PSALMIT


PSALMI 107








Pelastettujen kiitosvirsi.







FI33/38

1. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

Biblia1776

1. Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.

CPR1642

1. KIittäkät HERra: sillä hän on hywä ja hänen laupiudens pysy ijancaickisest.

Osat1551

1. KIjtteket HERRA/ Sille hen on Armachtaia/ Ja henen Laupiudhens pysypi ijancaikisesta. (Kiittäkäät HERRAA/ Sillä hän on armahtaja/ ja hänen laupeutensa pysyypi iankaikkisesti.)





MLV19

1 O give thanks to Jehovah. Because he is good, because his loving kindness is everlasting.

KJV

1. O give thanks unto the LORD, for he is good: for his mercy endureth for ever.





Dk1871

1. Priser Herren ! thi han er god, thi hans Miskundhed varer evindelig.

KXII

1. Tacker Herranom, ty han är mild, och hans godhet varar i evighet:

PR1739

1. Tännage Jehowat, sest temma on hea, sest temma heldus on iggawesseks aiaks.

LT

1. Dėkokite Viešpačiui, nes Jis geras, nes Jo gailestingumas amžinas.





Luther1912

1. Danket dem HERRN; denn er ist freundlich, und seine Güte währet ewiglich.

Ostervald-Fr

1. Célébrez l'Éternel, car il est bon, car sa miséricorde demeure à toujours!

RV'1862

1. ALABÁD a Jehová, porque es bueno; porque para siempre es su misericordia.

SVV1770

1 Looft den HEERE, want Hij is goed; want Zijn goedertierenheid is in der eeuwigheid.





PL1881

1. Wysławiajcie Pana: albowiem dobry; albowiem na wieki miłosierdzie jego.

Karoli1908Hu

1. Magasztaljátok az Urat, mert jó, [1†] mert örökkévaló az ő kegyelme.

RuSV1876

1 (106:1) Славьте Господа, ибо Он благ, ибо вовек милость Его!

БКуліш

1. Х валїте Господа! Він бо благий, бо милість його по віки.





FI33/38

2. Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta

Biblia1776

2. Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,

CPR1642

2. Sanocat te jotca oletta HERran cautta lunastetut jotca hän on tuscasta wapahtanut.

Osat1551

2. Sanocat te/ iotca oleta HERRAN cautta lunastetut/ Jotca hen on Tuskista wapactanut. (Sanokaat te/ jotka olette HERRAN kautta lunastetut/ Jotka hän on tuskista wapahtanut.)





MLV19

2 Let the redeemed of Jehovah say so, whom he has redeemed from the hand of the adversary,

KJV

2. Let the redeemed of the LORD say so, whom he hath redeemed from the hand of the enemy;





Dk1871

2. Det maa de sige, som ere genløste af Herren, de, han har genløst af Modstanderens Haand,

KXII

2. Säger I, som af Herranom förlöste ären, de han utu nöd förlöst hafver;

PR1739

2. Sedda üttelgo need Jehowa ärraluñastud, kedda temma on waenlase käest ärraluñastand,

LT

2. Taip tekartoja Viešpaties išpirktieji, kuriuos Jis išpirko iš priešo rankos,





Luther1912

2. So sollen sagen, die erlöst sind durch den HERRN, die er aus der Not erlöst hat

Ostervald-Fr

2. Qu'ainsi disent les rachetés de l'Éternel, ceux qu'il a rachetés de la main de l'oppresseur,

RV'1862

2. Díganlo los redimidos de Jehová, los que ha redimido de poder del enemigo,

SVV1770

2 Dat zulks de bevrijden des HEEREN zeggen, die Hij van de hand der wederpartijders bevrijd heeft.





PL1881

2. Niech o tem powiedzą ci, których odkupił Pan, jako ich wykupił z ręki nieprzyjacielskiej,

Karoli1908Hu

2. Ezt mondják az Úrnak megváltottai, a kiket megváltott a szorongatónak kezéből;

RuSV1876

2 (106:2) Так да скажут избавленные Господом, которых избавил Он от руки врага,

БКуліш

2. Да скажуть вибавлені від Господа, котрих він вислобонив з руки ворога,





FI33/38

3. ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.

Biblia1776

3. Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,

CPR1642

3. Ja jotca hän on maacunnasta coonnut idästä ia lännestä pohjaisesta ja etelästä.

Osat1551

3. Ja iotca hen on Maakunnista coonut/ hamast Idest ia Lennest/ hamast Pohiaisest ia Etelest. (Ja jotka hän on maakunnista koonnut/ hamasta idästä ja lännestä/ hamasta pohjoisesta ja etelästä.)





MLV19

3 and gathered out of the lands, from the east and from the west, from the north and from the south.

KJV

3. And gathered them out of the lands, from the east, and from the west, from the north, and from the south.





Dk1871

3. og de, som han har samlet hjem fra Landene, fra Øster og fra Vester, fra Norden og fra Havet.

KXII

3. Och de han utu landen tillsammanhemtat hafver, ifrån östan, ifrå vestan, ifrå nordan, och ifrå hafvet;

PR1739

3. Ja on neid koggunud nende made seest, hom̃iko poolt ja öhto poolt, pohja poolt ja louna poolt.

LT

3. ir surinko juos iš kraštų: iš rytų ir vakarų, iš šiaurės ir pietų.





Luther1912

3. und die er aus den Ländern zusammengebracht hat vom Aufgang, vom Niedergang, von Mitternacht und vom Meer.

Ostervald-Fr

3. Et qu'il a rassemblés des pays d'orient et d'occident, de l'aquilon et du midi.

RV'1862

3. Y los ha congregado de las tierras, del oriente y del occidente, del aquilón y de la mar.

SVV1770

3 En Hij die uit de landen verzameld heeft, van het oosten en van het westen, van het noorden en van de zee.





PL1881

3. A zgromadził ich z ziem, od wschodu i od zachodu, od północy i od morza.

Karoli1908Hu

3. És a kiket összegyűjtött a [2†] különböző földekről: napkelet és napnyugot felől, északról és a tenger felől.

RuSV1876

3 (106:3) и собрал от стран, от востока и запада, от севера и моря.

БКуліш

3. І котрих до купи зібрав з країв, зі сходу і заходу, з півночі і від моря.





FI33/38

4. He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.

Biblia1776

4. Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,

CPR1642

4. Jotca exyxis waelsit corwesa umbi tietä ja ei löytänet Caupungita asuaxens.

Osat1551

4. NE quin exysis waelsit Coruesa/ cussa vmbi Tie oli/ ia ei leutenyet Caupungita asuaxens/ (Ne kuin eksyksissä waeltawat korwessa/ kussa umpitie oli/ ja ei löytänyt kaupunkia asuaksensa.)





MLV19

4 They wandered in the wilderness in a desert way. They found no city of habitation.

KJV

4. They wandered in the wilderness in a solitary way; they found no city to dwell in.





Dk1871

4. De fore vild i Ørken, paa en øde Vej, de fandt ingen Stad, som de kunde bo udi;

KXII

4. De der vilse gingo i öknene, der ingen väg var, och funno ingen stad, der de bo kunde;

PR1739

4. Nemmad eksisid ärra körbes tühja lane tee peal, ja ei leidnud mitte ühte liñna, kus nemmad piddid ellama.

LT

4. Po dykumą jie klajojo tuščiais keliais, nerasdami miesto, kur galėtų gyventi.





Luther1912

4. Die irregingen in der Wüste, in ungebahntem Wege, und fanden keine Stadt, da sie wohnen konnten,

Ostervald-Fr

4. Ils erraient par le désert, dans un chemin solitaire; ils ne trouvaient point de ville habitable.

RV'1862

4. Anduvieron perdidos por el desierto, por la soledad sin camino: no hallando ciudad de población.

SVV1770

4 Die in de woestijn dwaalden, in een weg der wildernis, die geen stad ter woning vonden;





PL1881

4. Błądzili po puszczy, po pustyni bezdrożnej, miasta dla mieszkania nie znajdując.

Karoli1908Hu

4. Bujdostak a pusztában, a sivatagban; lakó-város felé utat nem találtak vala.

RuSV1876

4 (106:4) Они блуждали в пустыне по безлюдному пути и не находили населенного города;

БКуліш

4. Вони блукали в пустинї, по степових шляхах, не знайшли місця собі на оселю.





FI33/38

5. Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.

Biblia1776

5. Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.

CPR1642

5. Nälkäiset ja janowaiset ja heidän sieluns waipui.

Osat1551

5. Nelkeisset ia Janouaiset/ ia heiden Sieluns waiwi. (Nälkäiset ja janoawaiset/ ja heidän sielunsa waipui.)





MLV19

5 Hungry and thirsty, their soul fainted in them.

KJV

5. Hungry and thirsty, their soul fainted in them.





Dk1871

5. de vare hungrige og tørstige tillige; deres Sjæl vansmægtede i dem.

KXII

5. Hungroge och törstige, och deras själ försmäktade.

PR1739

5. Neil olli nälg ja janno, nende hing nörkes nende sees ärra.

LT

5. Jie alko ir troško, jų sielos nusilpo.





Luther1912

5. hungrig und durstig, und ihre Seele verschmachtete;

Ostervald-Fr

5. Ils étaient affamés et altérés; leur âme défaillait en eux.

RV'1862

5. Hambrientos, y sedientos: su alma desfallecía en ellos.

SVV1770

5 Zij waren hongerig, ook dorstig; hun ziel was in hen overstelpt.





PL1881

5. Byli głodnymi i pragnącymi, aż w nich omdlewała dusza ich.

Karoli1908Hu

5. Éhesek és szomjasok valának; lelkök is elepedt bennök.

RuSV1876

5 (106:5) терпели голод и жажду, душа их истаевала в них.

БКуліш

5. Терплючи голод і смагу, вони томились душею.





FI33/38

6. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.

Biblia1776

6. Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,

CPR1642

6. Ja he huusit HERra heidän tuskisans ja hän pelasti heitä heidän hädistäns.

Osat1551

6. Ja he hwsit HERRAN tyge heiden Tuskisans/ ia hen pelasti heite hädhistens. (Ja he huusit HERRAN tykö heidän tuskissansa/ ja hän pelasti heitä hädistänsä.)





MLV19

6 Then they cried to Jehovah in their trouble and he delivered them out of their distresses.

KJV

6. Then they cried unto the LORD in their trouble, and he delivered them out of their distresses.





Dk1871

6. Og de raabte til Herren, da de vare i Angest, han friede dem af deres Trængsler.

KXII

6. Och de ropade till Herran i deras nöd, och han frälste dem utu deras ångest;

PR1739

6. Ja nemmad kissendasid Jehowa pole, kui neil kitsas kä olli : temma peästis neid nende ahhastussest,

LT

6. Varge jie Viešpaties šaukėsi, Jis iš sielvartų juos išvadavo.





Luther1912

6. die zum HERRN riefen in ihrer Not, und er errettete sie aus ihren Ängsten

Ostervald-Fr

6. Alors ils ont crié à l'Éternel dans leur détresse; et il les a délivrés de leurs angoisses.

RV'1862

6. Y clamaron a Jehová en su angustia; y escapólos de sus aflicciones.

SVV1770

6 Doch roepende tot den HEERE in de benauwdheid, die zij hadden, heeft Hij hen gered uit hun angsten;





PL1881

6. A gdy wołali do Pana w utrapieniu swojem, z ucisku ich wyrywał ich;

Karoli1908Hu

6. De az Úrhoz kiáltának szorultságukban; sanyarúságukból [3†] megmenté őket.

RuSV1876

6 (106:6) Но воззвали к Господу в скорби своей, и Он избавил их от бедствий их,

БКуліш

6. Тодї взивали до Господа в тїснотї своїй, і він визволяв їх з біди їх.





FI33/38

7. Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.

Biblia1776

7. Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.

CPR1642

7. Ja wei heitä oikiata tietä että he menit asuin Caupungijn.

Osat1551

7. Ja wei heite oikeata tiete/ Ette he menit sihen asuuaisen Caupungijn. (Ja wei heitä oikeata tietä/ että he menit siihen asuwaiseen kaupunkiin.)





MLV19

7 He also led them by a straight way, that they might go to a city of habitation.

KJV

7. And he led them forth by the right way, that they might go to a city of habitation.





Dk1871

7. Og han førte dem paa den rette Vej, at de gik til en Stad, som de kunde bo udi.

KXII

7. Och förde dem en rättan väg, att de gingo till den stad, der de bo kunde.

PR1739

7. Ja satis neid öige tee peäle käima, et nem̃ad läksid siñna liñna, kus nemmad piddid ellama.

LT

7. Jis vedė juos teisingu keliu, kad jie nueitų į gyvenamą miestą.





Luther1912

7. und führte sie einen richtigen Weg, daß sie gingen zur Stadt, da sie wohnen konnten:

Ostervald-Fr

7. Il les a conduits par le droit chemin, pour arriver à une ville habitable.

RV'1862

7. Y encaminólos en camino derecho; para que viniesen a ciudad de población.

SVV1770

7 En Hij leidde hen op een rechten weg, om te gaan tot een stad ter woning.





PL1881

7. I prowadził ich drogą prostą, aby przyszli do miasta, w któremby mieszkali.

Karoli1908Hu

7. És vezeté őket egyenes útra, hogy lakó-városhoz juthassanak.

RuSV1876

7 (106:7) и повел их прямым путем, чтобы они шли к населенному городу.

БКуліш

7. І він проводив їх правою дорогою, щоб прийти до людяного міста.





FI33/38

8. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

Biblia1776

8. Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:

CPR1642

8. Kijttäkän he sijs HERra hänen laupiudens edestä ja hänen ihmeittens tähden jotca hän ihmisten lasten cohtan teke.

Osat1551

8. Kijtteken he sis HERRA henen Laupiuns edest/ Ja henen Ihmeitens teden/ iotca hen Inhimisten Lasten coctan teke. (Kiittäkään he siis HERRAA hänen laupeutensa edestä/ ja hänen ihmeittensä tähden/ jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.)





MLV19

8 O that men would praise Jehovah (for) his loving kindness and (for) his wonderful works to the sons of men!

KJV

8. Oh that men would praise the LORD for his goodness, and for his wonderful works to the children of men!





Dk1871

8. Lad dem takke Herren for hans udtømt. Miskundhed og for hans underfulde Gerninger imod Menneskens Børn;

KXII

8. De skola tacka Herranom för hans godhet, och för hans under, som han med menniskors barn gör;

PR1739

8. Tännago nemmad Jehowat ta heldusse pärrast , ja temma immeasjade pärrast innimeste laste ees.

LT

8. Tegiria jie Viešpatį už Jo gerumą, už Jo stebuklus žmonių vaikams.





Luther1912

8. die sollen dem HERRN danken für seine Güte und für seine Wunder, die er an den Menschenkindern tut,

Ostervald-Fr

8. Qu'ils célèbrent l'Éternel pour sa bonté, pour ses merveilles envers les fils des hommes!

RV'1862

8. Alaben pues ellos la misericordia de Jehová, y sus maravillas con los hijos de los hombres.

SVV1770

8 Laat hen voor den HEERE Zijn goedertierenheid loven, en Zijn wonderwerken voor de kinderen der mensen;





PL1881

8. Niechajże wysławiają przed Panem miłosierdzie jego, a dziwne sprawy jego przed synami ludzkimi:

Karoli1908Hu

8. Adjanak hálát az Úrnak az ő kegyelméért, és az emberek fiai iránt való csodadolgaiért,

RuSV1876

8 (106:8) Да славят Господа за милость Его и за чудные дела Его для сынов человеческих:

БКуліш

8. Да славлять Господа за милість його, і чудеса його над синами людськими!





FI33/38

9. Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.

Biblia1776

9. Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.

CPR1642

9. Että hän rawidze janowaisen sielun ja täyttä isowaisen sielun hywydellä.

Osat1551

9. Ette hen rauitzepi sen ianouaisen Sielun/ ia ylesteuttepi sen Isouaisen Sielun hywydhelle. (Että hän rawitseepi sen janoawaisen sielun/ ja ylöstäyttääpi sen isoawaisen sielun hywyydellä.)





MLV19

9 Because he satisfies the longing soul and he fills the hungry soul with good,

KJV

9. For he satisfieth the longing soul, and filleth the hungry soul with goodness.





Dk1871

9. thi han har mættet en tørstig Sjæl og har fyldt en hungrig Sjæl med godt.

KXII

9. Att han mättar den törstiga själen, och fyller den hungroga själen med god ting;

PR1739

9. Sest tem̃a annab kül selle hingele, mis püab sada , ja täidab näljatse hinge heaga.

LT

9. Jis pagirdė trokštančią sielą, išalkusią sielą pripildė gėrybių.





Luther1912

9. daß er sättigt die durstige Seele und füllt die hungrige Seele mit Gutem.

Ostervald-Fr

9. Car il a rassasié l'âme altérée, et rempli de biens l'âme affamée.

RV'1862

9. Porque hartó al alma menesterosa; y al alma hambrienta hinchió de bien.

SVV1770

9 Want Hij heeft de dorstige ziel verzadigd, en de hongerige ziel met goed vervuld;





PL1881

9. Iż napoił duszę pragnącą, a duszę zgłodniałą napełnił dobrami.

Karoli1908Hu

9. Hogy megelégíté a szomjúhozó lelket, [4†] és az éhező lelket betölté jóval!

RuSV1876

9 (106:9) ибо Он насытил душу жаждущую и душу алчущую исполнил благами.

БКуліш

9. Він бо наситив душу прагнущу, й голодуючу душу сповнив добром.





FI33/38

10. He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,

Biblia1776

10. Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:

CPR1642

10. JOtca istuwat pimeis ja cuoleman warjos fangitut ahdistuxes ja raudasa.

Osat1551

10. NE quin istuuat pimeis ia cooleman warios/ Fangitut Adhistoxes ia raudhas. (Ne kuin istuwat pimeässä ja kuoleman warjossa/ Wangitut ahdistuksessa ja raudoissa.)





MLV19

10 even those who sat in darkness and in the shadow of death, being bound in affliction and iron,

KJV

10. Such as sit in darkness and in the shadow of death, being bound in affliction and iron;





Dk1871

10. De sade i Mørke, og i Dødens Skygge, bundne i Elendighed og Jern

KXII

10. De der sitta måste i mörker och dödsens skugga, fångne i tvång och i jern.

PR1739

10. Need, kes istusid pimmedusses ja surmawarjus, kinni willetusses ja raudus,

LT

10. Kurie sėdėjo tamsoje ir mirties šešėlyje, geležimi ir skurdu sukaustyti,­





Luther1912

10. Die da sitzen mußten in Finsternis und Dunkel, gefangen in Zwang und Eisen,

Ostervald-Fr

10. Ceux qui habitaient les ténèbres et l'ombre de la mort, retenus dans l'affliction et dans les fers,

RV'1862

10. Los que moraban en tinieblas, y sombra de muerte, aprisionados en aflicción, y en hierros;

SVV1770

10 Die in duisternis en de schaduw des doods zaten, gebonden met verdrukking en ijzer;





PL1881

10. Którzy siedzą w ciemności i w cieniu śmierci, ściśnieni będąc nędzą i żelazem,

Karoli1908Hu

10. A kik setétségben és a halálnak árnyékában ülnek, megkötöztetvén nyomorúsággal és [5†] vassal;

RuSV1876

10 (106:10) Они сидели во тьме и тени смертной, окованныескорбью и железом;

БКуліш

10. Седїли вони в тьмі і в тїнї смертї, сковані нуждою і желїзом,





FI33/38

11. koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.

Biblia1776

11. Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;

CPR1642

11. Että he olit Jumalan käskyä wastan cowacorwaiset ja olit häwäisnet ylimmäisen Lain.

Osat1551

11. Ette he olit Jumalan Kesky wastan couacoruaiset/ ia sen ylimeisen Lain olit Häueisnyet. (Että he olit Jumalan käskyä wastaan kowakorwaiset/ ja sen ylimmäisen lain olit häwäisseet.)





MLV19

11 because they rebelled against the words of God and scorned the counsel of the Most High.

KJV

11. Because they rebelled against the words of God, and contemned the counsel of the most High:





Dk1871

11. thi de havde været genstridige, imod Guds Ord og havde foragtet den Højestes Raad;

KXII

11. Derföre, att de Guds bud ohörsamme varit hade, och dens Högstas lag försmädat hade;

PR1739

11. Sepärrast et nemmad Jummala sannade wasto pannud, ja ollid selle Keigekörgema nou laitnud.

LT

11. nes buvo sukilę prieš Dievo žodžius ir paniekinę Aukščiausiojo patarimą,





Luther1912

11. darum daß sie Gottes Geboten ungehorsam gewesen waren und das Gesetz des Höchsten geschändet hatten,

Ostervald-Fr

11. Pour avoir été rebelles aux paroles de Dieu, et avoir méprisé le conseil du Très-Haut;

RV'1862

11. Por cuanto fueron rebeldes a las palabras de Jehová; y aborrecieron el consejo del Altísimo:

SVV1770

11 Omdat zij wederspannig waren geweest tegen Gods geboden, en den raad des Allerhoogsten onwaardiglijk verworpen hadden.





PL1881

11. Przeto, że byli odpornymi wyrokom Bożym, a radą Najwyższego pogardzili;

Karoli1908Hu

11. Mert ellenszegültek az Isten beszédének, és a Felségesnek tanácsát megútálták;

RuSV1876

11 (106:11) ибо не покорялись словам Божиим и небрегли о воле Всевышнего.

БКуліш

11. Бувши впертими проти слова Божого і зневажаючи волю Всевишнього,





FI33/38

12. Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.

Biblia1776

12. Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.

CPR1642

12. Sentähden täyty heidän sydämens onnettomudella waiwatta nijn että he langeisit ja ei kengän heitä auttanut.

Osat1551

12. Senteden teuty heiden Sydhemens Onnettudhen cansa waiuatta/ nin ette he langesit/ ia eikengen heite autanut. (Sentähden täytyy heidän sydämensä onnettomuuden kanssa waiwattaa/ niin että he lankesit/ ja eikenkään heitä auttanut.)





MLV19

12 Therefore he brought down their heart with labor. They fell down and there was none to help.

KJV

12. Therefore he brought down their heart with labour; they fell down, and there was none to help.





Dk1871

12. og han ydmygede deres Hjerter ved Lidelse; de styrtede, og der var ingen Hjælper.

KXII

12. Derföre måste deras hjerta med olycka plågadt varda; så att de omkull lågo, och ingen halp dem.

PR1739

12. Sest on ta nende süddame mahharudjunud waewaga; nemmad kommistasid, ja ep olnud abbimeest.

LT

12. todėl Jis pažemino vargu jų širdis,­ krito, ir niekas jiems nepadėjo.





Luther1912

12. dafür ihr Herz mit Unglück geplagt werden mußte, daß sie dalagen und ihnen niemand half;

Ostervald-Fr

12. Il avait humilié leur cœur par la souffrance; ils succombaient loin de tout secours.

RV'1862

12. Y él quebrantó con trabajo sus corazones: cayeron, y no hubo quien les ayudase:

SVV1770

12 Waarom Hij hun het hart door zwarigheid vernederd heeft; zij zijn gestruikeld, en er was geen helper.





PL1881

12. Dla czego poniżył biedą serce ich; upadli, a nie był, ktoby ratował.

Karoli1908Hu

12. Azért megalázta [6†] az ő szívöket nyomorúsággal: elestek és nem volt segítségök.

RuSV1876

12 (106:12) Он смирил сердце их работами; они преткнулись, и не было помогающего.

БКуліш

12. Тому смирив він серце їх бідою; вони падали, і не було помочі для них.





FI33/38

13. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.

Biblia1776

13. Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,

CPR1642

13. Ja he huusit HERra heidän tuskisans ja hän autti heitä heidän hädistäns.

Osat1551

13. Ja he hwsit HERRAN tyge heiden Tuskisans/ ia hen autti heite hädhistens. (Ja he huusit HERRAN tykö heidän tuskissansa/ ja hän autti heitä hädistänsä.)





MLV19

13 Then they cried to Jehovah in their trouble and he saved them out of their distresses.

KJV

13. Then they cried unto the LORD in their trouble, and he saved them out of their distresses.





Dk1871

13. Og de raabte til Herren, da de vare i Angest, han frelste dem af deres Trængsler.

KXII

13. Och de ropade till Herran i deras nöd, och han halp dem utu deras ångest;

PR1739

13. Siis kissendasid nemmad Jehowa pole, kui neil kitsas kä olli, ja temma peästis neid nende ahhastussest:

LT

13. Varge jie šaukėsi Viešpaties, Jis iš sielvartų juos išgelbėjo.





Luther1912

13. die zum HERRN riefen in ihrer Not, und er half ihnen aus ihren Ängsten

Ostervald-Fr

13. Alors ils ont crié à l'Éternel dans leur détresse; et il les a délivrés de leurs angoisses.

RV'1862

13. Y clamaron a Jehová en su angustia: escapólos de sus aflicciones.

SVV1770

13 Doch roepende tot den HEERE in de benauwdheid, die zij hadden, verloste Hij hen uit hun angsten.





PL1881

13. A gdy wołali do Pana w utrapieniu swojem, z ucisków ich wybawiał ich.

Karoli1908Hu

13. De az Úrhoz kiáltának szorultságukban, sanyarúságukból kiszabadítá őket.

RuSV1876

13 (106:13) Но воззвали к Господу в скорби своей, и Он спас их от бедствий их;

БКуліш

13. Тодї Господа вони благали у своїй тїснотї, і він спасав їх з біди їх.





FI33/38

14. Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.

Biblia1776

14. Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.

CPR1642

14. Ja wei heitä pimeydest ulos ja cuoleman warjosta ja särki heidän sitens.

Osat1551

14. Ja vloswei heite sijte Pimeydhest ia cooleman wariost/ ia serki heiden siteens. (Ja uloswei heitä siitä pimeydestä ja kuoleman warjosta/ ja särki heidän siteensä.)





MLV19

14 He brought them out of darkness and the shadow of death and broke their bonds apart.

KJV

14. He brought them out of darkness and the shadow of death, and brake their bands in sunder.





Dk1871

14. Han udførte dem af Mørket og Dødens Skygge og sønderrev deres Baand.

KXII

14. Och förde dem utu mörkret och dödsens skugga, och slet deras band sönder.

PR1739

14. Ta satis neid wälja pimmedussest ja surmawarjust, ja kiskus katki nende juttad.

LT

14. Jis išvedė juos iš tamsos ir mirties šešėlio ir sutraukė jų pančius.





Luther1912

14. und führte sie aus der Finsternis und Dunkel und zerriß ihre Bande:

Ostervald-Fr

14. Il les a tirés des ténèbres et de l'ombre de la mort; il a rompu leurs liens.

RV'1862

14. Sacólos de las tinieblas, y de la sombra de muerte; y rompió sus prisiones.

SVV1770

14 Hij voerde hen uit de duisternis en de schaduw des doods, en Hij brak hun banden.





PL1881

14. Wywodził ich z ciemności, i z cienia śmierci, a związki ich potargał.

Karoli1908Hu

14. Kihozá őket a setétségből és a halálnak árnyékából, köteleiket pedig elszaggatá.

RuSV1876

14 (106:14) вывел их из тьмы и тени смертной, и расторгнул узы их.

БКуліш

14. Вивів їх з темноти і з тїнї смертної, і розбив їх кайдани.





FI33/38

15. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

Biblia1776

15. Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:

CPR1642

15. Kijttäkän he sijs HERra hänen laupiudens edestä ja hänen ihmeittens tähden jotca hän ihmisten lasten cohtan teke.

Osat1551

15. Kijtteken he sis HERRA henen Laupiuns edest/ ia henen Ihmeitens teden/ iotca hen Inhimisten Lasten coctan teke. (Kiittäkään he siis HERRAA hänen laupeutensa edestä/ ja hänen ihmeittensä tähden/ jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.)





MLV19

15 O that men would praise Jehovah (for) his loving kindness and (for) his wonderful works to the sons of men!

KJV

15. Oh that men would praise the LORD for his goodness, and for his wonderful works to the children of men!





Dk1871

15. Lad dem takke Herren for hans Miskundhed for hans underfulde Gerninger imod Menneskens Børn;

KXII

15. De skola tacka Herranom för hans godhet, och för hans under, som han med menniskors barn gör;

PR1739

15. Tännago nemmad Jehowat ta heldusse pärrast , ja ta immeasjade pärrast innimeste laste ees.

LT

15. Tegiria jie Viešpatį už Jo gerumą, už Jo stebuklus žmonių vaikams.





Luther1912

15. die sollen dem HERRN danken für seine Güte und für seine Wunder, die an den Menschenkindern tut,

Ostervald-Fr

15. Qu'ils célèbrent l'Éternel pour sa bonté, pour ses merveilles envers les fils des hommes!

RV'1862

15. Alaben pues ellos la misericordia de Jehová, y sus maravillas con los hijos de los hombres.

SVV1770

15 Laat hen voor den HEERE Zijn goedertierenheid loven, en Zijn wonderwerken voor de kinderen der mensen;





PL1881

15. Niechajże wysławiają przed Panem miłosierdzie jego, a dziwne sprawy jego przed synami ludzkimi.

Karoli1908Hu

15. Adjanak hálát az Úrnak az ő kegyelméért, és az emberek fiai iránt való csodadolgaiért,

RuSV1876

15 (106:15) Да славят Господа за милость Его и за чудные дела Его для сынов человеческих:

БКуліш

15. Нехай прославляють Господа за милість його і за чудеса його над синами людськими!





FI33/38

16. Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.

Biblia1776

16. Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.

CPR1642

16. Että hän särke waskiportit ja ricko raudaiset salwat.

Osat1551

16. Ette hen serkepi Cupariportit/ Ja rickilöpi Raudhaiset Saluat. (Että hän särkeepi kupariporitit/ ja rikkilyöpi rautaiset salwat.)





MLV19

16 Because he has broken the gates of brass and cut the bars of iron apart.

KJV

16. For he hath broken the gates of brass, and cut the bars of iron in sunder.





Dk1871

16. thi han har sønderbrudt Kobberporte og sønderhugget Jernslaaer.

KXII

16. Att han sönderbryter kopparportar, och sönderslår jernbommar.

PR1739

16. Sest temma on wask-uksed katkimurdnud, ja raud-pomid on ta katki raiunud.

LT

16. Jis sudaužė varinius vartus ir geležinius skląsčius sulaužė.





Luther1912

16. daß er zerbricht eherne Türen und zerschlägt eiserne Riegel.

Ostervald-Fr

16. Car il a brisé les portes d'airain, et rompu les barreaux de fer.

RV'1862

16. Porque quebrantó las puertas de acero; y desmenuzó los cerrojos de hierro.

SVV1770

16 Want Hij heeft de koperen deuren gebroken, en de ijzeren grendelen in stukken gehouwen.





PL1881

16. Przeto, że kruszy bramy miedziane, a zawory żelazne rąbie.

Karoli1908Hu

16. Hogy összetöré az ércz-kapukat, és a vas-zárakat letördelé!

RuSV1876

16 (106:16) ибо Он сокрушил врата медные и вереи железные сломил.

БКуліш

16. Він бо розломив брами мідянї, і сокрушив засуви желїзні.





FI33/38

17. He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.

Biblia1776

17. Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,

CPR1642

17. HUllut jotca rangaistin heidän ylidzekäymisens tähden ja heidän syndeins tähden.

Osat1551

17. NE Hullut iotca rangastettijn heiden ylitzekeumisens teden/ ia heiden Syndiens teden. (Ne hullut jotka rangaistettiin heidän ylitsekäymisensä tähden/ ja heidän syntiensä tähden.)





MLV19

17 Fools are afflicted because of their transgression and because of their iniquities.

KJV

17. Fools because of their transgression, and because of their iniquities, are afflicted.





Dk1871

17. De Daarer! de bleve plagede for deres Overtrædelsers Vej og for deres Misgerningers Skyld.

KXII

17. De galne vordo plågade för deras öfverträdelses skull, och för deras synders skull.

PR1739

17. Jölledad waewati omma ülleastmisse pärrast, mis nemmad wisiks wötnud, ja omma sure üllekohto pärrast;

LT

17. Kvailiai dėl savo nedorybių ir dėl savo kalčių kenčia.





Luther1912

17. Die Narren, so geplagt waren um ihrer Übertretung willen und um ihrer Sünden willen,

Ostervald-Fr

17. Les insensés qui étaient affligés à cause de la voie de leurs trangressions et de leurs iniquités;

RV'1862

17. Insensatos, a causa del camino de su rebelión; y a causa de sus maldades fueron afligidos.

SVV1770

17 De zotten worden om den weg hunner overtreding, en om hun ongerechtigheden geplaagd;





PL1881

17. Szaleni dla drogi przewrotności swojej, i dla nieprawości swej utrapieni bywają.

Karoli1908Hu

17. A balgatagok [7†] az ő gonoszságuknak útjáért, és az ő hamisságukért nyomorgattattak.

RuSV1876

17 (106:17) Безрассудные страдали за беззаконные пути свои и за неправды свои;

БКуліш

17. Безумні - за свої переступні дороги і за свої несправедливостї караються.





FI33/38

18. Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.

Biblia1776

18. Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.

CPR1642

18. Että heidän sieluns ilgotti caicke ruoca ja sait cuolintautins.

Osat1551

18. Ette heiden Sieluns ilghoitti caikista Roasta/ Ja he sairastit haman Coolemans asti. (Että heidän sielunsa inhoitti (kauhistui 1776) kaikista ruoasta/ Ja he sairastit hamaan kuolemaansa asti.)





MLV19

18 Their soul abhors all manner of food and they draw near to the gates of death.

KJV

18. Their soul abhorreth all manner of meat; and they draw near unto the gates of death.





Dk1871

18. Deres Sjæl fik Vederstyggelighed til al Mad, og de kom nær til Dødens Porte.

KXII

18. De vämjade vid all mat, och vordo dödsjuke.

PR1739

18. Keik roog olli hirmus nende melest, ja nemmad said surma wärrawatte liggi:

LT

18. Jiems nebemielas joks valgis, jie priartėjo prie mirties vartų.





Luther1912

18. daß ihnen ekelte vor aller Speise und sie todkrank wurden;

Ostervald-Fr

18. Leur âme avait en horreur toute nourriture; ils touchaient aux portes de la mort.

RV'1862

18. Su alma abominó toda vianda; y llegaron hasta las puertas de la muerte.

SVV1770

18 Hun ziel gruwelde van alle spijze, en zij waren tot aan de poorten des doods gekomen.





PL1881

18. Wszelki pokarm brzydzi sobie dusza ich, aż się przybliżają do bram śmierci.

Karoli1908Hu

18. Minden étket [8†] útála az ő lelkök, és a halál kapujához közelgetének.

RuSV1876

18 (106:18) от всякой пищи отвращалась душа их, и они приближались ко вратам смерти.

БКуліш

18. Душа їх одвертається від їжи, і вони приближились до воріт смертних.





FI33/38

19. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.

Biblia1776

19. Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.

CPR1642

19. Ja he huusit HERra heidän tuskisans ja hän autti heitä heidän hädistäns.

Osat1551

19. Ja he hwsit HERRAN tyge heiden Tuskissans/ ia hen autti heite hädhistens. (Ja he huusit HERRAN tykö heidän tuskissansa/ ja hän autti heitä hädistänsä.)





MLV19

19 Then they cry to Jehovah in their trouble and he saves them out of their distresses.

KJV

19. Then they cry unto the LORD in their trouble, and he saveth them out of their distresses.





Dk1871

19. Og de raabte til Herren, da de vare i Angest, han frelste dem af deres Trængsler.

KXII

19. Och de ropade till Herran i deras nöd, och han halp dem utu deras ångest.

PR1739

19. Siis kissendasid nemmad Jehowa pole, kui neil kitsas kä, ja temma peästis neid nende ahhastussest:

LT

19. Varge jie šaukiasi Viešpaties, Jis iš sielvartų juos išgelbsti.





Luther1912

19. die riefen zum HERRN in ihrer Not, und er half ihnen aus ihren Ängsten,

Ostervald-Fr

19. Alors ils ont crié à l'Éternel dans leur détresse; et il les a délivrés de leurs angoisses.

RV'1862

19. Y clamaron a Jehová en su angustia; y salvólos de sus aflicciones.

SVV1770

19 Doch roepende tot den HEERE in de benauwdheid, die zij hadden, verloste Hij hen uit hun angsten.





PL1881

19. Gdy wołają do Pana w utrapieniu swojem, z ucisków ich wybawia ich.

Karoli1908Hu

19. De az Úrhoz kiáltának szorultságukban: [9†] sanyarúságukból kiszabadította őket.

RuSV1876

19 (106:19) Но воззвали к Господу в скорби своей, и Он спас их от бедствий их;

БКуліш

19. Тодї благають Господа в своїй тїснотї, і він визволяє їх з біди їх.





FI33/38

20. Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.

Biblia1776

20. Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.

CPR1642

20. Hän lähetti sanans ja paransi heitä ja peasti heitä ettei he cuollet.

Osat1551

20. Hen lehetti Sanans ia paransi heite/ ia pelasti heite ettei he coolluet. (Hän lähetti sanansa ja paransi heitä/ ja pelasti heitä ettei he kuolleet.)





MLV19

20 He sends his word and heals them and delivers them from their destructions.

KJV

20. He sent his word, and healed them, and delivered them from their destructions.





Dk1871

20. Han sendte sit Ord og helbredede dem og reddede dem fra deres Grave.

KXII

20. Han sände sitt ord, och gjorde dem helbregda, och frälste dem, att de icke blefvo döde.

PR1739

20. Ta läkkitas om̃a sanna ja parrandas neid, ja peästis neid nende hukkatusse aukude seest.

LT

20. Jis siuntė savo žodį ir išgydė juos, iš pražūties juos išlaisvino.





Luther1912

20. er sandte sein Wort und machte sie gesund und errettete sie, daß sie nicht starben:

Ostervald-Fr

20. Il a envoyé sa parole, et il les a guéris, et les a retirés de leurs tombeaux.

RV'1862

20. Envió su palabra, y curólos; y escapólos de sus sepulturas.

SVV1770

20 Hij zond Zijn woord uit, en heelde hen, en rukte hen uit hun kuilen.





PL1881

20. Posyła słowo swe, i uzdrawia ich, a wybawia ich z grobu.

Karoli1908Hu

20. Kibocsátá az ő [10†] szavát és meggyógyítá őket, és kimenté őket az [11†] ő vermeikből.

RuSV1876

20 (106:20) послал слово Свое и исцелил их, и избавил их от могил их.

БКуліш

20. Посилає слово своє і вертає їм здоровлє, і спасає їх від домовини їх.





FI33/38

21. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

Biblia1776

21. Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,

CPR1642

21. Kijttäkän he sijs HERra hänen laupiudens edest ja hänen ihmeittens tähden jotca hän ihmisten lasten cohtan teke.

Osat1551

21. Kijtteken he sis HERRA henen Laupiudhens edest/ ia henen Ihmeitens teden/ iotca hen Inhimisten Lasten cochtan teke. (Kiittäkään he siis HERRAA hänen laupeutensa edestä/ ja hänen ihmeittensä tähden/ jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.)





MLV19

21 O that men would praise Jehovah (for) his loving kindness and (for) his wonderful works to the sons of men!

KJV

21. Oh that men would praise the LORD for his goodness, and for his wonderful works to the children of men!





Dk1871

21. Lad dem takke Herren for hans Miskundhed og for hans underfulde Gerninger imod Menneskens Børn

KXII

21. De skola tacka Herranom för hans godhet, och för hans under, som han med menniskors barn gör;

PR1739

21. Tännago nemmad Jehowat ta heldusse pärrast , ja ta immeasjade pärrast innimeste laste ees.

LT

21. Tegiria jie Viešpatį už Jo gerumą, už Jo stebuklus žmonių vaikams.





Luther1912

21. die sollen dem HERRN danken für seine Güte und für seine Wunder, die er an den Menschenkindern tut,

Ostervald-Fr

21. Qu'ils célèbrent l'Éternel pour sa bonté, pour ses merveilles envers les fils des hommes!

RV'1862

21. Alaben pues ellos la misericordia de Jehová; y sus maravillas con los hijos de los hombres.

SVV1770

21 Laat hen voor den HEERE Zijn goedertierenheid loven, en Zijn wonderwerken voor de kinderen der mensen.





PL1881

21. Niechajże wysławiają przed Panem miłosierdzie jego, a dziwne sprawy jego przed synami ludzkimi;

Karoli1908Hu

21. Adjanak hálát az Úrnak az ő kegyelméért, és [12†] az emberek fiai iránt való csodadolgaiért,

RuSV1876

21 (106:21) Да славят Господа за милость Его и за чудные дела Его для сынов человеческих!

БКуліш

21. Нехай прославляють Господа за милість його і за чудеса його над синами людськими!





FI33/38

22. Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.

Biblia1776

22. Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.

CPR1642

22. Ja uhratcan kijtosuhri ja luetelcan hänen tecons ilolla.

Osat1551

22. Ja wffracan Kijtoswffri/ ia yleslukecaan henen Teghonsa ilolla. (Ja uhratkaan kiitosuhri/ ja ylöslukekaan hänen tekonsa ilolla.)





MLV19

22 And let them offer the sacrifices of thanksgiving and declare his works with singing.

KJV

22. And let them sacrifice the sacrifices of thanksgiving, and declare his works with rejoicing.





Dk1871

22. og ofre Takofre og fortælle hans Gerninger med Frydesang.

KXII

22. Och offra tacksägelse, och förtälja hans verk med glädje.

PR1739

22. Ja ohwerdago nemmad tänno-ohwrid, ja juttustago nemmad temma teud öiskamissega.

LT

22. Teaukoja Jam padėkos aukas ir džiūgaudami teskelbia Jo darbus.





Luther1912

22. und Dank opfern und erzählen seine Werke mit Freuden.

Ostervald-Fr

22. Qu'ils offrent des sacrifices d'actions de grâces, et racontent ses œuvres en chantant de joie!

RV'1862

22. Y sacrifiquen sacrificios de alabanza; y enarren sus obras con jubilación.

SVV1770

22 En dat zij lofofferen offeren, en met gejuich Zijn werken vertellen.





PL1881

22. I ofiarując ofiary chwały, niech opowiadają sprawy jego z wesołem śpiewaniem.

Karoli1908Hu

22. És áldozzanak hálaadásnak [13†] áldozataival, és hirdessék az ő cselekedeteit örvendezéssel!

RuSV1876

22 (106:22) Да приносят Ему жертву хвалы и да возвещают о делах Его спением!

БКуліш

22. Нехай принесуть жертву хвали, і піснями прославлять дїла його!





FI33/38

23. He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.

Biblia1776

23. Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,

CPR1642

23. JOtca haaxilla meres waeldawat ja asians toimittawat suurilla wesillä.

Osat1551

23. NE quin Haaxilla Meren päle meneuet/ Ja töte prucauat swrissa wesis. (Ne kuin haaksilla meren päälle menewät/ ja työtä pruukaawat suurissa wesissä.)





MLV19

23 Those who go down to the sea in ships, who do business in great waters,

KJV

23. They that go down to the sea in ships, that do business in great waters;





Dk1871

23. De fore ud paa Havet i Skibe, de udrettede deres Gerning paa de store Vande,

KXII

23. De som med skepp på hafvet fara, och drifva sin handel till sjös;

PR1739

23. Kes laewadega merre peäl käisid, kes ommad asjad aiasid sure wee peäl:

LT

23. Kas laivais plaukia į jūrą, vandenų platybėje prekiauja,





Luther1912

23. Die mit Schiffen auf dem Meer fuhren und trieben ihren Handel in großen Wassern;

Ostervald-Fr

23. Ceux qui descendent sur la mer dans des navires, et qui trafiquent sur les grandes eaux,

RV'1862

23. Los que descendieron a la mar en navíos: y contratan en las muchas aguas;

SVV1770

23 Die met schepen ter zee afvaren, handel doende op grote wateren;





PL1881

23. Którzy się pławią na morzu w okrętach, pracujący na wodach wielkich:

Karoli1908Hu

23. A kik hajókon tengerre szállnak, és a nagy vizeken kalmárkodnak,

RuSV1876

23 (106:23) Отправляющиеся на кораблях в море, производящие дела на больших водах,

БКуліш

23. Ті, що в суднах пускаються на море, на водах великих мають торгове дїло,





FI33/38

24. He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.

Biblia1776

24. He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.

CPR1642

24. He owat tundenet HERran tegot ja hänen ihmeitäns sywydes.

Osat1551

24. He ouat tundenuet ne HERRAN teghot/ ia henen Ihmeitens sywydhes. (He owat tunteneet HERRAN teot/ ja hänen ihmeittensä sywyydessä.)





MLV19

24 these men see the works of Jehovah and his wonders in the deep.

KJV

24. These see the works of the LORD, and his wonders in the deep.





Dk1871

24. de saa Herrens Gerninger og hans Underværker paa Dybet.

KXII

24. De hafva förnummit Herrans verk, och hans under i hafvet;

PR1739

24. Kes Jehowa teud näggid, ja ta immeasjad süggawusses;

LT

24. tie mato Viešpaties darbus ir Jo stebuklus gelmėse.





Luther1912

24. die des HERRN Werke erfahren haben und seine Wunder im Meer,

Ostervald-Fr

24. Ceux-là ont vu les œuvres de l'Éternel, et ses merveilles dans les lieux profonds.

RV'1862

24. Ellos han visto las obras de Jehová, y sus maravillas en el mar profundo.

SVV1770

24 Die zien de werken des HEEREN, en Zijn wonderwerken in de diepte.





PL1881

24. Ci widują sprawy Paóskie, i dziwy jego na głębi.

Karoli1908Hu

24. Azok látták az Úrnak dolgait, és az ő csodáit a mélységben.

RuSV1876

24 (106:24) видят дела Господа и чудеса Его в пучине:

БКуліш

24. Вони бачать дїла Господнї і чудесні творива його в глибинї;





FI33/38

25. Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.

Biblia1776

25. Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,

CPR1642

25. Cuin hän sanoi ja paisutti suuren ilman joca allot nosti.

Osat1551

25. Quin hen sanoi/ Ja ylespaisutti swren Ilman/ ioca ne Allot ylesnosti. (Kuin hän sanoi/ ja ylöspaisutti suuren ilman/ joka ne aallot ylösnosti.)





MLV19

25 For he commands and raises the stormy wind, which lifts up the waves of it.

KJV

25. For he commandeth, and raiseth the stormy wind, which lifteth up the waves thereof.





Dk1871

25. Han bød og lod et Stormvejr rejse sig, og det opløftede dets Bølger.

KXII

25. När han sade, att ett stormväder uppkastade sig, som böljorna upplyfte.

PR1739

25. Sest temma ütles, ja satis kanget tuult tousma, ja töstis selle laened körgesse:

LT

25. Jam įsakius, audros pakyla, šiaušiasi bangos.





Luther1912

25. wenn er sprach und einen Sturmwind erregte, der die Wellen erhob,

Ostervald-Fr

25. Il parla, et fit lever un vent de tempête, qui souleva les vagues de la mer.

RV'1862

25. El dijo, y salió el viento de la tempestad, que levanta sus ondas:

SVV1770

25 Als Hij spreekt, zo doet Hij een stormwind opstaan, die haar golven omhoog verheft.





PL1881

25. Jako jedno rzecze, wnet powstanie wiatr gwałtowny, a podnoszą się nawałności morskie.

Karoli1908Hu

25. Szólott ugyanis és szélvészt [14†] támaszta, a mely felduzzasztá a habokat.

RuSV1876

25 (106:25) Он речет, – и восстанет бурный ветер и высоко поднимает волны его:

БКуліш

25. Рече він, і буйний вітер знявся, що високо підносить филї.





FI33/38

26. He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.

Biblia1776

26. Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,

CPR1642

26. Nijn he menit ylös taiwasta cohden ja menit sywyten asti että heidän sieluns ahdistuxest epäili.

Osat1551

26. Nin he ylesmenit Taiuasta codhen/ ia alasmenit Sywytehen/ Ette heiden Sielunsa Adhistoxesta epeili. (Niin he ylösmenit taiwasta kohden/ ja alasmenit sywyytehen/ että heidän sielunsa ahdistuksessa epäili.)





MLV19

26 They mountain up to the heavens, they go down again to the depths. Their soul melts away because of trouble.

KJV

26. They mount up to the heaven, they go down again to the depths: their soul is melted because of trouble.





Dk1871

26. De fore op imod Himmelen, de fore ned i Afgrundene, deres Sjæl forsa ede under Ulykken.

KXII

26. Och de foro upp åt himmelen, och foro neder i afgrunden, att deras själ förtviflade för ångest;

PR1739

26. Nemmad läksid ülles taewa pole, nemmad läksid alla merre haudadesse, et nende hing ärrasullas ses önnetusses:

LT

26. Ligi debesų jie pakyla, į gelmes vėl sminga, širdis jų tirpsta nelaimėje.





Luther1912

26. und sie gen Himmel fuhren und in den Abgrund fuhren, daß ihre Seele vor Angst verzagte,

Ostervald-Fr

26. Ils montent aux cieux; ils descendent aux abîmes; leur âme se fond d'angoisse.

RV'1862

26. Suben a los cielos, descienden a los abismos: sus almas se derriten con el mal.

SVV1770

26 Zij rijzen op naar den hemel; zij dalen neder tot in de afgronden; hun ziel versmelt van angst.





PL1881

26. Wstępują aż ku niebu, i zaś zstępują do przepaści, tak, iż się dusza ich w niebezpieczeóstwie rozpływa.

Karoli1908Hu

26. Az égig emelkedének, a fenékig sülyedének; lelkök elolvada az inségben.

RuSV1876

26 (106:26) восходят до небес, нисходят до бездны; душа их истаевает в бедствии;

БКуліш

26. Кидає ними під небо, провалює їх в безодню, в бідї душа їх млїє.





FI33/38

27. He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.

Biblia1776

27. Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;

CPR1642

27. Että he horjuit ja hoipertelit nijncuin juopunet ja ei sillen neuwo tietänet.

Osat1551

27. Ette he horiut ia hoipertelit ninquin Joopunut/ ia euet sillen ycten Neuuo tietenyet. (Että he horjuit ja hoipertelit niinkuin juopunut/ ja eiwät silleen yhtään neuwoa tietäneet.)





MLV19

27 They reel to and fro and stagger like a drunken man and are at their wits' end.

KJV

27. They reel to and fro, and stagger like a drunken man, and are at their wits' end.





Dk1871

27. De dreves omkring og ravede som den drukne, og al deres Visdom var

KXII

27. Så att de raglade och stapplade, såsom en drucken, och visste ingen råd mer.

PR1739

27. Nende meel käis ümber, ja warusid kui üks, kes joobnud on , ja keik nende tarkus nelati ärra.

LT

27. Jie svirduliuoja ir klydinėja kaip girti, jų jėgos baigia išsekti.





Luther1912

27. daß sie taumelten und wankten wie ein Trunkener und wußten keinen Rat mehr;

Ostervald-Fr

27. Ils tournoient et chancellent comme un homme ivre; toute leur sagesse leur manque.

RV'1862

27. Tiemblan, y titubean como borrachos; y toda su ciencia es perdida.

SVV1770

27 Zij dansen en waggelen als een dronken man, en al hun wijsheid wordt verslonden.





PL1881

27. Bywają miotani, a potaczają się jako pijany, a wszystka umiejętność ich niszczeje.

Karoli1908Hu

27. Szédülének és tántorgának, mint a részeg, és minden bölcsességöknek esze vész vala.

RuSV1876

27 (106:27) они кружатся и шатаются, как пьяные, и вся мудрость их исчезает.

БКуліш

27. Мотаються, хиляються, як чоловік пяний, поникла вся мудрість їх.





FI33/38

28. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.

Biblia1776

28. Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.

CPR1642

28. Ja he huusit HERra heidän tuskisans ja hän autti heitä heidän hädistäns.

Osat1551

28. Ja he hwsit HERRAN tyge heiden Tuskissans/ ia hen autti heite hädhistens. (Ja he huusit HERRAN tykö heidän tuskissansa/ ja hän autti heitä hädistänsä.)





MLV19

28 Then they cry to Jehovah in their trouble and he brings them out of their distresses.

KJV

28. Then they cry unto the LORD in their trouble, and he bringeth them out of their distresses.





Dk1871

28. Og de raabte til Herren, da de vare i Angest, og han udførte dem af deres Trængsler.

KXII

28. Och de ropade till Herran i sine nöd, och han förde dem utu deras ångest;

PR1739

28. Ja nemmad kissendasid Jehowa pole, kui neil kitsas kä, ja ta satis neid nende ahhastusse seest wälja;

LT

28. Varge jie Viešpaties šaukiasi, Jis iš sielvartų juos išvaduoja.





Luther1912

28. die zum HERRN schrieen in ihrer Not, und er führte sie aus ihren Ängsten

Ostervald-Fr

28. Alors ils ont crié à l'Éternel dans leur détresse, et il les a retirés de leurs angoisses.

RV'1862

28. Y claman a Jehová en su angustia; y escápalos de sus aflicciones.

SVV1770

28 Doch roepende tot den HEERE in de benauwdheid, die zij hadden, zo voerde Hij hen uit hun angsten.





PL1881

28. Gdy wołają do Pana w utrapieniu swojem, z ucisków ich wybawia ich.

Karoli1908Hu

28. De az Úrhoz [15†] kiáltának az ő szorultságukban, és sanyarúságukból kivezeté őket.

RuSV1876

28 (106:28) Но воззвали к Господу в скорби своей, и Он вывел их из бедствия их.

БКуліш

28. Тодї до Господа вони у своїй тїснотї взивають, і він виводить їх з біди їх.





FI33/38

29. Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.

Biblia1776

29. Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.

CPR1642

29. Ja hän hillidzi cowan ilman että allot heitäns asetit.

Osat1551

29. Ja hen hilitzi sen couanilman/ Ette ne Allot heitens asetit. (Ja hän hillitsi sen kowan ilman/ että ne aallot heitänsä asetit.)





MLV19

29 He makes the storm a calm, so that the waves of it are still.

KJV

29. He maketh the storm a calm, so that the waves thereof are still.





Dk1871

29. Han lod Stormen stille af, og Bølgerne lagde sig.

KXII

29. Och stillte stormen, att böljorna saktade sig.

PR1739

29. Ta satis se kange tuult waikseks ilmaks, nenda et nende laened soiko jäid.

LT

29. Jis nutildo audrą, nuramina bangas.





Luther1912

29. und stillte das Ungewitter, daß die Wellen sich legten

Ostervald-Fr

29. Il arrête la tempête, la changeant en calme, et les ondes se taisent.

RV'1862

29. Hace parar la tempestad en silencio; y callan sus ondas.

SVV1770

29 Hij doet den storm stilstaan, zodat hun golven stilzwijgen.





PL1881

29. Obraca burzę w ciszę, tak, że umilkną nawałności ich.

Karoli1908Hu

29. Megállítá a szélvészt, hogy csillapodjék, és [16†] megcsendesedtek a habok.

RuSV1876

29 (106:29) Он превращает бурю в тишину, и волны умолкают.

БКуліш

29. Він переміняє хуртовину на тишину, і филї втихомирились.





FI33/38

30. He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.

Biblia1776

30. Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.

CPR1642

30. Ja he tulit iloisexi että tyweni ja hän wei heitä satamaan heidän mielens jälken.

Osat1551

30. Ja he tulit iloisaxi/ Ette se tyueni/ ia hen wei heite Satamahan/ heiden mielens ielkin. (Ja he tulit iloiseksi/ että se tyweni/ ja hän wei heitä satamaan/ heidän mielensä jälkeen.)





MLV19

30 Then they are glad because they are quiet, so he brings them to their desired haven.

KJV

30. Then are they glad because they be quiet; so he bringeth them unto their desired haven.





Dk1871

30. Da bleve de glade, at disse vare blevne stille; og han førte dem i Havn efter deres Begæring.

KXII

30. Och de vordo glade, att det stilla vardt; och han förde dem till lands efter deras önska.

PR1739

30. Siis römustasid nemmad, et laened soiko sanud, ja et ta neid saatnud siñna saddamasse, kuhho nemmad tahtsid.

LT

30. Tada jie džiaugiasi nurimusia jūra. Jis nuveda juos į geidžiamą uostą.





Luther1912

30. und sie froh wurden, daß es still geworden war und er sie zu Lande brachte nach ihrem Wunsch:

Ostervald-Fr

30. Ils se réjouissent de ce qu'elles sont calmées; et il les conduit au port qu'ils désiraient.

RV'1862

30. Y alégranse, porque se reposaron; y guíalos al puerto que quieren.

SVV1770

30 Dan zijn zij verblijd, omdat zij gestild zijn, en dat Hij hen tot de haven hunner begeerte geleid heeft.





PL1881

30. I weselą się, że ucichło; a tak przywodzi ich do portu pożądanego.

Karoli1908Hu

30. És örülének, hogy lecsillapodtak vala, és vezérlé őket az ő kivánságuknak partjára.

RuSV1876

30 (106:30) И веселятся, что они утихли, и Он приводит их к желаемой пристани.

БКуліш

30. І вони радїють, що стає тихо, і до бажаної пристанї він їх приводить.





FI33/38

31. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

Biblia1776

31. Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.

CPR1642

31. Kijttäkän he sijs HERra hänen laupiudens edest ja hänen ihmeittens tähden jotca hän ihmisten lasten cohtan teke.

Osat1551

31. Kijtteken he sis HERRA henen Laupiudhens edest/ ia henen Ihmeitens teden/ iotca hen Inhimisten Lasten cochtan teke. (Kiittäkään he siis HERRAA hänen laupeutensa edestä/ ja hänen ihmeittensä tähden/ jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.)





MLV19

31 O that men would praise Jehovah (for) his loving kindness and (for) his wonderful works to the sons of men!

KJV

31. Oh that men would praise the LORD for his goodness, and for his wonderful works to the children of men!





Dk1871

31. Lad dem takke Herren for hans Miskundhed og for alle hans underfulde Gerninger imod Menneskens Børn i Folkets Forsamling og prise ham der, hvor de gamle sidde.

KXII

31. De skola tacka Herranom för hans godhet, och för hans under, som han med menniskors barn gör;

PR1739

31. Tännago nemmad Jehowat ta heldusse pärrast , ja ta immeasjade pärrast innimeste laste ees.

LT

31. Tegiria jie Viešpatį už Jo gerumą, už Jo stebuklus žmonių vaikams.





Luther1912

31. die sollen dem HERRN danken für seine Güte und für seine Wunder, die er an den Menschenkindern tut,

Ostervald-Fr

31. Qu'ils célèbrent la bonté de l'Éternel, et ses merveilles envers les fils des hommes!

RV'1862

31. Alaben pues ellos la misericordia de Jehová, y sus maravillas con los hijos de los hombres.

SVV1770

31 Laat hen voor den HEERE Zijn goedertierenheid loven, en Zijn wonderwerken voor de kinderen der mensen;





PL1881

31. Niechajże wysławiają przed Panem miłosierdzie jego, a dziwne sprawy jego przed synami ludzkimi.

Karoli1908Hu

31. Adjanak hálát az Úrnak az ő kegyelméért, és az emberek fiai iránt való csodadolgaiért!

RuSV1876

31 (106:31) Да славят Господа за милость Его и за чудные дела Его для сынов человеческих!

БКуліш

31. Нехай прославляють Господа за милість його і за чудеса його для синів людських,





FI33/38

32. Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.

Biblia1776

32. Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,

CPR1642

32. Ja ylistäkän händä Canssain seuracunnisa ja kijttäkän händä wanhimbain seas.

Osat1551

32. Ja ylisteken hende Canssain Seurakunnissa/ ia kijtteken hende ninen Wanhimmaidhen seas. (Ja ylistäkään häntä kansain seurakunnissa/ ja kiittäkään häntä niiden wanhimmaiden seassa.)





MLV19

32 Let them also exalt him in the assembly of the people and praise him in the seat of the elders.

KJV

32. Let them exalt him also in the congregation of the people, and praise him in the assembly of the elders.





Dk1871

32. Han gjorde Floder til en Ørk og Kildegrund til tørre Steder;

KXII

32. Och prisa honom i församlingene, och inför de äldsta lofva honom;

PR1739

32. Ja nemmad töstko tedda sureks rahwa koggodusses, ja kiitko nemmad tedda seäl , kus wannemad istuwad.

LT

32. Jie teaukština Jį tautos susirinkime, tegiria Jį vyresniųjų taryboje.





Luther1912

32. und ihn bei der Gemeinde preisen und bei den Alten rühmen.

Ostervald-Fr

32. Qu'ils l'exaltent dans l'assemblée du peuple; qu'ils le louent dans le conseil des anciens!

RV'1862

32. Y ensálcenle en congregación de pueblo; y en consistorio de ancianos le loen.

SVV1770

32 En Hem verhogen in de gemeente des volks, en in het gestoelte der oudsten Hem roemen.





PL1881

32. Niech go wywyższają w zgromadzeniu ludu, a w radzie starców niechaj go chwalą.

Karoli1908Hu

32. És magasztalják fel őt a népnek gyülekezetében, és dicsérjék őt a vének ülésében!

RuSV1876

32 (106:32) Да превозносят Его в собрании народном и да славят Его в сонме старейшин!

БКуліш

32. І возносять його в зборі людей, і в радї старших хвалять його!





FI33/38

33. Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,

Biblia1776

33. Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,

CPR1642

33. JOiden ojat cuiwit lähtet wuotamasta lackaisit.

Osat1551

33. NE/ ioinenga Oiat poisquiuetuit/ Wesilectet wotamast lackasit. (Ne/ joidenka ojat poiskuiwetuit/ Wesilähteet wuotamasta lakkasit.)





MLV19

33 He turns rivers into a wilderness and water springs into a thirsty ground,

KJV

33. He turneth rivers into a wilderness, and the watersprings into dry ground;





Dk1871

33. et frugtbart Land til Saltland for deres Ondskabs Skyld, som boede deri.

KXII

33. De, hvilkas bäcker förtorkades, och vattukällor vände igen flyta;

PR1739

33. Jöed teggi temma körweks, ja weehallikad kuiwaks maaks ;

LT

33. Upes Jis dykuma paverčia, vandens šaltinius­sausa žeme,





Luther1912

33. Er machte Bäche trocken und ließ Wasserquellen versiegen,

Ostervald-Fr

33. Il change les fleuves en désert, et les sources d'eaux en un sol aride;

RV'1862

33. Vuelve los ríos en desierto; y los manaderos de las aguas en sed:

SVV1770

33 Hij stelt de rivieren tot een woestijn, en watertochten tot dorstig land.





PL1881

33. Obraca rzeki w pustynię, a potoki wód w suszę;

Karoli1908Hu

33. Folyóvizeket tett vala pusztává, és vízforrásokat szárazzá;

RuSV1876

33 (106:33) Он превращает реки в пустыню и источники вод – в сушу,

БКуліш

33. Він обертає ріки в пустиню, і жерела водні в суходіл,





FI33/38

34. hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.

Biblia1776

34. Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.

CPR1642

34. Ettei hedelmällinen maa mitän candanut heidän pahudens tähden jotca sijnä asuit.

Osat1551

34. Ette yxi hedhelmelinen Maa ei miteken candanut/ heiden Pahudhens teden/ iotca sijne asuit. (Että yksi hedelmällinen maa ei mitäkään kantanut/ heidän pahuutensa tähden/ jotka siinä asuit.)





MLV19

34 a fruitful land into a salt desert, for the wickedness of those who dwell in it.

KJV

34. A fruitful land into barrenness, for the wickedness of them that dwell therein.





Dk1871

34. Han gjorde Ørken til en vandrig Sø og tørt Land til Kilderund.

KXII

34. Så att ett fruktsamt land intet bar, för deras ondskos skull, som deruti bodde.

PR1739

34. Wilja maad teggi tem̃a pahhaks nöm̃e-maaks nende kurjusse pärrast, kes seäl ellawad.

LT

34. derlingą žemę paverčia druskynais dėl nedorybių žmonių, kurie joje gyvena.





Luther1912

34. daß ein fruchtbar Land zur Salzwüste wurde um der Bosheit willen derer, die darin wohnten.

Ostervald-Fr

34. La terre fertile en lande salée, à cause de la méchanceté de ses habitants.

RV'1862

34. La tierra fructífera en salados; por la maldad de los que la habitan.

SVV1770

34 Het vruchtbaar land tot zouten grond, om de boosheid dergenen, die daarin wonen.





PL1881

34. Ziemię urodzajną obraca w niepłodną dla złości tych, którzy w niej mieszkają.

Karoli1908Hu

34. Gyümölcstermő földet meddő földdé, a rajta lakó népnek [17†] gonoszsága miatt.

RuSV1876

34 (106:34) землю плодородную – в солончатую, за нечестие живущих на ней.

БКуліш

34. Плодовиту землю - в соляний степ, за злобу живущих там.





FI33/38

35. Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.

Biblia1776

35. Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,

CPR1642

35. Ja se cuin cuiwa oli sen hän taas wetisexi teki ja cuiwan maan wesilähteixi.

Osat1551

35. Ja se quin Quiua oli/ sen hen taas Wetisexi teki/ Ja quiuan Maa wesilecteixi. (Ja se kuin kuiwa oli/ sen hän taas wetiseksi teki/ ja kuiwan maan wesilähteiksi.)





MLV19

35 He turns a wilderness into a pool of water and a dry land into water springs.

KJV

35. He turneth the wilderness into a standing water, and dry ground into watersprings.





Dk1871

35. Og han lod de hungrige bo der, og de grundede en Stad, som de kunde bo udi.

KXII

35. Och det som torrt var gjorde han vatturikt, och på torra landena vattukällor;

PR1739

35. Ta teggi körwe järweks, ja pouast maad hallikaks.

LT

35. Jis dykumą ežeru paverčia ir sausą žemę­vandens šaltiniais.





Luther1912

35. Er machte das Trockene wiederum wasserreich und im dürren Lande Wasserquellen

Ostervald-Fr

35. Il change le désert en étang, et la terre aride en sources d'eaux.

RV'1862

35. Vuelve el desierto en estanques de aguas, y la tierra seca en manaderos de aguas:

SVV1770

35 Hij stelt de woestijn tot een waterpoel, en het dorre land tot watertochten.





PL1881

35. Pustynie obraca w jeziora, a ziemię suchą w strumienie wód.

Karoli1908Hu

35. Pusztaságot tett vala álló tavakká, és kiaszott földet vízforrásokká.

RuSV1876

35 (106:35) Он превращает пустыню в озеро, и землю иссохшую – в источники вод;

БКуліш

35. Він обертає й пустиню в озера водисті, і суходіл в жерела водні;





FI33/38

36. Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.

Biblia1776

36. Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,

CPR1642

36. Ja asetti sinne isowaiset walmistaman sijhen Caupungita josa he asuisit.

Osat1551

36. Ja ne Isouaiset hen sinne asetti/ Ette he sihen Caupungin walmistaisit/ cussa he asuisit. (Ja ne isoawaiset hän sinne asetti/ että he siihen kaupunkiin walmistaisit/ kussa he asuit.)





MLV19

36 And there he makes the hungry to dwell, that they may prepare a city of habitation,

KJV

36. And there he maketh the hungry to dwell, that they may prepare a city for habitation;





Dk1871

36. Og de besaade Agre og plantede Vingaarde, og disse bare Frugt til Indtægt:

KXII

36. Och satte dit de hungroga, att de beredde en stad, der de bo kunde;

PR1739

36. Ja ta panni siñna ellama näljatsed, et nem̃ad liñna piddid walmistama ello-assemeks.

LT

36. Jis alkanuosius apgyvendina ten, kad jie įkurtų gyvenamą miestą.





Luther1912

36. und hat die Hungrigen dahingesetzt, daß sie eine Stadt zurichten, da sie wohnen konnten,

Ostervald-Fr

36. Il y fait habiter ceux qui étaient affamés; et ils fondent une ville pour l'habiter.

RV'1862

36. Y aposenta allí hambrientos; y aderezan allí ciudad de población:

SVV1770

36 En Hij doet de hongerigen aldaar wonen, en zij stichten een stad ter woning;





PL1881

36. I osadza w nich głodnych, aby zakładali miasta ku mieszkaniu;

Karoli1908Hu

36. És telepített oda éhezőket, hogy lakó-városokat építsenek.

RuSV1876

36 (106:36) и поселяет там алчущих, и они строят город для обитания;

БКуліш

36. І поселяє там голодних, і закладають оселю.





FI33/38

37. Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.

Biblia1776

37. Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.

CPR1642

37. Ja pellot kylwäisit ja wijnapuita istutaisit ja wuosittain hedelmän saisit.

Osat1551

37. Ja Pellot kylueisit/ ia Winatarhoia istutaisit/ Ja woosittain Hedhelmen saisit. (Ja pellot kylwäisit/ ja wiinatarhoja istuttaisit/ ja wuosittaisen hedelmän saisit.)





MLV19

37 and sow fields and plant vineyards and get fruits of increase.

KJV

37. And sow the fields, and plant vineyards, which may yield fruits of increase.





Dk1871

37. Og han velsignede dem, og de bleve saare formerede, og han formindskede ikke deres Kvæg.

KXII

37. Och så åkrar, och vingårdar plantera måtte, och årliga frukt få.

PR1739

37. Ja nemmad külwasid pöllusid, ja istutasid winamäggede peäle puid , ja nemmad pannid wilja kokko.

LT

37. Jie apsėja laukus, pasodina vynuogynus, kurie atneša derlių.





Luther1912

37. und Äcker besäen und Weinberge pflanzen möchten und die jährlichen Früchte gewönnen.

Ostervald-Fr

37. Ils ensemencent des champs et plantent des vignes, qui rendent du fruit tous les ans.

RV'1862

37. Y siembran campos, y plantan viñas; y hacen fruto de renta:

SVV1770

37 En bezaaien akkers, en planten wijngaarden, die inkomende vrucht voortbrengen.





PL1881

37. Którzy posiewają pole, a sadzą winnice, i zgromadzają sobie pożytek z urodzaju.

Karoli1908Hu

37. És mezőket vetének be és szőlőket plántálának, hogy [18†] hasznos gyümölcsöt szerezzenek.

RuSV1876

37 (106:37) засевают поля, насаждают виноградники, которые приносят им обильные плоды.

БКуліш

37. Засївають поля, насаджують виноградники, котрі видають овочі і плоди.





FI33/38

38. Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.

Biblia1776

38. Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;

CPR1642

38. Ja hän siunais heitä enändämän sangen heitäns ja andoi heille paljo carja.

Osat1551

38. Ja hen siugnasi heite/ Ette he sangen heitens enäneisit/ ia heille palio Caria annoi. (Ja hän siunasi heitä/ että he sangen heitäns enentäisit/ ja heille paljon karjaa antoi.)





MLV19

38 He also graces them, so that they are multiplied greatly and he does not allow their cattle to decrease.

KJV

38. He blesseth them also, so that they are multiplied greatly; and suffereth not their cattle to decrease.





Dk1871

38. Derefter bleve saare formerede, og han formindskede ikke deres Kvæg.

KXII

38. Och han dem välsignade, så att de sig svårliga förökade, och dem mycken boskap gaf;

PR1739

38. Ja temma öñistas neid, et neid sai wägga paljo, ja nende lojuksid ei wähhendand temma mitte.

LT

38. Jis palaimina juos, ir jų labai padaugėja, jų galvijams neleidžia mažėti.





Luther1912

38. Und er segnete sie, daß sie sich sehr mehrten, und gab ihnen viel Vieh.

Ostervald-Fr

38. Il les bénit, et ils se multiplient extrêmement; il ne laisse point diminuer leur bétail.

RV'1862

38. Y bendícelos, y se multiplican en gran manera: y no disminuye sus bestias.

SVV1770

38 En Hij zegent hen, zodat zij zeer vermenigvuldigen, en hun vee vermindert Hij niet.





PL1881

38. Takci im on błogosławi, że się bardzo rozmnażają, a dobytku ich nie umniejsza.

Karoli1908Hu

38. És megáldá őket és igen megszaporodának, [19†] és barmaikat sem kevesbítette meg.

RuSV1876

38 (106:38) Он благословляет их, и они весьма размножаются, и скота их не умаляет.

БКуліш

38. Він благословить їх, і вони вельми розмножуються; і скота дає їм не мало.





FI33/38

39. Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,

Biblia1776

39. Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,

CPR1642

39. JOtca alaspainetut ja sortut olit pahoilda jotca heitä waatinet ja waiwannet olit.

Osat1551

39. NE quin alaspainetut ia heicotetut olit nijlde Pahoilda/ Jotca heite waatinuet ia waiuanuet olit. (Ne kuin alaspainetut ja heikotetetut olit niiltä pahoilta/ jotka heitä waatineet ja waiwanneet olit.)





MLV19

39 Again, they are diminished and bowed down through oppression, trouble and sorrow.

KJV

39. Again, they are minished and brought low through oppression, affliction, and sorrow.





Dk1871

39. Derefter bleve de formindskede og Nedbøjede af Trængsel, Ulykke og Bedøvelse.

KXII

39. De der nedertryckte och försvagade voro af de onda, som dem tvungit och trängt hade.

PR1739

39. Agga kui neid wähhendakse, et nemmad peawad mahhakummardama kurjade ahhastamisse ja murre pärrast;

LT

39. Kai jų sumažėja ir jie pažeminami priespauda, nelaimėmis ir širdgėla,





Luther1912

39. Sie waren niedergedrückt und geschwächt von dem Bösen, das sie gezwungen und gedrungen hatte.

Ostervald-Fr

39. Puis, ils sont amoindris et humiliés par l'oppression, le malheur et la souffrance.

RV'1862

39. Y después son menoscabados, y abatidos de tiranía, de males, y de congojas.

SVV1770

39 Daarna verminderen zij, en komen ten onder, door verdrukking, kwaad en droefenis.





PL1881

39. Ale podczas umniejszeni i poniżeni bywają okrucieóstwem, nędzą, i utrapieniem;

Karoli1908Hu

39. De megkevesedtek és meggörnyedtek vala ínség, nyomorúság és keserűség miatt.

RuSV1876

39 (106:39) Уменьшились они и упали от угнетения, бедствия и скорби, –

БКуліш

39. Часами стає їх меньше, і вони хиляються від неволї, горя і нещастя.





FI33/38

40. niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,

Biblia1776

40. Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.

CPR1642

40. Cosca ylöncadze päämiesten päälle wuodatettu oli ja caicki maa exyxis ja autiana oli.

Osat1551

40. Coska ylencatzotus Pämiesten päle vloswodhatettu oli/ Ja caiki maa exysis ia autiana seisoi. (Koska ylenkatsotus päämiesten päälle uloswuodatettu oli/ Ja kaikki maa eksyksissä ja autiona seisoi.)





MLV19

40 He pours contempt upon rulers and makes them to wander in the waste, where there is no way.

KJV

40. He poureth contempt upon princes, and causeth them to wander in the wilderness, where there is no way.





Dk1871

40. Han udøser Foragt over Fyrster og lader dem fare vild i den vejløse Ørk.

KXII

40. Då föraktelse uppå Förstarna utgjuten var, så att i hela landena stod bistert och ödeliga till.

PR1739

40. Siis wallab ta laitmist würstide peäle, ja sadab neid eksima tühja male, kus ep olle teed.

LT

40. Jis paniekina kunigaikščius ir klaidina juos dykumoje be kelio,





Luther1912

40. Er schüttete Verachtung auf die Fürsten und ließ sie irren in der Wüste, da kein Weg ist,

Ostervald-Fr

40. Il répand le mépris sur les grands, et les fait errer dans un désert sans chemin.

RV'1862

40. El derrama menosprecio sobre los príncipes: y les hace andar errantes, vagabundos, sin camino.

SVV1770

40 Hij stort verachting uit over de prinsen, en doet hen dwalen in het woeste, waar geen weg is.





PL1881

40. Gdy wylewa wzgardę na książąt, dopuszczając, aby błądzili po puszczy bezdrożnej.

Karoli1908Hu

40. Gyalázatot zúdított [20†] a fejedelmekre, és bujdostatta őket út nélkül való kietlenben.

RuSV1876

40 (106:40) он изливает бесчестие на князей и оставляет их блуждать в пустыне, где нет путей.

БКуліш

40. Він кидає сором на князїв, і велить їм блукати в безлюддї і в безвіддї;





FI33/38

41. hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.

Biblia1776

41. Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.

CPR1642

41. Ja hän warjeli köyhä radollisudesta ja enänsi hänen sucuns nijncuin lauman.

Osat1551

41. Ja hen site Kieuhe warieli Radholisudhesta/ Ja henen Sughunsa enensi/ Ninquin Lammasten Lauman. (Ja hän sitä köyhää warjeli raadollisuudesta/ ja hänen sukunsa enensi/ niinkuin lammasten lauman.)





MLV19

41 Yet he sets a needy man on high from affliction and makes him families like a flock.

KJV

41. Yet setteth he the poor on high from affliction, and maketh him families like a flock.





Dk1871

41. Men han ophøjede en fattig af Elendighed og satte Slægterne som Hjorde.

KXII

41. Och han den fattiga beskyddade för uselhet, och hans slägte förmerade, såsom en fårahjord.

PR1739

41. Agga ta üllendab waest willetsusse seest, ja panneb temma sugguwössa siggima kui puddolojuksed.

LT

41. bet Jis pakelia vargšą iš nelaimės, padaro gausią kaip bandą jo giminę.





Luther1912

41. und schützte den Armen vor Elend und mehrte sein Geschlecht wie eine Herde.

Ostervald-Fr

41. Mais il relève le pauvre de l'affliction, et rend les familles nombreuses comme des troupeaux.

RV'1862

41. Y levanta al pobre de la probeza; y vuelve las familias como ovejas.

SVV1770

41 Maar Hij brengt den nooddruftige uit de verdrukking in een hoog vertrek, en maakt de huisgezinnen als kudden.





PL1881

41. Onci nędznego z utrapienia podnosi, i rozmnaża rodzinę jego jako trzodę.

Karoli1908Hu

41. De felemelé a [21†] nyomorultat az ínségből, és hasonlóvá tette a nemzetségeket a juhnyájhoz.

RuSV1876

41 (106:41) Бедного же извлекает из бедствия и умножает род его, как стада овец.

БКуліш

41. Бідного він з нужди видвигає, і роди його, як стадо, розмножує.





FI33/38

42. Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.

Biblia1776

42. Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.

CPR1642

42. Näitä wanhurscat näkewät ja iloidzewat ja jocainen paha suu pitä tukittaman.

Osat1551

42. Neite ne Wanhurskat pite näkemen/ ia iloitzeman/ Ja iocaitzen Pahudhen Swn pite tukittaman. (Näitä ne wanhurskaat pitää näkemän/ ja iloitseman/ ja jokaisen pahuuden suun pitää tukittaman.)





MLV19

42 The upright will see it and be glad. And all unrighteousness will stop her mouth.

KJV

42. The righteous shall see it, and rejoice: and all iniquity shall stop her mouth.





Dk1871

42. De oprigtige skulle se det og glæde sig men al Uretfærdighed har lukket sin Mund til.

KXII

42. Detta skola de fromme se, och glädja sig; och alla ondsko skall munnen tillstoppad varda.

PR1739

42. Öiglased näwad sedda , ja sawad röömsaks, ja igga pörane meel peab om̃a suud kiñipiddama.

LT

42. Teisieji tai matys ir džiaugsis, o nedorybė užčiaups savo burną.





Luther1912

42. Solches werden die Frommen sehen und sich freuen; und aller Bosheit wird das Maul gestopft werden.

Ostervald-Fr

42. Les hommes droits le voient et s'en réjouissent; mais tous les injustes ont la bouche fermée.

RV'1862

42. Vean los rectos, y alégrense; y toda maldad cierre su boca.

SVV1770

42 De oprechten zien het, en zijn verblijd, maar alle ongerechtigheid stopt haar mond.





PL1881

42. To widząc uprzejmi rozweselą się, a wszelka nieprawość zatka usta swe.

Karoli1908Hu

42. Látják az igazak [22†] és örvendeznek, és minden gonoszság megtartóztatja [23†] az ő száját.

RuSV1876

42 (106:42) Праведники видят сие и радуются, а всякое нечестие заграждает уста свои.

БКуліш

42. Щирі серцем побачать се і звеселяться, і всяка несправедливість зацїпить уста свої.





FI33/38

43. Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.

Biblia1776

43. Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.

CPR1642

43. Cuca on taitawa ja näitä kätke ? nijn he astaidzewat cuinga monet hywät tegot HERra osotta.

Osat1551

43. Cuca on Wijsas/ ia neite ketkepi? Nin he astaitzeuat/ quinga monet Hyuet Teghot HERRA osottapi? (Kuka on wiisas/ ja näitä kätkeepi? Niin he astaitsewat (ymmärtäwät)/ kuinka monet hywät teot HERRA osoittapi?)





MLV19

43 He who is wise will give heed to these things and they will consider the loving kindnesses of Jehovah.

KJV

43. Whoso is wise, and will observe these things, even they shall understand the lovingkindness of the LORD.





Dk1871

43. Hvo er viis, at han bevarer disse ring og forstaar Herrens Miskundhed!

KXII

43. Hvilken är vis och behåller detta? Så skola de märka, huru många välgerningar Herren beviser.

PR1739

43. Kes on tark, ja hoiab sedda? et nemmad Jehowa suurt heldust woiksid tähhele panna.

LT

43. Išmintingasis tai pamatys ir supras Viešpaties malonę.





Luther1912

43. Wer ist weise und behält dies? So werden sie merken, wie viel Wohltaten der HERR erzeigt.

Ostervald-Fr

43. Que celui qui est sage prenne garde à ces choses, et considère les bontés de l'Éternel.

RV'1862

43. ¿Quién es sábio, y guardará estas cosas; y entenderá las misericordias de Jehová?

SVV1770

43 Wie is wijs? Die neme deze dingen waar; en dat zij verstandelijk letten op de goedertierenheden des HEEREN.





PL1881

43. Ale któż jest tak mądry, aby to upatrywał, i wyrozumiewał wszystkie litości Paóskie?

Karoli1908Hu

43. A bölcs, az eszébe veszi ezeket, és meggondolják az Úrnak kegyelmességét! [24†]

RuSV1876

43 (106:43) Кто мудр, тот заметит сие и уразумеет милость Господа.

БКуліш

43. Хто мудрий, той замітить ті речі, і нехай зрозуміють милостї Господнї.