PSALMI 36

Jumalattoman pahuus. Jumalan armo.

1. Veisuunjohtajalle Herran palvelijan Daavidin virsi.

1. Davidin, Herran palvelian Psalmi, edelläveisaajalle.

1. Dawidin HERRAN palwelian Psalmi edelläweisattapa.

1. Dauidin sen HERRAN paluelian Psalmi edelweisattapa. (Dawidin sen HERRAN palwelijan psalmi edeltäweisattawa.)

2. Synti sanoo jumalattomalle: minun sydämessäni ei ole Jumalan pelkoa hänen silmäinsä edessä.

(H36:2) Se on sydämestäni sanottu jumalattomain menosta: ei he ensinkään Jumalaa pelkää.

2. SE on sydämestäni sanottu jumalattomain menosta ettei he ensingän Jumalata pelkä.

2. MIne sanon sen todhexi/ ette ne Jumalattomat ouat pahat Coirat/ Sille ettei heiden tykenens ole ychten Jumalan pelco. (Minä sanon sen todeksi/ että ne jumalattomat owat pahat koirat/ Sillä ettei heidän tykönänsä ole yhtään Jumalan pelko.)

3. Sillä se tekee kaiken sileäksi hänen silmissään, että hänen pahuutensa havaittaisiin ja häntä vihattaisiin.

2. Sillä hän suosittelee itsiänsä silmäinsä edessä, niinkauvan kuin hän löytää pahuutensa, saattaaksensa vihaa matkaan.

3. Hän liehacoidze idzelläns nijncauwan että hänen wihattapa pahudens ilmandu.

3. He caunisteleuat keskenens/ Ette he saisit heiden pahan Asiansa aia/ ia muita häueiste. (He kaunistelewat keskenänsä/ Että he saisit heidän pahan asiansa ajaa/ ja muita häwäistä.)

4. Hänen suunsa sanat ovat vääryyttä ja petosta hän on lakannut tekemästä sitä, mikä taidollista ja hyvää on.

3. Hänen suunsa sanat ovat vääryys ja petos; ei hän tahdo enempää ymmärtää, että hän jotakin hyvää tekis,

4. Caicki heidän oppins on wahingolinen ja walhe ei he myös salli heitäns neuwoa että he jotakin hywä tekisit.

4. Caiki heiden Opins on wahingolinen ia walhe/ Euet he salli heitens mös neuuoa/ ette he iotakin hyue tekisit (Kaikki heidän oppinsa owat wahingollinen ja walhe/ Eiwät he salli heitänsä myös neuwoa/ että he jotakin hywää tekisit.)

5. Hän miettii turmiota vuoteessansa, hän pysyy tiellä, joka ei ole hyvä, hän ei kammo pahaa.

4. Mutta ajattelee vuoteessansa vahinkoa, ja pysyy vahvasti pahalla tiellä; ja ei he mitään pahaa hylkää.

5. Mutta he ajattelewat wuoteisans wahingota ja pysywät wahwast pahalla tiellä ja ei he mitän paha carta.

5. Mutta he aiatteleuat Woteisans wahingon ielkin/ ia wahwasti seisouat sen pahan Tien päle/ ia euet he miten paha carta. (Mutta he ajattelewat wuoteissansa wahingon jälkeen/ ja wahwasti seisowat pahan tien päällä/ ja eiwät he mitään pahaa karta.)

6. Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti.

5. Herra, sinun laupiutes ulottuu niin leviältä kuin taivas on, ja sinun totuutes niin avaralta kuin pilvet juoksevat.

6. HERRA sinun laupiudes ulottu nijn lewiäldä cuin taiwas on ja sinun totudes nijn awaralda cuin pilwet juoxewat.

6. HERRA sinun Laupiudhes vlottupi nin leuield quin Taiuas on/ ia sinun Totudhes nin auarald quin Piluet iooxeuat. (HERRA sinun laupiutesi ulottuupi niin lewiältä kuin taiwas on/ ja sinun totuutesi niin awaralta kuin pilwet juoksewat.)

7. Sinun vanhurskautesi on kuin Jumalan vuoret, sinun tuomiosi niinkuin suuri syvyys, ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.

6. Sinun vanhurskautes on niinkuin Jumalan vuoret, ja sinun oikeutes niinkuin suuri syvyys: Herra, sinä autat sekä ihmiset että eläimet.

7. Sinun wanhurscaudes on nijncuin Jumalan wuori ja sinun oikeudes nijncuin suuri sywyys HERra sinä autat sekä ihmiset että eläimet.

7. Sinun Wanhurskaudhes seisopi ninquin ne * Jumalan Wooret/ ia sinun Oikiutes ninquin swret Sywyet/ HERRA sine autat seke Inhimiset ette Eleimet. (Sinun wanhurskautesi seisoopi niinkuin ne Jumalan wuoret/ ja sinun oikeutesi niinkuin suuret sywyydet/ HERRA sinä autat sekä ihmiset että eläimet.)

8. Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala! Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa.

7. Kuinka kallis on sinun hyvyytes, Jumala! että ihmisten lapset sinun siipeis varjon alle uskaltavat.

8. Cuin callis on sinun hywydes Jumala että ihmisten lapset sinun sijpeis warjon ala uscaldawat.

8. Quin callis on sinun Hywuydhes Jumala/ ette Inhimisten lapset sinun Sipeis warion ala wskaldauat. (Kuin kallis on sinun hywyytesi Jumala/ että ihmisten lapset sinun siipeisi warjon alla uskaltawat.)

9. Heidät ravitaan sinun huoneesi lihavuudella, sinä annat heidän juoda suloisuutesi virrasta.

8. He juopuvat sinun huonees runsaasta tavarasta, ja sinä juotat heitä hekumallas niinkuin virralla.

9. He juopuwat sinun huones runsast tawarast ja sinä juotat heitä hecumalla nijncuin wirralla.

9. He ioopuuat sinun Hoones hywuydhen rickaudhest/ ia sine iootat heite Hecumalla/ ninquin Wirdhalla. (He juopuwat sinun huoneesi hywyyden rikkaudesta/ ja sinä juotat heitä hekumalla/ niinkuin wirralla.)

10. Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde sinun valkeudessasi me näemme valkeuden.

9. Sillä sinun tykönäs on elävä lähde, ja sinun valkeudessas me näemme valkeuden.

10. Sillä sinun tykönäs on eläwä lähde ja sinun walkeudesas me näemme walkeuden.

10. Sille sinun tykenes on se eleue Lädhe/ ia sinun Walkiudhesas me * walkiudhen näemme. (Sillä sinun tykönäsi on se eläwä lähde/ ja sinun walkeudessasi me walkeuden näemme.)

11. Säilytä armosi niille, jotka sinut tuntevat, ja vanhurskautesi oikeamielisille.

10. Levitä laupiutes niille, jotka sinun tuntevat, ja sinun vanhurskautes toimellisille.

11. Lewitä laupiudes nijlle jotca sinun tundewat ja sinun wanhurscaudes toimellisille.

11. Wlosleuite sinun Laupiudhes ninen päle/ iotca sinua tundeuat/ ia sinun Wanhurskaudhes ninen Toimelisten ylitze. (Uloslewitä sinun laupeutesi niiden päälle/ jotka sinua tuntewat/ ja sinun wanhurskautesi niiden toimellisten ylitse.)

12. Älköön ylpeyden jalka minua tallatko, älköönkä jumalattomain käsi minua karkoittako.

11. Älä salli minua tallattaa ylpeiltä; ja jumalattomain käsi älköön minua kukistako.

12. Älä salli minua tallatta coreilda ja jumalattomain käsi älkön minua cukistaco.

12. Ele salli minua tallatta nijlde Coreilda/ ia ninen Jumalattomidhen käsi elken minua cukistaco. (Älä salli minua tallattaa niiltä koreilta/ ja niiden jumalattomien käsi älkään minua kukistako.)

13. Katso, pahantekijät kaatuvat, he suistuvat maahan, eivätkä voi nousta.

12. Vaan anna pahointekiät siihen langeta, että he syöstäisiin pois, ja ei seisoalla pysyisi.

13. Waan anna pahointekiät sijhen langeta että he syöstäisin pois ja ei seisoalla pysyis.

13. Waan anna ne Pahointekiet sijhen langeta/ ette he poissöstyxi tulisit/ ia ei seisoall pysyisi. (Waan anna ne pahantekijät siihen langeta/ että he poissyöstyksi tulisit/ ja ei seisoalla pysyisi)