PSALMI 22

Vanhurskaan kärsimys ja korotus.

1. Veisuunjohtajalle veisataan kuin: Aamuruskon peura Daavidin virsi.

1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään.

1. Dawidin Psalmi edelläweisattapa peurasta jota warhain wäijytän.

1. Dauidin Psalmi edelweisattapa/ sijte Peurasta/ iota warhaisen weijuteen. (Dawidin psalmi edeltäweisattawa/ siitä peurasta/ jota warhaisin wäijytään.)

1 My God, my God, why have you forsaken me, far from helping me and the words of my groaning?

1. To the chief Musician upon Aijeleth Shahar, A Psalm of David.

1. Til Sangmesteren; til "Morgenrødens Hind"; en Psalme af David.

1. En Psalm Davids, till att föresjunga, om hindena som bittida jagad varder.

1. Taweti laul üllema mängimehhele antud emmase-hirwe pärrast, mis koido aial aetakse .

1. Mano Dieve, mano Dieve, kodėl mane apleidai? Mano šauksmas toli nuo mano pagalbos.

1. Ein Psalm Davids, vorzusingen; von der Hinde, die früh gejagt wird. Mein Gott, mein Gott, warum hast du mich verlassen? ich heule; aber meine Hilfe ist ferne.

1. Au maître-chantre. Psaume de David. Sur Ajéleth-Hashachar (Biche de l'Aurore).

1. Al Vencedor sobre Ajelet-hassaar. Salmo de David. DIOS mío, Dios mío! ¿por qué me has dejado? ¿estás léjos de mi salud, de las palabras de mi gemido?

1 Een psalm van David, voor den opperzangmeester, op Aijeleth hasschachar.

1. (Przedniejszemu śpiewakowi na czas poranny psalm Dawidowy.)

1. Az éneklőmesternek az ajjelethassakhar szerint; Dávid zsoltára.

1 (21:1) Начальнику хора. При появлении зари. Псалом Давида.

1. Проводиреві хора: Після "Досьвітна ланя"; псальма Давидова. Боже мій, Боже! Чому опустив єси мене - став оддалеки від ратунку мого, від слів мого стогнання.

2. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?

(H22:2) Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.

2. MInun Jumalan minun Jumalan mixis minun hyljäisit ? minä pargun waan minun apun on caucana.

2. MInun Jumalan minun Jumalan/ mixis minun ylenannoit? Mine tosin parghun/ Waan minun Apun on caukana. (Minun Jumalani minun Jumalani/ miksi minun ylenannoit? Minä tosin parun/ Waan minun apuni on kaukana)

2 O my God, I cry in the daytime, but you do not answer; and in the night, and there is no silence for me.

My God, my God, why hast thou forsaken me? why art thou so far from helping me, and from the words of my roaring?

2. Min Gud, min Gud! hvorfor har du forladt mig, du er fjern fra min Frelse, fra mit Klageskrig.

2. Min Gud, min Gud, hvi hafver du öfvergifvit mig? Jag ryter; men min hjelp är fjerran.

2. Mo Jum̃al! Mo Jum̃al! mikspärrast olled sa mind mahhajätnud? mo oigamisse sañad on kaugel miño abbisamissest ärra.

2. Mano Dieve, šaukiuosi Tavęs dieną, bet Tu neišklausai, ir naktį aš nenutylu.

2. Mein Gott, des Tages rufe ich, so antwortest du nicht; und des Nachts schweige ich auch nicht.

2. Mon Dieu, mon Dieu, pourquoi m'as-tu abandonné, t'éloignant de ma délivrance et des paroles de mon gémissement?

2. Dios mío, clamo de día, y no oyes; y de noche, y no hay para mí silencio.

(22:2) Mijn God, mijn God! waarom hebt Gij mij verlaten, verre zijnde van mijn verlossing, van de woorden mijns brullens?

2. Boże mój! Boże mój! czemuś mię opuścił? oddaliłeś się od wybawienia mego, od słów ryku mego.

2. Én Istenem, [1†] én Istenem, miért hagytál el engemet? Távol van megtartásomtól jajgatásomnak szava.

(21:2) Боже мой! Боже мой! для чего Ты оставил меня? Далеки от спасения моего слова вопля моего.

2. Боже мій! Кличу в день, а ти не озвешся, і вночі, та й нема менї впокою.

3. Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.

2. Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.

3. Minun Jumalan päiwällä minä huudan ja et sinä wasta ja en myös yöllä waickene.

3. Minun Jumalan/ Peiuelle mine hwdhan/ ia et sine wasta/ ia en mös öölle waikene. (Minun Jumalani/ Päiwällä minä huudan/ ja et sinä wastaa/ ja en myös yöllä waikene.)

3 But you are holy, O you who inhabit the praises of Israel.

2. O my God, I cry in the daytime, but thou hearest not; and in the night season, and am not silent.

3. Min Gud! jeg raaber om Dagen, og du svarer ikke; og om Natten, og jeg kan ikke være stille.

3. Min Gud, om dagen ropar jag, så svarar du intet; och om nattena tiger jag ock intet.

3. Mo Jummal, päwal hüan minna, agga sa ei wasta; ja ösel ei olle minna mitte wait.

3. Tu esi šventas, kuris gyveni Izraelio gyriuje.

3. Aber du bist heilig, der du wohnst unter dem Lobe Israels.

3. Mon Dieu, je crie le jour, mais tu ne réponds point; et la nuit, et je n'ai point de repos.

3. Y tú, santo, habitante, alabanzas de Israel.

2 (22:3) Mijn God! Ik roep des daags, maar Gij antwoordt niet; en des nachts, en ik heb geen stilte.

3. Boże mój! wołam we dnie, a nie ozywasz mi się; i w nocy, a nie mogę się uspokoić.

3. Én Istenem, kiáltok nappal, de nem hallgatsz [2†] meg; éjjel is és nincs nyugodalmam.

2 (21:3) Боже мой! я вопию днем, – и Ты не внемлешь мне, ночью, – и нетмне успокоения.

3. Ти ж сьвятий живеш, прославлений від Ізраїля.

4. Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.

3. Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa.

4. Sinä olet pyhä joca asut Israelin kijtoxes.

4. Mutta sine olet Pyhe/ Sine ioca asut Israelin kijtoxen seas. (Mutta sinä olet pyhä/ Sinä joka asut Israelin kiitoksen seassa.)

4 Our fathers trusted in you. They trusted and you delivered them.

3. But thou art holy, O thou that inhabitest the praises of Israel.

4. Men du er hellig, du, som bor iblandt Israels Lovsange!

4. Men du äst helig, du som bor ibland Israels lof.

4. Agga sa olled pühha, kes sa ellad Israeli kitusse-laulude seas.

4. Mūsų tėvai pasitikėjo Tavimi, ir Tu išgelbėjai juos.

4. Unsre Väter hofften auf dich; und da sie hofften, halfst du ihnen aus.

4. Cependant tu es le Saint, qui habites au milieu des louanges d'Israël.

4. En tí esperaron nuestros padres: esperaron, y los salvaste.

3 (22:4) Doch Gij zijt heilig, wonende onder de lofzangen Israels.

4. Aleś ty Święty, mieszkający w chwałach Izraelskich.

4. Pedig te szent vagy, [3†] a ki Izráel dícséretei között lakozol.

3 (21:4) Но Ты, Святый, живешь среди славословий Израиля.

4. На тебе вповали батьки наші; вони вповали, і ти заступив їх.

5. Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.

4. Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.

5. Meidän Isäm toiwoit sinuun ja cuin he toiwoit nijn wapadit heitä.

5. Meidhen Iset toiuoit sinun päles/ Ja quin he toiuoit/ nin sine wapadhit heite. (Meidän isät toiwoit sinun päällesi/ ja kuin he toiwoit/ niin sinä wapahdit heitä.)

5 They cried to you and were delivered. They trusted in you and were not put to shame.

4. Our fathers trusted in thee: they trusted, and thou didst deliver them.

5. Vore Fædre forlode sig paa dig; de forlode sig paa dig, og du friede dem.

5. Våre fäder hoppades uppå dig; och då de hoppades, halp du dem ut.

5. Sinno peäle lootsid meie wannemad, nemmad lootsid, ja sa peästsid neid ärra.

5. Šaukėsi Tavęs ir buvo išgelbėti, pasitikėjo tavimi ir nebuvo sugėdinti.

5. Zu dir schrieen sie und wurden errettet; sie hofften auf dich und wurden nicht zu Schanden.

5. Nos pères se sont confiés en toi; ils se sont confiés en toi, et tu les as délivrés.

5. Clamaron a tí, y fueron librados: esperaron en tí, y no se avergonzaron.

4 (22:5) Op U hebben onze vaders vertrouwd; zij hebben vertrouwd, en Gij hebt hen uitgeholpen.

5. W tobie nadzieję mieli ojcowie nasi; nadzieję mieli, a wybawiłeś ich.

5. Benned bíztak atyáink; bíztak és te megszabadítottad őket.

4 (21:5) На Тебя уповали отцы наши; уповали, и Ты избавлял их;

5. До тебе кликали вони, і спаслися; на тебе вповали, і не посоромлено їх.

6. He huusivat sinua ja pelastuivat he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.

5. Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään.

6. Sinua he huusit ja wapadettin sinuun he turwaisit ja ei tullet häpiään.

6. Sinun tyges he hwdhit/ ia tulit wapadhetuxi/ sinuhun he toiuoit/ ia eiuet tulleet häpiehen. (Sinun tykösi he huusit/ ja tulit wapahdetuksi/ sinuhun he toiwoit/ ja eiwät tulleet häpeähän.)

6 But I am a worm and no man, a reproach of men and despised by the people.

5. They cried unto thee, and were delivered: they trusted in thee, and were not confounded.

6. Til dig raabte de og frelstes; de forlode sig paa dig, og bleve ikke beskæmmede.

6. Till dig ropade de, och vordo hulpne; de hoppades på dig, och vordo icke till skam.

6. Sinno pole kissendasid nemmad ja peäsesid, sinno peäle lootsid nemmad, ja ei sanud häbbisse.

6. Aš­ne žmogus, bet kirmėlė, žmonių išjuoktas, tautos paniekintas.

6. Ich aber bin ein Wurm und kein Mensch, ein Spott der Leute und Verachtung des Volks.

6. Ils ont crié vers toi, et ils ont été délivrés; ils se sont confiés en toi, et ils n'ont pas été confus.

6. Y yo, gusano, y no varón: vergüenza de hombres y desecho del pueblo.

5 (22:6) Tot U hebben zij geroepen, en zijn uitgered; op U hebben zij vertrouwd, en zijn niet beschaamd geworden.

6. Do ciebie wołali, a wybawieni są; w tobie nadzieję mieli, a nie byli pohaóbieni.

6. Hozzád kiáltottak [4†] és megmenekültek; benned bíztak és nem szégyenültek meg.

5 (21:6) к Тебе взывали они, и были спасаемы; на Тебя уповали, и не оставались в стыде.

6. Але ж я червяк, не чоловік, людям посьміховиско і народові погорда.

7. Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.

6. Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.

7. Mutta minä olen mato ja en ihminen ihmisten pilcka ja Canssan ylöncadze.

7. Mutta mine olen yxi mato/ ia ei Inhiminen/ yxi Inhimisten pilca/ ia Canssan ylencatze. (Mutta minä olen yksi mato/ ja ei ihminen/ yksi ihmisten pilkka/ ja kansan ylenkatse.)

7 All those who see me laugh me to scorn. They shoot out the lip. They shake the head, saying,

6. But I am a worm, and no man; a reproach of men, and despised of the people.

7. Men jeg er en Orm og ikke en Mand, Menneskens Spot og Folks Foragt.

7. Men jag är en matk, och icke menniska; menniskors gabberi, och folks föraktelse.

7. Agga miña ollen ussikenne, ja ei mitte mees, innimeste teotus, ja ei miski pandud rahwa melist.

7. Kas mane mato, tyčiojasi iš manęs, sustato lūpas, kraipo galvą:

7. Alle, die mich sehen, spotten mein, sperren das Maul auf und schütteln den Kopf:

7. Mais moi, je suis un ver, et non un homme; l'opprobre des hommes et le méprisé du peuple.

7. Todos los que me ven, escarnecen de mí: echan de los labios, menean la cabeza.

6 (22:7) Maar ik ben een worm en geen man, een smaad van mensen, en veracht van het volk.

7. Alem ja robak, a nie człowiek: pośmiewisko ludzkie, i wzgarda pospólstwa.

7. De én féreg vagyok s nem férfiú; embereknek csúfja és a nép útálata. [5†]

6 (21:7) Я же червь, а не человек, поношение у людей и презрение в народе.

7. Всї, що дивляться на мене, кепкують; щирять зуби, покивуючи головами.

8. Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:

7. Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät.

8. Caicki jotca minun näkewät häwäisewät minua wääristelewät huulians ja päätäns pudistawat.

8. Caiki iotca minua näkeuet/ häueiseuet minua/ wäristeleuet hwlians ia pääns pudhistauat. (Kaikki jotka minua näkewät/ häwäisewät minua/ wääristelewät huuliansa ja päänsä pudistawat.)

8 He trusted on Jehovah. Let him deliver him. Let him rescue him, because he delights in him.

7. All they that see me laugh me to scorn: they shoot out the lip, they shake the head, saying,

8. Alle de, som se mig, spotte mig; de vrænge Mund, de ryste med Hovedet

8. Alle de som mig se, bespotta mig, gapa upp med munnen, och rista hufvudet:

8. Keik, kes mind näwad, hirwitawad mind: nemmad aiawad suud ammule, ja wangutawad Pead.

8. ‘‘Jis pasitikėjo Viešpačiu, teišvaduoja jį dabar, teišgelbsti jį, nes jį pamėgo’‘.

8. Er klage es dem HERRN; der helfe ihm aus und errette ihn, hat er Lust zu ihm.

8. Tous ceux qui me voient se raillent de moi; ils ouvrent la bouche, ils secouent la tête.

8. Remítese a Jehová, líbrele, que le quiere bien.

7 (22:8) Allen, die mij zien, bespotten mij; zij steken de lip uit, zij schudden het hoofd, zeggende:

8. Wszyscy, którzy mię widzą, szydzą ze mnie; wykrzywiają gębę, chwieją głową, mówiąc:

8. A kik engem látnak, mind csúfolkodnak rajtam, félrehúzzák ajkaikat és hajtogatják [6†] fejöket:

7 (21:8) Все, видящие меня, ругаются надо мною, говорят устами, кивая головою:

8. Він вповає на Господа! Нехай же спасе його та визволить, коли він вподобав його.

9. Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt.

8. Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen.

9. Hän walitta HERralle hän wapahtacon hänen hän auttacon händä jos hän mielisty häneen.

9. Hen walittapi HERRALLE/ hen wapactakon henen/ hen auttakon hende/ ios hen mielisty henehen. (Hän walittaapi HERRALLE/ hän wapahtakoon hänen/ hän auttakoon häntä/ jos hän mielistyy hänehen)

9 Because you are he who took me out of the womb. You made me trust upon my mother's breasts.

8. He trusted on the LORD that he would deliver him: let him deliver him, seeing he delighted in him.

9. Vælt det paa Herren, befri ham; han redde ham, efterdi han har Lyst til ham"!

9. Han klage det Herranom; han hjelpe honom ut, och undsätte honom, om han hafver lust till honom.

9. Ta on ikka Jehowa peäle omma asja weretanud, se peästko tedda, temma kiskugo tedda häddast wälja, kui temmal hea meel temmast on.

9. Tu gi mane išėmei iš įsčių, mane saugojai prie motinos krūtų.

9. Denn du hast mich aus meiner Mutter Leib gezogen; du warst meine Zuversicht, da ich noch an meiner Mutter Brüsten war.

9. Il se repose sur l'Éternel, disent-ils, qu'il le délivre; qu'il le sauve, puisqu'il a mis en lui son affection.

9. Empero tú eres el que me sacó del vientre: el que me haces esperar desde los pechos de mi madre.

8 (22:9) Hij heeft het op den HEERE gewenteld, dat Hij hem nu uithelpe, dat Hij hem redde, dewijl Hij lust aan hem heeft!

9. Spuścił się na Pana, niechże go wyrwie; niech go wybawi, ponieważ się w nim kocha.

9. Az Úrra bízta magát, mentse meg őt; szabadítsa meg őt, [7†] hiszen gyönyörködött benne!

8 (21:9) „он уповал на Господа; пусть избавит его, пусть спасет, если онугоден Ему".

9. Ти бо визволив мене з лона матері, і при грудях матері моєї дав менї спочивати.

10. Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla

9. Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.

10. Sillä sinä olet minun wetänyt ulos äitini cohdusta sinä olit minun turwan ollesani wielä äitini rinnalla.

10. Sille sine olet minun wloswetenyt Eiteni codhusta/ Sine olit minun Turuan/ coska mine wiele Eiteni Rinnalla olin. (Sillä sinä olet minut ylöswetänyt äitini kohdusta/ Sinä olit minun turwani/ koska minä wielä äitini rinnalla olin.)

10 I was cast upon you from the womb. You are my God since my mother bore me.

9. But thou art he that took me out of the womb: thou didst make me hope when I was upon my mother's breasts.

10. Du er dog den, som drog mig af Moders Liv, du lod mig hvile trygt ved min Moders Bryster.

10. Ty du hafver dragit mig utu mitt moderlif; och vast min tröst, då jag än vid mine moders bröst låg.

10. Sest sa olled se, kes mind emma ihhust wäljasaatnud, ja lotust mulle annud mo emma rindus.

10. Tavo globai buvau pavestas nuo gimimo, nuo pirmosios dienos buvai mano Dievas.

10. Auf dich bin ich geworfen von Mutterleib an; du bist mein Gott von meiner Mutter Schoß an.

10. Oui, c'est toi qui m'as tiré du sein de ma mère, et qui m'as fait reposer en paix sur sa mamelle.

10. Sobre tí estoy echado desde la matriz: desde el vientre de mi madre tú eres mi Dios.

9 (22:10) Gij zijt het immers, die mij uit den buik hebt uitgetogen; die mij hebt doen vertrouwen, zijnde aan mijner moeders borsten.

10. Aleś ty jest, któryś mię wywiódł z żywota, czyniąc mi dobrą nadzieję jeszcze u piersi matki mojej.

10. Mert te hoztál ki [8†] engem az anyám méhéből, és biztattál engem anyámnak emlőin.

9 (21:10) Но Ты извел меня из чрева, вложил в меня упование у грудей матери моей.

10. Для тебе я призначений, як тілько вродився; від матернього лона почавши, ти єси Бог мій.

11. sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.

10. Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.

11. Sinun päälles minä olen heitetty äitini cohdusta sinä olet minun Jumalan hamast äitini cohdusta.

11. Sinun päles mine heitettu olen Eitini Codhusta/ Sine olet minun Jumalan hamast minun Eiteni Codhusta. (Sinun päällesi minä heitetty olen äitini kohdusta/ Sinä olet minun Jumalani hamasta minun äitini kohdusta.)

11 Do not be far from me, because trouble is near, because there is none to help.

10. I was cast upon thee from the womb: thou art my God from my mother's belly.

11. Paa dig er jeg kastet fra Moders Liv af; du er min Gud fra min Moders Skød.

11. På dig är jag kastad utaf moderlifvet; du äst min Gud, allt ifrå mine moders lif.

11. Siño peäle ollen ma heidetud lapsekoiast, mo emma ihhust olled sinna mo Jummal.

11. Nebūk toli nuo manęs, nes bėda yra arti ir nėra, kas padėtų.

11. Sei nicht ferne von mir, denn Angst ist nahe; denn es ist hier kein Helfer.

11. J'ai été remis en tes mains dès ma naissance; dès le sein de ma mère tu es mon Dieu.

11. No te alejes de mí, porque la angustia está cerca: porque no hay quien ayude.

10 (22:11) Op U ben ik geworpen van de baarmoeder af; van den buik mijner moeder aan zijt Gij mijn God.

11. Na tobie spolegam od narodzenia swego; z żywota matki mojej tyś Bogiem moim.

11. Születésem óta a te gondod voltam; anyám méhétől fogva te [9†] voltál Istenem.

10 (21:11) На Тебя оставлен я от утробы; от чрева матери моей Ты – Бог мой.

11. Не відступай далеко від мене! Бо нещастє близько, а нема заступника в мене.

12. Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.

11. Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa,

12. Älä caucana ole minusta: sillä ahdistus on läsnä ja ei ole auttajata.

12. Ele caukana ole minun tyköeni/ Sille adhistos on lesse/ Sille ettei ole yxiken Auttaia. (Älä kaukana ole minun tyköäni/ Sillä ahdistus on läsnä/ Sillä ettei ole yksikään auttaja.)

12 Many bulls have encompassed me. Strong bulls of Bashan have beset me around.

11. Be not far from me; for trouble is near; for there is none to help.

12. Vær ikke langt fra mig, thi Angest er nær; thi der er ingen Hjælper.

12. Var icke långt ifrå mig; ty ångest är hardt när; ty här är ingen hjelpare.

12. Ärra olle kaugel minnust ärra, sest kitsas on liggi, et ep olle abbimeest.

12. Daug veršių mane apsupo, Bašano jaučiai mane apstojo.

12. Große Farren haben mich umgeben, gewaltige Stiere haben mich umringt.

12. Ne t'éloigne pas de moi, car la détresse est proche, car il n'y a personne pour me secourir!

12. Rodeáronme muchos toros: fuertes toros de Basán me cercaron.

11 (22:12) Zo wees niet verre van mij, want benauwdheid is nabij; want er is geen helper.

12. Nie oddalajże się odemnie; albowiem utrapienie bliskie jest, a niemasz, ktoby ratował.

12. Ne légy messze tőlem, mert közel a nyomorúság, és nincs, a ki segítsen.

11 (21:12) Не удаляйся от меня, ибо скорбь близка, а помощника нет.

12. Обгорнула мене дика гущавина; бугаї Базанські обступили мене.

13. Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,

12. Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri.

13. Suuret mullit owat minun pijrittänet lihawat härjät kiersit minun ymbärins.

13. Swret Mullit ouat minun ymberipirittenyet/ Lihauat Häriet minun ymberinskieritit. (Suuret mullit owat minun ympäri piirittäneet/ Lihawat härät minua ympärinskieritit.)

13 They opened wide their mouth upon me, as a ravening and a roaring lion.

12. Many bulls have compassed me: strong bulls of Bashan have beset me round.

13. Mange Øksne have omgivet mig Basans Tyre have omringet mig.

13. Store stutar hafva belagt mig; fete oxar hafva omhvärft mig.

13. Paljo wärsesid on mo ümber tulnud, Pasani sönnid on mo ümber piirnud.

13. Jie išsižiojo prieš mane tarsi plėšrus ir riaumojantis liūtas.

13. Ihren Rachen sperren sie auf gegen mich wie ein brüllender und reißender Löwe.

13. Des taureaux nombreux m'environnent; de puissants taureaux de Bassan m'entourent.

13. Abriéron sobre mí su boca, como león que hace presa y que brama.

12 (22:13) Vele varren hebben mij omsingeld, sterke stieren van Basan hebben mij omringd.

13. Obtoczyło mię mnóstwo cielców; byki z Basan obległy mię.

13. Tulkok sokasága kerített be engem, körülfogtak engem Básán [10†] bikái.

12 (21:13) Множество тельцов обступили меня; тучные Васанские окружили меня,

13. Роззявили ротища свої, як лев рикаючий, що здобич шматує.

14. avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.

13. Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura.

14. Heidän kitans awaisit he minua wastan nijncuin raatelewa ja kiljuwa Lejoni.

14. Heiden kitans he auasit minua wastan/ ninquin ratelia ia kilijuua Jalopeura. (Heidän kitansa he awasit minua wastaan/ niinkuin raatelija ja kiljuwa jalopeura.)

14 I am poured out like water and all my bones are out of joint. My heart is like wax; it is melted within me.

13. They gaped upon me with their mouths, as a ravening and a roaring lion.

14. De oplode deres Gab imod mig men Løve, der river og brøler.

14. De uppgapa med sin mun emot mig, såsom ett glupande och rytande lejon.

14. Nemmad on mo wasto omma su ammutanud, kui loukoer, mis murrab ja möirab.

14. Aš išlietas lyg vanduo. Išnarstyti visi mano kaulai. Mano širdis kaip vaškas, ištirpęs krūtinėje.

14. Ich bin ausgeschüttet wie Wasser, alle meine Gebeine haben sich zertrennt; mein Herz ist in meinem Leibe wie zerschmolzen Wachs.

14. Ils ouvrent leur gueule contre moi, comme un lion déchirant et rugissant.

14. Como aguas me escurrí, y descoyuntáronse todos mis huesos: mi corazón fué como cera desliéndose en medio de mis entrañas.

13 (22:14) Zij hebben hun mond tegen mij opgesperd, als een verscheurende en brullende leeuw.

14. Otworzyły na mię gębę swą jako lew szarpający i ryczący.

14. Feltátották [11†] rám szájokat, mint a ragadozó és ordító oroszlán.

13 (21:14) раскрыли на меня пасть свою, как лев, алчущий добычи и рыкающий.

14. І став я, як вода розлита, всї сустави мої розвязались; серце моє, як той віск, у внутрі моїм розтопилось.

15. Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu kaikki minun luuni ovat irti toisistansa minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.

14. Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu vedenvaha ruumiissani.

15. Minä olen caattu ulos nijncuin wesi ja minun luuni owat caicki hajotetut minun sydämen on nijncuin sulattu medenwaha minun ruumisani.

15. Ninquin wesi mine olen wloskaattu/ ia haiotetudh ouat Caiki minun Luuni/ Minun sydhemen on ninquin sulattu Medhenwaha/ keskel minun Rumistani. (Niinkuin wesi minä olen uloskaadettu/ ja hajoitetut owat kaikki minun luuni/ Minun sydämeni on niinkuin sulatettu medenwaha/ keskellä minun ruumistani.)

15 My strength is dried up like an earthen vessel and my tongue clings to my jaws and you have set me into the dust of death.

14. I am poured out like water, and all my bones are out of joint: my heart is like wax; it is melted in the midst of my bowels.

15. Jeg er udøst som Vand, og alle ine Ben adskille sig; mit Hjerte er som Voks, det smelter midt i mit Liv.

15. Jag är utgjuten såsom vatten; all min ben hafva skiljts åt; mitt hjerta i mitt lif är såsom ett smält vax.

15. Kui wessi ollen ma ärrawallatud, ja keik mo lukontid on ühhest ärralahkund; mo südda on sanud kui mee-wahha, ta on sulland ärra mo sissekondas.

15. Mano jėgos išdžiūvo lyg šukė, prie gomurio limpa liežuvis; į mirties dulkes Tu atvedei mane.

15. Meine Kräfte sind vertrocknet wie eine Scherbe, und meine Zunge klebt an meinem Gaumen, und du legst mich in des Todes Staub.

15. Je suis comme de l'eau qui s'écoule, et tous mes os se sont déjoints; mon cœur est comme la cire, il se fond dans mes entrailles.

15. Secóse como un tiesto mi vigor, y mi lengua se pegó a mis paladares: y en el polvo de la muerte me has puesto.

14 (22:15) Ik ben uitgestort als water, en al mijn beenderen hebben zich vaneen gescheiden; mijn hart is als was, het is gesmolten in het midden mijns ingewands.

15. Rozpłynąłem się jako woda, a rozstąpiły się wszystkie kości moje; stało się serce moje jako wosk, zstopniało w pośród wnętrzności moich.

15. Mint a víz, úgy [12†] kiöntettem; csontjaim mind széthullottak; szívem olyan lett, mint a viasz, megolvadt belső részeim között.

14 (21:15) Я пролился, как вода; все кости мои рассыпались; сердце моесделалось, как воск, растаяло посреди внутренности моей.

15. Сила моя висохла, мов череповина, і язик мій присох до піднебіння; ти кинув мене між порохи смертні.

16. Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.

15. Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun.

16. Minun woiman on cuiwettu nijncuin cruusin muru ja minun kielen tarttu suuni lakeen ja sinä panet minun cuoleman tomuun.

16. Minun Woimani ouat poisquiuetudh ninquin Crwsinmuru/ ia minun Kielen tartui minun Lakeheni/ ia sine panet minun Coleman tomuhun. (Minun woimani owat poiskuiwettunut niinkuin kruusinmuru/ ja minun kieleni tarttui minun lakeheni/ ja sinä panet minun kuoleman tomuhun.)

16 Because dogs have encompassed me. A company of evildoers have enclosed me. They pierced my hands and my feet.

15. My strength is dried up like a potsherd; and my tongue cleaveth to my jaws; and thou hast brought me into the dust of death.

16. Min Kraft er tørret som et Potteskaar, min Tunge hænger ved mine Gummer, og du lægger mig ned i Dødens Støv.

16. Mina krafter äro borttorkade, såsom ett stycke af en potto; och min tunga lådar vid min gom, och du lägger mig uti dödsens stoft.

16. Mo rammo on kui potti-tük ärrakuinud, ja miño keel on mo sulae külges kinni, ja sa panned mind surma pörmo.

16. Apspito mane šunys, nedorėlių gauja aplink mane. Jie pervėrė mano rankas ir kojas.

16. Denn die Hunde haben mich umgeben, und der Bösen Rotte hat mich umringt; sie haben meine Hände und Füße durchgraben.

16. Ma vigueur est desséchée comme la brique; ma langue est attachée à mon palais, et tu m'as couché dans la poussière de la mort.

16. Porque me rodearon perros: cercáronme cuadrilla de malignos: horadaron mis manos y mis piés.

15 (22:16) Mijn kracht is verdroogd als een potscherf, en mijn tong kleeft aan mijn gehemelte; en Gij legt mij in het stof des doods.

16. Wyschła jako skorupa moc moja, a język mój przysechł do podniebienia mego; nawet w prochu śmierci położyłeś mię.

16. Erőm kiszáradt, [13†] mint cserép, nyelvem ínyemhez tapadt, és a halál porába fektetsz engemet.

15 (21:16) Сила моя иссохла, как черепок; язык мой прильпнул к гортани моей, и Ты свел меня к персти смертной.

16. Бо собаки обсїли мене, голота злюків облягла мене; перекопали руки і ноги мої;

17. Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.

16. Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani.

17. Sillä coirat owat minun pijrittänet ja julmain parwi asetti hänens minun ymbärilleni he läwistit minun käteni ja jalcani.

17. Sille Coirat ouat minun ymberipirittenyet/ ia ninen Julmain parui asetti henens minun ymberilleni/ He leuistit minun käteni ia minun Jalcani. (Sillä koirat owat minun ympäri piirittäneet/ ja niiden julmain parwi asetti hänensä minun ympärilleni/ He läwistit minun käteni ja minun jalkani.)

17 I may count all my bones. They look and stare upon me.

16. For dogs have compassed me: the assembly of the wicked have inclosed me: they pierced my hands and my feet.

17. Thi Hunde have omgivet mig; de ondes Hob har omringet mig; de have gennemboret mine Hænder og mine Fødder.

17. Ty hundar hafva kringhvärft mig, och de ondas rote hafver ställt sig omkring mig; mina händer och fötter hafva de genomborrat.

17. Sest koerad on mo ümber tulnud, tiggedatte selts on mo ümber piirnud; minno käed ja mo jallad on nemmad läbbi uristand.

17. Galiu suskaičiuoti visus savo kaulus. O jie žiūri ir stebi mane,

17. Ich kann alle meine Gebeine zählen; aber sie schauen und sehen ihre Lust an mir.

17. Car des chiens m'ont environné, une bande de méchants m'a entouré; ils ont percé mes mains et mes pieds.

17. Contaría todos mis huesos: ellos miran, me consideran:

16 (22:17) Want honden hebben mij omsingeld; een vergadering van boosdoeners heeft mij omgeven; zij hebben mijn handen en mijn voeten doorgraven.

17. Albowiem psy mię obskoczyły, gromada złośników obległa mię; przebodli ręce moje i nogi moje.

17. Mert ebek vettek körül engem, a gonoszok [14†] serege körülfogott; átlyukasztották kezeimet és lábaimat.

16 (21:17) Ибо псы окружили меня, скопище злых обступило меня, пронзили руки мои и ноги мои.

17. Всї ребра мої міг би я полїчити; вони дивляться на мене, і не надивляться;

18. Minä voin lukea kaikki luuni he katselevat minua ilkkuen

17. Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta.

18. Minä lukisin caicki minun luuni mutta he cadzelit ja näit ihastuxens minusta.

18. Mine lukisin caiki minun Jäseneni/ Mutta he catzelit ia näit * ihastuxens minussa. (Minä lukisin kaikki minun jäseneni/ Mutta he katselit ja näit ihastuksensa minussa.)

18 They part my garments among them and they cast a lot upon my raiment.

17. I may tell all my bones: they look and stare upon me.

18. Jeg kan tælle alle mine Ben; de se til, de se paa mig.

18. Jag måtte tälja all min ben; men de skåda och se sin lust på mig.

18. Keik ommad lukontid woin ma ärraluggeda, nemmad wahhiwad ja watawad mo peäle.

18. drabužius mano dalijas, meta dėl mano apdaro burtą.

18. Sie teilen meine Kleider unter sich und werfen das Los um mein Gewand.

18. Je compterais tous mes os. Ils me considèrent et me regardent.

18. Partieron entre sí mis vestidos: y sobre mi ropa echaron suertes.

17 (22:18) Al mijn beenderen zou ik kunnen tellen; zij schouwen het aan, zij zien op mij.

18. Zliczyłbym wszystkie kości moje; lecz oni na mię patrząc, przypatrują mi się.

18. Megszámlálhatnám minden csontomat, ők pedig csak [15†] néznek s bámulnak rám.

17 (21:18) Можно было бы перечесть все кости мои; а они смотрят и делают из меня зрелище;

18. Вони розпаювали між себе одїж мою, і на кожну одежину кидали жереб.

19. he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.

18. He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa.

19. He jacawat heillens minun waatteni ja heittäwät minun hamestani arpa.

19. He iacauat heillens minun Waatteni/ ia heitteuet Aruan minun Hameni päle. (He jakawat heillensä minun waatteeni/ ja heittäwät arwan minun hameeni päälle.)

19 But be not far off, O Jehovah. O you my helper, you hasten to help me.

18. They part my garments among them, and cast lots upon my vesture.

19. De dele mine Klæder imellem sig og kaste Lod om mit Klædebon.

19. De byta min kläder emellan sig, och kasta lott om min klädnad.

19. Nemmad jaggawad mo rided issikeskes, ja mo kue pärrast heitawad nemmad liisko.

19. Bet, Viešpatie, nebūk toli nuo manęs. Mano stiprybe, skubėk man padėti.

19. Aber du, HERR, sei nicht ferne; meine Stärke, eile, mir zu helfen!

19. Ils partagent entre eux mes vêtements; ils tirent ma robe au sort.

19. Mas tú, Jehová, no te alejes: fortaleza mía, apresúrate para mi socorro.

18 (22:19) Zij delen mijn klederen onder zich, en werpen het lot over mijn gewaad.

19. Rozdzielili odzienie moje między się, a o szaty moje los miotali.

19. Megosztoznak ruháimon, [16†] és köntösömre sorsot vetnek.

18 (21:19) делят ризы мои между собою и об одежде моей бросают жребий.

19. Але ти, Господи, зостанься не далеко! моя сило, прийди менї в поміч!

20. Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.

19. Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni!

20. Mutta sinä HERra älä ole caucana minun wäkewyden riennä minun auxeni.

20. Mutta sine HERRA ele caukana ole/ Minun Wäkewuydhen rienne minun Auxeni. (Mutta sinä HERRA älä kaukana ole/ Minun wäkewyyteni riennä minun awukseni.)

20 Deliver my soul from the sword, the only one of me from the power of the dog.

19. But be not thou far from me, O LORD: O my strength, haste thee to help me.

20. Men du, Herre, vær ikke langt borte! min Styrke, skynd dig at hjælpe mig!

20. Men du, Herre, var icke fjerran; min starkhet, skynda dig till att hjelpa mig.

20. Agga sinna, Jehowa, ärra olle mitte kaugel; minno wäggi, tötta mulle appi.

20. Nuo kardo gelbėk mano sielą, iš šuns letenų­mano gyvybę.

20. Errette meine Seele vom Schwert, meine einsame von den Hunden!

20. Toi donc, Éternel, ne t'éloigne pas!

20. Escapa de la espada mi alma; de poder del perro mi única.

19 (22:20) Maar Gij, HEERE! wees niet verre; mijn Sterkte! haast U tot mijn hulp.

20. Ale ty, Panie! nie oddalaj się: mocy moja! na ratunek mój pospiesz.

20. De te, Uram, ne légy messze tőlem; én erősségem, siess segítségemre.

19 (21:20) Но Ты, Господи, не удаляйся от меня; сила моя! поспеши на помощь мне;

20. Сохрани від меча душу мою вбогу, від лаб собачих;

21. Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.

20. Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta.

21. Pelasta minun sielun miecasta ja minun ainocaisen coirilda.

21. Pelasta minun Sielun Miecasta/ ia Coirain käsiste minun ainocaisen. (Pelasta minun sieluni miekasta/ ja koirain käsistä minun ainokaisen.)

21 Save me from the lion's mouth, yes, from the horns of the wild-oxen. You have answered me.

20. Deliver my soul from the sword; my darling from the power of the dog.

21. Red min Sjæl fra Sværdet, min eneste fra Hundes Vold!

21. Fria mina själ ifrå svärdet, mina ensamma ifrå hundarna.

21. Peästa mo hing moögast, koera käest mo hing , mis üksik on .

21. Iš liūto nasrų gelbėk ir nuo stumbro ragų išgirdęs išvaduok mane.

21. Hilf mir aus dem Rachen des Löwen und errette mich von den Einhörnern!

21. Toi, ma force, accours à mon aide! Délivre mon âme de l'épée, mon unique bien de la patte des chiens!

21. Sálvame de la boca del león: y de los cuernos de los unicornios óyeme.

20 (22:21) Red mijn ziel van het zwaard, mijn eenzame van het geweld des honds.

21. Wyrwij od miecza duszę moję, z mocy psiej jedynaczkę moję.

21. Szabadítsd meg lelkemet a kardtól, s az én egyetlenemet [17†] a kutyák körmeiből.

20 (21:21) избавь от меча душу мою и от псов одинокую мою;

21. Спаси мене із пельки львиної! Так, ти вислухав мене, почувши буйволові роги.

22. Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista — vastaa minulle.

21. Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista.

22. Wapada minua Lejonin suusta ja päästä minun yxisarwillisista.

22. Wapadha minua Jalopeuran Suusta/ ia pääste minua nijste Yxisaruillisist. (Wapahda minua jalopeurain suusta/ ja päästä minua niistä yksisarwillisista.)

22 I will declare your name to my brothers. I will praise you in the midst of the congregation.

21. Save me from the lion's mouth: for thou hast heard me from the horns of the unicorns.

22. Frels mig fra Løvens Gab og fra Enhjørningens Horn! Du har bønhørt mig.

22. Hjelp mig utu lejonens mun, och fria mig ifrån enhörningarna.

22. Peästa mind loukoera suust, ja kule, ja te mind lahti Reemi-metsaliste sarwedest.

22. Tavąjį vardą paskelbsiu broliams, susirinkimo viduryje girsiu Tave.

22. Ich will deinen Namen predigen meinen Brüdern; ich will dich in der Gemeinde rühmen.

22. Sauve-moi de la gueule du lion, retire-moi d'entre les cornes des buffles!

22. Contaré tu nombre a mis hermanos: en medio de la congregación te alabaré.

21 (22:22) Verlos mij uit des leeuwen muil; en verhoor mij van de hoornen der eenhoornen.

22. Wybaw mię z paszczęki lwiej, a od rogów jednorożcowych wyzwól mię.

22. Ments meg engem [18†] az oroszlán torkából, és a bivalyok szarvai közül hallgass meg engem.

21 (21:22) спаси меня от пасти льва и от рогов единорогов, услышав, избавь меня.

22. Звіщати му імя твоє братам моїм; хвалити му тебе серед громади.

23. Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.

22. Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.

23. MInä saarnan sinun nimes weljilleni minä ylistän sinua seuracunnas.

23. Mine sarnan sinun Nimees Welijlleni/ Mine ylisten sinua keskel Seurakunda. (Minä saarnaan sinun nimeesi weljilleni/ minä ylistän sinua keskellä seurakuntaa.)

23 You* who fear Jehovah, praise him. All you* the seed of Jacob, glorify him and stand in awe of him, all you* the seed of Israel.

22. I will declare thy name unto my brethren: in the midst of the congregation will I praise thee.

23. Jeg vil forkynde dit Navn for mine Brødre, midt i Forsamlingerl vil jeg love dig.

23. Jag vill predika ditt Namn minom brödrom; jag vill prisa dig i församlingene.

23. Ma tahhan so nimme omma wendadele juttustada, kesk koggodusse sees tahhan ma sind kita.

23. Kurie bijote Viešpaties, girkite Jį! Šlovinkite Jį, visi Jokūbo palikuonys, bijokite Jo, visi Izraelio vaikai!

23. Rühmet den HERRN, die ihr ihn fürchtet; es ehre ihn aller Same Jakobs, und vor ihm scheue sich aller Same Israels.

23. J'annoncerai ton nom à mes frères; je te louerai au milieu de l'assemblée.

23. Los que teméis a Jehová, alabádle; toda la simiente de Jacob, glorificádle; y teméd de él toda la simiente de Israel.

22 (22:23) Zo zal ik Uw Naam mijn broederen vertellen; in het midden der gemeente zal ik U prijzen.

23. Tedy opowiem imię twoje braciom mym; w pośród zgromadzenia chwalić cię będę.

23. Hadd hirdessem [19†] nevedet atyámfiainak, és dicsérjelek téged a gyülekezetben.

22 (21:23) Буду возвещать имя Твое братьям моим, посреди собрания восхвалять Тебя.

23. Ви, що боїтесь Господа, вихваляйте його; всї роди Якова, прославляйте його, і майте страх перед ним, всї поколїння Ізраїлеві!

24. Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.

23. Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen!

24. Ylistäkät HERra te jotca händä pelkät coco Jacobin siemen cunnioittacon händä ja cawattacon händä caicki Israelin siemen.

24. Ylisteket HERRA te iotca hende pelket/ coco Jacobin Siemen cunnioittakon hende/ ia hende cauattakon caiki Israelin siemen. (Ylistäkäät HERRAA te jotka häntä pelkäät/ koko Jakobin siemen kunnioittakaan häntä/ ja häntä kawahtakoon kaikki Israelin siemen.)

24 Because he has not despised nor made abominable the affliction of the afflicted, neither has he hid his face from him, but when he cried to him, he heard.

23. Ye that fear the LORD, praise him; all ye the seed of Jacob, glorify him; and fear him, all ye the seed of Israel.

24. I, som frygte Herren, lover ham! al Jakobs Sæd, ærer ham! og bæver for ham, al Israels Sæd!

24. Lofver Herran, I som frukten honom; honom äre all Jacobs säd, och honom vörde all Israels säd.

24. Teie, kes Jehowat kardate, kiitke tedda, keik Jakobi suggu! auustage tedda, ja keik Israeli suggu! kartke temma eest.

24. Jis nepaniekino ir neatstūmė nuskriausto vargšo, nuo jo nepaslėpė veido, jo šauksmą išklausė.

24. Denn er hat nicht verachtet noch verschmäht das Elend des Armen und sein Antlitz vor ihm nicht verborgen; und da er zu ihm schrie, hörte er's.

24. Vous qui craignez l'Éternel, louez-le; toute la race de Jacob, glorifiez-le; toute la race d'Israël, redoutez-le!

24. Porque no menospreció, ni abominó, la aflicción del pobre, ni escondió su rostro de él: y cuando clamó a él, le oyó.

23 (22:24) Gij, die den HEERE vreest! prijst Hem; al gij zaad van Jakob! vereert Hem; en ontziet u voor Hem, al gij zaad van Israel!

24. Mówiąc: Którzy się boicie Pana, chwalcie go; wszystko potomstwo Jakóbowe wysławiajcie go, a niech się go boi wszystko nasienie Izraelskie.

24. Ti, a kik félitek az Urat, dicsérjétek [20†] őt! Jákób minden ivadékai dicsőítsétek őt, és féljétek őt Izráel minden magzata!

23 (21:24) Боящиеся Господа! восхвалите Его. Все семя Иакова! прославь Его. Да благоговеет пред Ним все семя Израиля,

24. Він бо не мерзиться і не гордує бідним у злиднях, і не одвертає лиця свого від него; і молитву його він вислухає.

25. Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.

24. Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä.

25. Sillä ei hän hyljännyt eikä cadzonut ylön köyhän radollisutta eikä käändänyt caswoans hänestä pois ja cuin se händä huusi cuuli hän sitä.

25. Sille eipe hen hylienyt eike ylencatzonut sen Kieuhen radholisutta/ eike heneste Casuoans poiskendenyt/ ia quin se henen tygens hwsi/ cwldeli hen site. (Sillä eipä hän hyljännyt eikä ylenkatsonut sen köyhän raadollisuutta/ eikä hänestä kaswoansa poiskääntänyt/ ja kuin se hänen tykönsä huusi/ kuunteli hän sitä.)

25 From you comes my praise in the great assembly. I will pay my vows before those who fear him.

24. For he hath not despised nor abhorred the affliction of the afflicted; neither hath he hid his face from him; but when he cried unto him, he heard.

25. Thi han har ikke foragtet og ej havt Vederstyggelighed for den elendiges Elendighed og ikke skjult sit Ansigt for ham; men der han raabte til ham, hørte han det.

25. Ty han hafver icke föraktat eller försmått dens fattiga eländhet; och icke förskylt sitt ansigte för honom; och då han ropade till honom, hörde han det.

25. Sest tem̃e ep olle mitte laitnud egga läilaks piddand willetsa willetsust, ja ep olle mitte ommad silmad tem̃a eest warjule pannud, waid on kuulnud, kui ta tem̃a pole kissendas.

25. Jį girsiu dideliame susirinkime, vykdysiu įžadus tarp tų, kurie Jo bijo.

25. Dich will ich preisen in der großen Gemeinde; ich will mein Gelübde bezahlen vor denen, die ihn fürchten.

25. Car il n'a point méprisé ni dédaigné l'affliction de l'affligé; il ne lui a point caché sa face; mais il l'a exaucé quand il criait vers lui.

25. De tí será mi alabanza en la grande congregación: mis votos pagaré delante de los que le temen.

24 (22:25) Want Hij heeft niet veracht, noch verfoeid de verdrukking des verdrukten, noch Zijn aangezicht voor hem verborgen; maar Hij heeft gehoord, als die tot Hem riep.

25. Albowiem nie wzgardził, ani się odwrócił od utrapienia ubogiego, ani skrył od niego oblicza swego; owszem, gdy do niego wołał, wysłuchał go.

25. Mert nem veti meg [21†] és nem útálja meg a szegény nyomorúságát; és nem rejti el az ő orczáját előle, és mikor kiált hozzá, meghallgatja.

24 (21:25) ибо Он не презрел и не пренебрег скорби страждущего, не скрыл от него лица Своего, но услышал его, когда сей воззвал к Нему.

25. Від тебе хвала моя у великому зборі; обітницї мої сповню перед тими, що бояться його.

26. Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.

25. Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät.

26. Sinua minä ylistän suuresa seuracunnasa minä maxan lupauxeni heidän edesäns jotca händä pelkäwät.

26. Sinua mine tadhon yliste swres Seurakunnas/ mine maxan Lupauxeni heiden eteens/ iotca hende pelkeuet. (Sinua minä tahdon ylistää suuressa seurakunnassa/ minä maksan lupaukseni heidän eteensä/ jotka häntä pelkääwät.)

26 The meek will eat and be satisfied. They will praise Jehovah who seek after him. Let your* heart live forever.

25. My praise shall be of thee in the great congregation: I will pay my vows before them that fear him.

26. Fra dig begynder min han Lovsang i en stor Forsamling; jeg vil betale mine Løfter i Paasyn af dem, som frygte ham.

26. Dig vill jag prisa, uti den stora församlingene; jag vill betala mitt löfte inför dem som frukta honom.

26. Sinnust peab mo kitus ollema ; sures koggodusses tahhan ma ommad tootussed tassuda nende ees, kes tedda kartwad.

26. Vargšai valgys ir pasisotins, Viešpatį girs visi, kas Jo ieško; jūsų širdys tegyvuoja per amžius!

26. Die Elenden sollen essen, daß sie satt werden; und die nach dem HERRN fragen, werden ihn preisen; euer Herz soll ewiglich leben.

26. Tu seras loué par moi dans la grande assemblée; j'accomplirai mes vœux en présence de ceux qui te craignent.

26. Comerán los pobres, y hartarse han: alabarán a Jehová los que le buscan: vivirá vuestro corazón para siempre.

25 (22:26) Van U zal mijn lof zijn in een grote gemeente; ik zal mijn geloften betalen in tegenwoordigheid dergenen, die Hem vrezen.

26. O tobie chwała moja w zgromadzeniu wielkiem; śluby moje oddam przed tymi, którzy się ciebie boją.

26. Felőled lesz dicséretem a nagy gyülekezetben. Az én fogadásaimat megadom [22†] azok előtt, a kik félik őt.

25 (21:26) О Тебе хвала моя в собрании великом; воздам обеты мои пред боящимися Его.

26. Покірні їстимуть і наситяться; хвалити муть Господа ті, що його шукають, серце ваше жити ме по віки.

27. Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.

26. Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti.

27. Radolliset syöwät ja rawitan ja jotca HERra edziwät pitä händä ylistämän heidän sydämens elä ijancaickisest.

27. Ne Radholiset pite sömen ia rauituxi tuleman/ Ja ne iotca HERRA etziuet/ pite hende ylistemen/ Heiden sydhemens pite ijancaikisesta elemen. (Ne raadolliset pitää syömän ja rawituksi tuleman/ Ja ne jotka HERRAA etsiwät/ pitää häntä ylistämän/ Heidän sydämensä pitää iankaikkisesti elämän.)

27 All the ends of the earth will remember and turn to Jehovah and all the kinfolk of the nations will worship before you.

26. The meek shall eat and be satisfied: they shall praise the LORD that seek him: your heart shall live for ever.

27. De sagtmodige skulle æde og mættes, Herren skal prises af dem, som søge ham; eders Hjerter leve altid!

27. De elände skola äta, att de mätte varda; och de som efter Herran fråga, skola prisa honom; edart hjerta skall lefva evinnerliga.

27. Häddalissed peawad söma ja kül sama, Jehowat peawad kiitma, kes tedda noudwad: teie südda peab iggaweste ellama.

27. Prisimins ir gręšis į Viešpatį visi žemės pakraščiai, Jo akivaizdoje lenksis pagonių tautos.

27. Es werden gedenken und sich zum HERRN bekehren aller Welt Enden und vor ihm anbeten alle Geschlechter der Heiden.

27. Les humbles mangeront et seront rassasiés; ceux qui cherchent l'Éternel, le loueront; votre cœur vivra à perpétuité.

27. Acordarse han, y volverse han a Jehová todos los términos de la tierra; y humillarse han delante de tí todas las familias de las gentes.

26 (22:27) De zachtmoedigen zullen eten en verzadigd worden; zij zullen den HEERE prijzen, die Hem zoeken; ulieder hart zal in eeuwigheid leven.

27. Będą jeść ubodzy, i nasycą się; chwalić będą Pana, którzy go szukają; serce wasze żyć będzie na wieki.

27. Esznek [23†] a nyomorultak és megelégesznek, dicsérik az Urat, a kik őt keresik. Éljen szívetek örökké!

26 (21:27) Да едят бедные и насыщаются; да восхвалят Господа ищущие Его; да живут сердца ваши во веки!

27. Схаменуться і навернуться до Господа всї кінцї землї; і перед тобою поклоняться всї поколїння народів.

28. Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä

27. Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat.

28. Muistettacan caiken mailman ärijn että he käännäisit heitäns HERran tygö ja cumartacan händä caicki pacanain sucucunnat.

28. Muistetakaan caiken Mailman ärijn/ ette he käenneisit heitens HERRAN tyge/ ia henen eteens cumartakan caiki Pacanain Sucukunnat. (Muistettakaan kaiken maailman ääriin/ että hän kääntäisit heitänsä HERRAN tykö/ ja hänen eteensä kumartakaan kaikki pakanain sukukunnat.)

28 Because the kingdom is Jehovah's and he is the ruler over the nations.

27. All the ends of the world shall remember and turn unto the LORD: and all the kindreds of the nations shall worship before thee.

28. Alle Verdens Ender skulle komme det i Hu og omvende sig til Herren; og I, alle Hedningernes Slægter skulle tilbede for dit Ansigt.

28. Tänke derpå alla verldenes ändar, och omvände sig till Herran; och alla Hedningars slägter tillbedje för honom.

28. Keik Ma-otsad peawad mele tulletama, ja Jehowa pole pöörma, ja sinno ette peawad keik pagganatte sugguwössad kummardama.

28. Viešpačiui priklauso karalystė, Jis viešpatauja pagonims.

28. Denn des HERRN ist das Reich, und er herrscht unter den Heiden.

28. Tous les bouts de la terre s'en souviendront, et reviendront à l'Éternel; toutes les familles des nations se prosterneront devant ta face.

28. Porque de Jehová es el reino: y él se enseñoreará de las naciones.

27 (22:28) Alle einden der aarde zullen het gedenken, en zich tot den HEERE bekeren; en alle geslachten der heidenen zullen voor Uw aangezicht aanbidden.

28. Wspomną i nawrócą się do Pana wszystkie granice ziemi, i kłaniać się będą przed obliczem twojem wszystkie pokolenia narodów.

28. Megemlékeznek és megtérnek az Úrhoz a föld [24†] minden határai, és leborul előtted a pogányok minden nemzetsége.

27 (21:28) Вспомнят, и обратятся к Господу все концы земли, и поклонятся пред Тобою все племена язычников,

28. Бо Господнє є царство, і він царює над народами.

29. sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.

28. Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita.

29. Sillä HERralla on waldacunda ja hän wallidze pacanain seas.

29. Sille ette HERRALLA onopi yxi Waldakunda/ ia hen wallitze Pacanain seas. (Sillä että HERRALLA onpi yksi waltakunta/ ja hän wallitsee pakanain seassa.)

29 All the fat ones of the earth will eat and worship. All those who go down to the dust will bow before him, even he who cannot keep his soul alive.

28. For the kingdom is the LORD'S: and he is the governor among the nations.

29. Thi Riget hører Herren til, og han hersker over Hedningerne.

29. Herren hafver ett rike, och han råder ibland Hedningarna.

29. Sest Jehowa pärralt on se kunningriik, ja ta wallitseb pagganatte seas.

29. Visi žemės riebieji valgys ir pagarbins Jį, prieš Jį nusilenks tie, kurie į dulkes nužengia ir negali išlaikyti savo sielos gyvos.

29. Alle Fetten auf Erden werden essen und anbeten; vor ihm werden die Kniee beugen alle, die im Staub liegen, und die, so kümmerlich leben.

29. Car le règne appartient à l'Éternel, et il domine sur les nations.

29. Comieron, y adoraron todos los gruesos de la tierra: delante de él se arrodillaron todos los que descienden al polvo: y sus almas no vivificaron.

28 (22:29) Want het koninkrijk is des HEEREN, en Hij heerst onder de heidenen.

29. Albowiem Paóskie jest królestwo, a on panuje nad narodami.

29. Mert az Úré a [25†] királyi hatalom, uralkodik a pogányokon is.

28 (21:29) ибо Господне есть царство, и Он – Владыка над народами.

29. Живляться і падають ниць всї тучні землї; перед ним поклоняться всї, що в порох повертаються, і хто не вдержить душі своєї живою.

30. Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.

29. Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät.

30. Caicki lihawat maan päällä pitä syömän ja cumartaman hänen edesäns polwians notkistaman caicki jotca tomusa macawat ja jotca surusans eläwät.

30. Caiki Lihauat maan päle pite sömen ia cumartaman/ henen eteens poluians notkistauat/ caiki iotca tomusa macauat/ ia iotca surusans eleuet. (Kaikki lihawat maan päällä pitää syömän ja kumartaman hänen eteensä polwiansa notkistawat/ kaikki jotka tomussa makaawat/ ja jotka surussansa eläwät.)

30 A seed will serve him. It will be told of the Lord to the next generation.

29. All they that be fat upon earth shall eat and worship: all they that go down to the dust shall bow before him: and none can keep alive his own soul.

30. Alle mægtige paa Jorden skulle æde og tilbede; for ham skulle alle de bøje sig, som sank i Muld, og den, som ikke kunde holde sin Sjæl i Live.

30. Alle fete på jordene skola äta, och tillbedja; för honom skola knäböja alle de som i stoft ligga, och de der med bekymmer lefva.

30. Keik wäggewad Ma peäl peawad söma ja kum̃ardama; tem̃a ette peawad pölweli mahhaheitma keik, kes pörmo sisse allalähwad, ja kes omma hinge ellus ei woind piddada.

30. Palikuonys tarnaus Jam, jie pasakos apie Viešpatį būsimai kartai.

30. Er wird einen Samen haben, der ihm dient; vom HERRN wird man verkündigen zu Kindeskind.

30. Tous les riches de la terre mangeront aussi et se prosterneront; tous ceux qui descendent vers la poussière et celui qui ne peut conserver sa vie, s'inclineront devant lui.

30. La simiente le servirá: será contada a Jehová perpetuamente.

29 (22:30) Alle vetten op aarde zullen eten, en aanbidden; allen, die in het stof nederdalen, zullen voor Zijn aangezicht nederbukken; en die zijn ziel bij het leven niet kan houden.

30. Wszyscy bogaci ziemi będą jeść, i upadać przed nim, przed oblicznością jego kłaniać się będą wszyscy zstępujący w proch, i którzy duszy swej żywo zachować nie mogą.

30. Esznek és leborulnak a föld gazdagai mind; ő előtte hajtanak térdet, a kik a porba hullanak, és a ki életben nem tarthatja lelkét.

29 (21:30) Будут есть и поклоняться все тучные земли; преклонятся пред Ним все нисходящие в персть и не могущие сохранить жизни своей.

30. Одно насїннє буде служити йому; буде залїчене Господеві, як рід.

31. Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.

30. Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin.

31. Hänen pitä saaman siemenen joca händä palwele HERrasta pitä ilmoitettaman lasten lapsijn.

31. Henen pite saaman Siemenen/ ioca hende paluelepi/ HERRASTA pite ilmoitettaman Lasten lapsihin. (Hänen pitää saaman siemenen/ joka häntä palweleepi/ HERRASTA pitää ilmoitettaman lasten lapsihin.)

31 They will come and will declare his righteousness to a people that will be born, that he has done it.

30. A seed shall serve him; it shall be accounted to the Lord for a generation.

31. Efterkommerne skulle tjene ham; dei skal fortælles om Herren til Efterslægten. De skulle komme og forkynde hans Retfærdighed for det Folk, som bliver født; thi han har gjort det.

31. Han skall få ena säd, den honom tjenar; om Herran skall man förkunna intill barnabarn. De skola, komma och predika hans rättfärdighet de folke, som födas skall, att han det gör.

31. Üks suggu peab tedda tenima, sedda peab ISsanda om̃aks pölwest pölweni arwatadama.

31. Jie ateis ir paskelbs Jo teisumą gimsiančiai tautai: ‘‘Viešpats tai padarė’‘.

31. Sie werden kommen und seine Gerechtigkeit predigen dem Volk, das geboren wird, daß er's getan hat.

31. La postérité le servira; on parlera de l'Éternel à la génération future.

31. Vendrán, y anunciarán al pueblo que naciere, su justicia que él hizo.

30 (22:31) Het zaad zal Hem dienen; het zal den HEERE aangeschreven worden tot in geslachten.

31. Nasienie ich służyć mu będzie, a będzie przywłaszczane Panu w każdym wieku.

31. Őt szolgálják [26†] a fiak, az Úrról beszélnek az utódoknak.

30 (21:31) Потомство мое будет служить Ему, и будет называться Господним вовек:

31. Вони прийдуть і звістять людям, що народяться, правоту його, що так устроїв.

32. He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.

31. He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee.

32. He tulewat ja hänen wanhurscauttans saarnawat syndywälle Canssalle että hän sitä teke.

32. He tuleuat ia henen Wanhurskauttans sarnauat/ syndyuelle Canssalle/ ette hen site teke. (He tulewat ja hänen wanhurskauttansa saarnaawat/ syntywälle kansalla/ että hän sitä tekee.)

31. They shall come, and shall declare his righteousness unto a people that shall be born, that he hath done this.

32. Nemmad peawad tullema ja temma öigust kulutama selle rahwale, mis peab sündima, et ta sedda keik on ärra teinud.

32. Ils viendront, et raconteront sa justice au peuple qui naîtra, parce qu'il aura fait ces choses.

31 (22:32) Zij zullen aankomen, en Zijn gerechtigheid verkondigen den volke, dat geboren wordt, omdat Hij het gedaan heeft.

32. Zbieżą się, a będą opowiadali sprawiedliwość jego narodowi, który z nich wynijdzie, iż ją on wykonał.

32. Eljőnek s hirdetik [27†] az ő igazságát az ő utánok való népnek, [28†] hogy ezt cselekedte!

31 (21:32) придут и будут возвещать правду Его людям, которые родятся, что сотворил Господь.