PSALMI 78

Israelin entisten vaiheiden varoittavia opetuksia.

1. Yxi Assaphin Opetus. (Yksi Asaphin opetus.)

1. Aasafin mietevirsi. Kuuntele, kansani, minun opetustani, kallistakaa korvanne minun suuni sanoille.

1. Asaphin opetus. Kuule, kansani, minun lakini: kallistakaat korvanne minun suuni sanoihin.

1. Assaphin opetus. CUule minun Canssan minun Lakin callistacat teidän corwan minun suuni sanoin.

2. CWle minun Canssan minun Lakini/ Callistacat teiden Coruanna minun Swni Sanain tyge. (Kuule minun kansani minun lakini/ Kallistakaat teidän korwanne minun suuni sanain tykö.)

1 Listen, O my people, to my law. Incline your* ears to the words of my mouth.

1. Maschil of Asaph. Give ear, O my people, to my law: incline your ears to the words of my mouth.

1. En Undervisning; af Asaf. Mit Folk! vend dine øren til min Lære, bøjer eders øren til min Munds Tale!

1. En undervisning Assaphs. Hör, mitt folk, min lag; böjer edor öron till mins muns tal.

1. Asawi öppetusse-laul. Pañe tähhele, mo rahwas, miño kässo-öppetust, pöörge om̃ad körwad mo su könnette pole.

1. Klausykis mano tauta mano įstatymo. Išgirsk savo ausimis mano burnos žodžius!

1. Eine Unterweisung Asaphs. Höre, mein Volk, mein Gesetz; neigt eure Ohren zu der Rede meines Mundes!

1. Maskil (cantique) d'Asaph. Écoute ma loi, ô mon peuple! Prêtez l'oreille aux paroles de ma bouche.

1. Masquil de Asaf. ESCUCHA, pueblo mío, mi ley: inclinád vuestro oido a las palabras de mi boca.

1 Een onderwijzing van Asaf. O mijn volk! neem mijn leer ter oren; neigt ulieder oor tot de redenen mijns monds.

1. Pieśó wyuczająca podana Asafowi. Słuchaj, ludu mój! zakonu mego; nakłoócież uszów swych do słów ust moich.

1. Aszáf tanítása. Figyelj én népem az én tanításomra; hajtsátok füleiteket számnak beszédeire.

1 (77:1) Учение Асафа. Внимай, народ мой, закону моему, приклоните ухо ваше к словам уст моих.

1. Наука Асафа. Слухай, народе мій, науки моєї! Прихилїть ухо ваше до слів уст моїх!

2. Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.

2. Minä avaan suuni sananlaskuun, ja vanhat tapaukset mainitsen,

2. Minä awan suuni sananlascuun ja wanhat tapauxet mainidzen.

3. Mine auaian minun Swni Sananlaskon/ ia wanhat Tapauxet mainitzen. (Minä awajan minun suuni sananlaskuun/ ja wanhat tapaukset mainitsen.)

2 I will open my mouth in parables. I will pour out dark sayings of long-ago,

2. I will open my mouth in a parable: I will utter dark sayings of old:

2. Jeg vil oplade min Mund med Ordsprog, jeg vil udgyde morke Taler fra fordums Tid,

2. Jag vill öppna min mun till ordspråk, och vill förtälja gamla hemligheter;

2. Ma tahhan omma suud lahti tehha tähhendamisse-sannadega, ma tahhan moistetussed, mis wannast, rohkeste ette sata,

2. Atversiu burną palyginimais, atskleisiu senovės laikų paslaptis.

2. Ich will meinen Mund auftun zu Sprüchen und alte Geschichten aussprechen,

2. J'ouvrirai ma bouche pour prononcer des discours sententieux; je publierai les secrets des temps anciens,

2. Abriré en parábola mi boca: hablaré enigmas del tiempo antiguo:

2 Ik zal mijn mond opendoen met spreuken; ik zal verborgenheden overvloediglijk uitstorten, van ouds her;

2. Otworzę w podobieóstwie usta moje, a będę opowiadał przypowiastki starodawne.

2. Megnyitom az én [1†] számat példabeszédre; rejtett dolgokat szólok a régi időből.

2 (77:2) Открою уста мои в притче и произнесу гадания из древности.

2. Вітворю уста до приповістї, роскажу загадки з перед віків давних;

3. Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,

3. Jotka me kuulleet olemme ja tiedämme, ja meidän isämme meille jutelleet ovat,

3. Jotca me cuullet olemma ja tiedämme ja meidän Isäm meille jutellet owat.

4. Jotca me cwlleet olema ia tiedhemme/ ia meiden Isenne meille iutelluet ouat. (Jotka me kuulleet olemme ja tiedämme/ ja meidän isämme meille jutelleet owat.)

3 which we have heard and known and our fathers have told us.

3. Which we have heard and known, and our fathers have told us.

3. dem, som vi have hørt og vide, og vore Fædre have fortalt os.

3. De vi hört hafve och vetom, och våra fäder oss förtäljt hafva;

3. Mis meie olleme kuulnud, ja mis meie teame, ja meie wannemad meile on juttustanud.

3. Ką girdėjome ir sužinojome, ką mūsų tėvai pasakojo mums,

3. die wir gehört haben und wissen und unsre Väter uns erzählt haben,

3. Que nous avons entendus et connus, et que nos pères nous ont racontés.

3. Los cuales hemos oido y entendido: que nuestros padres nos los contaron.

3 Die wij gehoord hebben en weten ze, en onze vaders ons verteld hebben.

3. Cośmy słyszeli, i poznali, i co nam ojcowie nasi opowiadali.

3. A miket hallottunk és tudunk; és a miket atyáink beszéltek [2†] nékünk,

3 (77:3) Что слышали мы и узнали, и отцы наши рассказали нам,

3. Про котрих ми чули і знаємо, і що їх розсказували нам батьки наші.

4. sitä me emme heidän lapsiltansa salaa, vaan me kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt.

4. Ettemme sitä salaisi heidän lapsiltansa, jälkeentulevaiselta sukukunnalta, julistain Herran kiitoksia, ja hänen voimaansa ja ihmeitänsä, jotka hän on tehnyt.

4 Etten me sitä salais heidän lapsildans jotca tulewat julistain HERran kijtoxita ja hänen woimans ja ihmeitäns jotca hän on tehnyt.

5. Ettei me site salaisi heiden Lapsildans/ iotca Jelkentuleuaiset ouat/ Waan iulghistaman HERRAN kijtoxet ia henen Woimans ia Ihmeens/ iotca hen tehnyt on. (Ettei me sitä salaisi heidän lapsiltansa/ jotka jälkeentulewaiset owat/ Waan julkistaman HERRAN kiitokset ja hänen woimansa ja ihmeensä/ jotka hän tehnyt on.)

4 We will not hide them from their sons, telling to the generation to come the praises of Jehovah and his strength and his wondrous works that he has done.

4. We will not hide them from their children, shewing to the generation to come the praises of the LORD, and his strength, and his wonderful works that he hath done.

4. Dette ville vi ikke dølge for deres Børn, for den Slægt, som kommer herefter, men forkynde Herrens megen Pris og hans Styrke og hans underfulde Gerninger, som han har gjort.

4. Att vi det icke fördölja skulle deras barnom, som efter komma skulle; utan förkunna Herrans lof, och hans magt och under, som han gjort hafver.

4. Meie ei tahha neid mitte nende laste eest ärrasallata: meie tahhame tullewa pölwe rahwale Jehowa teud, mis kitusse wäärt, juttustada, ja temma tuggewust ja temma immeasjad, mis ta teinud,

4. neslėpsime nuo jų vaikų, pasakosime būsimai kartai apie Viešpaties šlovę, Jo galybę ir stebuklus, kuriuos Jis padarė.

4. daß wir's nicht verhalten sollten ihren Kindern, die hernach kommen, und verkündigten den Ruhm des HERRN und seine Macht und seine Wunder, die er getan hat.

4. Nous ne les cacherons point à leurs enfants; nous raconterons à la race future les louanges de l'Éternel, et sa force, et les merveilles qu'il a faites.

4. No los encubriremos a sus hijos, contando a la generación postrera las alabanzas de Jehová: y su fortaleza, y sus maravillas, que hizo.

4 Wij zullen het niet verbergen voor hun kinderen, voor het navolgende geslacht, vertellende de loffelijkheden des HEEREN, en Zijn sterkheid, en Zijn wonderen, die Hij gedaan heeft.

4. Nie zataimy tego przed synami ich, którzy przyszłym potomkom swoim opowiadać będą chwały Paóskie, i moc jego, i cuda jego, które uczynił.

4. Nem titkoljuk el [3†] azokat az ő fiaiktól; a jövő nemzedéknek is elbeszéljük az Úr dicséretét, hatalmát és csodáit, a melyeket cselekedett.

4 (77:4) не скроем от детей их, возвещая роду грядущему славу Господа, и силу Его, и чудеса Его, которые Он сотворил.

4. Не втаїмо перед синами їх, будучим родам, звіщаючи хвалу Господа, і його потугу, і чудеса, котрі він сотворив.

5. Hän asetti todistuksen Jaakobiin, hän sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa,

5. Hän sääsi todistuksen Jakobissa, ja antoi lain Israelissa, jonka hän käski meidän isäimme opettaa lapsillensa,

5 HÄn sääsi todistuxen Jacobis ja andoi Lain Israelis jonga hän käski meidän Isäm opetta heidän lapsillens.

6. Hen ylesoiensi ydhen Todhistoxen Jacobis/ ia annoi ydhen Lain Israelis/ Jonga hen keski meiden Isillen opetta heiden Lapsillens. (Hän ylösojensi yhden todistuksen Jakobissa/ ja antoi yhden lain Israelissa/ jonka hän käski meidän isillen opettaa heidän lapsillensa.)

5 For he established a testimony in Jacob and appointed a law in Israel, which he commanded our fathers, that they should make them known to their sons,

5. For he established a testimony in Jacob, and appointed a law in Israel, which he commanded our fathers, that they should make them known to their children:

5. Saadan oprettede et Vidnesbyrd i Jakob og satte en Lov i Israel, i hv ilken han bød vore Fædre at kundgøre dem for deres Børn,

5. Han upprättade ett vittnesbörd i Jacob, och gaf en lag i Israel, den han våra fäder böd, till att lära deras barn;

5. Et temma kindlaste seädnud ühhe tunnistusse Jakobis, ja annud kässo-öppetusse Israelis, mis ta meie wañemad käskis, et nem̃ad neid omma lastele piddid teäda andma.

5. Jis davė liudijimą Jokūbe ir išleido įstatymą Izraelyje. Ką Jis įsakė mūsų tėvams, jie turi skelbti savo vaikams,

5. Er richtete ein Zeugnis auf in Jakob und gab ein Gesetz in Israel, das er unsern Vätern gebot zu lehren ihre Kinder,

5. Il établit un témoignage en Jacob; il mit en Israël une loi, qu'il ordonna à nos pères de faire connaître à leurs enfants;

5. Que levantó testimonio en Jacob, y puso ley en Israel: la cual mandó a nuestros padres, que la notificasen a sus hijos:

5 Want Hij heeft een getuigenis opgericht in Jakob, en een wet gesteld in Israel; die Hij onzen vaderen geboden heeft, dat zij ze hun kinderen zouden bekend maken;

5. Bo wzbudził świadectwo w Jakóbie, a zakon wydał w Izraelu; przykazał ojcom naszym, aby to do wiadomości podawali synom swoim,

5. Mert bizonyságot állított Jákóbban, és törvényt rendelt Izráelben; a melyek felől megparancsolta atyáinknak, [4†] hogy megtanítsák azokra fiaikat;

5 (77:5) Он постановил устав в Иакове и положил закон в Израиле, который заповедал отцам нашим возвещать детям их,

5. Він бо поставив сьвідченнє своє в Якові, і положив закон в Ізраїлї, заповідаючи батькам нашим, щоб синам своїм переказали.

6. että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.

6. Että vastatulevaiset oppisivat, ja lapset, jotka vielä syntyvät: kuin he kasvavat, että hekin myös ilmoittaisivat lapsillensa;

6 Että wastatulewaiset oppisit ja lapset jotca wielä syndywät.

7. Ette ne Jelkentuleuaiset oppisit/ ia ne Lapset/ iotca wiele syndymen pite. (Että ne jälkeentulewaiset oppisit/ ja ne lapset/ jotka wielä syntymän pitää.)

6 that the generation to come might know, even the sons who should be born, who should arise and tell to their sons,

6. That the generation to come might know them, even the children which should be born; who should arise and declare them to their children:

6. paa det den Slægt, som kom herefter, de Børn, som skulde fødes, kunde vide det, at de kunde staa op og fortælle det for deres Børn,

6. På det att efterkommanderna måtte det lära, och de barn, som ännu skulle födde varda; då de uppkommo, att de ock förkunnade det sinom barnom;

6. Et sedda piddid tundma tullewa pölwe rahwas, need lapsed, mis weel piddid sündima: kui need piddid tousma, et nemmad ka omma lastele sedda piddid juttustama,

6. kad ir būsimoji karta­ateityje gimsiantieji vaikai­žinotų ir skelbtų savo vaikams,

6. auf daß es die Nachkommen lernten und die Kinder, die noch sollten geboren werden; wenn sie aufkämen, daß sie es auch ihren Kinder verkündigten,

6. Afin que la génération suivante, les enfants à venir, la connussent, et qu'en grandissant ils la racontassent à leurs enfants;

6. Para que sepa la generación postrera: y los hijos que nacerán, que se levantarán, cuenten a sus hijos:

6 Opdat het navolgende geslacht die weten zou, de kinderen, die geboren zouden worden; en zouden opstaan, en vertellen ze hun kinderen;

6. Aby poznał wiek potomny, synowie, którzy się narodzić mieli, a oni zaś powstawszy, aby to opowiadali synom swoim;

6. Hogy megtudja azokat a jövő nemzedék, a fiak, a kik születnek; és felkeljenek és hirdessék azokat fiaiknak;

6 (77:6) чтобы знал грядущий род, дети, которые родятся, и чтобы они в свое время возвещали своим детям, –

6. Щоб знав їх рід будучий, сини, що народитись мають, щоб і вони встали і синам своїм росказали,

7. Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin.

7. Että he panisivat toivonsa Jumalaan ja ei unohtaisi Jumalan tekoja, vaan pitäisivät hänen käskynsä,

7 Cuin he caswawat että hekin myös ilmoitaisit lapsillens.

8. Quin he ylestuleuat/ Ette hekin mös sen ilmoitaisit heiden Lapsillens. (Kuin he ylöstulewat/ että hekin myös sen ilmoittaisit heidän lapsillensa.)

7 that they might set their hope in God and not forget the works of God, but keep his commandments,

7. That they might set their hope in God, and not forget the works of God, but keep his commandments:

7. og at de maatte sætte deres Haab paa Gud og ikke glemme Guds Gerninger, men bevare hans Bud;

7. Att de skulle sätta sitt hopp till Gud, och icke förgäta Guds verk, och hålla hans bud;

7. Et nemmad Jummala peäle omma lotust piddid pannema, ja ei mitte Jummala tööd ärraunnustama, waid temma kässud piddama.

7. kad jie pasitikėtų Dievu, nepamirštų Dievo darbų ir laikytųsi Jo įsakymų,

7. daß sie setzten auf Gott ihre Hoffnung und nicht vergäßen der Taten Gottes und seine Gebote hielten

7. Qu'ils missent en Dieu leur confiance, qu'ils n'oubliassent pas les œuvres de Dieu, et qu'ils gardassent ses commandements;

7. Y pondrán en Dios su confianza, y no se olvidarán de las obras de Dios: y guardarán sus mandamientos.

7 En dat zij hun hoop op God zouden stellen, en Gods daden niet vergeten, maar Zijn geboden bewaren;

7. Aby pokładali w Bogu nadzieję swoję, a nie zapominali na sprawy Boże, ale strzegli przykazaó jego;

7. Hogy Istenbe [5†] vessék reménységüket és el ne felejtkezzenek Isten dolgairól, hanem az ő parancsolatait megtartsák.

7 (77:7) возлагать надежду свою на Бога и не забывать дел Божиих, и хранить заповеди Его,

7. Щоб на Бога вповали, і про дїла Божі не забували, і заповідї його сповняли,

8. Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä, kapinoitseva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.

8. Ja ei olisi niinkuin heidän isänsä, vastahakoinen ja kankia suku, joka ei vahvistanut sydäntänsä, ja heidän henkensä ei riippunut uskollisesti Jumalassa;

8 Että he panisit toiwons Jumalaan ja ei unhodais Jumalan tecoja ja pidäisit hänen käskyns.

9. Ette he panisit Toiuonsa Jumalan päle/ Ja ei vnoctaisit Jumalan teghot/ ia henen Keskyns pidheisit. (Että he panisit toiwonsa Jumalan päälle/ ja ei unohtaisit Jumalan teot/ ja hänen käskynsä pitäisit.)

8 and might not be as their fathers: a stubborn and rebellious generation, a generation that did not set their heart aright and whose spirit was not steadfast with God.

8. And might not be as their fathers, a stubborn and rebellious generation; a generation that set not their heart aright, and whose spirit was not stedfast with God.

8. og at de ikke skulde vorde som deres Fædre, en modvillig og genstridig Slægt, en Slægt, som ikke beredte sit Hjerte, og hvis Aand ikke holdt trofast ved Gud.

8. Och icke varda, såsom deras fäder, en affällig och ohörsam art; hvilkom deras hjerta icke fast var, och deras ande höll sig icke troliga till Gud;

8. Et nem̃ad ei piddand jäma, kui nende wannemad, kangekaelseks ja wastopanniaks rahwaks, ühheks rahwaks, kes omma süddant ei olle kinnitand, ja kelle waim ep olnud ustaw Jummala wasto.

8. kad netaptų jie, kokie buvo jų tėvai, kietasprandė ir maištinga karta; karta, kurios širdis nebuvo tvirta nei dvasia ištikima Dievui.

8. und nicht würden wie ihre Väter, eine abtrünnige und ungehorsame Art, welchen ihr Herz nicht fest war und ihr Geist nicht treulich hielt an Gott,

8. Et qu'ils ne fussent pas, comme leurs pères, une génération rebelle et indocile, génération qui ne disposa point son cœur, et dont l'esprit ne fut pas fidèle à Dieu.

8. Y no serán como sus padres, generación contumaz, y rebelde: generación que no compuso su corazón, ni su espíritu fué fiel con Dios.

8 En dat zij niet zouden worden gelijk hun vaders, een wederhorig en wederspannig geslacht; een geslacht, dat zijn hart niet richtte, en welks geest niet getrouw was met God.

8. Aby się nie stali jako ojcowie ich narodem odpornym i nieposłusznym, narodem, który nie wygotował serca swego, aby był wierny Bogu duch jego.

8. Hogy ne legyenek olyanok, mint apáik: szilaj [6†] és makacs nemzedék, olyan nemzedék, a melynek szíve nem volt szilárd, és lelke sem volt hű Isten iránt.

8 (77:8) и не быть подобными отцам их, роду упорному и мятежному, неустроенному сердцем и неверному Богу духом своим.

8. І не були, як батьки їх, рід непокірний і ворохобливий, рід, що не статкував серцем, котрого дух не був вірний Богу.

9. Efraimin lapset, asestetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.

9. Niinkuin Ephraimin lapset, sota-aseilla varustetut joutsimiehet, pakenivat sodan ajalla.

9 Ja ei tulis nijncuin heidän Isäns huikendelewa ja cangia sucu joca ei wahwistanut sydändäns ja heidän hengens ei rippunut uscollisest Jumalasa.

10. Ja ei tulisit ninquin heiden Isens/ yxi kirrinen ia cangia Sucu/ ioca ei wahuistanut sydhemens/ Ja heiden Hengens eipe vskolisesta rippunut Jumalasta. (Ja ei tulisit niinkuin heidän isänsä/ yksi kirrinen ja kankea suku/ joka ei wahwistanut sydämensä/ Ja heidän henkensä eipä uskollisesti riippunut Jumalasta.)

9 The sons of Ephraim, being armed and carrying bows, turned back in the day of battle.

9. The children of Ephraim, being armed, and carrying bows, turned back in the day of battle.

9. Efraims Børn vare rustede Bueskytter, men svigtede paa Stridens Dag.

9. Såsom Ephraims barn, som väpnade voro och förde bågan, föllo af i stridstidenom.

9. Ewraimi lapsed, kes ollid ehhitud söa tarwis nendega, kes ammoga lasksid, need pöörsid selga söddimisse päwal.

9. Efraimai, ginkluoti lankais, pabėgo iš mūšio kautynių dieną.

9. wie die Kinder Ephraim, die geharnischt den Bogen führten, abfielen zur Zeit des Streits.

9. Les fils d'Éphraïm, armés et tirant de l'arc, ont tourné le dos au jour du combat.

9. Los hijos de Efraim armados, flecheros, volvieron las espaldas el día de la batalla.

9 (De kinderen van Efraim, gewapende boogschutters, keerden om ten dage des strijds.)

9. Albo jako synowie Efraimowi zbrojni, którzy, choć umieli z łuku strzelać, wszakże w dzieó wojny tył podali.

9. Efraim fiai, a fegyveres íjászok hátat fordítottak az ütközet napján;

9 (77:9) Сыны Ефремовы, вооруженные, стреляющие из луков, обратились назад в день брани:

9. Сини Ефремові, оружні сагайдачні, кинулись назад в день бою.

10. Eivät he pitäneet Jumalan liittoa, eivät tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,

10. Ei he pitäneet Jumalan liittoa, ja ei vaeltaneet hänen laissansa.

He kiusaisit Jumalata sydämisäns anoden ruoca heidän sielullens.

11. Ninquin ne * Ephraimin Lapset/ harniskoitut/ Joutzella ambuit/ poislangesit * Sodhan aialla. (Niinkuin ne Ephraimin lapset/ haarniskoidut/ jousella ampuit/ poislankesit sodan ajalla.)

10 They did not keep the covenant of God and refused to walk in his law.

10. They kept not the covenant of God, and refused to walk in his law;

10. De holdt ikke Guds Pagt og vægrede sig ved at vandre i hans Lov.

10. De höllo icke Guds förbund, och ville icke vandra i hans lag;

10. Nem̃ad ei piddand mitte Jum̃ala seädust, ja törkusid tem̃a kässo-öppetusse järrel käies.

10. Dievo sandoros jie nesilaikė ir įstatymų nepaisė.

10. Sie hielten den Bund Gottes nicht und wollten nicht in seinem Gesetz wandeln

10. Ils n'ont point gardé l'alliance de Dieu, et n'ont pas voulu marcher dans sa loi.

10. No guardaron el concierto de Dios: ni quisieron andar en su ley,

10 Zij hielden Gods verbond niet, en weigerden te wandelen in Zijn wet.

10. Bo nie przestrzegali przymierza Bożego, a według zakonu jego zbraniali się chodzić.

10. Nem őrizték meg az Isten szövetségét, és nem akartak járni az ő törvényében;

10 (77:10) они не сохранили завета Божия и отреклись ходить в законе Его;

10. Не сповнили завіту Божого, і не схотїли ходити в законї його.

11. vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.

11. Ja he unohtivat hänen tekonsa ja ihmeensä, jotka hän heille osottanut oli.

10 Nijncuin Ephraimin lapset harniscoitut joudzimiehet pakenit sodan ajalla.

12. Eipe he pitenyet Jumalan Lijtoa/ Ja euet tactonet waelta henen Laisans. (Eipä he pitäneet Jumalan liittoa/ Ja eiwät tahtoneet waeltaa hänen laissansa.)

11 And they forgot his deeds and his wondrous works that he had shown them.

11. And forgat his works, and his wonders that he had shewed them.

11. Og de glemte hans Gerninger og hans underfulde Ting, som han havde ladet dem se.

11. Och förgåto hans verk, och hans under, som han dem bevist hade.

11. Ja unnustasid temma teud ja ta immeasjad ärra, mis ta neile annud nähha.

11. Užmiršo Jo darbus bei padarytus stebuklus.

11. und vergaßen seiner Taten und seiner Wunder, die er ihnen erzeigt hatte.

11. Ils ont mis en oubli ses exploits, et ses merveilles qu'il leur avait fait voir.

11. Ántes se olvidaron de sus obras, y de sus maravillas que les había mostrado.

11 En zij vergaten Zijn daden, en Zijn wonderen, die Hij hun had doen zien.

11. Zapomnieli na sprawy jego, i na dziwne dzieła jego, które im pokazywał.

11. Sőt elfelejtkeztek az ő tetteiről, csodáiról, a melyeket mutatott nékik.

11 (77:11) забыли дела Его и чудеса, которые Он явил им.

11. Забули дїла його і чудеса його, котрі явив їм.

12. Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki Egyptin maassa, Sooanin kedolla.

12. Heidän isäinsä edessä teki hän ihmeitä, Egyptin maassa, Zoanin kedolla.

11 Ei he pitänet Jumalan lijtto ja ei waeldanet hänen Laisans.

13. Ja he vnhotit henen Teghonsa ia henen Ihmeens/ iotca hen heille osottanut oli. (Ja he unhotit hänen tekonsa ja hänen ihmeensä/ jotka hän heille osoittanut oli.)

12 He did marvelous things in the sight of their fathers, in the land of Egypt, in the field of Zoan.

12. Marvellous things did he in the sight of their fathers, in the land of Egypt, in the field of Zoan.

12. For deres Fædre havde han gjort Undere i Ægyptens Land, paa Zoans Mark.

12. För deras fäder gjorde han under, i Egypti land, på den markene Zoan.

12. Nende wannematte ees teggi temma immet Egiptusse maal Soani wäljal.

12. Jų tėvams matant, Jis darė nuostabių dalykų Egipto šalyje, Coano laukuose.

12. Vor ihren Vätern tat er Wunder in Ägyptenland, im Felde Zoan.

12. Il fit des prodiges devant leurs pères, au pays d'Égypte, aux champs de Tsoan.

12. Delante de sus padres hizo maravillas en la tierra de Egipto, en el campo de Soan.

12 Voor hun vaderen had Hij wonder gedaan, in Egypteland, in het veld van Zoan.

12. Przed ojcami ich czynił cuda w ziemi Egipskiej, na polu Soan.

12. Apáik előtt csodát mívelt [7†] Égyiptom földjén, a Czoán mezején.

12 (77:12) Он пред глазами отцов их сотворил чудеса в земле Египетской, наполе Цоан:

12. Він сотворив чудеса перед батьками їх, в землї Египецькій, на полї Зоан.

13. Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi, hän seisotti vedet roukkioksi.

13. Hän halkasi meren ja vei heitä sen lävitse, ja asetti vedet niinkuin roukkion.

12 Ja he unhotit hänen tecons ja ihmens jotca hän heille osottanut oli.

14. Heiden Iseins eteen teki hen Ihmeite Ägyptin Maasa/ sijllä Zoan kedholla. (Heidän isäinsä eteen teki hän ihmeitä Egyptin maassa/ sillä Zoan kedolla.)

13 He divided the sea and caused them to pass through. And he made the waters to stand as a heap.

13. He divided the sea, and caused them to pass through; and he made the waters to stand as an heap.

13. Han adskilte Havet og lod dem gaa igennem og optaarnede Vandet som en Dynge.

13. Han åtskiljde hafvet, och lät dem gå derigenom, och satte vattnet såsom en mur.

13. Ta löhkus merd, ja satis neid läbbiminnema, ja panni wet seisma kui ühte hunnikko.

13. Jis perskyrė jūrą ir pervedė juos, vandenys stovėjo kaip siena.

13. Er zerteilte das Meer und ließ sie hindurchgehen und stellte das Wasser wie eine Mauer.

13. Il fendit la mer et les fit passer; il dressa les eaux comme en un monceau;

13. Rompió la mar, e hízolos pasar: e hizo estar las aguas como en un montón.

13 Hij kliefde de zee, en deed er hen doorgaan; en de wateren deed Hij staan als een hoop.

13. Rozdzielił morze, i przeprowadził ich, i sprawił, że stanęły wody jako kupa.

13. Ketté [8†] választotta a tengert s átvitte őket; és felállította a vizeket fal gyanánt.

13 (77:13) разделил море, и провел их чрез него, и поставил воды стеною;

13. Він роздїлив море, і дав їм перейти, звелївши водам загатою, як ті вали, стояти.

14. Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla kaiket yöt.

14. Ja hän talutti heitä yli päivää pilvellä, yli yötä tulen valolla.

13 HEidän Isäins eteen teki hän ihmeitä Egyptin maasa Zoan kedolla.

15. Hen halcaisi Meren/ ia heite sen lepitzewei/ ia asetti sen Wedhen/ ninquin ydhen Murin. (Hän halkaisi meren/ ja heitä sen läwitse wei/ ja asetti sen weden/ niinkuin yhden muurin.)

14 He led them with a cloud in the daytime also and all the night with a light of fire.

14. In the daytime also he led them with a cloud, and all the night with a light of fire.

14. Og han ledede dem om Dagen ved Skyen og den ganske Nat ved Ildens Lys.

14. Han ledde dem om dagen med en molnsky, och om nattena med en klar eld.

14. Ja temma juhhatas neid päwa-aial pilwega ja keige se ö tulle walgega.

14. Jis vedė juos dieną debesimi, o naktį­ugnies šviesa.

14. Er leitete sie des Tages mit einer Wolke und des Nachts mit einem hellen Feuer.

14. Et il les conduisit, le jour par la nuée, et toute la nuit par la clarté du feu.

14. Y llevólos con nube de día, y toda la noche con lumbre de fuego.

14 En Hij leidde hen des daags met een wolk, en den gansen nacht met een licht des vuurs.

14. Prowadził ich w obłoku we dnie, a każdej nocy w jasnym ogniu.

14. Vezette őket nappal felhőben, és egész éjen át tűznek világosságában.

14 (77:14) и днем вел их облаком, а во всю ночь светом огня;

14. І провадив їх в день під хмарою, і цїлу ніч при сьвітлї огня.

15. Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.

15. Hän halkasi kalliot korvessa, ja juotti heitä vedellä yltäkyllä.

14 Hän halcais meren ja wei heitä sen läpidze ja asetti weden nijncuin muurin.

16. Ja hen talutti heite ylipeiue Piluelle/ ia coco ööte walkialla Tulella. (Ja hän talutti heitä ylipäiwä pilwellä/ ja koko yötä walkealla tulella.)

15 He split rocks in the wilderness and gave them to drink abundantly as out of the depths.

15. He clave the rocks in the wilderness, and gave them drink as out of the great depths.

15. Han kløvede Klipper i Ørken og gav dem at drikke som af store Dyb.

15. Han lät bergsklippona remna i öknene, och gaf dem dricka vatten tillfyllest;

15. Ta löhkus kaljud körbes, ja jotis neid otsego suurte merre-haudade seest,

15. Jis perskėlė dykumos uolą ir pagirdė juos kaip iš gelmių.

15. Er riß die Felsen in der Wüste und tränkte sie mit Wasser die Fülle

15. Il fendit les rochers au désert, et les abreuva comme à flots abondants.

15. Hendió las peñas en el desierto: y dióles a beber de abismos grandes.

15 Hij kliefde de rotsstenen in de woestijn, en drenkte hen overvloedig, als uit afgronden.

15. Rozszczepił skały na puszczy, a napoił ich, jako z przepaści wielkich.

15. Sziklákat hasított meg a pusztában, és inniok adott bőségesen, akárcsak a mélységes vizekből.

15 (77:15) рассек камень в пустыне и напоил их, как из великой бездны;

15. Пробивав скелю в пустинї, і щедро, як з глибинї, напував їх.

16. Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä.

16. Ja hän laski ojat vuotamaan kalliosta, niin että vedet siitä vuosivat niinkuin virrat.

15 Ja hän talutti heitä ylipäiwä pilwellä ja yliyötä walkialla tulella.

17. Hen halghaisi Callion Coruesa/ ia iootti heite wedhelle ninquin swres Sywydhes. (Hän halkaisi kallion korwessa/ ja juotti heitä wedellä niinkuin suuressa sywyydessä.)

16 He brought streams also out of the rock and caused waters to run down like rivers.

16. He brought streams also out of the rock, and caused waters to run down like rivers.

16. Og han lod Bække strømme frem af Klippen og lod Vand rinde ned som Floder.

16. Och lät bäcker flyta utu bergsklippone, att de flöto derut, såsom vattuströmmar.

16. Ja satis wee-soned wälja kaljust, ja panni wet jooksma kui jöed.

16. Iš uolos veržėsi srovės ir vanduo lyg upės tekėjo.

16. und ließ Bäche aus den Felsen fließen, daß sie hinabflossen wie Wasserströme.

16. De la pierre il fit sortir des ruisseaux; il fit descendre les eaux comme des rivières.

16. Y sacó de la peña corrientes, e hizo descender aguas, como ríos.

16 Want Hij bracht stromen voort uit de steenrots, en deed de wateren afdalen als rivieren.

16. Wywiódł strumienie ze skały, a uczynił, że wody ciekły jako rzeki.

16. Patakokat fakasztott a kősziklából, [9†] és folyamok módjára vizeket ömlesztett:

16 (77:16) из скалы извел потоки, и воды потекли, какреки.

16. Велїв потокам із скелї плисти, і водї річками збігати.

17. Yhä he kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.

17. Ja vielä he sittenkin syntiä tekivät häntä vastaan, ja vihoittivat korkeimman korvessa.

16 Hän halcais calliot corwesa ja juotti heitä wedellä yldäkyllä.

18. Ja hen laski Oijat wootaman sijte Calliosta/ Nin ette he sieldä vloswoosit quin wirdhat. (Ja hän laski ojat wuotamaan siitä kalliosta/ Niin että he sieltä uloswuosit kuin wirrat.)

17 Yet they went on to still sin against him, to rebel against the Most High in the desert.

17. And they sinned yet more against him by provoking the most High in the wilderness.

17. Men de bleve endnu ved med at synde imod ham, med at være genstridige imod den Højeste i Ørken.

17. Likväl syndade de ännu emot honom, och förtörnade den Högsta i öknene;

17. Siiski teggid nemmad weel ennam patto temma wasto, et nemmad kuiwas körbes se keigekörgema wasto pannid,

17. Tačiau jie dar daugiau prieš Jį nusidėjo, maištavo prieš Aukščiausiąjį dykumoje.

17. Dennoch sündigten sie weiter gegen ihn und erzürnten den Höchsten in der Wüste

17. Mais ils continuèrent à pécher contre lui, se rebellant contre le Très-Haut dans le désert.

17. Y tornaron aun a pecar contra él, enojando al Altísimo en la soledad.

17 Nog voeren zij wijders voort tegen Hem te zondigen, verbitterende den Allerhoogste in de dorre wildernis.

17. A wszakże oni przyczynili grzechów przeciwko niemu, a wzruszyli Najwyższego na puszczy do gniewu;

17. Mégis folyvást vétkeztek [10†] ellene, és haragították a Felségest a pusztában;

17 (77:17) Но они продолжали грешить пред Ним и раздражать Всевышнего впустыне:

17. Вони ж не покидали проти його грішити, і Всевишнього в пустинї гнївити.

18. He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.

18. He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, anoen ruokaa sielullensa.

17 Ja hän laski ojat wuotaman calliosta nijn että he sijtä wuodit cuin wirrat.

19. Ja wiele he sijttengi syndieteit henen wastans/ ia wihoitit sen Corkeiman sijnä Coruessa. (Ja wielä he sittenkin syntiä teitä hänen wastaansa/ ja wihoitit sen Korkeimman siinä korwessa.)

18 And they challenged God in their heart by asking food according to their desire.

18. And they tempted God in their heart by asking meat for their lust.

18. Og de fristede Gud i deres Hjerte, saa at de begærede Mad for deres Lyst.

18. Och försökte Gud, i deras hjerta, att de spis beddes till deras själar;

18. Ja kiusasid Jummalat ommas süddames, et nemmad sömist küssisid omma him̃o pärrast.

18. Jie gundė Dievą savo širdyse, reikalaudami maisto, kurio užsigeidė.

18. und versuchten Gott in ihrem Herzen, daß sie Speise forderten für ihre Seelen,

18. Ils tentèrent Dieu dans leur cœur, demandant des mets selon leur désir.

18. Y tentaron a Dios en su corazón, pidiendo comida para su alma.

18 En zij verzochten God in hun hart, begerende spijs naar hun lust.

18. I kusili Boga w sercu swem, żądając pokarmu według lubości swojej.

18. És megkísérték Istent az ő szívökben, enni valót kérvén az ő kivánságuk szerint.

18 (77:18) искушали Бога в сердце своем, требуя пищи по душе своей,

18. І скушали Бога в серцях своїх, просячи поживи для похотї своєї.

19. Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?

19. He puhuivat Jumalaa vastaan ja sanoivat: voineeko Jumala valmistaa pöydän korvessa?

18 Ja wielä he sijttengin syndiä teit händä wastan ja wihoitit corkeimman corwesa.

20. Ja he kiusasit Jumala heiden sydhemisens/ Ette he anoit Roca heiden Sieluillens. (Ja he kiusasit Jumalaa heidän sydämissänsä/ että he anoit ruokaa heidän sielullensa.)

19 Yes, they spoke against God. They said, Can God prepare a table in the wilderness?

19. Yea, they spake against God; they said, Can God furnish a table in the wilderness?

19. Og de talte imod Gud; de sagde: Mon Gud kan berede et Bord i Ørken?

19. Och talade emot Gud, och sade: Ja, skulle väl Gud kunna bereda ett bord i öknene?

19. Ja nem̃ad räkisid Jummala wasto, nemmad ütlesid: Kas Jummal woib körbes lauda walmistada roaga ?

19. Jie kalbėjo prieš Dievą ir sakė: ‘‘Argi gali Dievas paruošti mums stalą dykumoje?

19. und redeten gegen Gott und sprachen: "Ja, Gott sollte wohl können einen Tisch bereiten in der Wüste?

19. Ils parlèrent contre Dieu et dirent: Dieu pourrait-il dresser une table au désert?

19. Y hablaron contra Dios, diciendo: ¿Podrá Dios ponernos mesa en el desierto?

19 En zij spraken tegen God, zij zeiden: Zou God een tafel kunnen toerichten in de woestijn?

19. A mówili przeciwko Bogu temi słowy: Izali może Bóg zgotować stół na tej puszczy?

19. És szólának Isten ellen, mondván: Avagy tudna-é Isten asztalt teríteni a pusztában?

19 (77:19) и говорили против Бога и сказали: „может ли Бог приготовить трапезу в пустыне?"

19. І говорили вони проти Бога, кажучи: Чи може Бог приготовити стіл у пустинї?

20. Katso, hän kyllä kallioon iski, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansallensa lihaa?

20. Katso, kyllä tosin hän kallioon löi, ja vedet vuosivat, ja ojat juoksivat; mutta voineeko hän myös leipää antaa, eli kansallensa lihaa toimittaa?

19 He puhuit Jumalata wastan ja sanoit: woineco Jumala walmista pöydän corwesa ?

21. He puhuit Jumalata wastan ia sanoit/ Woineko Jumala walmista Peudhen Coruesa? (He puhuit Jumalata wastaan ja sanoit/ Woineeko Jumala walmistaa pöydän korwessa?)

20 Behold, he killed* the rock, so that waters gushed out and streams overflowed. Can he give bread also? Will he provide meat for his people?

20. Behold, he smote the rock, that the waters gushed out, and the streams overflowed; can he give bread also? can he provide flesh for his people?

20. Se, han har slaget Klippen, saa at der flød Vand, og Bækkene løb over; mon han og kan give Brød; mon han kan skaffe Kød for sit Folk?

20. Si, han hafver väl slagit bergsklippona, att vatten utflöt, och bäcker sig utgåfvo; men huru kan han gifva bröd, och skaffa sino folke kött?

20. Ennä ta on kaljo lönud, et weed jookseksid ja jöed wolasid; kas ta woib ka leiba anda? kas ta woib lihha omma rahwale walmistada?

20. Štai Jis smogė į uolą, iš jos ištekėjo vandenys ir pasipylė upeliai. Bet argi Jis gali duoti duonos ir mėsos savo tautai?’‘

20. Siehe, er hat wohl den Felsen geschlagen, daß Wasser flossen und Bäche sich ergossen; aber wie kann er Brot geben und seinem Volke Fleisch verschaffen?"

20. Voici, il a frappé la roche, et des eaux ont coulé, et des torrents se sont répandus: pourra-t-il bien donner du pain, préparer de la chair à son peuple?

20. He aquí, ha herido la peña, y corrieron aguas, y arroyos salieron ondeando: ¿podrá también dar pan? ¿aparejará carne a su pueblo?

20 Ziet, Hij heeft den rotssteen geslagen, dat er wateren uitvloeiden, en beken overvloediglijk uitbraken, zou Hij ook brood kunnen geven? Zou Hij Zijn volke vlees toebereiden?

20. Oto uderzył w skałę, a wypłynęły wody, i rzeki wezbrały; izali też będzie mógł dać chleb? Izali nagotuje mięsa ludowi swemu?

20. Ímé, megcsapta a kősziklát [11†] és víz ömlött és patakok özönlöttek; de vajjon tud-é kenyeret is adni? avagy készíthet-é húst az ő népének?

20 (77:20) Вот, Он ударил в камень, и потекли воды, и полились ручьи. „Может ли Он дать и хлеб, может ли приготовлять мясо народу Своему?"

20. Бач, скелю пробив він, і бризнула вода, і заклекотїли потоки; чи зможе він дати хлїба? Або чи дасть мяса народові свому?

21. Sentähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui; ja tuli syttyi Jaakobissa, ja Israelia vastaan nousi viha,

21. Kuin Herra sen kuuli, vihastui hän: ja tuli sytytettiin Jakobissa, ja julmuus tuli Israelin päälle,

20 Cadzo kyllä tosin hän callioon löi ja wedet wuosit ja ojat juoxit.

22. Catzo/ kylle hen tosin Callion löi/ ia wedhet vloswosit ia Oiat vlosioxit. (Katso/ kyllä hän tosin kallion löi/ ja wedet uloswuosit ja ojat ulosjuoksit.)

21 Therefore Jehovah heard and was angry. And a fire was kindled against Jacob and anger also went up against Israel,

21. Therefore the LORD heard this, and was wroth: so a fire was kindled against Jacob, and anger also came up against Israel;

21. Derfor, da Herren hørte det, blev han fortørnet; og en Ild optændtes imod Jakob, og en Vrede opkom imod Israel,

21. Då nu Herren det hörde, vardt han upptänd; och eld gick upp i Jacob, och vrede kom öfver Israel;

21. Sepärrast kulis Jehowa, ja sai wägga wihhaseks, ja tulli süttis pöllema Jakobis, ja wihha tulli ka Israeli peäle,

21. Išgirdęs tai, Viešpats supyko, ugnis užsidegė prieš Jokūbą, rūstybė kilo prieš Izraelį,

21. Da nun das der HERR hörte, entbrannte er, und Feuer ging an in Jakob, und Zorn kam über Israel,

21. Aussi l'Éternel l'entendit et s'indigna; un feu s'alluma contre Jacob, et la colère s'éleva contre Israël;

21. Por tanto oyó Jehová, y enojóse: y encendióse el fuego en Jacob, y el furor subió también en Israel.

21 Daarom hoorde de HEERE, en werd verbolgen; en een vuur werd ontstoken tegen Jakob, en toorn ging ook op tegen Israel;

21. Przetoż usłyszawszy to Pan, rozgniewał się, a ogieó się zapalił przeciw Jakóbowi, także i popędliwość powstała przeciw Izraelowi;

21. Meghallotta az Úr és megharagudott ezért, és tűz gyulladt fel Jákób ellen, és harag gerjedt fel Izráel ellen;

21 (77:21) Господь услышал и воспламенился гневом, и огонь возгорелся на Иакова, и гнев подвигнулся на Израиля

21. Тим то, як почув Господь, розгнївився і поломя запалало проти синів Якова, і гнїв піднявся проти Ізраїля.

22. koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen apuunsa.

22. Ettei he uskoneet Jumalan päälle, ja ei uskaltaneet hänen apuunsa.

21 Mutta cuinga hän woi myös leipä anda eli Canssallens liha saatta ?

23. Mutta quinga hen woi mös Leiuen anda/ eli henen Canssallens Liha saatta? (Mutta kuinka hän woi myös leiwän antaa/ eli hänen kansallensa lihaa saattaa?)

22 because they did not believe in God and did not trust in his salvation.

22. Because they believed not in God, and trusted not in his salvation:

22. fordi de ikke troede paa Gud og ikke forlode sig paa hans Frelse.

22. Att de icke trodde uppå Gud, och hoppades icke uppå hans hjelp.

22. Et nemmad Jummala sisse ei usknud, ja ei lootnud mitte temma abbi peäle.

22. nes jie netikėjo Dievu ir nepasitikėjo Jo išgelbėjimu.

22. daß sie nicht glaubten an Gott und hofften nicht auf seine Hilfe.

22. Parce qu'ils n'avaient pas cru en Dieu, et ne s'étaient pas confiés en son salut.

22. Porque no habían creido a Dios, ni habían confiado de su salud.

22 Omdat zij in God niet geloofden, en op Zijn heil niet vertrouwden.

22. Przeto, iż nie wierzyli Bogu, a nie mieli nadziei w zbawieniu jego.

22. Mert nem hittek Istenben, és nem bíztak az ő segedelmében,

22 (77:22) за то, что не веровали в Бога и не уповали на спасение Его.

22. Бо не вірили вони Богові, і не вповали на спасеннє його.

23. Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet;

23. Ja hän käski pilviä ylhäältä, ja avasi taivaan ovet,

22 Cuin HERra sen cuuli wihastui hän ja tuli sytytettin Jacobis ja julmuus tuli Israelin päälle.

24. Quin nyt HERRA sen cwli/ nin hen kiukustui/ ia Tuli sytytettijn Jacobis/ ia iulmaus tuli Israelin ylitze. (Kuin nyt HERRA sen kuuli/ niin hän kiukustui/ ja tuli sytytettiin Jakobissa/ ja julmaus tuli Israelin ylitse.)

23 Yet he commanded the skies above and opened the doors of heaven,

23. Though he had commanded the clouds from above, and opened the doors of heaven,

23. Og han bød Skyerne heroventil og oplod Himlenes Døre.

23. Och han böd skyarna ofvantill, och upplät himmelens dörrar;

23. Ja ta andis käsko üllematte pilwedele üllewal, ja teggi taewa uksed lahti,

23. Tačiau Jis debesims įsakė iš aukštybių, dangaus vartus atidarė.

23. Und er gebot den Wolken droben und tat auf die Türen des Himmels

23. Alors il commanda aux nuées en haut, et ouvrit les portes des cieux.

23. Y mandó a las nubes de arriba: y abrió las puertas de los cielos.

23 Daar Hij den wolken van boven gebood, en de deuren des hemels opende;

23. Choć był rozkazał obłokom z góry, i forty niebieskie otworzył.

23. És ráparancsolt a felhőkre ott fenn, és az egek ajtait megnyitotta.

23 (77:23) Он повелел облакам свыше и отверз двери неба,

23. А все ж таки повелїв він в горі хмарам, і відчинив двері небесні,

24. hän satoi heille ruuaksi mannaa, hän antoi heille taivaan viljaa.

24. Ja antoi sataa heille mannaa syödäksensä, ja antoi heille taivaan leipää.

23 Ettei he usconet Jumalan päälle ja ei uscaldanet hänen apuuns. Ja hän käski pilwille ylhäldä ja awais taiwan owet.

25. Ettei he vskoneet Jumalan päle/ ia euet vskaltanuet henen Apunsa päle. Ja hen keski piluille ylhelde/ ia auasi ne Taiuan ouet. (ettei he uskoneet Jumalan päälle/ ja eiwät uskaltaneet hänen apunsa päälle. Ja hän käski pilwille ylhäältä/ ja awasi taiwaan owet.)

24 and he rained down manna upon them to eat and gave them food from heaven.

24. And had rained down manna upon them to eat, and had given them of the corn of heaven.

24. Og han lod Man regne paa dem til at æde og gav dem Himmelkorn.

24. Och lät regna Man till dem till mats, och gaf dem himmelsbröd.

24. Ja laskis Manna nende peäle saddada roa tarwis, ja andis taewa wilja.

24. Iš dangaus Jis pabėrė maną­maistą jiems valgyti.

24. und ließ das Man auf sie regnen, zu essen, und gab ihnen Himmelsbrot.

24. Il fit pleuvoir sur eux la manne pour nourriture, et leur donna le froment des cieux.

24. E hizo llover sobre ellos maná para comer, y dióles trigo de los cielos.

24 En regende op hen het Man om te eten, en gaf hun hemels koren.

24. I spuścił im jako deszcz mannę ku pokarmowi, a pszenicę niebieską dał im.

24. És hullatott reájuk mannát [12†] eledelül, és mennyei gabonát adott nékik.

24 (77:24) и одождил на них манну в пищу, и хлеб небесный дал им.

24. І велївши, щоб падала манна на поживу їм, дав їм хлїба небесного.

25. Ihmiset söivät enkelien leipää; hän lähetti heille evästä yllin kyllin.

25. He söivät väkeväin leipää: hän lähetti heille kyllä ruokaa ravinnoksi.

24 Ja andoi sata heille Manna syödäxens ja andoi heille taiwan leipä.

26. Ja annoi sataa heille Manna södhexens/ Ja annoi heille Taiuan Leipe. (Ja antoi sataa heille mannaa syödäksensä/ ja antoi heille taiwaan leipää.)

25 Man ate the bread of the mighty. He sent them food to the full.

25. Man did eat angels' food: he sent them meat to the full.

25. Hver aad de Stærkes Brød; han sendte dem Mad til Mættelse.

25. De åto änglabröd; han sände dem mat tillfyllest.

25. Iggamees söi wäggewatte leiba, ta läkkitas neile toidust, et neil kül olli. .

25. Žmonės valgė angelų duoną; turėjo pakankamai maisto.

25. Sie aßen Engelbrot; er sandte ihnen Speise die Fülle.

25. Chacun mangea le pain des puissants; il leur envoya des vivres à souhait.

25. Pan de nobles comió el hombre: envióles comida a hartura.

25 Een iegelijk at het brood der Machtigen; Hij zond hun teerkost tot verzadiging.

25. Chleb mocarzów jadł człowiek, a zesłał im pokarmów do sytości.

25. Angyalok kenyerét ette az ember, bőséggel vetett nékik eleséget,

25 (77:25) Хлеб ангельский ел человек; послал Он им пищудо сытости.

25. Хлїбом сильних живився чоловік, страви післав їм подостатком.

26. Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen;

26. Hän antoi itätuulen puhaltaa taivaan alla, ja väkevyydellänsä kehoitti hän etelätuulen,

25 He söit Engelitten leipä hän lähetti heille kyllä ruoca rawinnoxi.

27. He söit Engeliten Leipe/ hen lehetti heille kylle Roca rauinoxexi. (He söit enkelten leipää/ hän lähetti heille kyllin ruokaa rawinnoksi.)

26 He caused the east wind to blow in the heavens and by his power he guided the south wind.

26. He caused an east wind to blow in the heaven: and by his power he brought in the south wind.

26. Han lod Østenvejr fare frem under Himmelen og førte Søndenvejr frem ved sin Styrke.

26. Han lät blåsa östanväder under himmelen, och genom sina starkhet upprörde sunnanväder;

26. Ta panni päwatousma tuult taewa al käima, ja aias om̃a tuggewussega louna tuult ülles.

26. Jis padangėje sukėlė rytų ir pietų vėją savo galia

26. Er ließ wehen den Ostwind unter dem Himmel und erregte durch seine Stärke den Südwind

26. Il fit lever le vent d'orient dans les cieux, et amena par sa force le vent du midi.

26. Movió al solano en el cielo; y trajo con su fortaleza al austro,

26 Hij dreef den oostenwind voort in den hemel, en voerde den zuidenwind aan door Zijn sterkte;

26. Obrócił wiatr ze wschodu na powietrzu, a przywiódł mocą swą wiatr z południa;

26. Megindítá a keleti szelet az egekben, és elhozá erejével a déli szelet;

26 (77:26) Он возбудил на небе восточный ветер и навел южный силою Своею

26. Післав від сходу вітра з неба, і силою своєю пригнав вітра з полудня.

27. hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;

27. Ja antoi sataa, niinkuin tomua, lihaa heille, ja lintuja niinkuin santaa meressä,

26 Hän andoi itätuulen puhalda taiwan alla ja hänen wäkewydelläns kehoitti etelätuulen.

28. Hen annoi Itetwlen puhalta Taiuan alla/ ia henen wäkewydhens cautta yleskihoitti EteleTwlen. (Hän antoi itätuulen puhaltaa taiwaan alla/ ja hänen wäkewyytensä kautta ylöskiihoitti etelätuulen.)

27 He also rained meat upon them as the dust and winged birds as the sand of the seas.

27. He rained flesh also upon them as dust, and feathered fowls like as the sand of the sea:

27. Og han lod Kød regne ned over dem som Støv og flyvende Fugle som Havets Sand.

27. Och lät kött regna uppå dem såsom stoft, och foglar såsom sanden i hafvet;

27. Ja laskis lihha neile saddada kui pörmo, ja tibadega linnud, kui liiw merre äres.

27. ir leido lyti ant jų mėsa kaip dulkėmis ir sparnuotais paukščiais kaip jūros smiltimis.

27. und ließ Fleisch auf sie regnen wie Staub und Vögel wie Sand am Meer

27. Il fit pleuvoir sur eux de la chair comme de la poussière, et des oiseaux ailés, comme le sable des mers.

27. E hizo llover sobre ellos carne, como polvo: y aves de alas como arena de la mar.

27 En regende op hen vlees als stof, en gevleugeld gevogelte als zand der zeeen;

27. I spuścił na nich mięso jako proch, i ptastwo skrzydlate jako piasek morski;

27. És hullata rájuk annyi húst, mint a por, és annyi madarat, mint a tenger fövénye.

27 (77:27) и, как пыль, одождил на них мясо и, как песок морской, птицпернатых:

27. І велїв, щоб падало мясо між них, як порошня, і птаство піряте, як пісок морський,

28. hän pudotti ne leirinsä keskeen, yltympäri asuntonsa.

28. Ja salli langeta keskelle heidän leiriänsä, joka paikassa kuin he asuivat.

27 Ja andoi sata nijncuin tomua liha heille ja linduja nijncuin sanda meresä.

29. Ja annoi sata Ninquin tomun Liha heiden pälens/ Ja Linduia ninquin Sannan Meresse. (Ja antoi sataa niinkuin tomun lihaa heidän päällensä/ ja lintuja niinkuin sannan meressä.)

28 And he let it fall in the midst of their camp all around their habitations.

28. And he let it fall in the midst of their camp, round about their habitations.

28. Og han lod dem falde midt i sin Lejr, trindt omkring sine Boliger.

28. Och lät dem falla i deras lägre, allestäds der de bodde.

28. Ja laskis neid langeda kesk nende leri nende maiade ümber.

28. Jie krito į jų stovyklą ties palapinėmis.

28. und ließ sie fallen unter ihr Lager allenthalben, da sie wohnten.

28. Il les fit tomber au milieu de leur camp, et tout autour de leurs tentes.

28. E hízolas caer en medio de su campo, al rededor de sus tiendas.

28 En deed het vallen in het midden zijns legers, rondom zijn woningen.

28. Spuścił je w pośród obozu ich, wszędy około namiotów ich.

28. És leszállítá azokat az ő táboruk közepére, az ő sátoraikhoz köröskörül.

28 (77:28) поверг их среди стана их, около жилищ их, –

28. І велїв падати серед табору їх, кругом домівок їх.

29. Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi; mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.

29. Niin he söivät ja yltäkyllä ravittiin: ja hän antoi heille heidän himonsa,

28 Ja sallei langeta keskelle heidän leiriäns jocapaicas cuin he asuit.

30. Ja salli ne langeta keskelle heiden Scantzians/ Jocapaicas quin he asuit. (Ja salli ne langeta keskelle heidän skantsiansa (leiriänsä) / jokapaikassa kuin he asuit.)

29 So they ate and were well filled and he gave them their own desire.

29. So they did eat, and were well filled: for he gave them their own desire;

29. Og de aade og bleve saare mætte; han tilførte dem det, som de havde faaet Lyst til.

29. Då åto de, och vordo för mätte; han lät dem släcka sin lusta.

29. Ja nemmad söid ja nende köht sai wägga täis, ja ta satis, mis nem̃ad iggatsesid nende kätte.

29. Jie valgė, ir visi pasisotino: patenkino Dievas jų norus.

29. Da aßen sie und wurden allzu satt; er ließ sie ihre Lust büßen.

29. Ils mangèrent et furent abondamment repus; il leur accorda ce qu'ils désiraient.

29. Y comieron, y hartáronse mucho: y cumplióles su deseo.

29 Toen aten zij, en werden zeer zat; zodat Hij hun hun lust toebracht.

29. I jedli, a nasyceni byli hojnie, i dał im, czego żądali.

29. Evének azért és igen megelégedének, és a mit kivántak, azt hozá nékik.

29 (77:29) и они ели и пресытились; и желаемое ими далим.

29. І їли до сита дуже, і доставив їм, чого забаглося.

30. Eivät olleet he vielä himoansa tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,

30. Kuin ei he vielä lakanneet himoitsemasta, ja ruoka oli vielä heidän suussansa,

29 Nijn he söit ja rawittin ja sait heidän himons.

31. Nin he söit ia tulit sangen rauitetuxi/ ia annoi sammutta heiden himonsa. (Niin he söit ja tulit sangen rawitetuksi/ ja antoi sammuttaa heidän himonsa.)

30 They were not estranged from what they desired. Their food was yet in their mouths

30. They were not estranged from their lust. But while their meat was yet in their mouths,

30. De havde ikke styret deres Lyst, deres Mad var endnu i deres Mund:

30. Då de ännu sin lusta icke släckt hade, och de ännu åto deraf,

30. Nem̃ad ei sanud weel mitte om̃ast iggatsemissest lahti, nende roog olli alles nende suus:

30. Bet jie dar nebuvo palikę savo geismų, dar valgis tebebuvo burnoje,

30. Da sie nun ihre Lust gebüßt hatten und noch davon aßen,

30. Ils n'en avaient pas perdu l'envie, les mets étaient encore dans leur bouche,

30. No habían aun quitado de sí su deseo, aun su vianda estaba en su boca,

30 Zij waren nog niet vervreemd van hun lust; hun spijs was nog in hun mond,

30. A gdy jeszcze nie wypełnili żądości swej, gdy jeszcze pokarm był w ustach ich:

30. Még fel sem hagytak a kivánságukkal; az étel még a szájukban vala:

30 (77:30) Но еще не прошла прихоть их, еще пища была в устах их,

30. Та ще не одвернулись від забаганок своїх, ще була страва їх в губах їх,

31. kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha: hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.

31. Tuli Jumalan viha heidän päällensä, ja tappoi jaloimmat heidän seastansa, ja parahimmat Israelissa hän maahan löi.

30 Cuin ei he wielä lacannet himoidzemast ja he wielä sijtte söit.

32. Quin he nyt Himonsa sammutit/ ia he wiele sijte söit. (Kuin he nyt himonsa sammutit/ ja he wielä siitä söit.)

31 when the anger of God went up against them and killed of the fattest of them and killed* down the young men of Israel.

31. The wrath of God came upon them, and slew the fattest of them, and smote down the chosen men of Israel.

31. Da opsteg Guds Vrede imod dem, og han ihjelslog noble iblandt de kraftigste af dem; og han nedslog de unge Mænd i Israel.

31. Så kom Guds vrede öfver dem; och drap de yppersta ibland dem, och nederslog de bästa i Israel.

31. Siis tulli Jummala wihha nende peäle, ja tappis neid nende rohke sömaaia jures, ja löi Israeli nored mehhed mahha.

31. kai Dievo rūstybė užgriuvo juos. Jis išžudė jų riebiausius ir Izraelio rinktinius sunaikino.

31. da kam der Zorn Gottes über sie und erwürgte die Vornehmsten unter ihnen und schlug darnieder die Besten in Israel.

31. Que la colère de Dieu monta contre eux, qu'il tua leurs hommes forts, et abattit l'élite d'Israël.

31. Cuando vino sobre ellos el furor de Dios, y mató en los gruesos de ellos, y derribó los escogidos de Israel.

31 Als Gods toorn tegen hen opging, dat Hij van hun vetsten doodde, en de uitgelezenen van Israel nedervelde.

31. Tedy zapalczywość Boża przypadła na nich, i pobił tłustych ich, a przedniejszych z Izraela poraził.

31. Mikor az Isten haragja felgerjede ellenök, és főbbjeik közül sokakat megöle, és Izráelnek ifjait levágá;

31 (77:31) гнев Божий пришел на них, убил тучных их и юношей Израилевых низложил.

31. Як піднявся гнїв Бога на них, і став він губити зміж сильних їх, і повалив вибраних Ізраїлевих.

32. Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä.

32. Mutta vielä sittenkin kaikissa näissä he syntiä tekivät ja ei uskoneet hänen ihmeitänsä.

31 Tuli Jumalan wiha heidän päällens ja tappoi jaloimmat heidän seastans ja parahimmat Israelis hän maahan löi.

33. Nin tuli Jumalan wiha heiden ylitzens/ ia tapoi ne Jaloimat heiden seastans/ ia ne Parahimmat Israelis hen mahanlöi. (Niin tuli Jumalan wiha heidän ylitsensä/ ja tappoi ne jaloimmat heidän seastansa/ ja ne parhaimmat Israelissa hän maahan löi.)

32 For all this, they still sinned and did not believe in his wondrous works.

32. For all this they sinned still, and believed not for his wondrous works.

32. Med alt det syndede de endnu og troede ikke paa hans underfulde Gerninger.

32. Men öfver allt detta syndade de ännu mer, och trodde intet uppå hans under.

32. Peäle se köik teggid nemmad weel patto, ja ei usknud mitte temma immeasjo.

32. Nepaisant viso to, jie ir toliau nuodėmiavo, netikėdami Dievo stebuklais.

32. Aber über das alles sündigten sie noch mehr und glaubten nicht an seine Wunder.

32. Et pourtant ils péchèrent encore, et ne crurent point à ses merveilles.

32. Con todo esto pecaron aun; y no dieron crédito a sus maravillas.

32 Boven dit alles zondigden zij nog, en geloofden niet, door Zijn wonderen.

32. Ale w tem wszystkiem jeszcze grzeszyli, i nie wierzyli cudom jego;

32. Mindamellett is újra vétkezének, és nem hivének az ő csodadolgaiban.

32 (77:32) При всем этом они продолжали грешить и не верили чудесам Его.

32. Та ще й тодї вони грішити не переставали, і в чудеса його не вірували.

33. Sentähden hän lopetti heidän päivänsä niinkuin tuulahduksen, antoi heidän vuottensa päättyä äkilliseen perikatoon.

33. Sentähden lopetti hän heidän päivänsä turhuudessa, ja heidän vuotensa kiiruhtain.

32 Mutta wielä sijttekin caikisa näisä he syndiä teit ja ei usconet hänen ihmeitäns.

34. MUtta ylitze neite caikia he wiele sijttekin synditeit/ ia euet vskoneet henen Ihmeitens päle. (Mutta ylitse näitä kaikkia he wielä sittenkin syntiä teitä/ ja eiwät uskoneet hänen ihmeittensä päälle.)

33 Therefore he consumed their days in vanity and their years in terror.

33. Therefore their days did he consume in vanity, and their years in trouble.

33. Derfor lod han deres Dage svinde hen i Forfængelighed og deres Aar i Forskrækkelse.

33. Derföre lät han dem dö bort, så att de intet fingo, och måste i deras lifsdagar plågade varda.

33. löppetas ta nende päwad tühja käimissega , ja nende aastad hirmoga.

33. Jie leido dienas tuštybėje, savo metus­baimėje.

33. Darum ließ er sie dahinsterben, daß sie nichts erlangten und mußten ihr Leben lang geplagt sein.

33. Il consuma leurs jours par un souffle, et leurs années par un effroi soudain.

33. Y consumió en muy poco sus dias, y sus años apresuradamente.

33 Dies deed Hij hun dagen vergaan in ijdelheid, en hun jaren in verschrikking.

33. Przetoż sprawił, że marnie dokonali dni swoich, i lat swoich w strachu.

33. Azért hiábavalóságban töltette el napjaikat, éveiket pedig rettegésben.

33 (77:33) И погубил дни их в суете и лета их в смятении.

33. І дав їм коротати днї свої в марнотї, і лїта свої в страху.

34. Kun hän surmasi heitä, kysyivät he häntä, kääntyivät ja etsivät Jumalaa.

34. Kuin hän heitä tappoi, etsivät he häntä: ja he palasivat ja tulivat varhain Jumalan tykö,

33 Sentähden andoi hän heidän cuolla nijn ettei he mitän saanet ja täytyi heidän elinaicans rangaistuna olla.

35. Senteden annoi hen heite poiscoolla/ nin ette he miteken saanuet/ ia teutyi heiden Eliaicanans rangaistetta. (Sentähden antoi hän heitä pois kuolla/ niin että he mitäkään saaneet/ ja täytyi heidän elinaikanansa rangaistettaa.)

34 When he killed them, then they inquired after him and they returned and sought God earnestly.

34. When he slew them, then they sought him: and they returned and enquired early after God.

34. Naar han slog dem ihjel, da søgte de ham, og de vendte om og søgte Gud aarle.

34. När han drap dem, sökte de honom, och vände sig bittida till Gud;

34. Kui ta neid tappis, siis noudsid nemmad tedda, ja pöörsid ennast ja otsisid Jummalat aegsaste.

34. Naikinami ieškojo jie Dievo, sugrįžę Viešpaties klausė.

34. Wenn er sie erwürgte, suchten sie ihn und kehrten sich zu Gott

34. Quand il les tuait, ils s'enquéraient de lui, et se remettaient à chercher Dieu.

34. Si los mataba, entónces le buscaban; y convertíanse, y buscaban a Dios de mañana.

34 Als Hij hen doodde, zo vraagden zij naar Hem, en keerden weder, en zochten God vroeg;

34. Gdy ich tracił, jeźliże go szukali, i nawracali się, a szukali z rana Boga,

34. Ha ölte őket, hozzá fordultak, megtértek és Istent keresék.

34 (77:34) Когда Он убивал их, они искали Его и обращались, и с раннего утра прибегали к Богу,

34. Коли вбивав їх, то шукали його і навертались, і благали Бога пильно.

35. He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.

35. Ja muistelivat, että Jumala on heidän turvansa, ja Jumala korkein heidän lunastajansa.

34 Cuin hän heitä tappoi edzit he händä ja he palaisit ja tulit warhain Jumalan tygö.

36. Quin hen heite tappoi/ etzit he hende/ Ja he palasit/ ia warahin tulit Jumalan tyge. (Kuin hän heitä tappoi/ etsit he häntä/ ja he palasit/ ja warhain tulit Jumalan tykö.)

35 And they remembered that God was their rock and the Most High God their redeemer.

35. And they remembered that God was their rock, and the high God their redeemer.

35. Og de kom i Hu, at Gud var deres Klippe, og Gud, den Højeste, deres Genløser.

35. Och tänkte, att Gud är deras tröst, och Gud den Högste deras förlösare;

35. Ja mötlesid sedda , et Jummal nende kaljo ja se keigekörgem Jummal nende luñastaja olli .

35. Atsiminė, kad Dievas yra jų uola, aukščiausiasis Dievas jų atpirkėjas.

35. und gedachten, daß Gott ihr Hort ist und Gott der Höchste ihr Erlöser ist,

35. Ils se souvenaient que Dieu était leur rocher, et le Dieu Très-Haut leur rédempteur.

35. Y acordábanse que Dios era su refugio: y el Dios Alto su redentor.

35 En gedachten, dat God hun Rotssteen was, en God, de Allerhoogste, hun Verlosser.

35. Przypominając sobie, iż Bóg był skałą ich, a Bóg najwyższy odkupicielem ich:

35. És eszökbe vevék, hogy Isten az ő sziklájok, és a felséges Isten az ő megváltójok;

35 (77:35) и вспоминали, что Бог – их прибежище, и Бог Всевышний – Избавитель их,

35. І спогадали вони, що Бог скеля їх, і Бог всевишнїй - спаситель їх.

36. Mutta he pettivät häntä suullaan ja valhettelivat hänelle kielellänsä;

36. Ja he puhuivat hänelle ulkokullaisesti suullansa, ja valehtelivat hänelle kielellänsä.

35 Ja muistelit että Jumala on heidän turwans ja Jumala se corkein heidän lunastajans.

37. Ja muistelit/ Ette Jumala on heiden Turuans/ Ja Jumala se Corkein heiden Lunastaians. (Ja muistelit/ että Jumala on heidän turwansa/ ja Jumala se Korkein heidän lunastajansa.)

36 But they deceived him with their mouth and lied to him with their tongue.

36. Nevertheless they did flatter him with their mouth, and they lied unto him with their tongues.

36. Men de talte slesk for ham med deres Mund og løj for ham med deres Tunger.

36. Och skrymtade för honom med deras mun, och lögo för honom med deras tungo.

36. Ja nem̃ad rääksid libbedaste omma suga, ja omma kelega walletasid nemmad temma ette.

36. Bet jie apgaudinėjo Jį ir savo liežuviais melavo Jam,

36. und heuchelten mit ihrem Munde und logen ihm mit ihrer Zunge;

36. Mais ils faisaient beau semblant de leur bouche, et de leur langue ils lui mentaient.

36. Y lisongeábanle con su boca; y con su lengua le mentían:

36 En zij vleiden Hem met hun mond, en logen Hem met hun tong.

36. (Aczkolwiek pochlebiali mu usty swemi, i językiem swoim kłamali mu;

36. És hízelkedének néki szájokkal, nyelvökkel pedig hazudozának néki.

36 (77:36) и льстили Ему устами своими и языком своим лгали пред Ним;

36. І притворялись перед ним устами своїми, і брехали язиком своїм.

37. sillä heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa.

37. Mutta heidän sydämensä ei ollut oikia hänen puoleensa, ja ei he pitäneet uskollisesti hänen liittoansa.

36 Ja he petit hänen heidän suullans ja walehtelit hänelle kielilläns. Mutta heidän sydämens ei ollut wahwa hänen puoleens ja ei pitänet uscollisest hänen lijttoans.

38. Ja he wiekastelit henen edhesens heiden Suullans/ ia walectelit henelle heiden Kielillens. Mutta heiden sydemens ei ollut wahua henen tygens/ ia euet pitenyet vskolisesta henen Lijtostans. (Ja he wiekastelit hänen edessänsä heidän suullansa/ ja walehtelit hänelle heidän kielillänsä. Mutta heidän sydämensä ei ollut wahwa hänen tykönsä/ ja eiwät pitäneet uskollisesti hänen liitostansa.)

37 For their heart was not right with him, nor were they faithful in his covenant.

37. For their heart was not right with him, neither were they stedfast in his covenant.

37. Men deres Hjerte var ikke fast med ham, og de bleve ikke bestandige i hans Pagt.

37. Men deras hjerta var icke fast intill honom, och höllo sig icke troliga intill hans förbund.

37. Agga nende südda ei jänud mitte kindlaste temma jure, ja nemmad ei olnud mitte ustawad ta seädusses.

37. jų širdis nebuvo teisi prieš Jį, jie nepasiliko ištikimi Jo sandorai.

37. aber ihr Herz war nicht fest an ihm, und hielten nicht treulich an seinem Bund.

37. Leur cœur n'était pas droit envers lui, et ils n'étaient pas fidèles à son alliance.

37. Mas sus corazones no eran rectos con él: ni estuvieron firmes en su concierto.

37 Want hun hart was niet recht met Hem, en zij waren niet getrouw in Zijn verbond.

37. A serce ich nie było szczere przed nim, ani wiernymi byli w przymierzu jego.)

37. De szívök nem volt tökéletes iránta, és nem voltak hűségesek az ő szövetségéhez;

37 (77:37) сердце же их было неправо пред Ним, и они не были верны заветуЕго.

37. Серце бо їх не статкувало перед ним, завіту його вірно вони не сповняли.

38. Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Sentähden hän usein kääntyi vihastansa eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.

38. Mutta hän oli armollinen, ja antoi pahat teot anteeksi, ja ei hukuttanut heitä; ja hän käänsi pois usein vihansa, ettei hän laskenut kaikkea vihaansa menemään.

37 MUtta hän oli armollinen ja andoi pahat tegot andexi ja ei hucuttanut heitä ja hän käänsi pois usein wihans ettei hän laskenut caickia wihaans menemän.

39. MUtta hen oli Armolinen/ ia andexiannoi ne Pahatteghot/ ia ei hukuttanut heite/ ia vsein hen poiskiäensi wihans/ ettei hen laskenut caikia wihans menemen. (Mutta hän oli armollinen ja anteeksiantoi ne pahat teot/ ja ei hukuttanut heitä/ ja usein hän poiskäänsi wihansa/ ettei hän laskenut kaikkia wihansa menemään.)

38 But he, being merciful, forgave iniquity and did not destroy. Yes, he turned his anger away much and did not stir up all his wrath.

38. But he, being full of compassion, forgave their iniquity, and destroyed them not: yea, many a time turned he his anger away, and did not stir up all his wrath.

38. Dog, han er barmhjertig, han soner Misgerning og fordærver ikke; han vendte sin Vrede mangfoldige Gange bort fra dem og lod ej sin Harme helt bryde frem.

38. Men han var barmhertig, och förlät missgerningarna, och förgjorde dem icke; och afvände ofta sina vrede, och lät icke alla sina vrede gå.

38. Agga temmal olli halle meel, ta leppitas nende üllekohto ärra, ja ei rikkund neid mitte ärra, ja pöris mitto korda omma wihha ärra, ja ei lasnud mitte keik omma tullist wihha tousta.

38. Tačiau Jis, būdamas kupinas gailestingumo, atleido kaltes ir nesunaikino jų. Daugelį kartų Jis sulaikė savo rūstybę ir neišliejo pykčio.

38. Er aber war barmherzig und vergab die Missetat und vertilgte sie nicht und wandte oft seinen Zorn ab und ließ nicht seinen ganzen Zorn gehen.

38. Mais lui, miséricordieux, pardonnait le crime et ne les détruisait pas; souvent il revint de sa colère, et n'éveilla pas toute sa fureur.

38. Mas él, misericordioso perdonaba la maldad, y no los destruyó: y abundó su misericordia para apartar su ira, y no despertó toda su ira.

38 Doch Hij, barmhartig zijnde, verzoende de ongerechtigheid, en verdierf hen niet; maar wendde dikwijls Zijn toorn af, en wekte Zijn ganse grimmigheid niet op.

38. On jednak będąc miłosierny odpuszczał nieprawości ich, a nie zatracał ich, ale częstokroć odwracał gniew swój, a nie pobudzał wszystkiego gniewu swego;

38. Ő azonban irgalmas és bűnbocsátó, nem semmisít meg, sőt sokszor elfordítja haragját, és nem önti ki teljes búsulását.

38 (77:38) Но Он, Милостивый, прощал грех и не истреблял их, многократно отвращал гнев Свой и не возбуждал всей ярости Своей:

38. Але він змилосердився, він простив неправоту, і не запропастив їх; і часто одвертав гнїв свій, не дав попусту яростї своїй.

39. Sillä hän muisti, että he ovat liha, tuulahdus, joka menee eikä enää palaja.

39. Sillä hän muisti heidän lihaksi, tuuleksi, joka menee pois ja ei palaja.

38 Sillä hän muisti heidän lihaxi tuulexi joca mene pois ja ei palaja.

40. Sille hen muisti ette he Liha olit/ yxi Twli quin poismene/ ia ei palaia. (Sillä hän muisti että he liha olit/ yksi tuuli kuin poismenee/ ja ei palaja.)

39 And he remembered that they were but flesh, a wind that passes away and does not come again.

39. For he remembered that they were but flesh; a wind that passeth away, and cometh not again.

39. Og han kom i Hu, at de vare Kød, at Aandepust, som farer hen og ej kommer tilbage.

39. Ty han tänkte att de äro kött; ett väder, som bortfar, och kommer intet igen.

39. Sest ta mötles se peäle, et nemmad lihha on , üks tuul, mis ärralähhäb ja ei tulle taggasi.

39. Jis atsimindavo, kad jie tėra kūnas ir kvapas, kuris nueina ir nebegrįžta.

39. Denn er gedachte, daß sie Fleisch sind, ein Wind, der dahinfährt und nicht wiederkommt.

39. Et il se souvint qu'ils n'étaient que chair, un vent qui passe et ne revient pas.

39. Y acordóse que eran carne: espíritu que va y no vuelve.

39 En Hij dacht, dat zij vlees waren, een wind, die henengaat en niet wederkeert.

39. Bo pamiętał, że są ciałem, wiatrem, który odchodzi, a nie wraca się zaś.

39. Azért eszébe vevé, hogy test [13†] ők, és olyanok, mint az ellebbenő szél, a mely nem tér vissza.

39 (77:39) Он помнил, что они плоть, дыхание, которое уходит и не возвращается.

39. І спогадав, що вони тїло, вітер, що проходить, і не вертає.

40. Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!

40. Kuinka usein he vihoittivat hänen korvessa ja kehoittivat hänen erämaassa?

39 He wihoitit hänen sangen usein corwesa ja kehoitit hänen aukiasa maasa.

41. He wihoitit hende sangen vsein Coruesa/ ia Kihoitit henen sijnä Aukiasmaas. (He wihoitit häntä sangen usein korwessa/ ja kiihoitit hänen siinä aukeassa maassa.)

40 How often they rebelled against him in the wilderness and grieved him in the desert!

40. How oft did they provoke him in the wilderness, and grieve him in the desert!

40. Hvor tit vare de genstridige imod ham i Ørken, bedrøvede ham i de øde Steder.

40. De förtörnade honom ganska ofta i öknene, och bekymrade honom i ödemarkene.

40. Kui mitto korda pannid nemmad ta wasto körbes! kui mitto korda teggid nemmad temmale melehaigust tühjas lanes!

40. Kaip dažnai jie pykdė Jį dykumoje, liūdino tyruose!

40. Wie oft erzürnten sie ihn in der Wüste und entrüsteten ihn in der Einöde!

40. Que de fois ils se rebellèrent contre lui au désert, et le contristèrent dans la solitude!

40. ¡Cuántas veces le ensañaron en el desierto, le enojaron en la soledad!

40 Hoe dikwijls verbitterden zij Hem in de woestijn, deden Hem smart aan in de wildernis!

40. Jako go często draźnili na puszczy, i do boleści przywodzili na pustyniach?

40. Hányszor keserítették őt a pusztában, hányszor illették fájdalommal a kietlenben?!

40 (77:40) Сколько раз они раздражали Его в пустыне и прогневляли Его в стране необитаемой!

40. Скілько то разів сердили вони його в пустинї, приводили в степах до смутку.

41. Ja yhä edelleen he kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin Pyhän.

41. Ja he kiusasivat taas Jumalaa joka aika, ja laittivat pyhää Israelissa.

40 Ja he kiusaisit taas Jumalata jocapaicas ja härsyttelit sitä pyhä Israelis.

42. Ja he kiusasit taas Jumalata iocapaicas/ ia hersyttelit sen Pyhen Israelis. (Ja he kiusasit taas Jumalata joka paikassa/ ja härsyttelit sen Pyhän Israelissa.)

41 And they turned again and challenged God and provoked the Holy One of Israel.

41. Yea, they turned back and tempted God, and limited the Holy One of Israel.

41. Og de fristede Gud paany og mestrede den Hellige i Israel.

41. De försökte Gud framgent, och rette den Heliga i Israel.

41. Ja nemmad kiusasid Jummalat jälle, ja tahtsid Israeli pühha lunnastajale mära panna.

41. Jie vis iš naujo gundė Dievą ir apribojo Izraelio Šventąjį.

41. Sie versuchten Gott immer wieder und meisterten den Heiligen in Israel.

41. Ils recommencèrent à tenter Dieu et à provoquer le Saint d'Israël;

41. Y volvieron, y tentaron a Dios: y limitaron al Santo de Israel.

41 Want zij kwamen alweder, en verzochten God, en stelden den Heilige Israels een perk.

41. Bo coraz kusili Boga, a Świętemu Izraelskiemu granice zamierzali.

41. És újra kísértették az Istent, és ingerelték Izráel szentjét.

41 (77:41) и снова искушали Бога и оскорбляли СвятагоИзраилева,

41. І знов, скушаючи Бога, завдали жалю сьвятому Ізраїля.

42. He eivät muistaneet hänen kättänsä, eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,

42. Ei he muistaneet hänen kättänsä sinä päivänä, jona hän lunasti heitä vihollisista:

41 Ei he muistanet hänen kättäns sinä päiwänä jona hän lunasti heitä wihollisista.

43. Euet he muistanuet henen Kädhens päle/ sinä Peiuene iona hen lunasti heite Wiholisiste. (Eiwät he muistaneet hänen kätensä päälle/ sinä päiwänä jona hän lunasti heitä wihollisista.)

42 They did not remember his hand, nor the day when he redeemed them from the adversary,

42. They remembered not his hand, nor the day when he delivered them from the enemy.

42. De kom ikke hans Haand i Hu paa den Dag, da han udløste dem af Nød;

42. De tänkte intet uppå hans hand, den dagen då han förlöste dem ifrå fienderna;

42. Nemmad ei möttelnud mitte temma käe peäle sel päwal, kui ta neid waenlaste käest ärralunnastas.

42. Jie neprisimindavo Jo rankos ir tos dienos, kai Jis išvadavo juos iš priešo,

42. Sie gedachten nicht an seine Hand des Tages, da er sie erlöste von den Feinden;

42. Ils ne se souvinrent plus de sa main, du jour où il les délivra de l'oppresseur,

42. No se acordaron de su mano: del día que les redimió de angustia;

42 Zij dachten niet aan Zijn hand, aan den dag, toen Hij hen van den wederpartijder verloste;

42. Nie pamiętali na rękę jego, i na on dzieó, w który ich wybawił z utrapienia;

42. Nem emlékeztek meg az ő kezéről, sem a napról, a melyen megváltotta őket a nyomorgatótól;

42 (77:42) не помнили руки Его, дня, когда Он избавил их от угнетения,

42. Не спогадали вони руки його, дня того, як вислобонив їх від гнобителя.

43. jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla,

43. Niinkuin hän oli merkkinsä Egyptissä tehnyt, ja ihmeensä Zoanin kedolla,

42 Nijncuin hän oli ihmens Egyptis tehnyt ja hänen merckins Zoan maasa.

44. Ninquin hen oli henen Merkins Egyptis tehnyt/ ia henen Ihmeens sijnä Zoan maassa. (Niinkuin hän oli hänen merkkinsä Egyptissä tehnyt/ ja hänen ihmeensä siinä Zoan maassa.)

43 how he set his signs in Egypt and his wonders in the field of Zoan,

43. How he had wrought his signs in Egypt, and his wonders in the field of Zoan:

43. da han satte sine Tegn i Ægypten og sine Undere paa Zoans Mark;

43. Såsom han sina tecken gjort hade uti Egypten, och sina under i det landet Zoan.

43. Nenda kui ta om̃ad immetähhed Egiptusses olli teinud ja ommad immeteud Soani wäljal.

43. kai darė Egipte ženklus ir stebuklus Coano laukuose.

43. wie er denn seine Zeichen in Ägypten getan hatte und seine Wunder im Lande Zoan;

43. Lorsqu'il manifesta ses prodiges en Égypte, et ses miracles dans les champs de Tsoan;

43. Que había puesto en Egipto sus señales: y sus maravillas en el campo de Soan:

43 Hoe Hij Zijn tekenen stelde in Egypte, en Zijn wonderheden in het veld van Zoan;

43. Gdy czynił w Egipcie znaki swoje, a cuda swe na polu Soan;

43. Midőn kitűzte jeleit Égyiptomban, és csodáit a Czoán mezején.

43 (77:43) когда сотворил в Египте знамения Свои и чудеса Свои на поле Цоан;

43. Як явив знаки свої в Египтї і чудеса свої на полях Зоан:

44. muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet vesiojistaan juoda;

44. Koska hän heidän virtansa vereksi muutti, ettei he ojistansa taitaneet juoda:

43 Cosca hän heidän wetens werexi muutti ettei he ojistans tainnet juoda.

45. Coska hen heiden Wedhens werexi mwtti/ ettei he heiden Oistans tainnet ioodha. (Koska hän heidän wetensä wereksi muutti/ ettei he heidän ojistansa tainneet juoda.)

44 and turned their rivers into blood and their streams, so that they could not drink.

44. And had turned their rivers into blood; and their floods, that they could not drink.

44. da han forandrede deres Floder til Blod og deres Strømme, saa at de ikke kunde drikke af dem;

44. Då han deras vatten i blod vände; så att de af deras bäcker icke dricka kunde.

44. Kui ta nende jöed ja nende wee-soned werreks mutis, et nem̃ad ei sanud jua.

44. Jis pavertė krauju upelius ir upes, kad jie negalėtų gerti iš jų.

44. da er ihr Wasser in Blut wandelte, daß sie ihre Bäche nicht trinken konnten;

44. Qu'il changea leurs fleuves en sang, et ils n'en burent plus les ondes;

44. Y había vuelto sus ríos en sangre: y sus corrientes porque no bebiesen:

44 En hun vloeden in bloed veranderde, en hun stromen, opdat zij niet zouden drinken.

44. Gdy obrócił w krew rzeki ich, i strumienie ich, tak, że z nich pić nie mogli.

44. És vérré változtatta folyóikat, hogy nem ihatták patakjaikat.

44 (77:44) и превратил реки их и потоки их в кровь, чтобы они не могли пить;

44. Він перемінив у кров ріки їх, так що не змогли пити води текучої.

45. lähetti heidän sekaansa paarmoja, jotka heitä söivät, ja sammakoita, jotka tuottivat heille häviötä;

45. Koska hän turilaat heidän sekaansa lähetti, jotka heitä söivät, ja sammakot, jotka heitä hukuttivat;

44 Cosca hän turilat heidän secaans lähetti jotca heitä söit ja sammacot cuin heitä hucutit.

46. Coska hen Turilat heiden secans lehetti/ iotca heite söit/ ia Sammacot quin heite hukutit. (Koska hän turilaat heidän sekaansa lähetti/ jotka heitä söit/ ja sammakot kuin heitä hukutit.)

45 He sent among them swarms of flies, which devoured them and frogs, which destroyed them.

45. He sent divers sorts of flies among them, which devoured them; and frogs, which destroyed them.

45. og han sendte alle Haande Utøj paa dem, som aad dem, og Frøer, som voldte dem Fordærvelse;

45. Då han ohyro ibland dem sände, som dem åto, och paddor, som dem förderfvade;

45. Ta läkkitas nende sekka keiksuggu pahha lindude seltsi, mis neid ärra söid, ja konne, mis neid ärrarikkusid.

45. Jis siuntė muses, kurios kandžiojo juos, taip pat varles, kurios naikino juos.

45. da er Ungeziefer unter sie schickte, daß sie fraß, und Frösche, die sie verderbten,

45. Qu'il envoya contre eux des insectes pour les dévorer et des grenouilles pour les infester;

45. Había enviado en ellos una mezcla de moscas que los había comido: asimismo ranas que los destruyeron.

45 Hij zond een vermenging van ongedierte onder hen, dat hen verteerde, en vorsen, die hen verdierven.

45. Przepuścił na nich rozmaite muchy, aby ich kąsały, i żaby, aby ich gubiły:

45. Legyeket bocsáta reájok, a melyek emészték őket, és békát, [14†] a mely pusztítá őket.

45 (77:45) послал на них насекомых, чтобы жалили их, и жаб, чтобы губили их;

45. Допустив на них собачі мухи, щоб кусали їх, і жаби, щоб губили їх.

46. antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä;

46. Ja antoi heidän tulonsa ruohomadoille, ja heidän työnsä heinäsirkoille;

45 Ja andoi heidän tulons ruohomadoille ja heidän kylwöns etanoille.

47. Ja annoi heiden Elonsa Roostille/ ia heiden Kyluöns Toukille. (Ja antoi heidän elonsa roostille (ruohomadoille)/ ja heidän kylwönsä toukille.)

46 He also gave their increase to the caterpillar and their labor to the locust.

46. He gave also their increase unto the caterpiller, and their labour unto the locust.

46. og han gav Kornormen deres Grøde og Græshoppen deres Arbejde;

46. Och gaf deras frukt gräsmatkom, och deras säd gräshoppom.

46. Ja andis nende wilja asili-lindudele, ja nende were-waewa rohhotirtsudele.

46. Jis užleido ant jų laukų derliaus žiogus ir skėrius.

46. und gab ihre Gewächse den Raupen und ihre Saat den Heuschrecken;

46. Qu'il livra leur récolte aux vermisseaux, et leur travail aux sauterelles;

46. Y había dado al pulgón sus frutos: y sus trabajos a la langosta.

46 En Hij gaf hun gewas den kruidworm, en hun arbeid den sprinkhaan.

46. I dał chrząszczom urodzaje ich, a prace ich szaraóczy.

46. Odaadta termésöket a szöcskének, s munkájuk gyümölcsét a sáskának.

46 (77:46) земные произрастения их отдал гусенице и трудих – саранче;

46. Плоди їх віддав гусеницям, і працю їх саранї.

47. hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja raekivillä heidän metsäviikunapuunsa;

47. Koska hän rakeilla heidän viinapuunsa löi, ja heidän metsäfikunansa jääkivillä;

46 Cosca hän rakehilla heidän wijnapuuns löi ja heidän medzäficunans jääteellä.

48. Coska hen Rakehilla heiden Winapuuns löi/ ia heiden Willificunans Pacaisella. (Koska hän rakeilla heidän wiinapuunsa löi/ ja heidän williwiikunansa pakkasella.)

47 He destroyed their vines with hail and their sycamore trees with frost.

47. He destroyed their vines with hail, and their sycomore trees with frost.

47. han slog deres Vintræer med Hagelen og deres Morbærtræer med Isstykker;

47. Då han deras vinträ med hagel förderfvade, och deras mulbärsträ med stort hagel.

47. Ta löi mahha nende winapuud rahhega, ja nende metswigi-puud jämmeda rahhega.

47. Jis išdaužė ledais vynuogynus ir šilkmedžius sunaikino šalčiu.

47. da er ihre Weinstöcke mit Hagel schlug und ihre Maulbeerbäume mit Schloßen;

47. Qu'il tua leurs vignes par la grêle, et leurs sycomores par les frimas;

47. Había destruido sus viñas con granizo, y sus higuerales con piedra.

47 Hij doodde hun wijnstok door den hagel, en hun wilde vijgebomen door vurigen hagelsteen.

47. Potłukł gradem szczepy ich, a drzewa leśnych fig ich gradem lodowym.

47. Jégesővel pusztítá el szőlőjüket, s figefáikat kőesővel.

47 (77:47) виноград их побил градом и сикоморы их – льдом;

47. Виногради їх побив градом, а садовину-морву ожеледдю.

48. antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.

48. Koska hän löi heidän karjansa rakeilla, ja heidän laumansa pitkäisen tulella;

47 Cosca hän löi heidän carjans rakehilla ja heidän laumans pitkäisen tulella.

49. Coska hen löi heiden Carians Rakehilla/ ia heiden Laumans pitkeisentulella. (Koska hän löi heidän karjansa rakeilla/ ja heidän laumansa pitkäisen tulella.)

48 He also gave over their cattle to the hail and their flocks to hot thunderbolts.

48. He gave up their cattle also to the hail, and their flocks to hot thunderbolts.

48. og han overantvordede deres Dyr til Hagelen og deres Kvæg til Lynene;

48. Då han deras boskap slog med hagel, och deras hjordar med ljungande.

48. Ja andis nende lojuksed ärra rahhe kätte, ja nende weiksed tullise noolte kätte.

48. Jų gyvuliai nuo ledų žuvo ir galvijus naikino žaibai.

48. da er ihr Vieh schlug mit Hagel und ihre Herden mit Wetterstrahlen;

48. Qu'il livra leur bétail à la grêle, et leurs troupeaux à la foudre;

48. Y entregó al pedrisco sus bestias, y sus ganados al fuego.

48 Ook gaf Hij hun vee den hagel over, en hun beesten aan de vurige kolen.

48. I podał gradowi bydło ich, a majętność ich węglu ognistemu.

48. Odaveté barmaikat a jégesőnek, marháikat pedig a mennyköveknek.

48 (77:48) скот их предал граду и стада их – молниям;

48. І віддав скотину їх градові, а отарі їх блискавкам.

49. Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.

49. Hän lähetti heidän päällensä vihansa, närkästyksen, julmuuden ja ahdistuksen, pahain enkelien lähettämisellä;

48 Cosca hän hirmuises wihasans lähetti heidän secaans pahat engelit ja andoi heitä raadella cadotta ja wahingoitta.

50. Coska hen hirmulises wihassans lehetti heiden secaans pahat Engelit/ ia annoi heite radhella ia cadhotetta/ ia wahingoitta. (Koska hän hirmullisessa wihassansa lähetti heidän sekaansa pahat enkelit/ ja antoi heitä raadella ja kadotettaa/ ja wahingoittaa.)

49 He cast upon them the fierceness of his anger, wrath and indignation and trouble, a discharge of messengers of evil.

49. He cast upon them the fierceness of his anger, wrath, and indignation, and trouble, by sending evil angels among them.

49. han sendte sin grumme Vrede paa dem, Harme og Fortørnelse og Angest, en Sending af Ulykkesbud;

49. Då han i sina grymma vrede sände ibland dem onda änglar, och lät dem härja och förderfva, och skada göra.

49. Ta läkkitas nende peäle omma tullise hirmsa wihha, ja suurt melepahhandust ja ahhastust, ja laskis kurjad inglid lahti nende peäle .

49. Jis siuntė jiems savo rūstybę, įtūžį, pyktį ir visus nelaimių nešėjus.

49. da er böse Engel unter sie sandte in seinem grimmigen Zorn und ließ sie toben und wüten und Leid tun;

49. Qu'il envoya contre eux l'ardeur de son courroux, l'indignation, la colère, la détresse, déchaînant les messagers de malheur.

49. Había enviado en ellos el furor de su saña: ira y enojo, y angustia, y ángeles malos.

49 Hij zond onder hen de hittigheid Zijns toorns, verbolgenheid, en verstoordheid, en benauwdheid, met uitzending der boden van veel kwaads.

49. Posłał na nich gniew zapalczywości swojej, popędliwość, i rozgniewanie, i uciśnienie, przypuściwszy na nich aniołów złych.

49. Rájok bocsátá haragjának tüzét, mérgét, búsulását és a szorongatást: a gonosz angyalok seregét.

49 (77:49) послал на них пламень гнева Своего, и негодование, и ярость и бедствие, посольство злых ангелов;

49. Післав на них жар гнїву свого, лютість і ярість і горе, юрбу ангелів нещастя.

50. Hän raivasi tien vihallensa, ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.

50. Hän päästi vihansa heidän sekaansa, ja ei päästänyt heidän sielujansa kuolemasta, ja heidän eläimensä rutolla kuoletti;

49 Hän päästi wihans heidän secaans ja ei säästänyt heidän sielujans cuolemasta ja heidän eläimens rutolla cuoletti.

51. Coska hen annoi wihans edeskeudhe/ Ja heiden Sieluiansa eipe Coolemasta sästenyt/ Ja cooletti Ruttotaudhilla heiden Eleimens. (Koska hän antoi wihansa edeskäydä/ ja heidän sielujansa eipä kuolemasta säästänyt/ ja kuoletti ruttotaudilla heidän eläimensä.)

50 He made a path for his anger. He spared not their soul from death, but gave their life over to the pestilence,

50. He made a way to his anger; he spared not their soul from death, but gave their life over to the pestilence;

50. bo han banede Vej for sin Vrede, han sparede ikke deres Sjæl fra Døden, og han overantvordede deres Liv til Pesten;

50. Då han lät sina vrede gå, och icke skonade deras själom för dödenom, och lät deras boskap dö af pestilentie.

50. Ta moötis ärra ühhe teeraa om̃a wihhale, ta ei keelnud nende hingesid mitte surmasse minnemast , ja andis nende ellajad ärra katko kätte.

50. Jis padarė kelią savo rūstybei, nesaugojo jų nuo mirties, ant jų užleido marą.

50. da er seinen Zorn ließ fortgehen und ihre Seele vor dem Tode nicht verschonte und übergab ihr Leben der Pestilenz;

50. Il donna carrière à sa colère, et ne préserva point leur âme de la mort; il livra leur vie à la mortalité.

50. Enderezó el camino a su furor: no detuvo la vida de ellos de la muerte, ántes entregó su vida a la mortandad:

50 Hij woog een pad voor Zijn toorn; Hij onttrok hun ziel niet van den dood; en hun gedierte gaf Hij aan de pestilentie over.

50. Wyprostował ścieżkę gniewowi swemu, nie zachował od śmierci duszy ich, i na bydło ich powietrze dopuścił;

50. Utat tört haragjának, s nem tartotta meg a haláltól lelköket, és életöket döghalálnak veté.

50 (77:50) уравнял стезю гневу Своему, не охранял души их от смерти, и скот их предал моровой язве;

50. Дав попуст гнїву свому, не зберіг душі їх від смертї, і життя їх віддав чумі.

51. Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.

51. Koska hän kaikki esikoiset löi Egyptissä, ensimäiset perilliset Hamin majoissa,

50 Cosca hän caicki esicoiset löi Egyptisä ensimäiset perilliset Chamin majoisa.

52. Coska hen caiki Esicoiset Egyptis löi/ ne ensimeiset Periliset sen Chamin Maioissa. (Koska hän kaikki esikoiset Egyptissä löi/ ne ensimmäiset perilliset sen Chamin majoissa.)

51 and killed* all the firstborn in Egypt, the chief of their strength in the tents of Ham.

51. And smote all the firstborn in Egypt; the chief of their strength in the tabernacles of Ham:

51. og han slog alle førstefødte i Ægypten, Kraftens Førstegrøde i Kams Telte

51. Då han i Egypten allt förstfödt slog, de första arfvingar i Hams hyddom;

51. Ja ta löi keik essimessed poeglapsed Egiptussesse mahha, keik essimest joudo, mis Hami maiade sees.

51. Jis išžudė visus pirmagimius Egipte, pajėgumo pradžią Chamo palapinėse.

51. da er alle Erstgeburt in Ägypten schlug, die Erstlinge ihrer Kraft in den Hütten Hams,

51. Il frappa dans l'Égypte tous les premiers-nés, les prémices de la force dans les tentes de Cham.

51. E hirió a todo primogénito en Egipto; las primicias de las fuerzas en las tiendas de Cam.

51 En Hij sloeg al het eerstgeborene in Egypte, het beginsel der krachten in de tenten van Cham.

51. I pobił wszystko pierworodztwo w Egipcie, pierwiastki mocy ich w przybytkach Chamowych;

51. És megöle minden elsőszülöttet Égyiptomban, az erő zsengéjét Khám sátoraiban.

51 (77:51) поразил всякого первенца в Египте, начатки сил в шатрах Хамовых;

51. І побив всїх первороднїв в Египтї, первенцїв сили у Хамових шатрах.

52. Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.

52. Ja antoi kansansa vaeltaa niinkuin lampaat, ja vei heidät niinkuin lauman korvessa,

51 JA laski hänen Canssans nijncuin lambat ja wei heidän nijncuin lauman corwesa.

53. JA vloslaski ninquin Lambat henen Canssans/ ia wei heite ninquin iongun Lauman Coruesa. (Ja uloslaski niinkuin lampaat hänen kansansa/ ja wei heitä niinkuin jonkun lauman korwessa.)

52 But he led forth his own people like sheep and guided them in the wilderness like a flock.

52. But made his own people to go forth like sheep, and guided them in the wilderness like a flock.

52. men sit Folk lod han drage ud som Faareflokken og førte dem i Ørken som Hjorden;

52. Och lät sitt folk utdraga såsom får, och förde dem såsom en hjord i öknene.

52. Ja laskis omma rahwast kui puddolojuksed tee peäle miñna, ja satis neid kui karja körbes,

52. Jis išvedė savo tautą kaip avis, kaip kaimenę dykuma vedė.

52. und ließ sein Volk ausziehen wie die Schafe und führte sie wie eine Herde in der Wüste.

52. Il fit partir son peuple comme des brebis, et les conduisit par le désert comme un troupeau.

52. E hizo partir, como hato de ovejas, su pueblo; y llevólos, como a un rebaño, por el desierto.

52 En Hij voerde Zijn volk als schapen, en leidde hen, als een kudde, in de woestijn.

52. Ale jako owce wyprowadził lud swój, a wodził ich jako stada po puszczy.

52. Elindítá mint juhokat, az ő népét, s vezeté őket, mint nyájat a pusztában.

52 (77:52) и повел народ Свой, как овец, и вел их, как стадо, пустынею;

52. І велїв народові свому, як вівцї, пускатись в дорогу, і вів їх, як стадо, в пустинї.

53. Hän johti heitä turvallisesti, heidän ei tarvinnut peljätä; mutta heidän vihollisensa peitti meri.

53. Ja saatti heitä turvallisesti, ettei he peljänneet; vaan heidän vihollisensa peitti meri.

52 Ja saatti heitä irstasta ettei he peljännet waan heidän wihollisens peitti meri.

54. Ja hen saattoi heite irstasta/ ettei he pelienyet/ waan heiden wiholisens peitti se Meri. (Ja hän saattoi heitä irstaasta/ ettei he peljänneet/ waan heidän wihollisensa peitti se meri.)

53 And he led them safely, so that they did not fear, but the sea overwhelmed their enemies.

53. And he led them on safely, so that they feared not: but the sea overwhelmed their enemies.

53. og han ledede dem tryggelig, at de ikke frygtede; men Havet skjulte deres Fjender.

53. Och han ledde dem säkra, så att de intet fruktade sig; men deras fiendar öfvertäckte hafvet;

53. Ja juhhatas neid julgeste, et nemmad hirmo ei tunnud; agga merri kattis nende waenlased.

53. Jis vedė juos saugiai, jie nieko nebijojo, jų priešus apdengė jūra.

53. Und leitete sie sicher, daß sie sich nicht fürchteten; aber ihre Feinde bedeckte das Meer.

53. Il les mena en sûreté et sans crainte; mais la mer couvrit leurs ennemis.

53. Y guiólos con seguridad, que no tuvieron miedo; y a sus enemigos cubrió la mar.

53 Ja, Hij leidde hen zeker, zodat zij niet vreesden; want de zee had hun vijanden overdekt.

53. Wodził ich w bezpieczeóstwie, tak, że się nie lękali, (a nieprzyjaciół ich okryło morze,)

53. És vezeté őket biztonságban, és nem félének, ellenségeiket pedig elborítá a tenger.

53 (77:53) вел их безопасно, и они не страшились, а врагов их покрыло море;

53. І провадив їх безпечно, нїчого було їм боятись; а ворогів їх море покрило.

54. Ja hän vei heidät pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.

54. Ja hän vei heitä pyhänsä rajoihin, tämän vuoren tykö, jonka hänen oikia kätensä saanut oli.

53 Ja hän wei heitä Pyhäns rajoijn tämän mäen tygö jonga hänen oikia kätens saanut oli.

55. Ja hen siseltoi heite henen Pyhydens Raiohin/ temen Mäen tyge/ ionga henen Oikia kätens saanut oli. (Ja hän sisälle toi heitä hänen pyhyytensä rajoihin/ tämän mäen tykö/ jonka hänen oikea kätensä saanut oli.)

54 And he brought them to the border of his sanctuary, to this mountain, which his right hand had gained.

54. And he brought them to the border of his sanctuary, even to this mountain, which his right hand had purchased.

54. Og han førte dem til sin Helligheds Landemærke, til dette Bjerg, som hans højre Haand havde forhvervet;

54. Och lät dem komma i sina helga gränsor, till detta berg, hvilket hans högra hand förvärfvat hafver;

54. Ja tem̃a wiis neid om̃a pühha raia peäle,siñna mäele, mis ta parrem kässi olli saatnud,

54. Jis atvedė juos į šventąją žemę, prie kalno, kurį Jo dešinė buvo įsigijusi.

54. Und er brachte sie zu seiner heiligen Grenze, zu diesem Berge, den seine Rechte erworben hat,

54. Il les fit parvenir dans ses frontières saintes, à la montagne que sa droite a conquise.

54. Metiólos en los términos de su tierra santa; en este monte, que ganó su mano derecha.

54 En Hij bracht hen tot de landpale Zijner heiligheid, tot dezen berg, dien Zijn rechterhand verkregen heeft.

54. Aż ich przywiódł do świętej granicy swojej, na onę górę, której nabyła prawica jego.

54. És bevivé őket az ő szent határába, arra [15†] a hegyre, a melyet szerzett az ő jobbkezével.

54 (77:54) и привел их в область святую Свою, на гору сию, которую стяжала десница Его;

54. І привів їх до гряницї сьвятинї своєї, до гори тої, котру здобула правиця його.

55. Hän karkoitti pakanat pois heidän tieltänsä, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa.

55. Ja hän ajoi pois heidän edestänsä pakanat, ja jakoi heille perimisen arvalla: ja niiden majoissa antoi hän Israelin sukukunnat asua.

54 Ja hän ajoi pois heidän edestäns pacanat ja jacoi heille perimisen arwalla ja nijden majoisa andoi hän Israelin sucucunnat asua.

56. Ja hen poisheitti heiden eteens Pacanat/ ia heille aruolla Perimisen vlosiacoi/ Ja nijnnen Maioissa hen annoi Israelin Sucukunnat siselasua. (Ja hän poisheitti heidän edestänsä pakanat/ ja heille arwoilla perimisen ulosjakoi/ Ja niiden majoissa hän antoi Israelin sukukunnat sisällä asua.)

55 He also drove out the nations before them and allotted them for an inheritance by line and made the tribes of Israel to dwell in their tents.

55. He cast out the heathen also before them, and divided them an inheritance by line, and made the tribes of Israel to dwell in their tents.

55. og han uddrev Hedningerne for deres Ansigt og lod disses Land tilfalde dem som Arvedel; og han lod Israels Stammer bo i deres Telte.

55. Och fördref för dem folk, och lät dem utskifta arfvet, och lät Israels slägter bo i deras hyddom.

55. Ja aias pagganad nende eest ärra, ja jaggas nende maad nöri läbbi pärris-ossaks, ja pañi Israeli sugguarrud nende maiade sisse ellama.

55. Jis išvarė tautas, išdalijo jų žemę paveldėti ir Izraelio gimines apgyvendino jų palapinėse.

55. und vertrieb vor ihnen her die Völker und ließ ihnen das Erbe austeilen und ließ in jener Hütten die Stämme Israels wohnen.

55. Il chassa devant eux des nations; il les leur fit échoir en portions d'héritage, et logea les tribus d'Israël dans leurs tentes.

55. Y echó las naciones de delante de ellos, e hízolas caer en cordel de heredad: e hizo habitar en sus moradas a las tribus de Israel.

55 En Hij verdreef voor hun aangezicht de heidenen, en deed hen vallen in het snoer hunner erfenis, en deed de stammen Israels in hun tenten wonen.

55. I wyrzucił przed twarzą ich narody, i sprawił, że im przyszły na sznur dziedzictwa ich, ażeby mieszkały w przybytkach ich pokolenia Izraelskie.

55. És kiűzé előlük a pogányokat, és elosztá nékik az örökséget sorsvetéssel; és [16†] letelepíté azok sátoraiban az Izráel törzseit.

55 (77:55) прогнал от лица их народы и землю их разделил в наследие им, и колена Израилевы поселил в шатрах их.

55. І порозганяв народи перед ними, жеребом розпаював наслїддє, і поселив у шатрах їх поколїння Ізраїлеві.

56. Mutta niskoittelullaan he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, eivätkä ottaneet hänen todistuksistansa vaaria,

56. Mutta he kiusasivat ja vihoittivat korkian Jumalan, ja ei pitäneet hänen todistuksiansa.

55 Mutta he kiusaisit ja wihoitit Jumalan sen corkeimman ja ei pitänet hänen todistuxians.

57. Mutta he kiusasit ia wihoitit Jumalan sen Corkeiman/ Ja euet pitenyet henen Todhistoxians. (Mutta he kiusasit ja wihoitit Jumalan sen Korkeimman/ ja eiwät pitäneet hänen todistuksiansa.)

56 Yet they challenged and rebelled against the Most High God and did not keep his testimonies,

56. Yet they tempted and provoked the most high God, and kept not his testimonies:

56. Men de fristede Gud, den Højeste, og vare genstridige imod ham og agtede ikke paa hans Vidnesbyrd.

56. Men de försökte och förtörnade Gud, den Högsta, och höllo intet hans vittnesbörd;

56. Agga nemmad kiusasid ja wihhastasid keigekörgemat Jummalat wägga, ja ei piddand mitte temma tunnistussi.

56. Tačiau jie gundė Jį ir maištavo prieš Dievą, Aukščiausiojo įsakymų nesilaikė.

56. Aber sie versuchten und erzürnten Gott den Höchsten und hielten ihre Zeugnisse nicht

56. Mais ils tentèrent et irritèrent le Dieu Très-Haut, et ne gardèrent point ses témoignages.

56. Y tentaron, y enojaron al Dios Altísimo; y no guardaron sus testimonios.

56 Maar zij verzochten en verbitterden God, den Allerhoogste, en onderhielden Zijn getuigenissen niet.

56. A wszakże przecież kusili i draźnili Boga najwyższego, a świadectwa jego nie strzegli.

56. De megkisérték és megharagíták a magasságos Istent, és nem őrizék meg bizonyságait;

56 (77:56) Но они еще искушали и огорчали Бога Всевышнего, и уставов Егоне сохраняли;

56. Але вони скушали і сердили Бога всевишнього, і сьвідчень його не додержували.

57. vaan luopuivat pois ja olivat uskottomia isiensä lailla, kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.

57. Vaan he palasivat takaperin ja petollisesti luopuivat pois niinkuin heidän isänsäkin: poikkesivat pois niinkuin hellinnyt joutsi.

56 Waan he palaisit tacaperin ja cadzoit ylön nijncuin myös heidän Isäns ja ei pitänet nijncuin hellinnyt joudzi.

58. Waan he tacaperin langesit/ ia ylencatzoit caikia/ nin quin heiden Isenssecki/ ia euet pitenet/ ninquin leuhä Joutzi. (Waan he takaperin lankesit/ ja ylenkatsoit kaikkia/ niinkuin heidän isänsäkin/ ja eiwät pitäneet/ niinkuin löyhä jousi.)

57 but turned back and dealt treacherously like their fathers. They were turned aside like a deceitful bow.

57. But turned back, and dealt unfaithfully like their fathers: they were turned aside like a deceitful bow.

57. Og de vendte sig bort og bleve troløse som deres Fædre, de sloge tilbage som en falsk Bue.

57. Och föllo tillbaka, och föraktade all ting, såsom deras fäder; och höllo intet, såsom en lös båge;

57. Ja tagganesid taggasi ja teggid pettust, nenda kui nende wannemad, ja said teist wisi kui ammo, mis pettab.

57. Nusisuko ir buvo neištikimi kaip jų tėvai, nukrypo į šalį kaip sugadintas lankas.

57. und fielen zurück und verachteten alles wie ihre Väter und hielten nicht, gleichwie ein loser Bogen,

57. Ils reculèrent et furent infidèles comme leurs pères; ils tournèrent comme un arc qui trompe.

57. Y volviéronse, y rebeláronse como sus padres; volviéronse como arco enganoso.

57 En zij weken terug, en handelden trouwelooslijk, gelijk hun vaders; zij zijn omgekeerd, als een bedriegelijke boog.

57. Ale się odwrócili, i przewrotnie się obchodzili, jako i ojcowie ich; wywrócili się jako łuk omylny.

57. Elfordulának ugyanis és hűtlenek levének, [17†] mint apáik; visszafelé fordulának, mint a csalfa kézív.

57 (77:57) отступали и изменяли, как отцы их, обращались назад, как неверный лук;

57. Відступили і спроневірились, як батьки їх, вивернулись, як лук зрадливий.

58. He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.

58. Ja he vihoittivat hänen korkeuksillansa ja kehoittivat häntä epäjumalainsa kuvilla.

57 Ja he wihoitit hänen medzistöilläns ja härsyttelit händä epäjumalillans.

59. Ja he yllytit henen wihahan heiden Hijsillens/ ia hersyttelit henen heiden Epeiumaloillans. (Ja he yllytit hänen wihahan heidän hiisillänsä/ ja härsyttelit hänen heidän epäjumaloillansa.)

58 For they provoked him to anger with their high places and moved him to jealousy with their graven images.

58. For they provoked him to anger with their high places, and moved him to jealousy with their graven images.

58. Og de opirrede ham ved deres Høje og gjorde ham nidkær ved deres udskaarne Billeder.

58. Och förtörnade honom med sina höjder, och rette honom med sina afgudar;

58. Ja ärritasid tedda omma körge paikadega, ja omma nikkerdud kuiudega teggid nem̃ad, et temma pühha wihhaga wihhastas.

58. Aukštumomis jie kėlė Jo pyktį, drožtais atvaizdais sukėlė Jam pavydą.

58. und erzürnten ihn mit ihren Höhen und reizten ihn mit ihren Götzen.

58. Ils le provoquèrent par leurs hauts lieux, et l'émurent à jalousie par leurs idoles.

58. Y enojáronle con sus altos; y provocáronle a zelo con sus esculturas.

58 En zij verwekten Hem tot toorn door hun hoogten, en verwekten Hem tot ijver door hun gesneden beelden.

58. Bo go wzruszyli do gniewu wyżynami swemi, a rytemi bałwanami swemi pobudzili go do zapalczywości.

58. Haragra ingerelték őt magaslataikkal, [18†] és bosszantották faragott bálványaikkal.

58 (77:58) огорчали Его высотами своими и истуканами своими возбуждали ревность Его.

58. Розсердили його горбищами своїми, образами своїми вразили його.

59. Jumala kuuli sen ja julmistui, ja hän hylkäsi Israelin peräti.

59. Ja kuin Jumala sen kuuli, niin hän närkästyi, ja hylkäsi kovin Israelin,

58 Ja cuin Jumala sen cuuli nijn hän närkästyi ja hyljäis cowin Israelin.

60. Ja quin Jumala sen cwli/ nin hen närkestyi/ ia sangen poisheitti Israelin. (Ja kuin Jumala sen kuuli/ niin hän närkästyi/ ja sangen poisheitti Israelin.)

59 When God heard, he was angry and greatly rejected Israel,

59. When God heard this, he was wroth, and greatly abhorred Israel:

59. Der Gud det hørte, da blev han fortørnet, og han foragtede Israel saare.

59. Och då Gud det hörde, vardt han upptänd, och förkastade Israel svårliga;

59. Jummal kulis ja wihhastas wägga, ja pölgas Israelit wägga ärra.

59. Dievas, tai išgirdęs, supyko ir pasibjaurėjo Izraeliu.

59. Und da das Gott hörte, entbrannte er und verwarf Israel ganz,

59. Dieu l'entendit et s'indigna; il prit Israël en aversion.

59. Oyó Dios, y enojóse; y aborreció en grande manera a Israel.

59 God hoorde het en werd verbolgen, en versmaadde Israel zeer.

59. Co słysząc Bóg rozgniewał się, i zbrzydził sobie bardzo Izraela,

59. Meghallá ezt Isten és felgerjede; és az Izráelt felette megútálá.

59 (77:59) Услышал Бог и воспламенился гневом и сильно вознегодовал на Израиля;

59. Бог почув і розлютився, і зовсїм відкинув Ізраїля.

60. Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.

60. Niin että hän luopui asuinsiastansa Silossa, siitä majasta, jonka hän ihmisten sekaan asetti,

59 Nijn että hän luowui asuinsiastans Silos sijtä majasta josa hän ihmisten seas asui.

61. Nin ette hen ylenannoi henen Asumisens Silos/ sen Maian/ iossa hen Inhimisten seas asui. (Niin että hän ylenantoi hänen asumisensa Silossa/ sen majan/ jossa hän ihmisten seassa asui.)

60 so that he forsook the tabernacle of Shiloh, the tent which he placed among men,

60. So that he forsook the tabernacle of Shiloh, the tent which he placed among men;

60. Han forlod Boligen i Silo, det Paulun, som han havde sat til at bo udi iblandt Menneskene.

60. Så att han lät fara sina boning i Silo, den hyddo, der han ibland menniskor bodde;

60. Ja temma jättis mahha se maia, mis Silus, se telgi, mis ta innimeste seas olli maiaks teinud.

60. Jis paliko palapinę Šilojuje, kurią tarp žmonių buvo pasistatęs.

60. daß er seine Wohnung zu Silo ließ fahren, die Hütte, da er unter Menschen wohnte,

60. Il abandonna la demeure de Silo, la tente qu'il avait dressée parmi les hommes.

60. Por esta causa dejó el tabernáculo de Silo, la tienda en que habitó entre los hombres.

60 Dies verliet Hij den tabernakel te Silo, de tent, die Hij tot een woning gesteld had onder de mensen.

60. Tak, że opuściwszy przybytek w Sylo, namiot, który postawił między ludźmi,

60. És elveté magától Silói hajlékát, a sátort, a melyben lakott vala az emberek között;

60 (77:60) отринул жилище в Силоме, скинию, в которой обитал Он междучеловеками;

60. І покинув домівку Силомську, намет, що між людьми поставив його.

61. Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin.

61. Ja antoi heidän voimansa vankeuteen, ja heidän kauneutensa vihollisten käsiin.

60 Ja andoi heidän waimons fangiuxeen ja heidän cauniudens wihollisten käsijn.

62. Ja annoi heiden Woimans Fangiuxehen/ ia heiden Cauniudhens wiholisten käsijn. (Ja antoi heidän woimansa wankeuteen/ ja heidän kauneutensa wihollisten käsiin.)

61 and delivered their strength into captivity and their glory into the adversary's hand.

61. And delivered his strength into captivity, and his glory into the enemy's hand.

61. Og han gav sin Magt i Fangenskab og sin Herlighed i Fjendens Haand.

61. Och gaf deras magt uti fängelse, och deras härlighet uti fiendans händer;

61. Ja andis nende tuggewust ehk seädusse laekast wangi, ja nende illo waenlase kätte.

61. Savo jėgą Jis atidavė į nelaisvę, savo šlovę­į priešo rankas.

61. und gab seine Macht ins Gefängnis und seine Herrlichkeit in die Hand des Feindes

61. Il livra sa gloire à la captivité, et sa majesté aux mains de l'ennemi.

61. Y dió en cautividad su fortaleza; y su gloria en mano del enemigo.

61 En Hij gaf Zijn sterkte in de gevangenis, en Zijn heerlijkheid in de hand des wederpartijders.

61. Podał w niewolę moc swoję, i sławę swoję w ręce nieprzyjacielskie.

61. Sőt fogságba viteté erejét, dicsőségét [19†] pedig ellenség kezébe.

61 (77:61) и отдал в плен крепость Свою и славу Свою в руки врага,

61. І віддав в неволю силу свою, і славу свою в руки напасників.

62. Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja julmistui perintöosaansa.

62. Ja hän hylkäsi kansansa miekan alle, ja närkästyi perimistänsä vastaan.

61 Ja hän hyljäis Canssans miecan ala ja närkästyi hänen perimistäns wastan.

63. Ja hen ylenannoi kanssans Miecan ala/ ia närkestyi henen Perimistens wastan. (Ja hän ylenantoi kansansa miekan alle/ ja närkästyi hänen perimisensä wastaan.)

62 He also gave his people over to the sword and was angry with his inheritance.

62. He gave his people over also unto the sword; and was wroth with his inheritance.

62. Og han overantvordede sit Folk til Sværd og fortørnedes paa sin Arv.

62. Och öfvergaf sitt folk för svärd, och var upptänd emot sitt arf.

62. Ja andis om̃a rahwast ärra moöga kätte, ja wihhastas wägga omma pärris-ossa peäle.

62. Savo tautą pavedė kardui ir pyko ant savo paveldėjimo.

62. und übergab sein Volk ins Schwert und entbrannte über sein Erbe.

62. Il abandonna son peuple à l'épée, et s'indigna contre son héritage.

62. Y entregó a su pueblo a la espada; y airóse contra su heredad.

62 En Hij leverde Zijn volk over ten zwaarde, en werd verbolgen tegen Zijn erfenis.

62. Dał pod miecz lud swój, a na dziedzictwo swoje rozgniewał się.

62. És fegyver alá rekeszté az ő népét; és az ő öröksége ellen felgerjede.

62 (77:62) и предал мечу народ Свой и прогневался на наследие Свое.

62. І віддав під меча нарід свій, і розлютився на наслїддє своє.

63. Heidän nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitsyensä jäivät häälauluja vaille.

63. Heidän parhaat nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitseensä ei tulleet häävirsillä kunnioitetuksi.

62 Heidän miehucaisens culutti tuli ja heidän neidzens täydyi huolemata jäädä.

64. Heiden Miehucaisens Tuli ylessöi/ ia heiden Neitzydhens teutyi hoolemata iedhä. (Heidän miehukaisensa tuli ylössöi/ ja heidän neitsyytensä täytyi huolemata jäädä.)

63 Fire devoured their young men and their virgins had no marriage-song.

63. The fire consumed their young men; and their maidens were not given to marriage.

63. Ild fortærede deres unge Mandskab, og deres Jomfruer fik ingen Brudesang.

63. Deras unga män förtärde elden, och deras jungfrur måste ogifta blifva.

63. Tulli pölletas ärra nende nored mehhed, ja nende neitsid ei saand kidetud.

63. Jaunuolius ugnis prarijo, mergaitės liko netekėjusios.

63. Ihre junge Mannschaft fraß das Feuer, und ihre Jungfrauen mußten ungefreit bleiben.

63. Le feu dévora ses jeunes hommes, et ses vierges ne furent point chantées.

63. A sus mancebos tragó el fuego; y sus vírgenes no fueron loadas.

63 Het vuur verteerde hun jongelingen, en hun jonge dochters werden niet geprezen.

63. Młodzieóców jego ogieó pożarł, a panienki jego nie były uczczone.

63. Ifjait tűz emészté meg, és szüzei nem énekeltettek meg.

63 (77:63) Юношей его поедал огонь, и девицам его не пелибрачных песен;

63. Огонь пожер молодцїв їх, а дївчатам їх не сьпівали весїльних;

64. Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä voineet itkuja itkeä.

64. Heidän pappinsa kaatuivat miekalla; ja heidän leskensä ei itkeneet,

63 Heidän Pappins langeisit miecalla ja ei ollutcan leske joca heitä itki.

65. Heiden Pappins miecan cautta langesit/ ia ei Leski ollutkan/ ioca sen ylitzen idki. (Heidän pappinsa miekan kautta lankesit/ ja ei leski ollutkaan/ joka sen ylitsen itki.)

64 Their priests fell by the sword and their widows made no lamentation.

64. Their priests fell by the sword; and their widows made no lamentation.

64. Deres Præster faldt for Sværdet, og deres Enker begræd dem ikke.

64. Deras Prester föllo genom svärd, och inga enkor voro, de der gråta skulle.

64. Nende preestrid langsid moöga läbbi, ja nende lessednaesed ei sanud nutta.

64. Kunigai krito nuo kardo, o našlės negalėjo jų apraudoti.

64. Ihre Priester fielen durchs Schwert, und waren keine Witwen, die da weinen sollten.

64. Ses sacrificateurs tombèrent par l'épée, et ses veuves ne pleurèrent pas.

64. Sus sacerdotes cayeron a espada: y sus viudas no lamentaron.

64 Hun priesters vielen door het zwaard, en hun weduwen weenden niet.

64. Kapłani jego od miecza polegli, a wdowy jego nie płakały.

64. Papjai [20†] fegyver miatt hullottak el, és özvegyei nem végezheték a siratást.

64 (77:64) священники его падали от меча, и вдовы его не плакали.

64. Сьвященники їх полягли під мечем, а вдовицям їх нїколи було заплакати.

65. Silloin Herra heräsi niinkuin nukkuja, niinkuin viinin voittama sankari.

65. Ja Herra heräsi niinkuin joku makaavainen, niinkuin joku väkevä luihkaaja viinan juomisesta,

64 Ja HERra heräis nijncuin jocu macawainen nijncuin jocu wäkewä rämäjä wijnan juopumisest.

66. Ja se HERRA heräsi/ ninquin iocu Macauainen/ ninquin iocu Wekeue rämäie Winan ioopumisest. (Ja se HERRA heräsi/ niinkuin joku makaawainen/ niinkuin joku wäkewä rämääjä wiinan juopumisesta.)

65 Then the Lord awoke as out of sleep, like a mighty man who shouts because of wine.

65. Then the Lord awaked as one out of sleep, and like a mighty man that shouteth by reason of wine.

65. Da opvaagnede Herren som en sovende, som en Helt, der jubler af Vin.

65. Och Herren vaknade upp, såsom en sofvande, och såsom en stark glad är, den ifrå vin kommer;

65. Ja ISsand ärkas ülles kui unnest, kui wäggew mees, kes winast öiskab,

65. Tada Viešpats pabudo tarsi žmogus iš miego, tarsi karžygys, šūkaudamas nuo vyno,

65. Und der HERR erwachte wie ein Schlafender, wie ein Starker jauchzt, der vom Wein kommt,

65. Alors le Seigneur s'éveilla comme un homme qui dort, comme un guerrier à qui le vin fait jeter des cris.

65. Y despertóse el Señor, como un dormido: como un valiente, que da voces a causa del vino:

65 Toen ontwaakte de Heere, als een slapende, als een held, die juicht van den wijn.

65. Lecz potem ocucił się Pan jako ze snu, jako mocarz wykrzykający od wina.

65. Akkor felserkene az Úr, mintegy álomból; mint hős, a ki bortól vigadoz;

65 (77:65) Но, как бы от сна, воспрянул Господь, как бы исполин, побежденный вином,

65. Тодї пробудився Господь, мов би спячий, як лицарь, що вином покріпившись, гукає.

66. Hän löi vihollisensa pakoon, tuotti heille ikuisen häpeän.

66. Ja löi vihollistansa perävieriin, ja pani ijankaikkisen häpiän heidän päällensä,

65 Ja löi wihollistans peräwierijn ja pani ijancaickisen häpiän heidän päällens.

67. Ja löi henen Wiholisens perewierihin/ ia pani ijancaikisen häpien heiden pälens. (Ja löi hänen wihollisensa periwierihin/ ja pani iankaikkisen häpeän heidän päällensä.)

66 And he killed* his adversaries backward. He put them to a everlasting reproach.

66. And he smote his enemies in the hinder parts: he put them to a perpetual reproach.

66. Og han slog sine Fjender tilbage, han gjorde dem en evig Skam.

66. Och slog sina fiendar baktill, och hängde en evig skam uppå dem;

66. Ja löi ommad waenlased takka, ta teggi neile iggawesse teotusse.

66. Jis privertė priešus bėgti, amžiną gėdą jiems padarė.

66. und schlug seine Feinde zurück und hängte ihnen ewige Schande an.

66. Il refoula ses adversaires; il les chargea d'un opprobre éternel.

66. E hirió a sus enemigos detrás: dióles vergüenza perpetua.

66 En Hij sloeg Zijn wederpartijders aan het achterste; Hij deed hun eeuwige smaadheid aan.

66. I zaraził nieprzyjaciół swoich na pośladkach, a na wieczną haóbę podał ich.

66. És visszaveré ellenségeit; s örök gyalázatot vete reájok.

66 (77:66) и поразил врагов его в тыл, вечному сраму предал их;

66. І побив ворогів своїх на стрімголов, завдав їм вічний сором.

67. Hän hylkäsi myös Joosefin majan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,

67. Ja heitti Josephin majan pois, ja ei valinnut Ephraimin sukukuntaa.

66 Ja heitti Josephin majan pois ja ei walinnut Ephraimin sucucunda.

68. Ja poisheitti sen Josephin Maian/ ia ei vloswalinut sitä Ephraimin Sucukunda. (Ja poisheitti sen Josephin majan/ ja ei uloswalinnut sitä Ephraimin sukukuntaa.)

67 Moreover he refused the tent of Joseph and chose not the tribe of Ephraim,

67. Moreover he refused the tabernacle of Joseph, and chose not the tribe of Ephraim: