PSALMI 69

Kärsivän vanhurskaan rukous.

1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: Liljat; Daavidin virsi.

1. Davidin Psalmi kukkasista, edelläveisaajalle.

1. Dawidin Psalmi cuckaisista edelläweisattapa.

1. Dauidin Psalmi/ Cuckoisista edelweisattapa. (Dawidin psalmi/ kukkaisista edeltäweisattawa.)

2. Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.

(H69:2) Jumala,auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni asti.

2. JUmala auta minua: sillä wedet käywät haman minun sieluni asti.

2. JUmala auta minua/ Sille ette wädhet keuuet haman minun Sieluuni asti. (Jumala auta minua/ Sillä että wedet käywät hamaan minun sieluuni asti.)

3. Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni.

2. Minä vajoon syvään mutaan, jossa ei pohjaa ole: minä olen tullut syviin vesiin, ja virta upottaa minun.

3. Minä wajon sywään mutaan josa ei pohja ole minä olen tullut sywijn wesijn ja wirta upotta minun.

3. Mine waion syuehen Mutahan/ iossa ei pohia ole/ Mine olen tullut syuihin Wäsihin/ ia wirta minun vpotti. (Minä wajoan sywähan mutahan/ jossa ei pohjaa ole/ Minä ole tullut sywihin wesihin/ ja wirta minun upotti.)

4. Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani.

3. Minä väsyn huutamisesta: minun kurkkuni kuivettuu: minun näkyni vaipuu, toivoissani minun Jumalani päälle.

4. Minä wäsyin huutamisest minun curckun cuiwettu minun näkyn waipu että minä nijncauwan Jumalata odotan.

4. Mine hwtaen wäsyin/ minun Curckun raukeni/ minun näkyni waipuuat/ ette mine nincauuan minun Jumalani ielkin odhotan. (Minä huutaen wäsyin/ minun kurkkuni raukeni/ minun näkyni waipuwat/ että minä niinkauan minun Jumalani jälkeen odotan.)

5. Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.

4. Niitä on enempi kuin päässäni hiuksia, jotka ilman syytä minua vihaavat, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, ja minua hukuttavat, ovat väkevät: niitä täytyy minun maksaa, joita en minä ryövännyt.

5. Nijtä on enämbi cuin minun pääsäni hiuxia jotca ilman syytä minua wihawat. 6. Jotca syyttömäst minun wiholliseni owat ja minua hucuttawat owat wäkewät nijtä täyty minun maxa joita en minä ryöwännyt.

5. Nijte on enembi quin minun Päsäni hiuxit/ iotca ilman syte minua wihauat. 6. Jotca wärydhelle minun Wiholiseni ouat/ ia minua hucuttauat/ ouat wäkeuet/ nijte teuty minun maxa/ iota em mine röuennyt. (Niitä on enempi kuin minun päässäni hiukset/ jotka ilman syytä minua wihaawat.6. Jotka wääryydellä minun wiholliseni owat/ ja minua hukuttawat/ owat wäkewät/ niitä täytyy minun maksaa/ jota en minä ryöwännyt.)

6. Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.

5. Jumala, sinäpä tiedät minun tyhmyyteni, ja minun rikokseni ei ole sinulta salatut.

7. Jumala sinäpä tiedät minun tyhmydeni ja minun ricoxeni ei ole sinulle salatut.

7. Jumala sinepä tiedhet minun Tyhmydheni/ ia minun Ricoxeni euet ole sinun edeses salatut. (Jumala sinäpä tiedät minun tyhmyyteni/ ja minun rikokseni eiwät ole sinun edessäsi salatut.)

7. Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.

6. Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni, jotka sinua odottavat, Herra, Herra Zebaot: älä anna heitä häväistä minun tähteni, jotka sinua etsivät, Israelin Jumala.

8. Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni jotca sinua odottawat HERra HERra Zebaoth älä anna heitä häwäistä minun tähteni jotca sinua edziwät Israelin Jumala.

8. Ele salli heite häpiehen tulla minusta/ iotca sinua odhottauat HERRA HERRA Zebaoth/ Ele anna heite häueiste/ minun tecteni/ iotca sinua etziuet Israelin Jumala. (Älä salli heitä häpeähän tulla minusta/ jotka sinua odottawat HERRA HERRA Zebaoth/ Älä anna heitä häwäistä/ minun tähteni/ jotka sinua etsiwät Israelin Jumala.)

8. Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun kasvoni.

7. Sillä sinun tähtes minä pilkkaa kärsin; minun kasvoni ovat täynnä häpiää.

9. Sillä sinun tähtes minä pilcka kärsin minun caswon on täynäns häpiätä.

9. Sille sinun tedhes mine pilca kersin/ Minun Casuon ombi teunens häpie. (Sillä sinun tähtesi minä pilkkaa kärsin/ Minun kaswoni ompi täynnänsä häpeää.)

9. Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille.

8. Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut, ja oudoksi äitini lapsille.

10. Minä olen muucalaisexi welijlleni tullut ja oudoxi äitini lapsille.

10. Mine olen Mucalaisexi minun Welghilleni tullut/ ia Oudoxi minun Eiteni Lapsille. (Minä olen muukalaiseksi minun weljilleni tullut/ ja oudoksi minun äitini lapsille.)

10. Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.

9. Sillä sinun huonees kiivaus syö minua: ja heidän pilkkansa, jotka sinua pilkkasivat, lankesi minun päälleni.

11. Sillä sinun huones kijwaus syö minua ja heidän pilckans jotca sinua pilckaisit langeisit minun päälleni.

11. Sille sinun Hones Kiuaus minua ylessöpi/ Ja heiden Pilcans iotca sinua pilcasit/ langesit minun pälleni. (Sillä sinun huoneesi kiiwaus minua ylössyöpi/ Ja heidän pilkkansa jotka sinua pilkkasit/ lankesit minun päälleni.)

11. Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta.

10. Minä itkin ja paastosin hartaasti, ja minä pilkattiin päälliseksi.

12. MInä itkin ja paastoisin hartasta ja minä pilcattin päälisexi.

12. Ja mine idkin ia paastosin hartahasta/ ia pälisexi mine pilcattijn. (Ja minä itkin ja paastosin hartaasti/ ja päälliseksi minä pilkattiin.)

12. Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.

11. Ja minä puin säkin ylleni, ja olin heille sananlaskuksi.

13. Ja minä puin säkin päälleni waan he sijttekin leickiä teit.

13. Ja mine puin Sekin minun päleni/ Waan he sijttekin Leickie teit. (Ja minä puin säkin minun päälleni/ Waan he sittekin leikkiä teit.)

13. Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomain juojat minusta laulavat.

12. Jotka portissa istuvat, ne minusta jaarittelevat, ja juodessansa he minusta lauleskelevat.

14. Jotca portisa istuwat ne minusta jaarittelewat ja juodesans he minusta weisawat.

14. Jotca Portissa istuuat ne minusta iaritteleuat/ ia Joopumises he minusta weisauat. (Jotka portissa istuwat ne minusta jaarittelewat/ ja juopumisessa he minusta weisaawat.)

14. Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden.

13. Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, Jumala, sinun suuren laupiutes puolesta: kuule minua sinun autuutes totuuden tähden.

15. Mutta minä HERra rucoilen sinua otollisella ajalla Jumala sinun suuren laupiudes puolesta cuuldele minua wagan awus cautta.

15. Mutta mine HERRA/ rucolen sinun tyges/ ettes armolinen olet/ Jumala sinun swren Laupiuxes polesta/ cwdele minua sinun waghan Aws cautta. (Mutta minä HERRA/ rukoilen sinun tykösi/ ettäs armollinen olet/ Jumala sinun suuren laupiuksesi puolesta/ kuuntele minua wakaan awusi kautta.)

15. Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä.

14. Pelasta minua loasta, etten minä vajoaisi; että minä pelastettaisiin vihollisistani ja syvistä vesistä.

16. Pelasta minua logasta etten minä wajois että minä pelastettaisin wihollisistani ja sywistä wesistä.

16. Pelasta minua Loghasta/ ettei mine alaswaioisi/ ette mine pelastetuxi tulisin minun Wiholisistani/ ia nijste syuiste Wäsiste. (Pelasta minua sywästa loasta/ ettei minä alaswajoisi/ että minä pelastetuksi tulisn minun wiholliseni/ ja niistä sywistä wesistä.)

16. Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.

15. Ettei vuo minua upottaisi ja syvyydet minua lainoaisi, eikä kaivon suu suljettaisi minun päälleni.

17. Ettei wuo minua upotais ja sywydet minua lainois eikä caiwon suu suljetais minun päälleni.

17. Ettei ne Wedhen Kymit minua vpotaisi/ ia ne syueydhet ei minua yleslainoisi/ ia eike se Caiuon aucko sulietaisi minun ylitzeni. (Ettei ne weden kymit (wirrat) minua upottaisi/ ja ne sywyydet ei minua ylöslainoisi/ ja eikä se kaiwon aukko suljettaisi minun ylitseni.)

17. Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.

16. Kuule minua, Herra; sillä sinun laupiutes on hyvä: käännä sinuas minun puoleeni, sinun suuren laupiutes tähden.

18. Cuuldele minua HERra sillä sinun hywydes on turwallinen käännä sinuas minuun päin sinun suuren laupiudes tähden.

18. Cwldele minua HERRA/ sille sinun Hywydhes ombi turualinen/ Käenne sinuas minuhun pein/ sinun swren Laupiudhes teden. (Kuuntele minua HERRA/ sillä sinun hywyytesi ompi turwallinen/ Käännä sinuas minuhun päin/ sinun suuren laupeutesi tähden.)

18. Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa minulle.

17. Ja älä peitä kasvojas palvelialtas; sillä minä ahdistetaan: kuultele minua nopiasti.

19. Ja älä peitä caswoas palwelialdas: sillä minä ahdistetan cuuldele minua nopiast.

19. Ja ele werhoa sinun Casuoas sinun Paluelialdas/ Sille mine adhistetaan/ Cwldele minua nopiasti. (Ja älä werhoa sinun kaswojasi sinun palwelijaltasi/ Sillä minä ahdistetaan/ Kuuntele minua nopeasti.)

19. Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden.

18. Lähene minun sieluani, ja lunasta häntä: minun vihollisteni tähden pelasta minua.

20. Lähene minun sieluani ja lunasta händä minun wihollisteni tähden pelasta minua.

20. Lehennä sinuas minun Sieluni tyge/ ia päste hende minun Wiholisteni teden pälasta minua. (Lähennä sinuas minun sieluni tykö/ ja päästä häntä minun wihollisteni tähden pelasta minua.)

20. Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.

19. Sinäpä tiedät pilkkani, häpiäni ja häväistykseni: kaikki minun viholliseni ovat edessäs.

21. Sinäpä tiedät minun pilckani häpiäni ja häwäistyxeni caicki minun wiholliseni owat edesäs.

21. Sinepä tiedhet minun pilcani/ häpieni ia häueistoxeni/ caiki minun Wiholiseni ouat sinun edesses. (Sinäpä tiedät minun pilkkani/ häpeäni ja häwäistykseni/ kaikki minun wiholliseni owat sinun edessäsi.)

21. Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi; minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt.

20. Pilkka särkee minun sydämeni ja vaivaa minua: minä odotan, jos joku armahtais, ja ei ole kenkään, ja lohduttajia, vaan en ketään löydä.

22. Pilcka särke minun sydämeni ja waiwa minua: minä odotan jos jocu armahtais ja ei ole kengän lohduttaja waan en minä ketän löydä.

22. Pilca rickiserke minun sydhemeni/ ia murehutta minua/ Mine odhotan ios iocu armachtais/ ia eikengen ole/ Ja Lohuttaian ielkin/ Waan em mine keten leudhe. (Pilkka rikkisärkee minun sydämeni/ ja murehuttaa minua/ Minä odotan jos joku armahtaisi/ ja eikenkään ole/ Ja lohduttajan jälkeen/ Waan en minä ketään löydä.)

22. Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.

21. Ja he antoivat minulle sappea syödäkseni, ja etikkaa juodakseni minun janossani.

23. Ja he annoit minulle sappe syödäxeni ja etickata juodaxeni minun suurimmas janosani.

23. Ja he annoit minulle Sappe södhexeni/ ia Eticata iodhaxeni/ minun swrimas Janosani. (Ja he annoit minulle sappea syödäkseni/ ja etikkaa juodakseni/ minun suurimmassa janossani.)

23. Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille.

22. Heidän pöytänsä olkoon heille paulaksi, sekä kostoksi että lankeemiseksi.

24. Heidän pöytäns olcon heille paulaxi sekä costoxi että langemisexi.

24. Heiden Peutens olcon heille Paulaxi/ seke Costoxi ette Langemisexi. (Heidän pöytänsä olkoon heille paulaksi/ sekä kostoksi että lankeamiseksi.)

24. Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan.

23. Tulkoon heidän silmänsä pimiäksi, ettei he näkisi, ja salli heidän lanteensa aina horjua.

25. Tulcon heidän silmäns pimiäxi ettei he näkis ja salli heidän landens aina horjua.

25. Tulcon heiden Silmens pimiexi/ ettei he näkisi/ ia heiden Landeins salli aina horiua. (Tulkoon heidän silmänsä pimeäksi/ ettei he näkisi/ ja heidän lanteinsa salli aina horjua.)

25. Vuodata vihastuksesi heidän päällensä, ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.

24. Vuodata närkästykses heidän päällensä, ja hirmuinen vihas käsittäköön heitä,

26. Wuodata närkästyxes heidän päällens ja sinun hirmuinen wihas käsittäkön heitä.

26. Uloswodhata sinun Närkestyxes heiden pälens/ ia sinun hirmulinen Wihas käsittekön heite. (Uloswuodata sinun närkästyksesi heidän päällensä/ ja sinun hirmullinen wihasi käsittäköön heitä.)

26. Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissansa asukasta olko.

25. Olkoon heidän huoneensa kylmillä; ja ei kenkään olko, joka heidän majassansa asuis.

27. Olcon heidän asumisens kylmillä ja ei kengän olco joca heidän majasans asuis.

27. Olcon heiden Asumisens kylmille/ ia eikengen olco/ ioca heiden Maiasans asuisi. (Olkoon heidän asumisensa kylmille/ ja eikenkään olko/ joka heidän majassansa asuisi.)

27. Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.

26. Sillä he vainoovat sitä, jota lyönyt olet, ja juttelevat niiden kipua, joita haavoittanut olet.

28. Sillä he wainowat sitä jotas lyönyt olet ja kerscawat ettäs omaidzes pahasti haawoitat.

28. Sille he wainouat sen ionga sine lönyt olet/ ia kerskauat ettes sinun Omaitzes pahasti haauoitat. (Sillä he wainoawat sen jonka sinä lyönyt olet/ ja kerskaawat ettäs sinun omaisesi pahasti haawoitat.)

28. Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.

27. Salli heitä langeta synnistä syntiin, ettei he tulisi sinun vanhurskautees.

29. Salli heitä langeta synnistä syndijn ettei he tulis wanhurscaudens tygö.

29. Laske heite synniste syndihin langeta/ ettei he tulisi sinun * Wanhurskaudhes tyge. (Laske heitä synnistä syntihin langeta/ ettei he tulisi sinun wanhurskautesi tykö.)

29. Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun.

28. Pyyhi heitä eläväin kirjasta, ettei he kirjoitettaisi vanhurskasten kanssa.

30. Pyhi heitä eläwitten kirjasta ettei he kirjoitettais wanhurscasten cansa.

30. Ulospyhi heite sijte Eleuiten Kiriasta/ ettei he nijnen Wanhurskasten cansa yleskirioitetuxi tulisit. (Ulospyyhi heitä siitä eläwien kirjasta/ ettei he niihin wanhurskasten kanssa ylöskirjoitetuksi tulisit.)

30. Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,

29. Mutta minä olen raadollinen ja murheellinen: Jumala, sinun autuutes suojelkoon minua!

31. Mutta minä olen radollinen ja murhellinen Jumala sinun apus suojelcon minua.

31. Mutta mine olen Radholinen/ ia murhelinen/ Jumala sinun Apus soielkoon minua. (Mutta minä olen raadollinen/ ja murheellinen/ Jumala sinun apusi suojelkoon minua.)

31. niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä.

30. Minä kiitän Jumalan nimeä veisuulla, ja suuresti ylistän häntä kiitoksella.

32. Minä kijtän Jumalan nime weisulla ja ylistän sangen händä kijtoxella.

32. Mine tadhon kijtte Jumalan Nimee weisun cansa/ ia tadhon hende sangen yliste Kijtoxella. (Minä tahdon kiittää Jumalan nimeä weisuun kanssa/ ja tahdon häntä sangen ylistää kiitoksella.)

32. Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.

31. Se kelpaa paremmin Herralle kuin härkä taikka mulli, jolla ovat sarvet ja sorkat.

33. Se kelpa parammin HERralle cuin härkä taicka mulli jolla owat sarwet ja sorcat.

33. Sen pite HERRALLE paramin kelpaman/ quin iocu Herke taicka Mulli/ Jolla ouat Saruet ia Sorcat. (Sen pitää HERRALLE paremmin kelpaaman/ kuin joku härkä taikka mulli/ Jolla owat sarwet ja sorkat.)

33. Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa.

32. Raadolliset näkevät sen ja iloitsevat, ja jotka Jumalaa etsivät, heidän sydämensä pitää elämän.

34. Radolliset näkewät sen ja iloidzewat ja jotca Jumalata edziwät heidän sydämens pitä elämän.

34. Ne Radholiset sen näkeuet ia iloitzeuat/ ia iotca Jumalata etziuet/ heille pite sydhemen elemen. (Ne raadolliset sen näkewät ja iloitsewat/ ja jotkas Jumalata etsiwät/ heille pitää sydämen elämän.)

34. Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejansa.

33. Sillä Herra kuulee köyhiä, ja ei hän vankiansa katso ylön.

35. Sillä HERra cuule köyhiä ja ei hän fangians cadzo ylön.

35. Sille HERRA cwlepi ne Kieuhet/ ia eipe hen Fangians ylencatzo. (Sillä HERRA kuuleepi ne köyhät/ ja eipä hän wankiansa ylenkatso.)

35. Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu.

34. Kiittäkään häntä taivaat ja maa, meri, ja kaikki kuin niissä liikkuvat.

36. Kijttäkän händä taiwat maa ja meri caicki mitä nijsä lijckuwat.

36. Kijtteken hende Taiuat/ Maa ia Meri/ caiki mite nijsse lijckuuat. (Kiittäkään häntä taiwaat/ Maa ja meri/ kaikki mitä niissä liikkuwat.)

36. Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.

35. Sillä Jumala auttaa Zionia ja rakentaa Juudan kaupungit, että siellä asutaan, ja se perinnöllä omistetaan.

37. Sillä Jumala autta Zioni ja rakenda Judan Caupungit että siellä asutan ja ne omistetan.

37. Sille Jumala auttapi Zionin/ ia ne Judan Caupungit rakendapi/ ette sielle asutan/ ia ne periexens saauat. (Sillä Jumala auttaapi Zionin/ ja ne Judan kaupungit rakentaapi/ että siellä asutaan/ je ne periäksensä saawat.)

37. Hänen palvelijainsa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, saavat asua siinä.

36. Ja hänen palveliainsa siemen sen perii: ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, pitää asuman siinä.

38. Ja hänen palwelians siemen ne peri ja jotca hänen nimens racastawat asuwat nijsä.

38. Ja henen Paluelians Siemenen pite ne perimen/ ia iotca henen Nimens racastauat/ pite nijsse asuman. (Ja hänen palwelijansa siemenen pitää ne perimän/ ja jotka hänen nimeänsä rakastawat/ pitää niissä asuman.)