan ja sinun cartes puhtammaxi selitän ja wien pois caiken sinun tinas.

25. Ja mine käennen minun Käteni sinun wastas/ ia sinun * Cardhes puchtaimaxi seliten/ ia caiken sinun Tinas poiswien. (Ja minä käännän minun käteni sinun wastaasi/ ja sinun karres puhtaimmaksi selitän/ ja kaiken sinun tinasi poiswien.)

26. Ja minä palautan sinun tuomarisi muinaiselleen ja sinun neuvonantajasi sellaisiksi, kuin alkuaan olivat. Sitten sinua kutsutaan vanhurskauden linnaksi, uskolliseksi kaupungiksi.

26. Ja saatan sinun tuomaris entisellensä, ja neuvonantajas niinkuin alustakin: sitte sinä kutsutaan vanhurskaaksi ja uskolliseksi kaupungiksi.

26. Ja saatan sinun Duomaris endisellens ja Raadimiehes nijncuin algustakin. Sentähden sinä cudzutan wanhurscaxi ja toimellisexi Caupungixi.

26. Ja saatan sinun * Domaris entisellens/ ia Radhimiehes ninquin alghustaki. Senperest sine cutzutaan wanhurskaxi Caupungixi/ ia toimelisexi caupungixi. (Ja saatan sinun tuomarisi entisellensä/ ja raatimiehesi niinkuin alustakin. Senperästä sinä kutsutaan wanhurskaaksi kaupungiksi/ ja toimelliseksi kaupungiksi.)

27. Siion lunastetaan oikeudella ja sen kääntyneet vanhurskaudella.

27. Zion lunastetaan oikeudella, ja sen kääntyväiset vanhurskaudella,

27. Zion lunastetan oikeudella ja hänen fangins wanhurscaudella.

27. Zion pite * Oikiudhen cautta lunastettaman/ ia henen fanginsa Wanhurskaudhen cautta. (Zion pitää oikeuden kautta lunastettaman/ ja hänen wankinsa wanhurskauden kautta.)

28. Mutta luopiot ja syntiset saavat kaikki turmion, ja ne, jotka hylkäävät Herran, hukkuvat.

28. Että ylitsekäymärit ja syntiset ynnä särjetään, ja jotka Herran hylkäävät, hukutetaan.

28. Että ylidzekäymärit ja syndiset ynnä särjetän ja jotca HERran hyljäwät hucutetan.

28. Ette ne Ylitzekeumerit ia Syndiset ynne pite serietuxi tuleman/ ia iotca HERRAN ylenandauat/ huckuman. (Että ne ylitsekäymärit ja syntiset ynnä pitää särjetyksi tuleman/ ja jotka HERRAN ylenantawat/ hukkuman.)

29. Sillä he saavat häpeän niistä tammista, joita te himoitsitte, ja pettymyksen puutarhoista, jotka te valitsitte.

29. Sillä heidän täytyy häpiään tulla tammien tähden, joita he himoitsevat, ja häväistyksi tuleman yrttitarhain tähden, jotka he valitsivat.

29. Sillä heidän täyty häpiään tulla tammein tähden joita he himoidzit ja häwäistyxi tuleman krydimaiden tähden jotca he walidzit.

29. Sille heiden teuty häpien tulla * Tammein wooxi/ Joihin the lustina piditte/ ia häueistyxi tuleman ninen Yrtitarhain teden/ iotca te vloswalitzit. (Sillä heidän täytyy häpeään tulla tammein wuoksi/ Joihin te lystinä piditte/ ja häwäistyksi tuleman niiden yrttitarhain tähden/ jotka te uloswalitsit.)

30. Sillä teidän käy kuin tammen, jonka lehdet lakastuvat, ja kuin puutarhan, joka on vailla vettä.

30. Ja te tulette niinkuin joku tammi surkastuneilla lehdillä, ja niinkuin joku vedetöin yrttitarha.

30. Cosca te tuletta nijncuin jocu tammi cuiwilla lehdeillä ja nijncuin jocu wedetöin krydimaa.

30. Coska te tulletta/ ninquin iocu Tammi quiuain Lectein cansa/ ia ninquin iocu Wedhetöin Yrtitarha. (Koska te tulette/ niinkuin joku tammi kuiwain lehtein kanssa/ ja niinkuin joku wedetöin yrttitarha.)

31. Ja mahtaja tulee rohtimeksi ja hänen tekonsa kipinäksi, ja molemmat palavat yhdessä, eikä ole sammuttajaa.

31. Ja väkevä tulee niinkuin rohdin, ja hänen tekonsa niinkuin kipinä. Ja he sytytetään ynnä molemmat, jota ei kenkään sammuta.

31. Ja cosca warjelus tule nijncuin rohdin ja teidän tecon nijncuin kipinä. Ja he sytytetän ynnä molemmat jota ei kengän sammuta.

31. Ja coska teiden * Warieluxen tulepi ninquin Roctimen neuchte/ ia teiden * tecona ninquin iocu Kipinä. Ja he molemat pite ynne ylessytytetyxi tuleman/ iota eikengen samuta. (Ja koska teidän warjeluksen tuleepi niinkuin rohtimen nöyhtä/ ja teidän tekonne niinkuin joku kipinä. Ja he molemmat ptää ynnä ylössytytetyksi tuleman/ jota eikenkään sammuta.)