PSALMI 79

Valitus suuren ahdistuksen aikana.

1. Aasafin virsi. Jumala, pakanat ovat tunkeutuneet sinun perintöosaasi, he ovat saastuttaneet sinun pyhän temppelisi, ovat tehneet Jerusalemista kiviraunion.

1. Asaphin Psalmi. Jumala, pakanat ovat perikuntaas karanneet: he ovat saastuttaneet pyhän temppelis, ja Jerusalemista kiviraunion tehneet.

1. Assaphin Psalmi. HERra pacanat owat pericundaas carannet he owat saastuttanet sinun pyhän Templis ja Jerusalemista kiwiraunion tehnet.

1. Yxi Assaphin Psalmi. HERRA/ Pacanat ouat Perikundaas carghaneet/ he ouat saastuttanuet sinun pyhen Templis/ Ja Jerusalemista Kiuiraunion tehenet. (Yksi Asaphin psalmi. HERRA/ Pakanat owat perikuntaasi karanneet/ he owat saastuttaneet sinun pyhän templisi/ Ja Jerusalemista kiwiraunion tehneet.)

1 O God, the nations have come into your inheritance. They have defiled your holy temple. They have laid Jerusalem in heaps.

1. A Psalm of Asaph. O God, the heathen are come into thine inheritance; thy holy temple have they defiled; they have laid Jerusalem on heaps.

1. En Psalme, af Asaf. Gud! Hedningerne have brudt ind i din Arv, de have besmittet dit hellige Tempel, de have gjort Jerusalem til Stenhobe.

1. En Psalm Assaphs. Gud, Hedningarna äro in i ditt arf fallne; de hafva orenat ditt helga tempel, och af Jerusalem stenhopar gjort.

1. Asawi laul. Jummal! pagganad on sinno pärris-ossa sisse tulnud, nemmad on so pühha templi rojaseks teinud, ja Jerusalemma kiwwi-warreks pannud.

1. Dieve, pagonys įsiveržė į Tavo paveldėjimą, suteršė šventyklą, pavertė Jeruzalę griuvėsiais!

1. Ein Psalm Asaphs. Gott, es sind Heiden in dein Erbe gefallen; die haben deinen heiligen Tempel verunreinigt und aus Jerusalem Steinhaufen gemacht.

1. Psaume d'Asaph. O Dieu, les nations sont entrées dans ton héritage; elles ont profané le temple de ta sainteté; elles ont mis Jérusalem en ruines.

1. Salmo de Asaf. O! DIOS, vinieron las gentes a tu heredad: contaminaron el templo de tu santidad; pusieron a Jerusalem en montones:

1 Een psalm van Asaf. O God! Heidenen zijn gekomen in Uw erfenis; zij hebben den tempel Uwer heiligheid verontreinigd; zij hebben Jeruzalem tot steenhopen gesteld.

1. Psalm podany Asafowi. O Boże! wtargnęli poganie w dziedzictwo twoje, splugawili kościół twój święty, obrócili Jeruzalem w kupy gruzu.

1. Aszáf zsoltára. Oh Isten, pogányok [1†] jöttek be örökségedbe, megfertőztették szent templomodat, Jeruzsálemet kőhalommá tették.

1 (78:1) Псалом Асафа. Боже! язычники пришли в наследие Твое, осквернили святый храм Твой, Иерусалим превратили в развалины;

1. Псальма Асафова. Боже, погани увійшли в наслїддє твоє, осквернили сьвятий храм твій, обернули Єрусалим в руїну.

2. He antoivat sinun palvelijaisi ruumiit taivaan linnuille ruuaksi, maan pedoille sinun hurskaittesi lihan.

2. He antoivat sinun palveliais ruumiit linnuille taivaan alla ruaksi, ja pyhäis lihan maan pedoille.

2. He annoit palwelias ruumit linnuille taiwan alla ruaxi ja sinun pyhäis lihat maan pedoille.

2. He annoit sinun Palueliadhes Rumit Linnuille taiuasalla roaxi/ ia sinun Pyheis Lihat maan Pedhoille. (He annoit sinun palwelijaidesi ruumiit linnuille taiwasalla ruoaksi/ ja sinun pyhäisi lihat maan pedoille.)

2 They have given the dead bodies of your servants to be food to the birds of the heavens, the flesh of your holy ones to the beasts of the earth.

2. The dead bodies of thy servants have they given to be meat unto the fowls of the heaven, the flesh of thy saints unto the beasts of the earth.

2. De have givet dine Tjeneres døde Kroppe hen som Føde til Fuglene under Himmelen, dine helliges nød til de vilde Dyr i Landet.

2. De hafva gifvit dina tjenares lekamen foglomen under himmelen till att äta, och dina heligas kött djuromen på markene.

2. Nemmad on so sullaste kehhad lindudele, mis taewa al, roaks annud, ja so waggade lihha mets-ellajattele.

2. Jie atidavė Tavo tarnų lavonus lesti padangių paukščiams, žvėrims ėsti kūnus šventųjų.

2. Sie haben die Leichname deiner Knechte den Vögeln zu fressen gegeben und das Fleisch deiner Heiligen den Tieren im Lande.

2. Elles ont donné les corps de tes serviteurs en pâture aux oiseaux des cieux, la chair de tes bien-aimés aux bêtes de la terre.

2. Dieron los cuerpos de tus siervos por comida a las aves de los cielos: la carne de tus piadosos a las bestias de la tierra.

2 Zij hebben de dode lichamen Uwer knechten aan het gevogelte des hemels tot spijs gegeven; het vlees Uwer gunstgenoten aan het gedierte des lands.

2. Dali trupy sług twoich na pokarm ptastwu powietrznemu, ciała świętych twoich bestyjom ziemskim.

2. Szolgáid holttestét az ég madarainak adták eledelül, szenteid húsát a föld vadjainak.

2 (78:2) трупы рабов Твоих отдали на съедение птицам небесным, тела святых Твоих – зверям земным;

2. Трупом слуг твоїх птаство небесне годували, тїло праведних твоїх зьвірам земним кидали.

3. He vuodattivat heidän vertansa kuin vettä ympäri Jerusalemia, eikä heitä kukaan haudannut.

3. He vuodattivat heidän verensä niinkuin veden Jerusalemin ympärille, ja ei kenkään haudannut.

3. He wuodatit heidän werens nijncuin weden Jerusalemin ymbärille ja ei kengän haudannut.

3. He vloswodhatit heiden Werens ninquin wedhen Jerusalemin ymberille/ ia eikengen haudhanut. (He uloswuodatit heidän werensä niinkuin weden Jerusalemin ympärillä/ ja eikenkään haudannut.)

3 They have shed their blood like water all around Jerusalem and there was none to bury them.

3. Their blood have they shed like water round about Jerusalem; and there was none to bury them.

3. De have udøst deres Blod som Vand trindt omkring Jerusalem, og der var ingen, som begrov dem.

3. De hafva utgjutit deras blod omkring Jerusalem, såsom vatten; och der var ingen, som begrof.

3. Nemmad on wallanud nende werd Jerusalemma ümber kui wet, ja ep olnud sedda, kes mahhamattis.

3. Jie išliejo jų kraują kaip vandenį Jeruzalės apylinkėse, ir nebuvo, kas juos palaidotų.

3. Sie haben Blut vergossen um Jerusalem her wie Wasser; und war niemand, der begrub.

3. Elles ont répandu leur sang comme l'eau, à l'entour de Jérusalem, sans qu'il y eût personne pour les ensevelir.

3. Derramaron su sangre, como agua, en los al rededores de Jerusalem: y no hubo quien los enterrase.

3 Zij hebben hun bloed rondom Jeruzalem als water vergoten; en er was niemand, die hen begroef.

3. Wylali krew ich jako wodę około Jeruzalemu, a nie był, ktoby ich pochował.

3. Ontották véröket, mint a vizet Jeruzsálem körül, s nem volt, a ki eltemette volna őket.

3 (78:3) пролили кровь их, как воду, вокруг Иерусалима, и некому было похоронить их.

3. Як воду, кров їх кругом Єрусалима розливали, і не було кому ховати їх.

4. Me olemme joutuneet naapuriemme häväistäviksi, niiden pilkattaviksi ja ivattaviksi, jotka ympärillämme asuvat.

4. Me olemme läsnäasuvaisillemme nauruksi tulleet, häväistykseksi ja pilkaksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.

4. Me olemma meidän läsnä asuwaisillem nauroxi tullet häwäistyxexi ja pilcaxi nijlle jotca meidän ymbärilläm owat.

4. Me olema meiden Napureillen nauruxi tulleet/ häueistyxi ia pilcaxi nijlle/ iotca meiden ymberillen ouat. (Me olemme meidän naapureillen nauruksi tulleet/ häwäistykseksi ja pilkaksi niille/ jotka meidän ympärillän owat.)

4 We have become a reproach to our neighbors, a scoffing and ridicule to those who are all around us.

4. We are become a reproach to our neighbours, a scorn and derision to them that are round about us.

4. Vi ere blevne vore Naboer til en Forsmædelse, dem, som ere trindt omkring os, til Spot og Haan.

4. Vi äre vårom grannom till en försmädelse vordne; till spott och hån dem som omkring oss äro.

4. Meie olleme omma naabrittele laimada jänud, irwitamisseks ja pilkamisseks neile, kes meie ümber on.

4. Mes tapome panieka savo kaimynams, pasityčiojimu ir pajuoka tiems, kurie gyvena aplinkui mus.

4. Wir sind unsern Nachbarn eine Schmach geworden, ein Spott und Hohn denen, die um uns sind.

4. Nous avons été en opprobre chez nos voisins, la risée et le jouet de nos alentours.

4. Somos afrentados de nuestros vecinos: escarnecidos y burlados de los que están en nuestros al rededores.

4 Wij zijn onzen naburen een smaadheid geworden; een spot en schimp dien, die rondom ons zijn.

4. Staliśmy się pohaóbieniem u sąsiadów naszych; śmiechowiskiem i igrzyskiem u tych, którzy są około nas.

4. Gyalázattá lettünk [2†] szomszédaink előtt, csúfságul és nevetségül a körültünk lakóknak.

4 (78:4) Мы сделались посмешищем у соседей наших, поруганием и посрамлением у окружающих нас.

4. Ми стали посьміховиском для сусїдів наших, наругою і соромом для всїх, що кругом нас осїлись.

5. Kuinka kauan sinä, Herra, olet yhäti vihoissasi, kuinka kauan sinun kiivautesi tulena palaa?

5. Herra, kuinka kauvan sinä taukoomata niin vihainen olet? ja annat kiivautes palaa niinkuin tulen?

5. HERra cuinga cauwan sinä nijn wihainen olet ? ja annat sinun kijwauxes nijncuin tulen pala ?

5. HERRA quincauuan sine tadhot ratki nin wihainen olla? Ja sinun Kiuauxes ninquin Tulen annat pala? (HERRA kuin kauan sinä tahdot ratki niin wihainen olla? Ja sinun kiiwauksesi niinkuin tulen annat palaa?)

5 How long, O Jehovah? Will you be angry forever? Shall your jealousy burn like fire?

5. How long, LORD? wilt thou be angry for ever? shall thy jealousy burn like fire?

5. Herre, hvor længe vil du være vred evindelig? skal din Nidkærhed brænde som en Ild?

5. Herre, huru länge vill du så allstings vred vara; och ditt nit, såsom en eld, brinna låta?

5. Jehowa, kui kaua tahhad sa löpmatta wihhane olla? so pühha wihha pölleb nenda kui tulli.

5. Ar ilgai, Viešpatie? Ar amžinai rūstausi? Ar degs kaip ugnis Tavo pavydas?

5. HERR, wie lange willst du so gar zürnen und deinen Eifer wie Feuer brennen lassen?

5. Jusques à quand, ô Éternel, seras-tu irrité sans relâche, et ta jalousie sera-t-elle embrasée comme un feu?

5. ¿Hasta cuándo, o! Jehová? ¿Airarte has para siempre? ¿Arderá, como fuego, tu zelo?

5 Hoe lang, HEERE? Zult Gij eeuwiglijk toornen? Zal Uw ijver als vuur branden?

5. Dokądże, o Panie? azaż na wieki gniewać się będziesz? a jako ogieó pałać będzie zapalczywość twoja?

5. Meddig haragszol Uram, szüntelen? meddig gerjedez féltő szerelmed, mint a tűz?

5 (78:5) Доколе, Господи, будешь гневаться непрестанно, будет пылать ревность Твоя, как огонь?

5. Доки, Господи, буде гнїв твій тревати, і серце твоє поломям палати?

6. Vuodata vihasi pakanain ylitse, jotka eivät sinua tunne, ja valtakuntien ylitse, jotka eivät sinun nimeäsi avukseen huuda.

6. Vuodata vihas pakanain päälle, jotka ei sinua tunne, ja niiden valtakuntain päälle, jotka ei sinun nimeäs avuksi huuda;

6. Wuodata hirmuisudes pacanain päälle jotca ei sinua tunne ja nijden waldacundain päälle jota ei sinun nimes rucoile.

6. Uloswodhata sinun Hirmusudhes Pacanoidhen päle/ iotca euet sinua tunne/ Ja ninen Waldakundain päle/ iotca euet sinun Nimees auxenshwdha. (Uloswuodata sinun hirmuisuutesi pakanoiden päälle/ jotka eiwät sinua tunne/ Ja niiden waltakuntain päälle/ jotka eiwät sinun nimeäsi awuksensa huuda.)

6 Pour out your wrath upon the nations that do not know you and upon the kingdoms that do not call upon your name.

6. Pour out thy wrath upon the heathen that have not known thee, and upon the kingdoms that have not called upon thy name.

6. Udøs din Harme over Hedningerne, som ikke kende dig, og over de Riger, som ikke paakalde dit Navn.

6. Utgjut dina grymhet öfver Hedningarna, de dig intet känna, och uppå de Konungariken, som ditt Namn intet åkalla.

6. Walla omma tulline wihha pagganatte peäle, kes sind ei tunne, ja nende kunningrikide peäle, kes sinno nimme appi ei hüa.

6. Išliek savo rūstybę ant pagonių, kurie Tavęs nenori pažinti, ir ant karalysčių, kurios nesišaukia Tavojo vardo!

6. Schütte deinen Grimm auf die Heiden, die dich nicht kennen, und auf die Königreiche, die deinen Namen nicht anrufen.

6. Répands ta colère sur les nations qui ne te connaissent pas, et sur les royaumes qui n'invoquent pas ton nom.

6. Derrama tu ira sobre las naciones que no te conocen: y sobre los reinos que no invocan tu nombre.

6 Stort Uw grimmigheid uit over de heidenen, die U niet kennen, en over de koninkrijken, die Uw Naam niet aanroepen.

6. Wylij gniew twój na pogan, którzy cię nie znają, i na królestwa, które imienia twego nie wzywają.

6. Ontsd ki haragodat [3†] a pogányokra, a kik nem ismernek téged, és az országokra, a melyek nem hívják segítségül a te nevedet;

6 (78:6) Пролей гнев Твой на народы, которые не знают Тебя, и на царства, которые имени Твоего не призывают,

6. Вилий гнїв твій на народи, що тебе не знають, і на царства, що не призивають імені твого!

7. Sillä he ovat syöneet Jaakobin ja tehneet hänen asuinsijansa autioksi.

7. Sillä he ovat Jakobin syöneet, ja hänen huoneensa hävittäneet.

7. Sillä he owat Jacobin syönet ja hänen huonens häwittänet.

7. Sille he ouat Jacobin ylessönyet/ ia henen Honensa häuittenyet. (Sillä he owat Jakobin ylössyöneet/ ja hänen huoneensa häwittäneet.)

7 Because they have devoured Jacob and laid waste his habitation.

7. For they have devoured Jacob, and laid waste his dwelling place.

7. Thi man har fortæret Jakob og ødelagt hans Bolig.

7. Ty de hafva uppätit Jacob, och hans hus förödt.

7. Sest Jakob on ärrasödud, ja temma elloasset on nemmad ärrahäwwitanud.

7. Juk jie suėdė Jokūbą ir jo gyvenvietes nusiaubė.

7. Denn sie haben Jakob aufgefressen und seine Häuser verwüstet.

7. Car on a dévoré Jacob; on a désolé sa demeure.

7. Porque han consumido a Jacob: y su morada han asolado.

7 Want men heeft Jakob opgegeten, en zij hebben zijn liefelijke woning verwoest.

7. Albowiemci pożarli Jakóba, a mieszkanie jego spustoszyli.

7. Mert megemésztették [4†] Jákóbot, és hajlékát elpusztították.

7 (78:7) ибо они пожрали Иакова и жилище его опустошили.

7. Вони бо зажерли Якова, і зруйнували домівку його.

8. Älä lue meidän syyksemme isiemme rikoksia, anna armosi pian kohdata meitä, sillä me olemme sangen viheliäisiksi tulleet.

8. Älä muistele meidän entisiä pahoja tekojamme: armahda sinuas nopiasti meidän päällemme; sillä me olemme sangen viheliäisiksi tulleet.

8. Älä muistele meidän endisiä pahoja tecojam armada pian meidän päällem: sillä me olemma sangen köyhäxi tullet.

8. Ele muistele meiden endisten Pahatecoin päle/ Armahda pian meiden pälen/ sille me olema sangen kieuhexi tulluet. (Älä muistele meidän entisten pahain tekoin päälle/ Armahda pian meidän päällen/ sillä me olemme sangen köyhäksi tulleet.)

8 Do not remember against us the iniquities of our forefathers. Let your tender mercies speedily meet us, because we are brought very low.

8. O remember not against us former iniquities: let thy tender mercies speedily prevent us: for we are brought very low.

8. Kom os ikke Forfædrenes Misgerninger i Hu; skynd dig, lad din Barmhjertighed komme os i Møde, thi vi ere blevne saare ringe.

8. Tänk icke uppå våra förra missgerningar. Förbarma dig öfver oss snarliga, ty vi äre fast eländige vordne.

8. Ärra tulleta omma mele keik meie endist üllekohhut; joua pea meie wasto omma hallastussega, sest meie olleme wägga alwaks sanud.

8. Neprisimink mūsų ankstesniųjų kalčių! Skubiai suteik mums savo gailestingumą, nes esame labai pažeminti.

8. Gedenke nicht unsrer vorigen Missetaten; erbarme dich unser bald, denn wir sind sehr dünn geworden.

8. Ne te souviens point de nos iniquités passées; que ta compassion se hâte de venir à nous; car nous sommes devenus fort misérables.

8. No nos traigas en memoria las iniquidades antiguas: anticípennos presto tus misericordias, porque estamos muy consumidos.

8 Gedenk ons de vorige misdaden niet; haast U, laat Uw barmhartigheden ons voorkomen; want wij zijn zeer dun geworden.

8. Nie wspominajże nam przeszłych nieprawości naszych; niech nas rychło uprzedzi miłosierdzie twoje, bośmy bardzo znędzeni.

8. Ne emlékezzél meg rovásunkra elődeink [5†] vétkéről; siess elénk irgalmasságoddal, mert megnyomorodunk nagyon.

8 (78:8) Не помяни нам грехов наших предков; скоро да предварятнас щедроты Твои, ибо мы весьма истощены.

8. Не памятай нам несправедливостї давні! Пошли нам скоро на зустріч милосердє твоє, ми бо дуже нужденні стали!

9. Auta meitä sinä, pelastuksemme Jumala, nimesi kunnian tähden, pelasta meidät ja anna meidän syntimme anteeksi nimesi tähden.

9. Auta meitä, meidän autuutemme Jumala, sinun nimes kunnian tähden: pelasta meitä, ja anna meille synnit anteeksi sinun nimes tähden.

9. Auta sinä meitä Jumala meidän auttajam sinun nimes cunnian tähden pelasta meitä ja anna meillen synnit andexi sinun nimes tähden.

9. Auta sine meite Jumala meiden Auttaian/ sinun Nimes Cunnian tedhen/ Pelasta meite ia anna meille synnit andexi/ sinun Nimes tedhen. (Auta sinä meitä Jumala meidän auttajan/ sinun nimesi kunnian tähden/ Pelasta meitä ja anna meille synnit anteeksi/ sinun nimesi tähden.)

9 Help us, O God of our salvation, for the glory of your name. And deliver us and forgive our sins, for your name's sake.

9. Help us, O God of our salvation, for the glory of thy name: and deliver us, and purge away our sins, for thy name's sake.

9. Hjælp os, vor Frelses Gud! for dit Navns Æres Skyld og fri os og forlod os vore Synder for dit Navns Skyld.

9. Hjelp du oss, Gud vår hjelpare, för dins Namns äros skull; fräls oss, och förlåt oss våra synder, för ditt Namns skull.

9. Aita meid, meie öñistusse Jum̃al! om̃a nim̃e au pärrast, ja peästa meid ärra, ja te ärraleppitamist meie pattude eest omma nimme pärrast.

9. Padėk mums, Dieve, mūsų gelbėtojau, dėl savo vardo šlovės! Išgelbėk mus ir atleisk mūsų nusikaltimus dėl savo vardo.

9. Hilf du uns, Gott, unser Helfer, um deines Namens Ehre willen; errette uns und vergib uns unsre Sünden um deines Namens willen!

9. Aide-nous, ô Dieu de notre salut, pour la gloire de ton nom, et nous délivre! Pardonne-nous nos péchés pour l'amour de ton nom!

9. Ayúdanos, o! Dios, salud nuestra, por la honra de tu nombre: y líbranos, y aplácate sobre nuestros pecados por causa de tu nombre.

9 Help ons, o God onzes heils! ter oorzake van de eer Uws Naams; en red ons, en doe verzoening over onze zonden, om Uws Naams wil.

9. Wspomóżże nas, o Boże zbawienia naszego! dla chwały imienia twego, a wyrwij nas, i bądź miłościw grzechom naszym dla imienia twego.

9. Segíts meg bennünket, szabadító Istenünk, a te nevednek [6†] dicsőségéért; ments meg minket és bocsásd meg vétkeinket a te nevedért.

9 (78:9) Помоги нам, Боже, Спаситель наш, ради славы имени Твоего; избавь нас и прости нам грехи наши ради имени Твоего.

9. Поможи нам, Боже, спасителю наш, для слави імені твого; і спаси нас і прости нам гріхи наші задля імені твого!

10. Miksi pakanat saisivat sanoa: Missä on heidän Jumalansa? Tulkoon tunnetuksi pakanain seassa, meidän silmäimme nähden, sinun palvelijaisi vuodatetun veren kosto.

10. Miksis sallit pakanain sanoa: kussa on nyt heidän Jumalansa? ilmoitettakaan pakanain seassa, meidän silmäimme edessä, sinun palveliais veren kosto, joka vuodatettu on!

10. Mixis sallit pacanain sanoa: cusa on nyt heidän Jumalans ? ilmoitettacan pacanain seas meidän silmäim edes sinun palweljas weren costo joca wuodatettu on.

10. Mixis sallit Pacanat sanoman? Cussa nyt on heiden Jumalans? Ilmoitettacan Pacanain seas/ meiden silmein edes/ se Costo/ sinun Palueliais weren ylitze/ ioca vloswodhatettu on. (Miksis sallit pakanat sanoman? Kussa nyt on heidän Jumalansa? Ilmoitettakaan pakanaiden seassa/ meidän silmäin edessä/ se kosto/ sinun palwelijaisi weren ylitse/ joka uloswuodatettu on.)

10 Why should the nations say, Where is their God? Let the avenging of the blood of your servants which is shed be known among the nations in our sight.

10. Wherefore should the heathen say, Where is their God? let him be known among the heathen in our sight by the revenging of the blood of thy servants which is shed.

10. Hvorfor skulle Hedningerne sige: Hvor er deres Gud? lad det kendes paa Hedningerne for vore Øjne, at dine Tjeneres Blod; som er udøst, bliver hævnet.

10. Hvi låter du Hedningarna säga: Hvar är nu deras Gud? Låt hämnden öfver dina tjenares blod, som utgjutet är, kunnig varda, ibland Hedningarna, för vår ögon.

10. Mikspärrast peawad pagganad ütlema: Kus on nende Jummal ? sago teäda meie silma ees pagganatte seas, et nende kätte makstakse so sullaste werri, mis on ärrawallatud.

10. Kodėl turėtų sakyti pagonys: ‘‘Kur yra jų Dievas?’‘ Tesužino apie Tave pagonys mūsų akivaizdoje, kai bausi už pralietą Tavo tarnų kraują!

10. Warum lässest du die Heiden sagen: "Wo ist nun ihr Gott?" Laß unter den Heiden vor unsern Augen kund werden die Rache des Blutes deiner Knechte, das vergossen ist.

10. Pourquoi les nations diraient-elles: Où est leur Dieu? Qu'elle se montre à nos yeux, parmi les nations, la vengeance du sang de tes serviteurs, qui a été répandu!

10. Porque dirán las gentes: ¿Dónde está su Dios? Sea notoria en las naciones delante de nuestros ojos la venganza de la sangre de tus siervos que se ha derramado.

10 Waarom zouden de heidenen zeggen: Waar is hun God? Laat de wraak des vergoten bloeds Uwer knechten onder de heidenen voor onze ogen bekend worden.

10. Przeczżeby mieli mówić poganie: Gdzież jest Bóg ich? Bądź znacznym między poganami, przed oczyma naszemi, dla pomsty krwi sług twoich, która jest wylana.

10. Minek mondanák a pogányok: Hol az ő Istenök? Legyen nyilvánvaló a pogányokon szemeink láttára a te szolgáid kiontott véréért való bosszúállásod.

10 (78:10) Для чего язычникам говорить: „где Бог их?" Да сделается известным между язычниками пред глазами нашими отмщение за пролитую кровь рабов Твоих.

10. Чому мали б казати народи: Де Бог їх? Нехай народи перед очима нашими дізнають помсту за кров слуг твоїх пролиту!

11. Tulkoon vankien huokaus sinun kasvojesi eteen; suuren käsivartesi voimalla pidä elossa kuoleman lapset.

11. Anna etees tulla vankein huokaukset: suuren käsivartes kautta, korjaa kuoleman lapset,

11. Anna etees tulla fangein huocauxet sinun suuren käsiwartes cautta corja cuoleman lapset.

11. Anna sinun etees tulla ne fangein hocauxet/ sinun swren Käsiuardhes cautta coria ne Cooleuaiset Lapset. (Anna sinun eteesi tulla ne wankein huokaukset/ sinun suuren käsiwartesi kautta korjaa ne kuolewaiset lapset.)

11 Let the sighing of the prisoner come before you. Preserve those who are appointed to death according to the greatness of your power,

11. Let the sighing of the prisoner come before thee; according to the greatness of thy power preserve thou those that are appointed to die;

11. Lad den bundnes Jamren komme for dit Ansigt; hold efter din Arms Vælde dem i Live, som ere Dødens Børn.

11. Låt för dig komma de fångars suckande; efter din stora arm behåll dödsens barn.

11. Tulgo so palle ette wangide äggaminne: omma sure käewarre järrele jätta jälle neid, kedda piddi surmatama.

11. Tepasiekia Tave belaisvių dejavimas! Savo galinga ranka išlaisvink pasmerktuosius mirti.

11. Laß vor dich kommen das Seufzen der Gefangenen; nach deinem großen Arm erhalte die Kinder des Todes

11. Que le gémissement du captif parvienne en ta présence! conserve, selon la grandeur de ta force, ceux qui sont voués à la mort!

11. Entre delante de tí el gemido de los presos: conforme a la grandeza de tu brazo preserva a los sentenciados a muerte.

11 Laat het gekerm der gevangenen voor Uw aanschijn komen; behoud overig de kinderen des doods, naar de grootheid Uws arms.

11. Niech przyjdzie przed oblicze twoje narzekanie więźniów, a według wielkości ramienia twego zachowaj ostatki tych, co są na śmierć skazani.

11. Jusson elődbe a foglyok könyörgése; karod hatalmával tartsd meg a halálnak eme fiait;

11 (78:11) Да придет пред лице Твое стенание узника; могуществом мышцы Твоейсохрани обреченных на смерть.

11. Нехай дійде до тебе стогнаннє невольника! По великостї рамени твого сохрани дїтей смертї!

12. Ja maksa naapureillemme, heidän helmaansa, seitsenkertaisesti se herjaus, jolla he ovat herjanneet sinua, Herra.

12. Ja kosta meidän läsnäasuvaisillemme seitsemin kerroin heidän helmaansa heidän pilkkansa, jolla he sinua, Herra, pilkanneet ovat.

12. Ja costa meidän läsnä asuwaisillem seidzemen kerroin heidän pilckans heidän helmaans jolla he sinua HERra pilcannet owat.

12. Ja costa meiden Napurillen seitzemenkerdoin heiden pilcans heiden helmaansa/ iolla he HERRA sinua pilcaneet ouat. (Ja kosta meidän naapurilleni seitsemän kerroin heidän pilkkansa heidän helmaansa/ jolla he HERRA sinua pilkanneet owat.)

12 and render to our neighbors sevenfold into their bosom their reproach with which they have reproached you, O Lord,

12. And render unto our neighbours sevenfold into their bosom their reproach, wherewith they have reproached thee, O Lord.

12. Og betal vore Naboer syvfold i deres Barm deres Forsmædelse, hvormed de forhaanede dig, Herre!

12. Och vedergäll vårom grannom sjufaldt uti deras sköte deras försmädelse, der de dig, Herre, med försmädt hafva.

12. Ja tassu meie naabritte kätte seitsewörra nende sülle nende laimamist, misga nemmad sind, ISsand! on laimanud.

12. Atmokėk, Viešpatie, mūsų kaimynams septyneriopai už piktžodžiavimą, kuriuo jie plūdo Tave!

12. und vergilt unsern Nachbarn siebenfältig in ihren Busen ihr Schmähen, damit sie dich, HERR, geschmäht haben.

12. Et rends à nos voisins, par sept fois, dans leur sein, l'outrage qu'ils t'ont fait, Seigneur!

12. Y torna a nuestros vecinos en su seno siete tantos de su deshonra con que te han deshonrado, o! Jehová.

12 En geef onze naburen zevenvoudig weder in hun schoot hun smaad, waarmede zij U, o Heere! gesmaad hebben.

12. A oddaj sąsiadom naszym siedmiorako na łono ich za pohaóbienie ich, któreć uczynili, o Panie!

12. És fizess meg szomszédaink keblébe [7†] hétszeresen a gyalázatért, a melylyel illettek téged, oh Uram!

12 (78:12) Семикратно возврати соседям нашим в недро их поношение, которым они Тебя, Господи, поносили.

12. І верни в семеро у серце сусїдам нашим наругу їх, котрою зневажали тебе, Господи!

13. Mutta me, sinun kansasi, sinun laitumesi lampaat, kiitämme sinua iankaikkisesti, julistamme sinun kiitostasi polvesta polveen.

13. Mutta me sinun kansas, ja sinun laitumes lauma, kiitämme sinua ijankaikkisesti, ja julistamme sinun kiitostas suvusta sukuun.

13. Mutta me sinun Canssas ja sinun wehmas lauma kijtäm sinua ijancaickisest ja julistam sinun kijtostas loppumata. ]

13. Mutta me sinun Canssas/ ia sinun wehmas Lauma/ kijtemme sinua ijancaikisesta/ ia iulghistamma sinun Kijtostas ilman Loppumat. (Mutta me sinun kansasi/ ja sinun wehmas lauma/ kiitämme sinua iankaikkisesti/ ja julkistamme sinun kiitostasi ilman loppumatta.)

13 so we your people and sheep of your pasture will give you thanks forever. We will show forth your praise to all generations.

13. So we thy people and sheep of thy pasture will give thee thanks for ever: we will shew forth thy praise to all generations.

13. Men vi, dit Folk og din Græsgangs Hjord ville takke dig evindelig; fra Slægt til Slægt ville vi forkynde din Pris.

13. Men vi, ditt folk och din fosterfår, tackom dig evinnerliga, och förkunnom ditt lof förutan ända.

13. Agga meie sinno rahwas ja so karja lambad tänname sind iggawest: meie tahhame pölwest pölweni so kitust juttustada.

13. O mes, Tavo tauta ir Tavo ganyklos avys, dėkosime Tau amžinai, kartų kartoms skelbsime Tavo šlovę!

13. Wir aber, dein Volk und Schafe deiner Weide, werden dir danken ewiglich und verkündigen deinen Ruhm für und für.

13. Mais nous, ton peuple, le troupeau que tu conduis, nous te célébrerons à jamais. D'âge en âge nous redirons ta louange.

13. Y nosotros, pueblo tuyo, y ovejas de tu pasto, te alabarémos para siempre: por generación y generación contaremos tus alabanzas.

13 Zo zullen wij, Uw volk en de schapen Uwer weide, U loven in eeuwigheid, van geslacht tot geslacht; wij zullen Uw roem vertellen.

13. Ale my lud twój i owce pastwiska twego, będziemy cię wysławiali na wieki; od narodu do narodu będziemy opowiadać chwałę twoję.

13. Mi pedig, [8†] a te néped és a te legelőd nyája, hálát adunk néked mindörökké, s nemzedékről-nemzedékre hirdetjük a te dicséretedet!

13 (78:13) А мы, народ Твой и Твоей пажити овцы, вечно будем славить Тебя и в род и род возвещать хвалу Тебе.

13. Ми ж, люде твої і стадо твого пасовиска, будем вічно прославляти тебе, звіщати хвалу твою з роду в рід.