PSALMI 104

Maailman luojan ja ylläpitäjän ylistys.

1. Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.

1. Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.

1. KIitä HERra minun sielun HERra minun Jumalan sinä olet sangen cunnialinen sinä olet caunis ja jalosti puetettu.

1. KIjte HERRA minun Sielun/ HERRA minun Jumalan/ sine olet caikenni Cunnialinen/ Sine olet Caunis/ ia ialosti puietettu. (Kiitä HERRAA minun sieluni/ HERRA minun Jumalani/ sinä olet kaikenni kunniallinen/ Sinä olet kaunis/ ja jalosti puetettu.)

1 Praise Jehovah, O my soul. O Jehovah my God, you are very great. You are clothed with honor and majesty,

1. Bless the LORD, O my soul. O LORD my God, thou art very great; thou art clothed with honour and majesty.

1. Min Sjæl, lov Herren; Herre, min Gud! du er saare stor, du har iført dig Majestæt og Herlighed.

1. Lofva Herran, min själ; Herre, min Gud, du äst ganska härlig, du äst dägelig och allstinges väl beprydd.

1. Kida, mo hing! Jehowat. Jehowa mo Jummal! siña olled wägga suur, sure au ja auustussega olled sa eñast kui ridega ehhitand.

1. Laimink, mano siela, Viešpatį! Viešpatie, mano Dieve, Tu esi labai didingas! Didybe ir garbe esi apsirengęs.

1. Lobe den HERRN, meine Seele! HERR, mein Gott, du bist sehr herrlich; du bist schön und prächtig geschmückt.

1. Mon âme, bénis l'Éternel! Éternel, mon Dieu, tu es merveilleusement grand; tu es revêtu de splendeur et de majesté.

1. BENDICE, alma mía, a Jehová; Jehová Dios mío, mucho te has engrandecido, de gloria y de hermosura te has vestido.

1 Loof den HEERE, mijn ziel! O HEERE, mijn God! Gij zijt zeer groot, Gij zijt bekleed met majesteit en heerlijkheid.

1. Błogosław, duszo moja! Panu. Panie, Boże mój! wielceś jest wielmożnym; chwałę i ozdobę przyoblokłeś.

1. Áldjad én [1†] lelkem az Urat! Uram én Istenem, nagy vagy te igen, ékességet és fenséget öltöztél magadra!

1 (103:1) Благослови, душа моя, Господа! Господи, Боже мой! Ты дивновелик, Ты облечен славою и величием;

1. Благослови Господа, душе моя! Господи, Боже мій, дивно ти великий, ти зодягнувся величчєм і красою;

2. Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;

2. Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.

2. WAlkeus on sinun waattes jollas puetettu olet sinä lewität taiwat nijncuin waatten.

2. Walkius ombi sinun Waattes/ iollas puietettu olet/ Sine vlosleuitet Taiuat ninquin Hurstin. (Walkeus ompi sinun waatteesi/ jollas puetettu olet/ Sinä uloslewitit taiwaat niinkuin hurstin.)

2 who covers yourself with light as with a garment, who stretches out the heavens like a curtain,

2. Who coverest thyself with light as with a garment: who stretchest out the heavens like a curtain:

2. Han ifører sig Lys som et Klædebon, han udbreder Himmelen som et relt.

2. Ljus är din klädnad, som du uppå hafver; du utsträcker himmelen såsom ett tapet.

2. Ta kattab ennast walgussega kui kuega, ta lautab taewad kui ühhe tekki wälja.

2. Tave supa šviesa kaip apsiaustas; ištiesei dangus kaip skraistę.

2. Licht ist dein Kleid, das du anhast; du breitest aus den Himmel wie einen Teppich;

2. Il s'enveloppe de lumière comme d'un vêtement; il étend les cieux comme une tenture.

2. Que se cubre de luz como de vestidura, que extiende los cielos como una cortina;

2 Hij bedekt Zich met het licht, als met een kleed; Hij rekt den hemel uit als een gordijn.

2. Przyodziałeś się światłością jako szatą; rozciągnąłeś niebiosa jako oponę.

2. A ki körülvette [2†] magát világossággal, mint egy öltözettel, [3†] és kiterjesztette az egeket, mint egy kárpitot;

2 (103:2) Ты одеваешься светом, как ризою, простираешь небеса, как шатер;

2. Ти сьвітлом, як шатою, покрився, розіпняв небеса, як плахту наметну;

3. sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä.

3. Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.

3. Sinä peität sen päälyxen wedellä sinä menet pilwisä nijncuin ratasten päällä ja käyt tuulen sijpein päällä.

3. Sine holuat sen pälyxen Wedhelle/ Sine menet Piluis ninquin Rattan päle/ ia keudh Twlen Sijpein päle. (Sinä holwaat sen päällyksen wedelle/ Sinä menet pilwissä niinkuin rattaan päällä/ ja käyt tuulen siipein päällä.)

3 who lays the beams of his chambers in the waters, who makes the clouds his chariot, who walks upon the wings of the wind,

3. Who layeth the beams of his chambers in the waters: who maketh the clouds his chariot: who walketh upon the wings of the wind:

3. Han hvælver sine Sale i Vandene; han gør Skyerne til sin Vogn, han vandrer paa Vejrets Vinger.

3. Du hvälfver honom ofvan med vatten; du far i skyn såsom i en vagn, och går på vädrens vingar;

3. Ta kummitab weega ommad üllemad toad, ta teeb paksud pilwed ommaks töllaks, ta käib tule tibade peäl.

3. Virš vandenų surentei sau kambarius, debesis padarei savo vežimu, važiuoji ant vėjo sparnų.

3. Du wölbest es oben mit Wasser; du fährst auf den Wolken wie auf einem Wagen und gehst auf den Fittichen des Windes;

3. Il construit sa haute demeure avec les eaux; il fait des nuées son char; il se promène sur les ailes du vent.

3. Que entabla con las aguas sus doblados, el que pone a las nubes por su carro, el que anda sobre las alas del viento.

3 Die Zijn opperzalen zoldert in de wateren, Die van de wolken Zijn wagen maakt, Die op de vleugelen des winds wandelt.

3. Któryś zasklepił na wodach pałace swoje; który używasz obłoków miasto wozów; który chodzisz na skrzydłach wiatrowych;

3. A ki vizeken építi fel az ő palotáját, a felhőket rendeli az [4†] ő szekerévé, jár a szeleknek szárnyain;

3 (103:3) устрояешь над водами горние чертоги Твои, делаешь облака Твоею колесницею, шествуешь на крыльях ветра.

3. Поставив двори свої над водами, обертаєш хмари на колесницю для себе, ти несешся на крилах вітру;

4. Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.

4. Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.

4. Sinä teet Engelis tuulexi ja sinun palwelias liekidzewäisexi tulexi.

4. Sine ioca teet Engelis Twlexi/ ia sinun Paluelias Tuliliekixi/ (Sinä joka teet enkelisi tuuleksi/ ja sinun palwelijasi tuleliekiksi/)

4 who makes his messengers spirits, his ministers a flame of fire,

4. Who maketh his angels spirits; his ministers a flaming fire:

4. Han gør Vindene til sine Engle, gloende Ild til sine Tjenere.

4. Du, som gör dina Änglar till väder, och dina tjenare till eldslåga;

4. Ta teeb ommad inglid waimuks, ommad teenrid legitsewaks tulleks.

4. Tu darai savo pasiuntinius kaip vėjus, savo tarnus kaip liepsnojančią ugnį.

4. der du machst Winde zu deinen Engeln und zu deinen Dienern Feuerflammen;

4. Il fait des vents ses messagers, des flammes de feu ses serviteurs.

4. El que hace a sus ángeles espíritus, sus ministros al fuego flameante.

4 Hij maakt Zijn engelen geesten, Zijn dienaars tot een vlammend vuur.

4. Który czynisz duchy posłami swymi; ty czynisz sługi swe ogniem pałającym.

4. A ki a szeleket teszi követeivé, a lángoló tüzet szolgáivá.

4 (103:4) Ты творишь ангелами Твоими духов, служителями Твоими – огоньпылающий.

4. Ангели твої в тебе послами, слуги твої - огонь пожираючий.

5. Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.

5. Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.

5. Sinä joca maan perustit perustuxens päälle pysymän ijancaickisest.

5. Sine ioca Maan alustit henen pohians päle/ nin ette hen pysy ijancaikisesta. (Sinä joka maan alustin hänen pohjansa päälle/ niin että hän pysyy iankaikkisesti.)

5 who laid the foundations of the earth that it should not be shaken everlasting and forever.

5. Who laid the foundations of the earth, that it should not be removed for ever.

5. Han grundfæstede Jorden paa dens Grundvold, den skal ikke rokkes i al Evighed.

5. Du, som grundar jordena på hennes botten, så att hon blifver i evig tid.

5. Ta on maad kindlaste raianud tem̃a alluste peäle, et se ei pea köikuma ei ial, ei iggawest.

5. Tu padėjai žemės pamatus, ir niekas jos nepajudins per amžius.

5. der du das Erdreich gegründet hast auf seinem Boden, daß es bleibt immer und ewiglich.

5. Il a posé la terre sur ses bases; elle est inébranlable à jamais.

5. El fundó la tierra sobre sus basas, no se moverá por ningún siglo.

5 Hij heeft de aarde gegrond op haar grondvesten; zij zal nimmermeer noch eeuwiglijk wankelen.

5. Ugruntowałeś ziemię na słupach jej, tak, że się nie poruszy na wieki wieczne.

5. Ő fundálta a földet az [5†] ő oszlopain, nem mozdul az meg soha örökké.

5 (103:5) Ты поставил землю на твердых основах: не поколеблется она во веки и веки.

5. Він утвердив землю на підвалинах її; вона не захитається по віки;

6. Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.

6. Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.

6. Sywydellä sinä händä peität nijncuin waattella ja wedet seisowat wuorilla.

6. Sywydhelle sine hende peitet/ ninquin Waattella/ ia wedhet seisouat Wordhen päle. (Sywyydellä sinä häntä peität/ niinkuin waateella/ ja wedet seisowat wuorten päällä.)

6 You covered it with the deep as with a raiment. The waters stood above the mountains.

6. Thou coveredst it with the deep as with a garment: the waters stood above the mountains.

6. Du havde skjult den med Havet som med et Klæde, Vandene stode over Bjergene.

6. Med djupet betäcker du henne, såsom med ett kläde, och vatten stå öfver bergen.

6. Süggawusse kohta olled sa katnud otsekui kuega; wessi seisis mäggede peäl.

6. Vandenynais kaip drabužiu apdengei ją, kalnų viršūnes vandenys dengė.

6. Mit der Tiefe deckst du es wie mit einem Kleide, und Wasser standen über den Bergen.

6. Tu l'avais couverte de l'abîme comme d'un vêtement; les eaux se tenaient sur les montagnes.

6. Con el abismo, como con vestido, la cubriste: sobre los montes estaban las aguas.

6 Gij hadt ze met den afgrond als een kleed overdekt; de wateren stonden boven de bergen.

6. Przepaścią jako szatą przyodziałeś ją był, tak, że wody stały nad górami.

6. Vízáradattal, mint egy ruhával borítottad be azt, a hegyek [6†] felett is vizek állottak vala.

6 (103:6) Бездною, как одеянием, покрыл Ты ее, на горах стоят воды.

6. Безоднями покрив її, як одежою, води стояли понад горами.

7. Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;

7. Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.

7. Mutta sinun rangaistuxestas he pakenewat sinun jylinästäs he menewät pois.

7. Mutta sinun rangaistoxestas he pakeneuat/ sinun Jylinestes he poismeneuet. (Mutta sinun rangaistuksestasi he pakenewat/ sinun jylinästäsi he poismenewät.)

7 At your rebuke they fled. At the voice of your thunder they hastened away.

7. At thy rebuke they fled; at the voice of thy thunder they hasted away.

7. De flyede for din Trusel, de fore hastelig bort for din Tordens Røst.

7. Men för ditt näpsande fly de; för ditt dundrande fara de bort.

7. Sinno söitlusse pärrast pöggenesid nemmad ärra, sinno koue mürristamissest ruttasid nemmad ärra.

7. Tau grūmojant, jie pabėgo, nuo Tavo griaustinio balso jie pasišalino.

7. Aber von deinem Schelten flohen sie, von deinem Donner fuhren sie dahin.

7. A ta menace, elles se retirèrent; au bruit de ton tonnerre, elles s'enfuirent.

7. De tu reprensión huyeron; por el sonido de tu trueno se apresuraron.

7 Van Uw schelden vloden zij, zij haastten zich weg voor de stem Uws donders.

7. Na zgromienie twojerozbiegły się, a na głos pogromu twego prędko zuciekały.

7. Egy kiáltásodtól [7†] eloszlának, és mennydörgésednek szavától szétriadának.

7 (103:7) От прещения Твоего бегут они, от гласа грома Твоего быстро уходят;

7. Перед грозою твоєю погнались, перед голосом грому твого помчались далеко.

8. vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.

8. Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.

8. Wuoret astuwat ylös ja laxot astuwat alas siallens johongas heitä perustanut olet.

8. Wooret ylesastuuat/ ia Laxot alasastuuat/ siallens iongas heite pärustanut olet. (Wuoret ylösastuwat/ ja laaksot alasastuwat/ sijallensa jonkas heitä perustanut olet.)

8 The mountains rose, the valleys sank down to the place which you had founded for them.

8. They go up by the mountains; they go down by the valleys unto the place which thou hast founded for them.

8. Bjergene fore op, Dalene fore ned til det Sted, som du grundfæstede for dem.

8. Bergen resa högt upp, och dalarna sätta sig ned i det rum, som du dem skickat hafver.

8. Nemmad läksid ülles mäggede peäle, nemmad läksid alla orgude sisse, siñna paika, mis sa nende alluseks olled pannud.

8. Jie kyla į kalnus, leidžiasi į slėnius, į vietas, kurias jiems paskyrei.

8. Die Berge gingen hoch hervor, und die Täler setzten sich herunter zum Ort, den du ihnen gegründet hast.

8. Les montagnes s'élevèrent, les vallées s'abaissèrent au lieu que tu leur avais assigné.

8. Subieron los montes, descendieron los valles a este lugar, que tú les fundaste.

8 De bergen rezen op, de dalen daalden, ter plaatse, die Gij voor hen gegrond hadt.

8. Wstąpiły góry, zniżyły się doliny na miejsce, któreś im założył.

8. Hegyek emelkedének fel és völgyek szállának alá arra a helyre, a melyet fundáltál nékik.

8 (103:8) восходят на горы, нисходят в долины, на место, которое Ты назначил для них.

8. Гори піднялися, долини спустились до місця, котре призначив для них.

9. Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.

9. Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.

9. Määrän sinä panit jota ei he käy ylidze eikä palaja maata peittämän.

9. Märän sine panit/ Jota he ei ylitzekeu/ eike palaia Maata peittemen. (Määrän sinä panit/ Jota he ei ylitsekäy/ eikä palaa maata peittämään.)

9 You have set a bound that they may not pass over, that they do not turn again to cover the earth.

9. Thou hast set a bound that they may not pass over; that they turn not again to cover the earth.

9. Du satte en Grænse, hvorover de ikke skulde gaa; de skulde ikke skjule Jorden igen.

9. Du hafver satt ett mål, der komma de intet öfver; och måga icke åter betäcka jordena.

9. Sa olled raia pannud, ei nemmad lähhä siñna ülle, ei nem̃ad sa taggasi maad ärrakatma.

9. Nustatei jiems ribą, kad neperžengtų jos ir nebeužlietų žemės.

9. Du hast eine Grenze gesetzt, darüber kommen sie nicht und dürfen nicht wiederum das Erdreich bedecken.

9. Tu as fixé pour les eaux une borne qu'elles ne passeront pas; elles ne reviendront pas couvrir la terre.

9. Pusísteles término, el cual no traspasarán, ni volverán a cubrir la tierra.

9 Gij hebt een paal gesteld, dien zij niet overgaan zullen; zij zullen de aarde niet weder bedekken.

9. Zamierzyłeś im kres, aby go nie przestępowały, ani się wracały na okrycie ziemi.

9. Határt [8†] vetettél, a melyet át nem hágnak, nem térnek vissza a földnek elborítására.

9 (103:9) Ты положил предел, которого не перейдут, и не возвратятся покрыть землю.

9. Визначив їм гряницю, і не перейдуть її; не вернуться назад, покрити землю.

10. Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.

10. Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;

10. Sinä annat lähtet laxoisa cuohua nijn että wedet mäkein wälidze wuotawat.

10. Sine annat Lectet Laxoissa ylescohuua/ nin ette wedhet Mäkein welitze wootauat. (Sinä annat lähteet laaksoissa ylöskuohua/ niin että wedet mäkein wälitse wuotawat.)

10 He sends forth springs into the valleys. They run among the mountains.

10. He sendeth the springs into the valleys, which run among the hills.

10. Han lader Kilder opvælde i Dalene; de rinde imellem Bjergene.

10. Du låter källor uppbrista i dalomen, så att vatten emellan bergen flyta;

10. Sinna sadad hallikad orgude seest wälja, nemmad jooksewad mäggede wahhel.

10. Tu pasiuntei šaltinius į slėnius, tarp kalnų jie teka.

10. Du läßt Brunnen quellen in den Gründen, daß die Wasser zwischen den Bergen hinfließen,

10. Il envoie des sources dans les vallées, et elles courent entre les montagnes.

10. El que envía las fuentes en los arroyos; entre los montes van.

10 Die de fonteinen uitzendt door de dalen, dat zij tussen de gebergten henen wandelen.

10. Który wypuszczasz źródła po dolinach, aby płynęły między górami,

10. A ki elbocsátja a forrásokat a völgyekbe, hogy folydogáljanak a hegyek között;

10 (103:10) Ты послал источники в долины: между горами текут,

10. Із жерел посилаєш у долини потоки: шумлять вони проміж горами;

11. Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.

11. Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.

11. Että caicki eläimet medzäs joisit ja että pedot janons sammutaisit.

11. Ette caiki Eleimet Metzes ioisit/ ia ette Peurat heiden ianons sammutaisit. (Että kaikki eläimet metsässä joisit/ ja että peurat heidän janonsa sammuttaisit.)

11 They give drink to every beast of the field. The wild donkeys quench their thirst.

11. They give drink to every beast of the field: the wild asses quench their thirst.

11. De give alle Markens Dyr at drikke, Vildæsler slukke deres Tørst.

11. Att all djur på markene måga dricka, och vildåsnarna sin törst släcka.

11. Nemmad jootwad keik metsalissed, mets-eeslid aiawad omma janno ärra.

11. Iš jų miško žvėrys geria ir laukiniai asilai troškulį savo malšina.

11. daß alle Tiere auf dem Felde trinken und das Wild seinen Durst lösche.

11. Elles abreuvent toutes les bêtes des champs; les ânes sauvages y étanchent leur soif.

11. Abrévanse todas las bestias del campo; los asnos salvages quebrantan su sed.

11 Zij drenken al het gedierte des velds; de woudezels breken er hun dorst mede.

11. A napój dawały wszystkiemu zwierzowi polnemu; a z nich gaszą leśne osły pragnienie swoje.

11. Megitassák a mezőnek minden állatát; a vadszamarak is megoltsák szomjúságukat.

11 (103:11) поят всех полевых зверей; дикие ослы утоляют жажду свою.

11. Напувають всю зьвірину з поля; дикі ослята гасять смагу свою;

12. Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.

12. Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.

12. Heidän tykönäns istuwat taiwan linnut ja wisertäwät oxilla.

12. Heiden tykenens Taiuahan Linnut istuuat/ ia wiserteleuet Oxilla. (Heidän tykönänsä taiwaan linnut istuwat/ ja wisertelewät oksilla.)

12 The birds of the heavens have their habitation by them. They sing among the branches.

12. By them shall the fowls of the heaven have their habitation, which sing among the branches.

12. Øver dem bo Himmelens Fugle ud fra Grenene lade de deres Røst høre.

12. När dem sitta himmelens foglar, och sjunga på qvistarna.

12. Liñnud, mis taewa al, tewad nende äre pessa, oksade wahhel laulwad nemmad.

12. Jų pakrantėse padangių paukščiai gyvena, medžių šakose jie čiulba.

12. An denselben sitzen die Vögel des Himmels und singen unter den Zweigen.

12. Les oiseaux habitent sur leurs bords, faisant résonner leur voix dans le feuillage.

12. Junto a ellos habitan las aves de los cielos; entre las hojas dan voces.

12 Bij dezelve woont het gevogelte des hemels, een stem gevende van tussen de takken.

12. Przy nich mieszka ptastwo niebieskie, a z pośród gałązek głos wydaje.

12. Mellettök lakoznak az égnek madarai, az ágak közül hangicsálnak.

12 (103:12) При них обитают птицы небесные, из среды ветвей издают голос.

12. Над ними кублиться небесне птаство, між віттєм голос їх роздається.

13. Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.

13. Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.

13. Sinä liotat wuoret ylhäldä sinä täytät maan hedelmällä jonga sinä saatat.

13. Sine lijotat Wooret ylheldepein/ Sine teutet Maan hedhelmelle/ iongas saatat. (Sinä liotat wuoret ylhäältäpäin/ Sinä täytän maan hedelmillä/ jonkas saatat.)

13 He waters the mountains from his chambers. The earth is filled with the fruit of your works.

13. He watereth the hills from his chambers: the earth is satisfied with the fruit of thy works.

13. Han vander Bjergene fra sine høje Sale; Jorden mættes af dine Gerningers Frugt.

13. Du fuktar bergen ofvanefter; du gör landet fullt med frukt, den du förskaffar.

13. Ta kastab mäed omma üllemist tubbadest; sinno tehtud asjust saab sesinnane Ma kül.

13. Iš savo kambarių kalnus Tu laistai, Tavo rankų darbas gaivina žemę.

13. Du feuchtest die Berge von obenher; du machst das Land voll Früchte, die du schaffest;

13. De sa haute demeure, il abreuve les montagnes; la terre est rassasiée du fruit de tes œuvres.

13. El que riega los montes desde sus doblados; del fruto de tus obras se harta la tierra.

13 Hij drenkt de bergen uit Zijn opperzalen; de aarde wordt verzadigd van de vrucht Uwer werken.

13. Który pokrapiasz góry z pałaców swoich, aby się z owoców spraw twoich nasycała ziemia.

13. A ki megöntözi [9†] a hegyeket az ő palotájából; a te munkáidnak gyümölcséből megelégíttetik a föld.

13 (103:13) Ты напояешь горы с высот Твоих, плодами дел Твоих насыщается земля.

13. Ти напуваєш гори з висоти твоєї; земля насичується плодом творива твого.

14. Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän

14. Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.

14. Sinä caswatat ruohot carjalle ja jywät ihmisten tarpexi tuottaxes leipä maasta.

14. Sine Rohot casuatat Caria wastoin/ Ja Jyuet Inhimisten tarpehexi/ Ettes Leiuen Maasta toottaisit. (Sinä ruohot kaswatat karjaa wastoin/ ja jywät ihmisten tarpeeksi/ ettäs leiwän maasta tuottaisit.)

14 He causes the grass to grow for the cattle and herbage for the service of man, that he may bring forth food out of the earth,

14. He causeth the grass to grow for the cattle, and herb for the service of man: that he may bring forth food out of the earth;

14. Han lader Græs gro for Kvæget og Urter til Menneskens Tjeneste for at fremføre Brød af Jorden.

14. Du låter gräs växa för boskapen, och säd menniskomen till nytto; att du skall låta komma bröd utaf jordene;

14. Ta lasseb rohto kaswada lojustele, ja orraksid innimeste tarwidusseks, et ta Ma seest leiba wäljasadab.

14. Tu išaugini žolę galvijams ir augalus, kad tarnautų žmogui, kad iš žemės jis maistą sau gautų

14. du lässest Gras wachsen für das Vieh und Saat zu Nutz den Menschen, daß du Brot aus der Erde bringest,

14. Il fait germer le foin pour le bétail et l'herbe pour le service de l'homme, faisant sortir la nourriture de la terre;

14. El que hace producir el heno para las bestias; y la yerba para servicio del hombre, sacando el pan de la tierra,

14 Hij doet het gras uitspruiten voor de beesten, en het kruid tot dienst des mensen, doende het brood uit de aarde voortkomen.

14. Za twoją sprawą rośnie trawa dla bydła, a zioła na pożytek człowieczy; ty wywodzisz chleb z ziemi:

14. A ki füvet sarjaszt a barmoknak és növényeket az embereknek hasznára, hogy eledelt vegyenek a földből,

14 (103:14) Ты произращаешь траву для скота, и зелень на пользу человека,чтобы произвести из земли пищу,

14. Ти кажеш рости траві для скота і зеленинї на вжиток людям: щоб хлїба достачити із землї,

15. ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.

15. Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.

15. Ja että wijna ihmisen sydämen ilahutta ja hänen caswons caunistu öljystä ja leipä wahwista ihmisen sydämen.

15. Ja ette Winan pite Inhimisen Sydhemen ilahuttaman/ ia henen Casuons caunistuman Öliusta/ Ja Leiuen wahwistaman Inhimisen sydhende. (Ja että wiinan pitää ihmisen sydämen ilahduttaman/ ja hänen kaswonsa kaunistuman öljystä/ ja leiwän wahwistamaan ihmisen sydäntä.)

15 and wine that gladdens the heart of man and oil to make his face to shine and bread that strengthens man's heart.

15. And wine that maketh glad the heart of man, and oil to make his face to shine, and bread which strengtheneth man's heart.

15. Og Vin glæder et Menneskes Hjerte, hans Ansigt bliver frydefuldt af Olie, og Brød vederkvæger et Menneskes Hjerte.

15. Och att vin skall fröjda menniskones hjerta, och hennes ansigte dägeligit varda af oljo, och bröd styrka menniskones hjerta;

15. Et wiin waese innimesse süddant römustab, ja temma palle röömsaks teeb ommast rammust, ja leib waese innimesse süddant kinnitab.

15. ir vyną, kuris linksmina žmogaus širdį. Veidai spindi nuo aliejaus, o duona stiprina žmonių širdis.

15. und daß der Wein erfreue des Menschen Herz, daß seine Gestalt schön werde vom Öl und das Brot des Menschen Herz stärke;

15. Et le vin qui réjouit le cœur de l'homme et fait resplendir son visage plus que l'huile; et le pain qui soutient le cœur de l'homme.

15. Y el vino que alegra el corazón del hombre; haciendo relumbrar la faz con el aceite; y el pan sustenta el corazón del hombre.

15 En den wijn, die het hart des mensen verheugt, doende het aangezicht blinken van olie; en het brood, dat het hart des mensen sterkt.

15. I wino, które uwesela serce człowiecze, od którego się lśni twarz jako od oleju; i chleb, który zatrzymuje żywot ludzki.

15. És bort, [10†] a mely megvidámítja a halandónak szívét, fényesebbé [11†] teszi az orczát az olajnál; és kenyeret, a mely megerősíti a halandónak szívét.

15 (103:15) и вино, которое веселит сердце человека, и елей, от которого блистает лице его, и хлеб, который укрепляет сердце человека.

15. І вино, щоб веселило серце чоловіка; щоб міг оливою лице намастити, і щоб хлїб покріпив серце чоловіка.

16. Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.

16. Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;

16. Että HERran puut nestestä täynnä olisit Libanonin Cedripuut jotca hän on istuttanut.

16. Ette ne HERRAN Puut Nestestä teune olisit/ Ne Cedrin Puut Libanis/ iotca hen on istuttanut. (Että ne HERRAN puut nesteestä täynnä olisit/ Ne sedrin puut Libanonissa/ jotka hän on istuttanut.)

16 The trees of Jehovah are full, the cedars of Lebanon, which he has planted,

16. The trees of the LORD are full of sap; the cedars of Lebanon, which he hath planted;

16. Herrens Træer mættes af Væde, Libanons Gedre, som han har plantet;

16. Att Herrans trä skola full med must stå; de cedreträ på Libanon, som han planterat hafver.

16. Jehowa puud sawad rammo kül, Libanoni seedrid, mis ta istutand;

16. Viešpaties medžiai pasisotina, Libano kedrai, Jo pasodinti.

16. daß die Bäume des HERRN voll Saft stehen, die Zedern Libanons, die er gepflanzt hat.

16. Les arbres de l'Éternel sont rassasiés, les cèdres du Liban qu'il a plantés.

16. Hártanse los árboles de Jehová; los cedros del Líbano que él plantó:

16 De bomen des HEEREN worden verzadigd, de cederbomen van Libanon, die Hij geplant heeft;

16. Nasycone bywają i drzewa Paóskie, i cedry Libanu, których nasadził;

16. Megelégíttetnek az Úrnak fái, a Libánonnak czédrusai, a melyeket plántált;

16 (103:16) Насыщаются древа Господа, кедры Ливанские, которые Он насадил;

16. Насичаються дерева Божі, кедри Ливанські, що посадив їх,

17. Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä.

17. Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.

17. Siellä linnut pesiwät ja Haicarat hongisa asuwat.

17. Sielle Linnut pesiuet/ ia Haicarat hongisa asuuat. (Siellä linnut pesiwät/ ja haikarat hongissa asuwat.)

17 where the birds make their nests. As for the stork, the fir trees are her house.

17. Where the birds make their nests: as for the stork, the fir trees are her house.

17. der hvor Fuglene bygge Rede; Storkens Bo er paa Fyrretræerne.

17. Der hafva foglarna sitt näste, och hägrar bo uppe i furoträn.

17. Kus liñnud pessa tewad: tone-kurgede maiad on männad.

17. Paukščiai ten krauna lizdus, gandras kipariso viršūnėje sau namus pasidarė.

17. Daselbst nisten die Vögel, und die Reiher wohnen auf den Tannen.

17. C'est là que les oiseaux font leurs nids; les cyprès sont la demeure de la cigogne;

17. Para que aniden allí las aves; la cigüeña tenga su casa en las hayas.

17 Alwaar de vogeltjes nestelen; des ooievaars huis zijn de dennebomen.

17. Na których ptaki gniazda swe mają, i bocian na jedlinach ma dom swój.

17. A melyeken madarak fészkelnek: az eszterág, a melynek a cziprusok a háza.

17 (103:17) на них гнездятся птицы: ели – жилище аисту,

17. На них гнїздиться птаство; на кипарисах бузько знайшов собі домівку.

18. Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja.

18. Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.

18. Corkiat wuoret owat medzäwohten turwa ja kiwirauniot Caninein.

18. Ne corkiat Wooret ouat Williuochtein turua/ Ja ne Kiuirauniot Canelitin. Ijlkottein. (Ne korkeat wuoret owat williwuohten turwa/ ja ne kiwirauniot kaninein. liskojein.)

18 The high mountains are for the wild goats. The rocks are a refuge for the rock-baggers.

18. The high hills are a refuge for the wild goats; and the rocks for the conies.

18. De høje Bjerge ere for Stengederne, Klipperne ere en Tilflugt for Kaninerne.

18. De höga berg äro de stengetters tillflykt, och stenklyfterna de kunilers.

18. Körged mäed on kiwwi-kitsede ja kaljud mäe-rottide warjopaigad.

18. Aukšti kalnai­laukinėms ožkoms, uolos­triušiams prieglaudą teikia.

18. Die hohen Berge sind der Gemsen Zuflucht, und die Steinklüfte der Kaninchen.

18. Les hautes montagnes sont pour les bouquetins; les rochers sont la retraite des lapins.

18. Los montes altos para las cabras monteses, las peñas madrigueras para los conejos.

18 De hoge bergen zijn voor de steenbokken; de steenrotsen zijn een vertrek voor de konijnen.

18. Góry wysokie dzikim kozom, a skały są ucieczką królikom.

18. A magas hegyek a vadkecskéknek, a sziklák [12†] hörcsögöknek menedéke.

18 (103:18) высокие горы – сернам; каменные утесы – убежище зайцам.

18. Високі гори для козлів диких, скелї - сховиско лисицям.

19. Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa.

19. Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.

19. Sinä teet Cuun wuotta jacaman ja Auringo tietä lascuns.

19. Sine teet Cuun wootta iacaman/ Ja se Auringo tiete henen Laskons. (Sinä teet kuun wuotta jakaman/ Ja se aurinko tietä hänen laskunsa.)

19 He appointed the moon for seasons. The sun knows his going down.

19. He appointed the moon for seasons: the sun knoweth his going down.

19. Han gjorde Maanen til at bestemme tiderne, Solen ved sin Nedgang.

19. Du gör månan, till att derefter skifta året; solen vet sin nedergång.

19. Ta on teinud ku seätud aeguks, päike teab omma lojaminnemist.

19. Jis sukūrė mėnulį laikui žymėti, saulė žino, kada nusileisti.

19. Du hast den Mond gemacht, das Jahr darnach zu teilen; die Sonne weiß ihren Niedergang.

19. Il a fait la lune pour marquer les temps; le soleil connaît son coucher.

19. Hizo la luna para sazones: el sol conoció su occidente.

19 Hij heeft de maan gemaakt tot de gezette tijden, de zon weet haar ondergang.

19. Uczynił miesiąc dla pewnych czasów, a słoóce zna zachód swój.

19. Teremtett holdat [13†] ünnepeknek mutatására; a napot, a mely lenyugovását tudja.

19 (103:19) Он сотворил луну для указания времен, солнце знаетсвой запад.

19. Він сотворив місяць, щоб часи значити; сонце знає, коли заходити.

20. Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.

20. Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.

20. Sinä teet pimeyden ja yö tule silloin caicki pedot lytiwät.

20. Sine teet Pimeydhen/ ette Öö tule/ silloin caiki Pedhot lytiuet. (Sinä teet pimeyden/ että yö tulee/ silloin kaikki pedot lytiwät (tulewat ulos: 1776 Biblia))

20 You make darkness and it is night, during which all the beasts of the forest creep forth.

20. Thou makest darkness, and it is night: wherein all the beasts of the forest do creep forth.

20. Du gør Mørke, og der bliver Nat, i den I rybe alle Skovens Dyr frem.

20. Du gör mörker, att natt varder; då draga sig all vilddjur ut;

20. Sa teed pimmedat, et ö saab, siis romawad wälja keik metsa-ellajad.

20. Tu siunti tamsą, ir ateina naktis, miško žvėrys sujunda.

20. Du machst Finsternis, daß es Nacht wird; da regen sich alle wilden Tiere,

20. Tu amènes les ténèbres, et la nuit vient, où toutes les bêtes des forêts se promènent.

20. Pones las tinieblas, y la noche es; en ella corren todas las bestias del monte.

20 Gij beschikt de duisternis, en het wordt nacht, in denwelken al het gedierte des wouds uittreedt:

20. Przywodzisz ciemność, i bywa noc, w którą wychodzą wszystkie zwierzęta leśne.

20. Szerzett setétséget, hogy éjszaka legyen, a melyben szétjárjanak a mezőnek összes vadai;

20 (103:20) Ты простираешь тьму и бывает ночь: во время нее бродят все лесные звери;

20. Ти розкинеш темряву, і ніч настала; тодї ворушиться вся зьвірина лїсна;

21. Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa.

21. Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.

21. Nuoret Lejonit saalista kiljuwat ja heidän elatustans Jumalalda edziwät.

21. Ne nooret Jalopeurat Saalihin ielkin kiliuuat/ Ja heiden Elatostans Jumalalda he etziuet. (Ne nuoret jalopeurat saaliin jälkeen kiiluwat/ Ja heidän elastustansa Jumalalta he etsiwät.)

21 The young lions roar after their prey and seek their food from God.

21. The young lions roar after their prey, and seek their meat from God.

21. De unge Løver brøle efter Rov og komme for at kræve deres Føde af Gud.

21. De unga lejon, som ryta efter rof, och sin mat söka af Gudi;

21. Nored loukoerad, kes möirawad, et saaksid murda, ja et nemmad otsiwad Jummala käest omma toidust.

21. Ima riaumoti jauni liūtai, grobio ieškodami, ir prašo Dievą sau maisto.

21. die jungen Löwen, die da brüllen nach dem Raub und ihre Speise suchen von Gott.

21. Les lionceaux rugissent après la proie, et pour demander à Dieu leur pâture.

21. Los leoncillos braman a la presa, y para buscar de Dios su comida.

21 De jonge leeuwen, briesende om een roof, en om hun spijs van God te zoeken.

21. Lwięta ryczą do łupu, i szukają od Boga pokarmu swego.

21. Az oroszlánkölykök, a melyek ordítanak [14†] a prédáért, sürgetvén Istentől eledelöket.

21 (103:21) львы рыкают о добыче и просят у Бога пищусебе.

21. Молоді леви ричать за здобичею, і щоб жадати поживи для себе від Бога.

22. Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata.

22. Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.

22. Mutta cosca Auringo coitta nijn he lymywät ja luolisans macawat.

22. Mutta coska Auringo taas ylescoitta/ nin he sijte lymeuet/ ia Lolihins renteleuet. (Mutta koska aurinko taas ylöskoittaa/ niin he siitä lymyäwät/ ja luolihinsa entäilewät.)

22 The sun arises; they get away and lie down in their dens.

22. The sun ariseth, they gather themselves together, and lay them down in their dens.

22. Solen gaar op, saa trække de sig tilbage og lægge sig i deres Huler.

22. Men när solen uppgår, draga de bort, och lägga sig uti sina kulor.

22. Touseb pääw, siis lähhäwad nemmad omma teed, ja heitwad mahha omma pessasse.

22. Kai pateka saulė, jie pasitraukia miegoti į savo lindynes.

22. Wenn aber die Sonne aufgeht, heben sie sich davon und legen sich in ihre Höhlen.

22. Le soleil se lève; ils se retirent, et se couchent dans leurs tanières.

22. Sale el sol, recógense, y échanse en sus cuevas.

22 De zon opgaande, maken zij zich weg, en liggen neder in hun holen.

22. Lecz gdy słoóce wznijdzie, zaś się zgromadzają, i w jamach swoich kładą się.

22. Ha felkél a nap, elrejtőznek és hajlékaikban heverésznek;

22 (103:22) Восходит солнце, и они собираются и ложатся в своилоговища;

22. Зійде сонце, вони вертають назад і в своїх норах лягають.

23. Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti.

23. Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.

23. Nijn mene myös ihminen hänen työhöns ja ascareillens ehtosen asti.

23. Nin menepi mös Inhiminen henen Töhöns/ ia henen Peltons waiuaman haman Ecton asti. (Niin meneepi myös ihminen hänen työhönsä/ ja hänen peltonsa waiwaamaan hamaan ehtoon asti.)

23 Man goes forth to his work and to his labor until the evening.

23. Man goeth forth unto his work and to his labour until the evening.

23. Da gaar Mennesket ud til sin Gerning og til sit Arbejde indtil Aftenen.

23. Så går då menniskan ut till sitt arbete, och till sitt åkerverk intill aftonen.

23. Siis lähhäb innimenne wälja omma tö kallale, ja omma teggemist teggema öhtoni.

23. Žmogus išeina į darbą ir darbuojasi ligi vakaro.

23. So geht dann der Mensch aus an seine Arbeit und an sein Ackerwerk bis an den Abend.

23. Alors l'homme sort à son ouvrage, et à son travail jusqu'au soir.

23. Sale el hombre a su hacienda, y a su labranza hasta la tarde.

23 De mens gaat dan uit tot zijn werk, en naar zijn arbeid tot den avond toe.

23. Tedy wychodzi człowiek do roboty swojej, i do pracy swojej aż do wieczora.

23. Az ember munkájára megy ki, és az ő dolgára mind estvéig.

23 (103:23) выходит человек на дело свое и на работу свою до вечера.

23. Чоловік виходить до свого дїла, і до своєї працї аж до вечора.

24. Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.

24. Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.

24. HERra cuin suuret ja monet owat sinun käsialas ? sinä olet caicki taitawast säätänyt ja maa on täynnäns sinun tawaratas.

24. HERRA quin swret ia monet ouat sinun Käsialas? Sine olet ne caiki wijsasti sätenyt/ Ja Maa ombi teunens sinun Tauarastas. (HERRA kuin suuret ja monet owat sinun käsialasi? Sinä olet ne kaikki wiisaasti säätänyt/ ja maa on täynnänsä sinun tawarastasi.)

24 O Jehovah, how great are your works! You have made them all in wisdom. The earth is full of your riches.

24. O LORD, how manifold are thy works! in wisdom hast thou made them all: the earth is full of thy riches.

24. Hvor mange ere dine Gerninger, Herre ! du gjorde dem alle viselig; Jorden er fuld af dine Ejendomme.

24. Herre, huru äro din verk så stor och mång! Du hafver visliga skickat dem all, och jorden är full af dina ägodelar.

24. Kui sured on sinno teud, Jehowa! sa olled neid keik targaste teinud: Ma on täis sinno pärrandussi.

24. Viešpatie, kokia daugybė Tavo darbų! Juos išmintingai padarei, žemę pripildei savo turtų.

24. HERR, wie sind deine Werke so groß und viel! Du hast sie alle weislich geordnet, und die Erde ist voll deiner Güter.

24. O Éternel, que tes œuvres sont en grand nombre! Tu les as toutes faites avec sagesse; la terre est pleine de tes richesses.

24. ¡Cuán muchas son tus obras, o! Jehová! todas ellas hiciste con sabiduría: la tierra está llena de tu posesión.

24 Hoe groot zijn Uw werken, o HEERE! Gij hebt ze alle met wijsheid gemaakt; het aardrijk is vol van Uw goederen.

24. O jakoż wielkie są sprawy twoje, Panie! te wszystkie mądrześ uczynił, a napełniona jest ziemia bogactwem twojem.

24. Mily számtalanok a te műveid, Uram! Mindazokat bölcsen alkottad meg, és betelt a föld [15†] a te gazdagságoddal.

24 (103:24) Как многочисленны дела Твои, Господи! Все соделал Ты премудро; земля полна произведений Твоих.

24. Як багато, Господи, творива твого! Все премудростю сотворив єси, земля повна багацтва твого.

25. Merikin, suuri ja aava — siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä.

25. Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;

25. TÄmä meri joca nijn suuri ja lawia on hänesä epälugut coikistelewat sekä isoit että pienet eläimet.

25. Teme Meri ioca nin swri ia Lauia ombi/ henesse epelughut coikistelauat/ seke isoit ette pienet Eleimet. (Tämä meri joka niin suuri ja lawea ompi/ hänessä epäluwut koikistelewat/ sekä isot että pienet eläimet.)

25 Yonder is the sea, great and wide, in which are innumerable creeping things, both small and great beasts.

25. So is this great and wide sea, wherein are things creeping innumerable, both small and great beasts.

25. Her er Hav et stort og vidt til begge Sider; der er Vrimmel uden Tal, der er Dyr, de smaa med de store.

25. Hafvet, det så stort och vidt är, der kräla uti, utan tal, både stor och liten djur.

25. Siin on suur merri ja lai keigelt polelt! seäl on , mis likuwad, ja need on ilmaarwamatta, pissukessed ja sured ellajad.

25. Štai didelė ir plati jūra. Ten knibžda be skaičiaus įvairaus dydžio gyvūnų.

25. Das Meer, das so groß und weit ist, da wimmelt's ohne Zahl, große und kleine Tiere.

25. Et cette grande et vaste mer! Là sont des animaux sans nombre, gros et petits.

25. Esta gran mar y ancha de términos; allí hay pescados sin número, bestias pequeñas y grandes.

25 Deze zee, die groot en wijd van ruimte is, daarin is het wriemelende gedierte, en dat zonder getal, kleine gedierten met grote.

25. W morzu zaś wielkiem i bardzo szerokiem, tam są płazy, którym nie masz liczby, i zwierzęta małe i wielkie.

25. Ez a nagy és széles tenger! Itt vannak benne a megszámlálhatatlan csúszók; apró állatok nagyokkal együtt.

25 (103:25) Это – море великое и пространное: там пресмыкающиеся, которым нет числа, животные малые с большими;

25. Те море, велике і на всї сторони широке: там ворушиться безлїч зьвірини, малої і великої.

26. Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään.

26. Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.

26. Siellä hahdet culjeskelewat sijnä walascalat owat jotcas tehnyt olet leikidzemän hänesä.

26. Sielle Hadhet culieskeleuat/ sijnä Walascalat ouat/ iotcas tehnyt olet/ ette he henesse leikitzisit. (Siellä haahdet kuljeskelewat/ siinä walaskalat owat/ jotkas tehnyt olet/ että he hänessä leikitsewät.)

26 There go the ships. There is leviathan, whom you have formed to play in it.

26. There go the ships: there is that leviathan, whom thou hast made to play therein.

26. Der gaa Skibene; der er Leviathan, som du dannede til at lege derudi.

26. Der gå skepp; der äro hvalfiskar, som du gjort hafver, att de deruti leka skola.

26. Seäl käiwad laewad, se wallaskalla, mis sinna walmistand, et ta seäl sees peab mängima.

26. Ten plaukioja laivai, Tavo sukurtas leviatanas vandeny žaidžia.

26. Daselbst gehen die Schiffe; da sind Walfische, die du gemacht hast, daß sie darin spielen.

26. Là se promènent les navires, et ce Léviathan que tu as formé pour s'y jouer.

26. Allí andan navíos, este leviatán que hiciste para que jugase en ella.

26 Daar wandelen de schepen, en de Leviathan, dien Gij geformeerd hebt, om daarin te spelen.

26. Po niem okręty przechodzą, i wieloryb, któregoś ty stworzył, aby w niem igrał.

26. Amott gályák járnak [16†] s czethal, a melyet azért formáltál, hogy játszadozzék benne.

26 (103:26) там плавают корабли, там этот левиафан, которого Ты сотворил играть в нем.

26. Там судна дорогу верстають, за ними кит, котрого сотворив єси, щоб там побивався.

27. Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa.

27. Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.

27. Caicki odottawat sinua ettäs heille andaisit ruan ajallans.

27. Caiki odhottauat sinua/ Ettes heille annaisit Roan aiallans. (Kaikki odottawat sinua/ ettäs heille antaisit ruoan ajallansa.)

27 These all wait for you, that you may give them their food in due season.

27. These wait all upon thee; that thou mayest give them their meat in due season.

27. De vente alle paa dig, at du skal give dem deres Føde i rette Tid.

27. Allt vänter efter dig, att du skall gifva dem mat i sin tid.

27. Keik need ootwad sind, et sa nende roga annad ommal aial.

27. Jie visi iš Tavęs laukia, kad duotum jiems maisto reikiamu metu.

27. Es wartet alles auf dich, daß du ihnen Speise gebest zu seiner Zeit.

27. Tous, ils s'attendent à toi, pour que tu leur donnes leur nourriture en son temps.

27. Todas ellas esperan a tí, para que les des su comida a su tiempo.

27 Zij allen wachten op U, dat Gij hun hun spijze geeft te zijner tijd.

27. Wszystko to na cię oczekuje, abyś im dał pokarm czasu swego.

27. Mindazok te reád néznek, hogy megadjad [17†] eledelüket alkalmas időben.

27 (103:27) Все они от Тебя ожидают, чтобы Ты дал им пищу их в свое время.

27. Всї вони тебе дожидають, щоб їжу їх у свій час дав їм.

28. Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.

28. Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.

28. Coscas heille annat nijn he cocowat coscas kätes awat nijn he hywydellä rawitan.

28. Coskas heille annat/ nin he cocouat/ Coskas Kädhes auaiat/ nin he hywydhelle rauitahan. (Koskas heille annat/ niin he kokoawat/ koskas kädet awajat/ niin he hywyydellä rawitaan.)

28 You give to them, they gather. You open your hand, they are satisfied with good.

28. That thou givest them they gather: thou openest thine hand, they are filled with good.

28. Giver du dem, da sanke de; oplader du din Haand, da mættes de med godt.

28. Då du gifver dem, så samla de; när du upplåter dina hand, så varda de med god ting mättade.

28. Annad sa neile, siis korjawad nemmad kokko: teed sa omma kät lahti, siis sawad nende köhhud täis heaga.

28. Tu duodi jiems, jie rankioja. Tu ištiesi savo ranką, jie pasisotina gausiai.

28. Wenn du ihnen gibst, so sammeln sie; wenn du deine Hand auftust, so werden sie mit Gut gesättigt.

28. Tu la leur donnes, et ils la recueillent; tu ouvres ta main, et ils sont rassasiés de biens.

28. Dásles, recogen: abres tu mano, hártanse de bien.

28 Geeft Gij ze hun, zij vergaderen ze; doet Gij Uw hand open, zij worden met goed verzadigd.

28. Gdy im dajesz, zbierają; gdy otwierasz rękę twoję, nasycone bywają dobremi rzeczami.

28. Adsz nékik és ők takarnak; megnyitod kezedet, és megtelnek a te jóvoltoddal.

28 (103:28) Даешь им – принимают, отверзаешь руку Твою – насыщаются благом;

28. Ти даєш їм, вони збирають; ти відчиняєш руку твою, вони добром насичаються.

29. Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen.

29. Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.

29. Jos sinä caswos peität nijn he hämmästywät coscas otat heidän hengens pois nijn he huckuwat ja tomuxi tulewat jällens.

29. Jos sine Casuos peitet/ nin he hemmestyuet/ Coskas poisotat heiden Hengens/ nin he huckuuat/ ia Tomuxi iellenstuleuat. (Jos sinä kaswos peität/ niin he hämmästywät/ Koskas poisotat heidän henkensä/ niin he hukkuwat/ ja tomuksi jällens tulewat.)

29 You hide your face, they are troubled. You take away their breath, they die and return to their dust.

29. Thou hidest thy face, they are troubled: thou takest away their breath, they die, and return to their dust.

29. Skjuler du dit Ansigt, da forfærdes de; tager du Aanden tilbage fra dem, da dø de og vende tilbage til deres Støv.

29. Om du fördöljer ditt ansigte, så varda de förskräckte; du tager deras anda bort, så förgås de, och varda åter till stoft igen.

29. Panned sa omma palle warjule, siis tundwad nemmad hirmo; korristad sa ärra nende waimo, siis heitwad nemmad hinge ja sawad jälle ommaks pörmuks.

29. Tau paslėpus nuo jų veidą, jie išsigąsta. Tu atimi iš jų kvapą, ir jie miršta, dulkėmis virsta.

29. Verbirgst du dein Angesicht, so erschrecken sie; du nimmst weg ihren Odem, so vergehen sie und werden wieder zu Staub.

29. Caches-tu ta face? ils sont éperdus; retires-tu leur souffle? ils expirent, et retournent en leur poussière.

29. Escondes tu rostro, túrbanse: les quitas el espíritu, dejan de ser, y tórnanse en su polvo.

29 Verbergt Gij Uw aangezicht, zij worden verschrikt; neemt Gij hun adem weg, zij sterven, en zij keren weder tot hun stof.

29. Lecz gdy ukrywasz oblicze twoje, trwożą sobą; gdy odbierasz ducha ich, giną, i w proch się swój obracają.

29. Elfordítod orczádat, megháborodnak; elveszed a lelköket, [18†] kimulnak és porrá lesznek újra.

29 (103:29) скроешь лице Твое – мятутся, отнимешь дух их– умирают и в персть свою возвращаются;

29. Ти одвертаєш лице твоє, вони лякаються; возьмеш духи їх, вони, визївнувши, у порох повертаються.

30. Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.

30. Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.

30. Sinä lasket sinun henges nijn he luoduxi tulewat ja sinä udistat maan muodon.

30. Sine vloslasket sinun Henges/ nin he loodhuxi tuleuat/ ia sine vdhistat Maan Modhon. (Sinä uloslasket sinun henkesi/ niin he luoduksi tulewat/ ja sinä uudistat maan muodon.)

30 You send forth your Spirit, they are created and you renew the face of the ground.

30. Thou sendest forth thy spirit, they are created: and thou renewest the face of the earth.

30. Udsender du din Aand, skabes de, og du fornyer Jordens Skikkelse.

30. Du låter ut din anda, så varda de skapade, och du förnyar jordenes ansigte.

30. Lassed sa omma waimo wälja, siis luakse neid, ja sinna teed Ma näggo ueks.

30. Atsiunti Tu savo dvasią, sukuri juos ir atnaujini žemės veidą.

30. Du lässest aus deinen Odem, so werden sie geschaffen, und du erneuest die Gestalt der Erde.

30. Envoies-tu ton esprit? ils sont créés, et tu renouvelles la face de la terre.

30. Envias tu espíritu, críanse: y renuevas la haz de la tierra.

30 Zendt Gij Uw Geest uit, zo worden zij geschapen, en Gij vernieuwt het gelaat des aardrijks.

30. Gdy wysyłasz ducha twego, stworzone bywają, i odnawiasz oblicze ziemi.

30. Kibocsátod a te lelkedet, megújulnak, és újjá teszed a földnek színét.

30 (103:30) пошлешь дух Твой – созидаются, и Ты обновляешь лице земли.

30. Пішлеш твого духа, будуть сотворені, та й обновиш лице землї.

31. Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita,

31. Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.

31. HERran cunnia on ijancaickinen HERralla on mielen noude käsialans puoleen.

31. HERRAN Cunnia ombi ijancaikinen/ HERRALLE ombi mielennoudhe henen Käsialans poleen. (HERRAN kunnia ompi iankaikkinen/ HERRALLE ompi mielennoude hänen käsialansa puoleen.)

31 Let the glory of Jehovah endure everlasting. Let Jehovah rejoice in his works,

31. The glory of the LORD shall endure for ever: the LORD shall rejoice in his works.

31. Herrens Ære blive evindelig, Herren glæde sig over sine Gerninger!

31. Herrans ära är evig; Herren hafver behag till sin verk.

31. Au olgo Jehowale iggaweste! Jehowa wöttab ennast römustada omma teggude sees.

31. Viešpaties šlovė pasiliks per amžius, džiaugsis Viešpats savo darbais.

31. Die Ehre des HERRN ist ewig; der HERR hat Wohlgefallen an seinen Werken.

31. Que la gloire de l'Éternel dure à toujours! Que l'Éternel se réjouisse dans ses œuvres!

31. Sea la gloria a Jehová para siempre: alégrese Jehová en sus obras.

31 De heerlijkheid des HEEREN zij tot in der eeuwigheid; de HEERE verblijde Zich in Zijn werken.

31. Niechajże będzie chwała Paóska na wieki; niech się rozweseli Pan w sprawach swoich.

31. Legyen az Úrnak [19†] dicsőség örökké; örvendezzen az Úr az ő teremtményeiben;

31 (103:31) Да будет Господу слава во веки; да веселится Господь о делах Своих!

31. Слава Господня буде по віки, Господь буде радїти творивом своїм;

32. hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.

32. Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.

32. Hän cadzahta maan päälle nijn se wapise hän rupe wuorijn nijn he suidzewat.

32. Hen catzacta Maan päle/ nin se wapise/ Hen rupepi worihin/ nin he suitzeuat. (Hän katsahtaa maan päälle/ niin se wapisee/ Hän rupeepi wuorihin/ niin he suitsewat.)

32 who looks on the earth and it trembles. He touches the mountains and they smoke.

32. He looketh on the earth, and it trembleth: he toucheth the hills, and they smoke.

32. Han ser til Jorden, og den bæver; han rører ved Bjergene, og de ryge.

32. Han ser uppå jordena, så bäfvar hon; han kommer vid bergen, så ryka de.

32. Kui ta watab Ma peäle, siis se wabbiseb; kui ta putub mäggede külge, siis suitsewad nemmad.

32. Jis pažvelgia į žemę, ji sudreba; paliečia kalnus, ir jie rūksta.

32. Er schaut die Erde an, so bebt sie; er rührt die Berge an, so rauchen sie.

32. Il regarde la terre et elle tremble; il touche les montagnes et elles fument.

32. El que mira a la tierra, y tiembla: toca en los montes, y humean.

32 Als Hij de aarde aanschouwt, zo beeft zij; als Hij de bergen aanroert, zo roken zij.

32. On gdy wejrzy na ziemię, zadrży; dotknie się gór, a zakurzą się.

32. A ki, ha rátekint e földre, megrendül az; megilleti a hegyeket, [20†] és füstölögnek azok.

32 (103:32) Призирает на землю, и она трясется; прикасается к горам, и дымятся.

32. Він погляне на землю, і вона тремтить; доторкнеться гір, і вони димують.

33. Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.

33. Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.

33. Minä weisan HERralle minun elinaicani ja kijtän minun Jumalatani nijncauwan cuin minä olen.

33. Mine tadhon HERRALLE weisata minun Elin aicanani/ Ja kijten minun Jumalatan nincauuan quin mine olen. (Minä tahdon HERRALLE weisata minun elinaikanani/ Ja kiitän minun Jumalatani niinkauan kuin minä olen.)

33 I will sing to Jehovah as long as I live. I will sing praise to my God while I have any being.

33. I will sing unto the LORD as long as I live: I will sing praise to my God while I have my being.

33. Jeg vil synge for Herren medens jeg lover, jeg vil lovsynge min Gud, medens jeg er til.

33. Jag vill sjunga Herranom i mina lifsdagar, och lofva min Gud, så länge jag är till.

33. Ma tahhan Jehowale laulda omma ello aial, ja omma Jummalat kites laulda, kunni ma alles ollen.

33. Viešpačiui giedosiu, kol gyvensiu, giedosiu gyrių Dievui, kol gyvas būsiu.

33. Ich will dem HERRN singen mein Leben lang und meinen Gott loben, solange ich bin.

33. Je chanterai à l'Éternel tant que je vivrai; je psalmodierai à mon Dieu tant que j'existerai.

33. A Jehová cantaré en mi vida: a mi Dios diré salmos mientras viviere.

33 Ik zal den HEERE zingen in mijn leven; ik zal mijn God psalmzingen, terwijl ik nog ben.

33. Będę śpiewał Panu za żywota mego; będę śpiewał Bogu memu, póki mię staje.

33. Éneklek az Úrnak egész életemben; zengedezek az én Istenemnek, a míg vagyok!

33 (103:33) Буду петь Господу во всю жизнь мою, буду петь Богу моему, доколе есмь.

33. Сьпівати му Господеві, поки життя мого, сьпівати му псальми Богові мому, як довго життя стане.

34. Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.

34. Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.

34. Ja minun puhen kelpa hänelle ja minä ihastun HERrasa.

34. Ja minun puhen pite henelle kelpaman/ ia mine ihastun HERRASSA. (Ja minun puheeni pitää hänelle kelpaaman/ ja minä ihastun HERRASSA.)

34 Let your meditation be sweet to him. I will rejoice in Jehovah.

34. My meditation of him shall be sweet: I will be glad in the LORD.

34. Maatte min Tale behage ham; jeg vil glædes i Herren.

34. Mitt tal behage honom väl; jag gläder mig af Herranom.

34. Olgo mo järrelemötleminne temma melest armas: minna tahhan Jehowa sees römustada.

34. Mano apmąstymai Jam patiks; aš džiaugsiuosi Viešpatyje.

34. Meine Rede müsse ihm wohl gefallen. Ich freue mich des HERRN.

34. Que ma méditation lui soit agréable! Je me réjouirai en l'Éternel.

34. Sérme ha suave hablar de él: yo me alegraré en Jehová.

34 Mijn overdenking van Hem zal zoet zijn; ik zal mij in den HEERE verblijden.

34. O nim będzie wdzięczna mowa moja, a ja się rozweselę w Panu.

34. Legyen kedves néki az én rebegésem; örvendezem én az Úrban;

34 (103:34) Да будет благоприятна Ему песнь моя; буду веселиться о Господе.

34. Нехай буде люба йому думка моя, і звеселюся в Господї.

35. Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!

35. Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!

35. Syndiset maalda lopetetan ja jumalattomat ei pidä sillen oleman kijtä HERra minun sielun Halleluja.

35. Syndiset Maalda lopetetaan/ Ja ne Jumalattomat ei sillen pidhe oleman/ Kijte HERRA minun Sielun. Halleluia. (Syntiset maalta lopetetaan/ ja ne jumalattomat ei silleen pidä oleman/ Kiitä HERRAA minun sieluni. Halleluja.)

35 Let sinners be consumed out of the earth and let the wicked be no more. Praise Jehovah, O my soul. Praise Jehovah.

35. Let the sinners be consumed out of the earth, and let the wicked be no more. Bless thou the LORD, O my soul. Praise ye the LORD.

35. Maatte dog Syndere udryddes af Jorden, og ugudelige ikke være ydermere! Min Sjæl, lov Herren ! Halleluja.

35. Syndarena hafve en ända på jordene, och de ogudaktige vare icke mer till; lofva, min själ, Herran. Halleluja.

35. Löpko pattused Ma peält ärra ja öälad ärgo olgo ennam teps. Kida, mo hing! Jehowat, Halleluja.

35. Te nusidėjėliai dingsta iš žemės, tenebūna daugiau nedorėlių. Laimink, mano siela, Viešpatį! Girkite Viešpatį!

35. Der Sünder müsse ein Ende werden auf Erden, und die Gottlosen nicht mehr sein. Lobe den HERRN, meine Seele! Halleluja!

35. Que les pécheurs disparaissent de la terre, et que les méchants ne soient plus! Mon âme, bénis l'Éternel! Louez l'Éternel!

35. Sean consumidos de la tierra los pecadores: y los impíos dejen de ser. Bendice alma mía a Jehová. Aleluya.

35 De zondaars zullen van de aarde verdaan worden, en de goddelozen zullen niet meer zijn. Loof den HEERE, mijn ziel! Hallelujah!

35. Oby byli wytraceni grzesznicy z ziemi, a niezbożnych aby już nie było! Błogosław, duszo moja! Panu. Halleluja.

35. Veszszenek el a bűnösök a földről, és a hitetlenek ne legyenek többé! Áldjad én lelkem az Urat; dicsérjétek az Urat!

35 (103:35) Да исчезнут грешники с земли, и беззаконных да не будет более. Благослови, душа моя, Господа! Аллилуия!

35. Нехай щезнуть грішники із землї, і беззаконних нехай не буде. Благослови, душе моя, Господа! Аллилуя*!