PSALMI 81

Juhlavirsi, jossa kansaa varoitetaan unhottamasta Herraa.

1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Aasafin virsi.

1. Gittitin päällä, edelläveisaajalle, Asaphin (Psalmi.)

1. Githithin päälle edelläweisattapa Assaphin.

1. Githithin päle edelweisattapa/ Assaphin. (Githithin päälle edeltäweisattawa/ Asaphin.)

2. Nostakaa ilohuuto Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme; nostakaa riemuhuuto Jaakobin Jumalalle.

(H81:2) Veisatkaat iloisesti Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme: ihastukaat Jakobin Jumalalle.

2. WEisatcat iloisest Jumalalle joca on meidän wäkewydem ihastucat Jacobin Jumalalle.

2. VEisacat iloisast Jumalalle/ ioca meiden Wäkewydhen on/ Ihastucat Jacobin Jumalalle. (Weisatkaat iloisesti Jumalalle/ joka meidän wäkewyyden on/ Ihastukaat Jakobin Jumalalle.)

3. Virittäkää kiitosvirsi, lyökää vaskirumpuja, soittakaa suloisesti kanteleita ynnä harppuja.

2. Ottakaat psalmit ja tuokaat kanteleet, iloiset harput ja psaltari.

3. Ottacat Psalmit ja tuocat trumbut iloiset candelet ja Psaltari.

3. Ottacat ne Psalmit ia toocat Trummut/ Lustiliset Candelet Psaltarin cansa. (Ottakaat ne psalmit ja tuokaat rummut/ lystilliset kanteleet psalttarin kanssa.)

4. Puhaltakaa pasunaa uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi.

3. Soittakaat pasunilla uudessa kuussa, meidän lehtimajamme juhlapäivänä.

4. Soittacat Basunilla udesa Cuusa meidän lehtimajam juhlapäiwänä.

4. Soittacat Pasunilla Udescuus/ meiden Lectimaianne Juhla peiuene. (Soittakaat pasuunilla uudessa kuussa/ meidän lehtimajanne juhlapäiwänä.)

5. Sillä tämä on käsky Israelille, Jaakobin Jumalan säädös.

4. Sillä se on tapa Israelissa, ja Jakobin Jumalan oikeus.

5. Sillä se on tapa Israelis ja Jacobin Jumalan oikeus.

5. Sille se on yxi Tapa Israelis/ Ja sen Jacobin Jumalan yxi Oikius. (Sillä se on yksi tapa Israelissa/ Ja sen Jakobin Jumalan yksi oikeus.)

6. Hän asetti sen todistukseksi Joosefille käydessään Egyptin maata vastaan. Minä kuulen puheen, joka on minulle outo:

5. Sen hän pani Josephissa todistukseksi, koska he Egyptin maalta läksivät, ja oudon kielen kuulleet olivat.

6. Sen hän pani Josephis todistuxexi cosca he Egyptin maalda läxit ja oudon kielen cuullet olit.

6. Sen hen pani Josephis ydhexi Todhistoxexi/ coska he Egiptin maalda vloslexi/ ia Oudhon Kielen cwlluet olit. (Sen hän pani Josephin yhdeksi todistukseksi/ koska he Egyptin maalta ulosläksi/ ja oudon kielen kuulleet olit.)

7. Minä nostin taakan hänen hartioiltansa, hänen kätensä pääsivät kantokorin kuormasta.

6. Minä olen heidän olkansa kuormasta vapahtanut; ja heidän kätensä pääsivät tiiliä tekemästä.

7. Ja hän oli heidän olcans cuormasta wapahtanut ja heidän kätens pääsit tijliä tekemäst

7. Ja hen oli heiden Olcans coormasta wapactanut/ ia heiden Kädhens pääsit Tijlie tekemest. (Ja hän oli heidän olkansa kuormasta wapahtanut/ ja heidän kätensä pääsit tiiliä tekemästä.)

8. Hädässäsi sinä huusit, ja minä vapautin sinut; ukkospilven peitosta minä vastasin sinulle, minä koettelin sinua Meriban veden luona. Sela.

7. Koska sinä tuskassas minua avukses huusit, niin minä autin sinua: minä kuulin sinua, koska tuulispää tuli sinun päälles, ja koettelin sinua riitaveden tykönä, Sela!

8. Cosca sinä tuscasas minua rucoilit nijn minä autin sinua ja cuuldelin sinua cosca tuulispää tuli sinun päälles ja coettelin sinua rijtaweden tykönä. Sela.

8. Coska sine Tuskasas minua auxeshwsit/ nin mine autin sinua/ Ja cwldelin sinua coska Twlispä sinun ylitzes langesi/ ia coettelin sinua Rijtawedhes. Sela. (Koska sinä tuskassasi minua awuksesi huusit/ niin minä autin sinua/ Ja kuuntelen sinua koska tuulispää sinun ylitsesi lankesi/ ja koettelin sinun riitaweljesi. Sela.)

9. Kuule, kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit!

8. Kuule, minun kansani, minä todistan sinun seassas: Israel, jospa sinä minua kuulisit!

9. Cuule minun Canssan minä todistan sinun seasas Israel sinun pitä minua cuuleman.

9. Cwle minun Canssan/ Mine tadhon todhista sinun seasas/ Israel sinun pite minua cwleman. (Kuule minun kansani/ Minä tahdon todistaa sinun seassasi/ Israel sinun pitää minua kuuleman.)

10. Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa.

9. Ei pidä sinun seassas muukalainen jumala oleman, ja ei pidä sinun vierasta jumalaa kumartaman.

10. Ettei sinun seasas muucalainen Jumala olis ja ettes wierasta Jumalata cumarrais.

10. Ettei sinun seasas iocu mucalainen Jumala olisi/ ia ettei sine iotakan Wierast Jumalat cumardha. (Ettei sinun seassasi joku muukalainen Jumala olisi/ ja ettei sinä jotakin wierasta jumalat kumarra.)

11. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän.

10. Minä olen Herra sinun Jumalas, joka sinun vein ulos Egyptin maalta: levitä suus, niin minä sen täytän.

11. Minä olen sinun HERras Jumalas joca sinun wein ulos Egyptin maalda lewitä suus nijn minä sen täytän.

11. Mine olen se sinun HERRAS Jumalas/ ioca sinun Egiptin maalda vloswein/ Leuite Sws/ nin mine sen teuten. (Minä olen se sinun HERRASI Jumalasi/ joka sinun Egyptin maalta uloswein/ lewitä suusi/ niin minä sen täytän.)

12. Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, eikä Israel noudattanut minun mieltäni.

11. Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, ja Israel ei totellut minua.

12. Mutta minun Canssan ei cuullut minun ändäni ja Israel ei totellut minua.

12. Mutta minun Canssani ei cwllut minun Ändeni/ ia Israel ei totellut minua. (Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni/ ja Israel ei totellut minua.)

13. Niin minä annoin heidän mennä pois sydämensä paatumuksessa, he saivat vaeltaa omien neuvojensa mukaan.

12. Niin minä laskin heitä sydämensä pahuuteen, vaeltamaan neuvonsa jälkeen.

13. Nijn minä laskin heitä heidän sydämens pahuteen waeldaman neuwons jälken.

13. Nin mine laskin heite heiden sydhemens pahutehen/ Ette he waellaisit Neuuonsa ielkin. (Niin minä laskin heitä sydämensä pahuuteen/ että he waeltaisit neuwonsa jälkeen.)

14. Oi, jospa minun kansani minua kuulisi ja Israel vaeltaisi minun teilläni,

13. Jos minun kansani kuulis minua, ja Israel minun teissäni kävis,

14. Jos minun Canssan cuulis minua ja Israel minun teisäni käwis.

14. Jos minun Canssani cwlisi minua/ Ja Israel minun Teisseni keuisi. (Jos minun kansani kuulisi minua/ ja Israel minun teissäni käwisi.)

15. niin minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan.

14. Niin minä pian heidän vihollisensa painaisin alas, ja käteni kääntäisin heidän vihollistensa päälle,

15. Nijn minä pian heidän wihollisens painaisin ja minun käteni käändäisin heidän wihollistens päälle.

15. Jwripian mine heiden Wiholisens alaspainaisin/ ia minun käteni ylitze heiden Wainolistens kendeisin. (Juuri pian minä heidän wihollisensa alaspainaisin/ ja minun käteni ylitse heidän wainollistensa kääntäisin.)

16. Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat hänen edessään, ja heidän kohtalonsa kestäisi iankaikkisesti.

15. Ja Herran viholliset hukkaan tulisivat; mutta heidän aikansa olisi ijankaikkisesti pysyvä,

16. Ja jotca HERra wihawat huckan he pyrkiwät händä wastan mutta heidän aicans olis ijancaickisest pysywä.

16. Ja iotca HERRA wihauat/ huckan he pyrkeuet hende wastan/ Mutta heiden Aicans olisi ijancaikisesta pysyue. (Ja jotka HERRA wihaawat/ hukkaan he pyrkiwät häntä wastaan/ mutta heidän aikansa olisi iankaikkisesti pysywä.)

17. Mutta kansaansa hän ruokkisi parhaalla nisulla; minä ravitsisin sinua hunajalla kalliosta.

16. Ja minä ruokkisin heitä parhailla nisuilla, ja ravitsisin heitä hunajalla kalliosta.

17. Ja minä ruockisin heitä parhailla nisuilla ja rawidzisin heitä hunajalla calliosta.

17. Ja mine roockisin heite parahilla Nisuilla/ Ja Hunaialla Calliosta rauitzisin heite. (Ja minä ruokkisin heitä parhailla nisuilla/ ja hunajalla kalliosta rawitsisin heitä.)