PSALMI 30

Pelastuneen kiitosvirsi

1. Daavidin virsi temppelin vihkimislaulu.

1. Psalmi, veisattava Davidin huoneen vihkimisessä.

1. Psalmi weisattapa Dawidin huonen wihkimises.

1. Yxi Psalmi weisattapa Dauidin Hoonen Wihkimises. (Yksi psalmi weisattawa Dawidin huoneen wihkimisessä.)

2. Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä pelastit minut etkä sallinut viholliseni iloita minusta.

(H30:2) Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä olet korottanut minua: et myös salli viholliseni iloita minusta.

2. MInä ylistän sinua HERra: sillä sinä olet corgottanut minua et myös salli iloita wiholliseni minusta.

2. MIne ylisten sinua HERRA/ sille sine olet yleskorghottanut minua/ etkes salli iloita Wiholiseni minun ylitzeni. (Minä ylistän sinua HERRA/ sillä sinä olet ylös korottanut minua/ etkäs salli iloita wiholliseni minun ylitseni.)

3. Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut.

2. Herra minun Jumalani, kuin minä huusin sinua, niin sinä teit minun terveeksi.

3. HERra minun Jumalan cosca minä huusin sinua nijns teit minun terwexi.

3. HERRA minun Jumalan/ coska mine hwsin sinun tyges/ nin sine teit minun terueexi. (HERRA minun Jumalani/ koska minä huusin sinun tykösi/ niin sinä teit minun terweeksi.)

4. Herra, sinä nostit minun sieluni tuonelasta, sinä herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta.

3. Herra, sinä veit sieluni ulos helvetistä: sinä olet minun elävänä pitänyt niiden mennessä kuoppaan.

4. HERra sinä weit minun sieluni ulos helwetist sinä olet minun eläwänä pitänyt nijden mennes cuoppaan.

4. HERRA sine vlosweit minun Sieluni Heluetist/ Sine olet minun eleuene pitenyt/ coska ne Heluettijn menit. (HERRA sinä ulosweit minun sieluni helwetistä/ Sinä olet minun eläwänä pitänyt/ koska ne helwettiin menit.)

5. Veisatkaa kiitosta Herralle, te hänen hurskaansa, ylistäkää hänen pyhää nimeänsä.

4. Pyhät, veisatkaat kiitosta Herralle, ja kiittäkäät hänen pyhyytensä muistoksi.

5. Pyhät weisatca kijtost HERralle ja kjttäkät händä pyhydens muistoxi.

5. Te Pyhet kijtostweisatka HERRALLE/ ia kijtteket hende henen pyhydhens Juhlana. (Te pyhät kiitosta weisatkaa HERRALLE/ ja kiittäkäät häntä hänen pyhyytensä juhlana.)

6. Sillä silmänräpäyksen kestää hänen vihansa, eliniän hänen armonsa ehtoolla on itku vieraana, mutta aamulla ilo.

5. Sillä hänen vihansa viipyy silmänräpäyksen, ja hän ihastuu elämästä: ehtoona on itku, mutta aamulla ilo.

6. Sillä hänen wihans wijpy silmän räpäyxen ja ihastu elämäst ehtona on itcu mutta amulla ilo.

6. Sille henen Wihans wipy Silmenräpeyxen/ ia Elemese hen ihastu/ Echtona wipypi Idku/ Mutta amulla Ilo. (Sillä hänen wihansa wiipyy silmänräpäyksen/ ja elämässä hän ihastuu/ Ehtoona wiipyypi itku/ Mutta aamulla ilo.)

7. Minä sanoin menestykseni päivinä: En minä ikinä horju.

6. Mutta minä sanoin myötäkäymisessäni: en minä ikänä kukistu.

7. Mutta minä sanoin myötäkäymisesäni: en minä ikänäns cukisteta.

7. Mutta mine sanoin mötekeumisesseni/ em mine ikenens cukisteta. (Mutta minä sanoin myötäkäymisessäni/ en minä ikänänsä kukisteta.)

8. Herra, sinä armossasi vahvistit minun vuoreni. Mutta kun sinä kätkit kasvosi, niin minä peljästyin.

7. Sillä sinä, Herra, olet hyvässä tahdossas vuoreni vahvistanut; mutta kuin sinä kasvos peitit, niin minä hämmästyin.

8. Sillä sinä HERra olet hywäsä tahdosas minun wuoreni wahwistanut mutta coscas caswos peitit nijn minä hämmästyin.

8. Sille sine HERRA olet hyuestadhosas minun Woreni wahwistanut/ Mutta coskas Casuos poispeitit/ nin mine hemmestuin. (Sillä sinä HERRA olet hywässä tahdossasi minun wuoreni wahwistanut/ Mutta koskas kaswosi poispeitit/ niin minä hämmästyin.)

9. Sinua, Herra, minä huusin ja Herraa minä rukoilin:

8. Sinua, Herra, minä huudan, ja Herraa minä rukoilen.

9. Sinua HERra minä huudan ja HERra minä rucoilen.

9. Sinun tyges HERRA mine hwdhan/ Ja HERRA mine tadhon rucolla. (Sinun tykösi HERRA minä huudan/ Ja HERRA minä tahdon rukoilla.)

10. Mitä etua on minun verestäni, jos minä hautaan vaivun? Ylistääkö tomu sinua, julistaako se sinun uskollisuuttasi?

9. Mitä hyvää minun veressäni on, kuin minä hautaan alas menen? kiittäneekö tomukin sinua, ja ilmoittaneeko se sinun totuuttas?

10. Mitä hywä minun cuoltuani weresäni on ? kijttänekö myös tomu sinua ja ilmoittaneco sinun totudes ?

10. Mite hyue minun wereseni on/ coska mine coollut olen? Kijttenekö mös Tomu sinua/ ia ilmoittaneko sinun totudhes? (Mitä hywää minun weressäni on/ koska minä kuollut olen? Kiittäneekö myös tomu sinua/ ja ilmoittaneeko sinun totuutesi?)

11. Kuule, Herra, ja armahda minua, Herra, ole minun auttajani.

10. Herra, kuule, ja ole minulle armollinen: Herra, ole minun auttajani.

11. HERRA cuule ja ole minulle armollinen HERra ole minun auttajan.

11. HERRA cwle/ ia ole minulle armolinen/ HERRA ole minun Auttaian. (HERRA kuule/ ja ole minulle armollinen/ HERRA ole minun auttajain.)

12. Sinä muutit minun murheeni ilokarkeloksi, sinä riisuit minun surupukuni ja vyötit minut riemulla,

11. Sinä olet muuttanut minun valitukseni iloksi: sinä olet riisunut minun säkkini, ja vyötit minun riemulla,

12. Sinä olet muuttanut minun walituxeni iloxeni sinä olet rijsunut minun säckini ja wyötit minun riemulla.

12. Sine olet mwttanut minun Candeeni Iloxeni/ sine olet poisrijsunut minun Seckini/ ia Riemulla minun wötit. (Sinä olet muuttanut minun kanteeni ilokseni/ sinä olet poisriisunut minun säkkini/ ja riemulla minun wyötit.)

13. että minun sieluni veisaisi sinulle kiitosta, eikä vaikenisi. Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän iankaikkisesti.

12. Että minun kunniani veisais sinulle kiitosta ja ei vaikenisi, Herra minun Jumalani, minä kiitän sinua ijankaikkisesti!

13. Että minun cunnian weisais sinulle kijtost ja ei waickenis HERra minun Jumalan minä kijtän sinua ijancaickisest.

13. Senpäle ette minun Cunniani pite sinulle Kijtostweisaman/ ia ei waickeneman/ HERRA minun Jumalan mine kijten sinua ijankaikisesta. (Senpäälle että minun kunniani pitää sinulle kiitosta weisaaman/ ja ei waikeneman/ HERRA minun Jumalani minä kiitän sinua iankaikkisesti.)