PSALMI 71

Vanhurskaan luottava rukous ja kiitos.

1. Sinuun, Herra, minä turvaan, älä salli minun joutua häpeään iankaikkisesti.

1. Sinuun, Herra, minä uskallan: älä anna minua ikänä häväistä.

1. SInuun HERra minä uscallan älä anna minua ikänäns häwäistä.

1. SInun päles HERRA mine vskallan/ ele laske minua ikenens häpien ala tulla. (Sinun päällesi HERRA minä uskallan/ älä laske minua ikänänsä häpeän alle tulla.)

1 I take refuge in you, O Jehovah. Do not let me be put to shame everlasting.

1. In thee, O LORD, do I put my trust: let me never be put to confusion.

1. Herre ! jeg forlader mig paa dig, lad mig ikke beskæmmes evindelig!

1. Herre, jag förtröstar uppå dig, låt mig aldrig på skam komma.

1. Jehowa! sinno jure kippun miña, ärra lasse mind mitte häbbi sisse sada ei iggaweste.

1. Viešpatie, Tavimi pasitikiu: niekados tenebūsiu sugėdintas.

1. HERR, ich traue auf dich; laß mich nimmermehr zu Schanden werden.

1. Éternel, je me suis retiré vers toi; que je ne sois jamais confus!

1. EN tí, Jehová, he esperado; no sea yo confundido para siempre.

1 Op U, o HEERE! betrouw ik; laat mij niet beschaamd worden in eeuwigheid.

1. W tobie, Panie! nadzieję mam: niech na wieki pohaóbiony nie będę.

1. Te benned bízom, [1†] Uram! Ne szégyenüljek meg soha.

1 (70:1) На Тебя, Господи, уповаю, да не постыжусь вовек.

1. На тебе, Господи, вповаю, нехай не повстидаюсь по віки.

2. Pelasta minut, vapahda minut vanhurskaudessasi, kallista korvasi minun puoleeni ja auta minua.

2. Vapahda minua vanhurskaudessa ja pelasta minua: kallista korvas minun puoleeni ja auta minua.

2. Wapada minua wanhurscaudellas ja pelasta minua callista corwas minun puoleeni ja auta minua.

2. Wapata minua sinun Wanhurskaudhes cautta/ ia auta minua vlos/ Callista sinun Coruas minun poleeni/ ia auta minua. (Wapahda minua sinun wanhurskautesi kautta/ ja auta minua ulos/ Kallista sinun korwasi minun puoleeni/ ja auta minua.)

2 Deliver me in your righteousness and rescue me. Bow down your ear to me and save me.

2. Deliver me in thy righteousness, and cause me to escape: incline thine ear unto me, and save me.

2. Red mig ved din Retfærdighed og udfri mig; bøj dit øre til mig og frels mig!

2. Fräls mig genom dina rättfärdighet, och hjelp mig ut; böj din öron till mig, och hjelp mig.

2. Peästa mind omma öigusse läbbi ja kissu mind wälja; käna omma körwa mo pole, ja sada mulle abbi.

2. Savo teisumu išlaisvink ir išvaduok mane! Kreipk į mane savo ausį ir išgelbėk mane!

2. Errette mich durch deine Gerechtigkeit und hilf mir aus; neige deine Ohren zu mir und hilf mir!

2. Délivre-moi par ta justice et me fais échapper; incline ton oreille vers moi et sauve-moi!

2. Escápame, y líbrame en tu justicia: inclina a mí tu oido, y sálvame.

2 Red mij door Uw gerechtigheid, en bevrijd mij; neig Uw oor tot mij, en verlos mij.

2. Według sprawiedliwości twej wybaw mię, i wyrwij mię; nakłoó ku mnie ucha twego, i zachowaj mię.

2. A te igazságod [2†] szerint ments meg és szabadíts meg engem; hajtsd hozzám füledet és tarts meg engem.

2 (70:2) По правде Твоей избавь меня и освободи меня; приклони ухо Твое ко мне и спаси меня.

2. По справедливостї твоїй вислобони мене і спаси мене! Прихили до мене ухо твоє і спаси мене!

3. Ole minulle kallio, jolla saan asua ja jonne aina saan mennä, sinä, joka olet säätänyt minulle pelastuksen. Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.

3. Ole minulle vahva turva, johon minä aina pakenisin: sinä olet luvannut minua auttaa; sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.

3. Ole minulle wahwa turwa johon minä aina pakenisin joca aina autta luwannut olet: sillä sinä olet minun callion ja linnan.

3. Ole minulle yxi wahua Turua/ iohonga mine aina pakenisin/ Jocas aina autta luuanut olet/ Sille sine olet minun Callion ia Linnan. (Ole minulle yksi wahwa turwa/ johonka minä aina pakenisin/ Joka aina auttaa luwannut olet/ Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.)

3 Be to me a rock of habitation to which I may continually resort. You have given commandment to save me, because you are my rock and my fortress.

3. Be thou my strong habitation, whereunto I may continually resort: thou hast given commandment to save me; for thou art my rock and my fortress.

3. Vær mig en Klippe til Bolig hvorhen jeg altid kan ty, du, som har befalet at frelse mig; thi du er min Klippe og min Befæstning.

3. Var mig en stark tröst, dit jag alltid fly må, du som lofvat hafver att hjelpa mig; ty du äst min klippa och min borg.

3. Olle mulle kaljopeälseks honeks, et ma allati woin sisse miñna, sa olled käsknud mulle abbi sata : sest sa olled mo kaljo ja mo tuggew lin.

3. Būk man tvirta pilis, kur visada galėčiau pabėgti! Juk Tu esi mano uola ir tvirtovė!

3. Sei mir ein starker Hort, dahin ich immer fliehen möge, der du zugesagt hast mir zu helfen; denn du bist mein Fels und meine Burg.

3. Sois pour moi un rocher de retraite, où je puisse toujours me retirer; tu as ordonné que je sois sauvé; car tu es mon rocher et ma forteresse.

3. Séme por peña de fortaleza donde venga continuamente: mandado has que yo sea salvo, porque tú eres mi roca y mi castillo.

3 Wees mij tot een Rotssteen, om daarin te wonen, om geduriglijk daarin te gaan; Gij hebt bevel gegeven, om mij te verlossen, want Gij zijt mijn Steenrots en mijn Burg.

3. Bądź mi skałą mieszkania, gdziebym zawżdy uchodził; przykazałeś, aby mię strzeżono; boś ty skałą moją i twierdzą moją.

3. Légy [3†] sziklaváram, a hova menekülhessek szüntelen; rendelkezzél megtartásom felől, mert kőszálam és erősségem vagy te.

3 (70:3) Будь мне твердым прибежищем, куда я всегда мог бы укрываться; Ты заповедал спасти меня, ибо твердыня моя и крепость моя – Ты.

3. Будь менї скеля на домівку, де б менї мож було завсїди ходити! Ти звелїв спасти мене, ти бо єси моя скеля і моя твердиня.

4. Jumalani, vapauta minut jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kourista.

4. Minun Jumalani, auta minua jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kädestä.

4. Minun Jumalan auta minua jumalattoman kädestä wäärän ja ylpiän kädestä.

4. Minun Jumalan auta minua sen Jumalattoman kädheste/ sen Nurian ia Wäritteliän kädheste. (Minun Jumalan auta minua sen jumalattoman kädestä/ sen nurjan ja wääristelijän kädestä)

4 Rescue me, O my God, out of the hand of a wicked man, out of the hand of an unrighteous and cruel man.

4. Deliver me, O my God, out of the hand of the wicked, out of the hand of the unrighteous and cruel man.

4. Min Gud! udfri mig af en ugudeligs Haand, af dens Haand, som gør Uret, og som undertrykker.

4. Min Gud, hjelp mig utu dens ogudaktigas hand, utu dens orättfärdigas och tyrannens hand.

4. Mo Jummal! peästa mind öäla käest, ja pöratse ja ülleannetuma käest.

4. Dieve, išlaisvink mane iš nedorėlio rankos, iš rankos neteisaus ir žiauraus žmogaus.

4. Mein Gott, hilf mir aus der Hand der Gottlosen, aus der Hand des Ungerechten und Tyrannen.

4. Mon Dieu, délivre-moi de la main du méchant, de la main du pervers et de l'oppresseur.

4. Dios mío, escápame de la mano del impío, de la mano del perverso y falsario.

4 Mijn God, bevrijd mij van de hand des goddelozen, van de hand desgenen, die verkeerdelijk handelt, en des opgeblazenen.

4. Boże mój! wyrwij mię z ręki niezbożnika, z ręki przewrotnego i gwałtownika;

4. Én Istenem, szabadíts meg engem a gonosznak kezéből; a hamisnak és kegyetlennek markából!

4 (70:4) Боже мой! избавь меня из руки нечестивого, из руки беззаконника и притеснителя,

4. Боже мій, спаси мене з рук беззаконника, з рук неправедника і гнобителя!

5. Sillä sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani hamasta nuoruudestani.

5. Sillä sinä olet minun turvani, Herra, Herra: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani.

5. Sillä sinä olet minun turwan HERra HERra minun toiwon hamast minun nuorudestani.

5. Sille sine olet minun Turuan HERRA Jumala/ Minun Toiuon hamast minun Norudhestani. (Sillä sinä olen minun turwani HERRA Jumala/ Minun toiwon hamasta minun nuoruudestani.)

5 Because you are my hope, O lord Jehovah, my trust from my youth.

5. For thou art my hope, O Lord GOD: thou art my trust from my youth.

5. Thi du er min Fortrøstning; Herre, Herre ! du er min Tillid fra min Ungdom af.

5. Ty du äst min tillflykt, Herre, Herre; mitt hopp allt ifrå minom ungdom.

5. Sest sinna olled mo otus, ISsand Jehowa! sa olled mo lotus mo norest pölwest.

5. Viešpatie Dieve, Tu esi mano viltis, mano pasitikėjimas nuo pat jaunystės.

5. Denn du bist meine Zuversicht, HERR HERR, meine Hoffnung von meiner Jugend an.

5. Car tu es mon attente, Seigneur Éternel, ma confiance dès ma jeunesse.

5. Porque tú eres mi esperanza, Señor Jehová: seguridad mía desde mi mocedad.

5 Want Gij zijt mijn Verwachting, Heere, HEERE! mijn Vertrouwen van mijn jeugd aan.

5. Albowiemeś ty oczekiwaniem mojem, Panie! Panie! nadziejo moja od młodości mojej.

5. Mert te vagy az én reménységem, oh Uram, Istenem, én [4†] bizodalmam gyermekségemtől fogva!

5 (70:5) ибо Ты – надежда моя, Господи Боже, упование мое от юности моей.

5. Ти бо єси моя надїя, Господи Боже! Моє впованнє від молодого віку мого.

6. Sinä olet minun tukeni syntymästäni saakka, sinä päästit minut äitini kohdusta; sinua minä alati ylistän.

6. Sinuun minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta, sinä minun vedit ulos äitini kohdusta: sinusta on aina minun kerskaukseni.

6. Sinuun minä olen luottanut hamast äitini cohdusta sinä minun wedit ulos äitini cohdusta sinusta on aina minun kerscauxen.

6. Sinun päles mine olen loottanut hamast Eiteni codhusta/ Sine minun vloswedhit Eiteni codhusta/ sinusta ombi aina minun kerskaudhen. (Sinun päällesi minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta/ Sinä minun uloswedit äitini kohdusta/ sinusta ompi aina minun kerskaukseni.)

6 I have been held up by you from the womb. You are he who took me out of my mother's guts. My praise will be continually of you.

6. By thee have I been holden up from the womb: thou art he that took me out of my mother's bowels: my praise shall be continually of thee.

6. Paa dig har jeg forladt mig fast fra Moders Liv, du har draget mig af min Moders Skød; min Lovsang er altid om dig.

6. Uppå dig hafver jag förlåtit mig, allt ifrå moderlifvet; du hafver dragit mig utu mine moders lif; min berömmelse är alltid af dig.

6. Siño peäle ollen ma eñast toetanud omma ihhust, sinna olled mo wäljatoja mo em̃a sissekonna seest: sinnust on allati mo kiitminne.

6. Tu mane globojai nuo pat gimimo, Tu saugojai mane nuo motinos įsčių. Aš nuolat girsiu Tave.

6. Auf dich habe ich mich verlassen von Mutterleibe an; du hast mich aus meiner Mutter Leib gezogen. Mein Ruhm ist immer von dir.

6. Je me suis appuyé sur toi dès ma naissance; c'est toi qui m'as tiré du sein de ma mère; tu es ma louange en tout temps.

6. Por tí he sido sustentado desde el vientre: de las entrañas de mi madre tú fuiste el que me sacaste: de tí ha sido siempre mi alabanza.

6 Op U heb ik gesteund van den buik aan; van mijner moeders ingewand aan zijt Gij mijn Uithelper; mijn lof is geduriglijk van U.

6. Na tobiem spoległ zaraz z żywota; tyś mię wywiódł z żywota matki mojej; w tobie chwała moja zawżdy.

6. Reád támaszkodom születésem óta; anyámnak méhéből te vontál ki engem; rólad szól az én dicséretem szüntelen.

6 (70:6) На Тебе утверждался я от утробы; Ты извел меня из чрева материмоей; Тебе хвала моя не престанет.

6. Почавши від лона матернього, я на тебе покладався; від внутра матернього ти стережеш мене; тебе в піснях моїх все прославляю.

7. Monelle minä olen kuin kummitus, mutta sinä olet minun vahva suojani.

7. Minä olen monelle ihmeeksi tullut; mutta sinä olet minun vahva turvani.

7. Minä olen monelle ihmexi tullut mutta sinä olet minun wahwa turwan.

7. Ninquin iocu Ihme mine olen monille techty/ Mutta sine olet minun wahua Turuan. (Niinkuin joku ihme minä olen monille tehty/ Mutta sinä olet minun wahwa turwani.)

7 I am as a wonder to many, but you are my strong refuge.

7. I am as a wonder unto many; but thou art my strong refuge.

7. Jeg har været for mange som et Under; men du er min stærke Tillid.

7. Jag är för mångom ett vidunder; men du äst min starka tröst.

7. Ma ollen mitmele kui immeassi olnud; agga sinna olled mulle tuggewaks warjopaigaks.

7. Daugelis stebėjosi manimi, bet Tu buvai man saugi priebėga.

7. Ich bin vor vielen wie ein Wunder; aber du bist meine starke Zuversicht.

7. J'ai été comme un monstre aux yeux de plusieurs; mais toi, tu es ma forte retraite.

7. Como prodigio he sido a muchos; y tú mi refugio fuerte.

7 Ik ben velen als een wonder geweest; doch Gij zijt mijn sterke Toevlucht.

7. Jako dziwowisko byłem u wielu; wszakże tyś jest mocną nadzieją moją.

7. Mintegy csudává lettem sokaknak; de te vagy az én erős bizodalmam.

7 (70:7) Для многих я был как бы дивом, но Ты твердая моя надежда.

7. Многим людям чудовищем я здавався; але ти сильна моя защита.

8. Minun suuni on täynnä sinun kiitostasi, täynnä sinun ylistystäsi kaiken päivää.

8. Täytä minun suuni sinun kiitoksestas ja sinun kunniastas joka päivä.

8. Täytä minun suun sinun kijtoxestas ja sinun cunniastas jocapäiwä.

8. Täyte minun Swn sinun Kijtoxestas/ ia sinun Cunniastas iocapeiue. (Täytä minun suu sinun kiitoksestasi/ ja sinun kunniastasi jokapäiwä.)

8 My mouth will be filled with your praise and with your honor all the day.

8. Let my mouth be filled with thy praise and with thy honour all the day.

8. Lad min Mund fyldes med din Lovsang, don ganske Dag med din Pris.

8. Låt min mun full vara af ditt lof och pris dagliga dags.

8. Sago mo su täis so kitust ja so au iggapä.

8. Mano burna tebūna pilna gyriaus ir Tavo garbės visą dieną.

8. Laß meinen Mund deines Ruhmes und deines Preises voll sein täglich.

8. Que ma bouche soit pleine de ta louange et de ta gloire chaque jour!

8. Sea llena mi boca de tu alabanza, todo el día de tu gloria.

8 Laat mijn mond vervuld worden met Uw lof, den gansen dag met Uw heerlijkheid.

8. Niechaj będą napełnione usta moje chwałą twoją, przez cały dzieó sławą twoją.

8. Megtelik szájam dicséreteddel, minden napon a te dicsőségeddel.

8 (70:8) Да наполнятся уста мои хвалою, чтобы воспевать всякий день великолепиеТвое.

8. Уста мої повні хвали твоєї, слави твоєї цїлий день.

9. Älä heitä minua pois minun vanhalla iälläni, älä hylkää minua, kun voimani loppuu.

9. Älä minua heitä pois minun vanhuudessani: älä minua hylkää, kuin minä heikoksi tulen.

9. Älä minua heitä pois minun wanhudesani älä minua hyljä cosca minä heicoxi tulen.

9. Ele minua poisheite minun Wanhudhesani/ ele minua ylenanna coska mine heikoxi tulen. (Älä minua poisheitä minun wanhuudessani/ älä minua ylenanna koska minä heikoksi tulen.)

9 Do not cast me off in the time of old age. Forsake me not when my strength fails.

9. Cast me not off in the time of old age; forsake me not when my strength faileth.

9. Forkast mig ikke i Alderdommens Tid; forlad mig ikke, naar min Kraft forgaar!

9. Förkasta mig icke uti min ålderdom; öfvergif mig icke, när jag svag varder.

9. Ärra heida mind ärra wannal eal; ärra jätta mind mahha, kui mo rammo löppeb.

9. Neapleisk manęs senatvėje; nepalik, kai jėgos išseks!

9. Verwirf mich nicht in meinem Alter; verlaß mich nicht, wenn ich schwach werde.

9. Ne me rejette pas au temps de la vieillesse; quand ma force s'en va, ne m'abandonne pas!

9. No me deseches en el tiempo de la vejez: cuando mi fuerza se acabare, no me desampares.

9 Verwerp mij niet in den tijd des ouderdoms; verlaat mij niet, terwijl mijn kracht vergaat.

9. Nie odrzucajże mię w starości mojej; gdy ustanie siła moja, nie opuszczaj mię.

9. Ne vess el engem az én vénségemnek idején; mikor elfogy az én erőm, ne hagyj el engem!

9 (70:9) Не отвергни меня во время старости; когда будет оскудевать силамоя, не оставь меня,

9. Не відкинь мене у старостї; коли знеможу силою, не опусти мене!

10. Sillä minun viholliseni puhuvat minusta; ne, jotka väijyvät minun henkeäni, neuvottelevat keskenänsä:

10. Sillä minun viholliseni puhuvat minua vastaan: ja jotka minun sieluani väijyvät, he keskenänsä neuvoa pitävät,

10. Sillä minun wiholliseni puhuwat minua wastan ja jotca minun sieluani wäijywät he keskenäns neuwo pitäwät.

10. Sille minun Wiholiseni puhuuat minua wastan/ ia iotca minun Sieluani weijuuet/ he keskenens neuuo piteuet. (Sillä minun wiholliseni puhuwat minua wastaan/ ja jotka minun sieluani wäijywät/ he keskenänsä neuwoa pitäwät.)

10 Because my enemies speak concerning me and those who watch for my soul take counsel together,

10. For mine enemies speak against me; and they that lay wait for my soul take counsel together,

10. Thi mine Fjender tale imod mig, og de, som tage Vare paa min Sjæl, raadføre sig med hverandre,

10. Ty mine fiender tala emot mig, och de som efter mina själ vakta, de rådslå tillhopa;

10. Sest mo waenlased räkiwad mind, ja kes mo hinge wahhiwad, need piddawad nou ühhes,

10. Mano priešai kalba ir seka mane; jie tyko mano gyvybės ir tariasi:

10. Denn meine Feinde reden wider mich, und die auf meine Seele lauern, beraten sich miteinander

10. Car mes ennemis parlent de moi; ceux qui guettent mon âme tiennent conseil ensemble,

10. Porque mis enemigos han dicho de mí; y los que asechan mi vida, consultaron juntamente,

10 Want mijn vijanden spreken van mij, en die op mijn ziel loeren, beraadslagen te zamen,

10. Albowiem mówili nieprzyjaciele moi przeciwko mnie, a ci, którzy czyhali na duszę moję, radę uczynili społem,

10. Mert felőlem szólanak elleneim, és a kik életemre törnek, együtt [5†] tanácskoznak,

10 (70:10) ибо враги мои говорят против меня, и подстерегающие душу моюсоветуются между собою,

10. Мої бо вороги змовляються на мене, і ті, що чигають на мене, нараджуються.

11. Jumala on hänet hyljännyt; ajakaa häntä takaa ja ottakaa kiinni, sillä auttajaa ei ole.

11. Ja sanovat: Jumala hylkäsi hänen; ajakaat takaa ja käsittäkäät häntä, sillä ei ole vapahtajaa.

11. Ja sanowat: Jumala hyljä hänen: ajacat taca ja käsittäkät händä: sillä ei ole wapahtajata.

11. Ja sanouat/ Jumala ylenannoi henen/ wainocat ia käsitteket hende/ Sille eipe ole ychte wapactaia. (Ja sanowat/ Jumala ylenantoi hänen/ wainotkaat ja käsittäkäät häntä/ Sillä eipä ole yhtään wapahtajaa.)

11 saying, God has forsaken him. Pursue and take him, because there is none to deliver.

11. Saying, God hath forsaken him: persecute and take him; for there is none to deliver him.

11. sigende: Gud har forladt ham, forfølger og griber ham; thi der er ingen, som frier.

11. Och säga: Gud hafver öfvergifvit honom; jager efter, och griper honom; ty der är ingen hjelpare.

11. Ütteldes: Jummal on tedda mahhajätnud, aiage takka ja wötke tedda kinni, sest sedda ei olle mitte, kes ärrapeästab.

11. ‘‘Dievas jį paliko, vykite ir sugaukite jį, nes niekas jo neišgelbės!’‘

11. und sprechen: "Gott hat ihn verlassen; jaget nach und ergreifet ihn, denn da ist kein Erretter."

11. Disant: Dieu l'a abandonné; poursuivez-le et le saisissez, car il n'y a personne qui le délivre.

11. Diciendo: Dios le ha dejado: perseguíd, y tomádle, porque no hay quien le libre.

11 Zeggende: God heeft hem verlaten; jaagt na, en grijpt hem, want er is geen verlosser.

11. Mówiąc: Bóg go opuścił, goócież go, a pojmijcie go; boć nie ma, ktoby go wyrwał.

11. Mondván: Az Isten elhagyta őt! Kergessétek és fogjátok meg, mert nincs, a ki megszabadítsa.

11 (70:11) говоря: „Бог оставил его; преследуйте и схватите его, ибо нет избавляющего".

11. І вони кажуть: Бог опустив його; гонїть за ним, і зловіть його, нема бо йому спасителя.

12. Jumala, älä ole minusta kaukana, Jumalani, riennä minun avukseni.

12. Jumala, älä erkane kauvas minusta: minun Jumalani, riennä minua auttamaan.

12. Jumala älä ercane cauwas minusta minun Jumalan riennä minua auttaman.

12. Jumala ele cauuas erkane minusta/ Minun Jumalan rienne minua auttaman. (Jumala älä kauas erkane minusta/ Minun Jumalan riennä minua auttamaan.)

12 O God, do not be far from me. O my God, make haste to help me.

12. O God, be not far from me: O my God, make haste for my help.

12. Gud! vær ikke langt fra mig; min Gud! skynd dig at hjælpe mig!

12. Gud, var icke långt borto ifrå mig; min Gud, skynda dig till att hjelpa mig.

12. Oh Jummal! ärra olle kaugel minnust ärra; mo Jummal tötta mulle appi!

12. Dieve, nebūk toli nuo manęs! Mano Dieve, skubėk man padėti!

12. Gott, sei nicht ferne von mir; mein Gott, eile, mir zu helfen!

12. O Dieu! ne t'éloigne pas de moi; mon Dieu, accours à mon aide!

12. O! Dios, no te alejes de mí: Dios mío, apresúrate para ayudarme.

12 O God, wees niet verre van mij; mijn God! haast U tot mijn hulp.

12. Boże! nie oddalajże się odemnie; o Boże mój! pospieszże się na ratunek mój.

12. Oh Isten, ne távozzál [6†] el tőlem! Én Istenem, siess segítségemre!

12 (70:12) Боже! не удаляйся от меня; Боже мой! поспешина помощь мне.

12. Боже, будь не далеко від мене, поспіши менї на поміч!

13. Joutukoot häpeään ja hukkukoot ne, jotka vainoavat minun sieluani; peittäköön häpeä ja pilkka ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.

13. Hävetköön ja hukkukoon, jotka minun sieluani vastaan ovat: häpiän ja häväistyksen alle tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.

13. Häwetkön ja huckucon jotca minun sieluani wastan owat häpiän ja häwäistyxen ala tulcon jotca minulle paha suowat.

13. Häwetkön ia huckucon iotca minun Sieluni wastan ouat/ häpielle ia häueistöxellä olcohon ne werhoitetut/ iotca minulle pahutta etziuet. (Häwetköön ja hukkukoon jotka minun sieluni wastaan owat/ häpeällä ja häwäistyksella olkoon ne werhoitetut/ jotka minulle pahuutta etsiwät.)

13 Let them be put to shame and be consumed who are adversaries to my soul. Let them be covered with reproach and dishonor who seek my hurt.

13. Let them be confounded and consumed that are adversaries to my soul; let them be covered with reproach and dishonour that seek my hurt.

13. Lad dem beskæmmes, fortæres, som staa imod min Sjæl, lad dem iføres Forhaanelse og Skændsel, som, søge min Ulykke.

13. Skämme sig och förgås, de som emot mine själ äro; varde med skam och hån öfvertäckte, de som mitt värsta söka.

13. Sago nemmad häbbisse ja ärralöppetud, kes mo hinge wastased on, sago need laimamissega ja teotussega kaetud, kes mo önnetust otsiwad.

13. Gėdingai težūva ir teišnyksta mano sielos priešininkai! Tesusilaukia paniekos ir negarbės, kurie siekia man pakenkti.

13. Schämen müssen sich und umkommen, die meiner Seele zuwider sind; mit Schande und Hohn müssen sie überschüttet werden, die mein Unglück suchen.

13. Que les ennemis de mon âme soient couverts d'opprobre et de honte; que ceux qui cherchent ma perte soient confus, et qu'ils périssent!

13. Sean avergonzados, perezcan, los adversarios de mi alma: sean cubiertos de vergüenza y de confusión, los que buscan mi mal.

13 Laat hen beschaamd worden, laat hen verteerd worden, die mijn ziel tegen zijn; laat hen met smaad en schande overdekt worden, die mijn kwaad zoeken.

13. Niechże będą zawstydzeni, niech zginą przeciwnicy duszy mojej; niech będą okryci zelżywością i wstydem, którzy mi szukają złego.

13. Szégyenüljenek meg és enyészszenek el életemnek ellenségei; borítsa szégyen és gyalázat azokat, a kik vesztemre törnek!

13 (70:13) Да постыдятся и исчезнут враждующие против души моей, да покроются стыдом и бесчестием ищущие мне зла!

13. Нехай осоромляться, нехай щезнуть ті, що проти душі моєї встали! Нехай покриє сором і безчестє тих, що нещастя для мене бажають!

14. Mutta minä odotan alati, ja yhäti minä sinua kiitän.

14. Mutta minä odotan aina, ja korotan aina sinun kiitokses.

14. Mutta minä odotan aina ja corgotan aina sinun kijtoxes.

14. Mutta mine tadhon alati odhotta/ ia tadhon aina sinun kijtoxes corghotta. (Mutta minä tahdon alati odottaa/ ja tahdon aina sinun kiitoksesi korottaa.)

14 But I will hope continually and will praise you yet more and more.

14. But I will hope continually, and will yet praise thee more and more.

14. Men jeg vil altid haabe, og al din Pris vil jeg endnu mangfoldiggøre.

14. Men jag vill alltid bida, och vill alltid föröka ditt lof.

14. Agga minna tahhan allati lota, ja keige so kitusse jure weel lissada.

14. Aš vilties nenustosiu, girsiu Tave vis labiau.

14. Ich aber will immer harren und will immer deines Ruhmes mehr machen.

14. Mais moi, j'espérerai toujours, et je te louerai de plus en plus.

14. Y yo siempre esperaré: y añadiré sobre toda tu alabanza.

14 Doch ik zal geduriglijk hopen, en zal al Uw lof nog groter maken.

14. Aleć ja zawżdy oczekiwać będę, a tem więcej rozszerzę chwałę twoję.

14. Én pedig szüntelen reménylek, és szaporítom minden te dicséretedet.

14 (70:14) А я всегда буду уповать на Тебя и умножать всякую хвалу Тебе.

14. Я ж буду все на тебе вповати, і хвалу твою ширити.

15. Minun suuni on julistava sinun vanhurskauttasi, sinun pelastustekojasi kaiken päivää, sillä niiden määrää en minä tunne.

15. Minun suuni pitää ilmoittaman sinun vanhurskauttas, joka päivä sinun autuuttas, joita en minä voi kaikkia lukea.

15. Minun suun pitä ilmoittaman sinun wanhurscauttas jocapäiwä sinun autuuttas joita en minä woi caickia luke.

15. Minun Swni pite ilmoittaman sinun Wanhurskauttas/ Jocapeiue sinun Terueyttes/ iota em mine caikia Lukia woi. (Minun suuni pitää ilmoittaman sinun wanhurskauttasi/ Jokapäiwä sinun terweyttäsi/ jota en minä kaikkia lukea woi.)

15 My mouth will tell of your righteousness, of your salvation all the day, because I do not know the numbers.

15. My mouth shall shew forth thy righteousness and thy salvation all the day; for I know not the numbers thereof.

15. Min Mund skal fortælle din Retfærdighed, din Frelse den ganske Dag; thi jeg ved ikke Tal derpaa.

15. Min mun skall förkunna dina rättfärdighet, dagliga dags dina salighet, den jag icke alla räkna kan.

15. Mo su peab so öigust juttustama, ja so öñistust iggapä: sest nende arro ei tea ma mitte.

15. Mano burna kalbės apie Tavo teisumą, skelbs visą dieną Tavo išgelbėjimą, nes aš nežinau jų ribų.

15. Mein Mund soll verkündigen deine Gerechtigkeit, täglich deine Wohltaten, die ich nicht alle zählen kann.

15. Ma bouche racontera chaque jour ta justice et tes délivrances; car je n'en sais pas le nombre.

15. Mi boca recontará tu justicia: todo el día tu salud, aunque no sé el número.

15 Mijn mond zal Uw gerechtigheid vertellen, den gansen dag Uw heil; hoewel ik de getallen niet weet.

15. Usta moje opowiadać będą sprawiedliwość twoję, cały dzieó zbawienie twoje, aczkolwiek liczby jego nie wiem.

15. Szájam beszéli a te igazságodat, minden nap a [7†] te szabadításodat, mert számát sem tudom.

15 (70:15) Уста мои будут возвещать правду Твою, всякий день благодеяния Твои; ибо я не знаю им числа.

15. Уста мої будуть звіщати справедливість твою, цїлий день твоє спасеннє; я бо не знаю їм лїку.

16. Herran, Herran väkeviä tekoja minä tuon julki, minä ylistän sinun vanhurskauttasi, sinun ainoan.

16. Minä vaellan Herran, Herran väkevyydessä: minä tahdon muistaa ainoastaan sinun vanhurskauttas.

16. Minä waellan HERran HERran wäkewydes minä ylistän ainoastans sinun wanhurscauttas.

16. Mine waellan HERRAN Jumalan wäkewyxes/ Mine ylisten ainoastans sinun Wanhurskauttas. (Minä waellan HERRAN Jumalan wäkewyydessä/ Minä ylistän ainoastansa sinun wanhurskauttasi.)

16 I will come with the mighty acts of the lord Jehovah. I will make mention of your righteousness, yours only!

16. I will go in the strength of the Lord GOD: I will make mention of thy righteousness, even of thine only.

16. Jeg vil komme frem med Herrens, Herrens vældige Gerninger; jeg vil minde om din Retfærdiahed, din alene.

16. Jag går i Herrans, Herrans kraft; jag prisar dina rättfärdighet, ja, din allena.

16. Ma tahhan tulla ISsand Jehowa sures wäes; ma tahhan so öigust, sinno üksi mele tulletada.

16. Aš eisiu su Viešpaties Dievo jėga, minėsiu Tavo vieno teisumą.

16. Ich gehe einher in der Kraft des HERRN HERRN; ich preise deine Gerechtigkeit allein.

16. J'irai louant tes grandes œuvres, Seigneur Éternel; je célébrerai ta seule justice.

16. Vendré a las valentías del Señor Jehová: haré memoria de la justicia de tí solo.

16 Ik zal heengaan in de mogendheden des Heeren HEEREN; ik zal Uw gerechtigheid vermelden, de Uwe alleen.

16. Przystąpię do wysławiania wszelakiej mocy Pana panującego, będę wspominał własną sprawiedliwość twoję.

16. Az Úr Istennek nagy tetteivel járok; [8†] csak a te igazságodról emlékezem!

16 (70:16) Войду в размышление о силах Господа Бога; воспомяну правду Твою – единственно Твою.

16. Буду ступати силою Господа Бога, буду згадувати твою справедливість, твою тілько.

17. Jumala, sinä olet opettanut minua hamasta nuoruudestani, ja yhä vielä minä sinun ihmeitäsi julistan.

17. Jumala, sinä olet minua nuoruudestani opettanut, sentähden minä julistan sinun ihmeitäs.

17. Jumala sinä olet minua nuorudestani opettanut sentähden minä julistan sinun ihmeitäs.

17. Jumala sine olet minua Norudhestani opettanut/ Senteden mine iulghistan sinun Ihmeites. (Jumala sinä olet minua nuoruudestani opettanut/ Sentähden minä julistan sinun ihmeitäsi.)

17 O God, you have taught me from my youth and I have declared your wondrous works until now.

17. O God, thou hast taught me from my youth: and hitherto have I declared thy wondrous works.

17. Gud! du har lært mig fra min Ungdom af, og indtil nu kundgør jeg dine underfulde Gerninger.

17. Gud, du hafver lärt mig af min ungdom; derföre förkunnar jag ännu din under.

17. Jummal! sa olled mind norelt öppetanud, ja siit sadik ollen ma siño immeasjad kulutanud.

17. Dieve, Tu mokei mane nuo jaunystės ir iki šiol dar skelbiu Tavo nuostabius darbus.

17. Gott, du hast mich von Jugend auf gelehrt, und bis hierher verkündige ich deine Wunder.

17. O Dieu! tu m'as instruit dès ma jeunesse, et jusqu'ici j'ai annoncé tes merveilles.

17. O! Dios, enseñásteme desde mi mocedad, y hasta ahora: manifestaré tus maravillas.

17 O God! Gij hebt mij geleerd van mijn jeugd aan, en tot nog toe verkondig ik Uw wonderen.

17. Boże! uczyłeś mię od młodości mojej, i opowiadam aż po dziś dzieó dziwne sprawy twoje.

17. Oh Isten, gyermekségemtől tanítottál engem; és mind mostanig hirdetem a te csudadolgaidat.

17 (70:17) Боже! Ты наставлял меня от юности моей, и доныне я возвещаю чудеса Твои.

17. Боже! Ти вчив мене з малку; і досї я проповідував чудеса твої.

18. Älä, Jumala, minua hylkää vanhaksi ja harmaaksi tultuani, niin minä julistan sinun käsivartesi voimaa nousevalle polvelle, sinun väkevyyttäsi kaikille vielä tuleville.

18. Ja minun vanhuudessani ja harmaaksi tultuani älä, Jumala, minua hylkää, siihenasti kuin minä ilmoitan sinun käsivartes lasten lapsille, ja sinun väkevyytes kaikille tulevaisille.

18. Ja minun wanhudesani ja harmaxi tulduani älä Jumala minua hyljä sijhenasti cuin minä ilmoitan sinun käsiwartes lasten lapsille ja sinun wäkewydes caikille tulewaisille.

18. Ja minun wanhudheni ia harmaudheni aialla ele Jumala minua ylenanna/ Sihenasti ette mine ilmoitan sinun Käsiuardhes Lastein lapsille/ Ja sinun Wäkewydhes caikille tuleuaisille. (Ja minun wanhuuteni ja harmauteni ajalla älä Jumala minua ylenanna/ Siihenasti että minä ilmoitan sinun käsiwartesi lastein lapsille/ ja sinun wäkewyytesi kaikille tulewaisille.)

18 Yes, even when I am old and gray headed, O God, forsake me not, until I have declared your strength to a generation, your might to everyone who is to come.

18. Now also when I am old and grayheaded, O God, forsake me not; until I have shewed thy strength unto this generation, and thy power to every one that is to come.

18. Ja, endog indtil Alderdommen og de graa Haar, o Gud! forlad mig ikke; indtil jeg kan kundgøre din Arm for Efterslægten, din Kraft for hver den, som komme skal.

18. Ock förlåt mig icke, Gud, i ålderdomen, när jag grå varder; tilldess jag förkunnar din arm barnabarnom, och dina magt allom dem som komma skola.

18. Sepärrast ärra jätta mind ka mitte mahha, oh Jummal! kui ma wannaks ja halliks lähhän, kunni ma selle pölwe-rahwale so käewarre kulutan, ja so wägge keikile, kes ilmale tullewad.

18. Dieve, nepalik manęs, kai būsiu senas ir pražilęs, kol ateinančioms kartoms apie Tavo jėgą ir galią aš paskelbsiu.

18. Auch verlaß mich nicht, Gott, im Alter, wenn ich grau werde, bis ich deinen Arm verkündige Kindeskindern und deine Kraft allen, die noch kommen sollen.

18. Et même jusqu'à la vieillesse, jusqu'à la blanche vieillesse, ô Dieu, ne m'abandonne pas; jusqu'à ce que j'aie annoncé la force de ton bras à cette génération, ta puissance à tous ceux qui naîtront,

18. Y aun hasta la vejez y las canas: o! Dios, no me desampares: hasta que denuncie tu brazo a la posteridad: tus valentías a todos los que vendrán.

18 Daarom ook, terwijl de ouderdom en grijsheid daar is, verlaat mij niet, o God, totdat ik dezen geslachte verkondige Uw arm, allen nakomelingen Uw macht.

18. A przetoż aż do starości i sędziwości nie opuszczaj mię, Boże! aż opowiem ramię twoje temu narodowi, i wszystkim potomkom moc twoję.

18. Vénségemig és megőszülésemig se hagyj el engem, oh Isten, hogy hirdessem [9†] a te karodat e nemzetségnek, és minden következendőnek a te nagy tetteidet.

18 (70:18) И до старости, и до седины не оставь меня, Боже, доколе не возвещу силы Твоей роду сему и всем грядущим могущества Твоего.

18. І до старостї, до пізної старостї, не опусти мене, Боже, поки не возвіщу рамя твоє будущому роду; всїм, що прийдуть, потугу твою!

19. Jumala, sinun vanhurskautesi ulottuu hamaan korkeuksiin, sinun, joka teet niin suuria. Jumala, kuka on sinun vertaisesi?

19. Ja tosin, Jumala, sinun vanhurskautes on sangen korkia, sinä teet suuria: Jumala, kuka on sinun vertaises?

19. Ja tosin Jumala sinun wanhurscaudes on sangen corkia sinä suuria teet Jumala cuca on sinun wertaises ?

19. Ja tosin Jumala sinun Wanhurskaudhes ombi sangen corkia/ sine swrimat teedh/ Jumala cuca on sinun wertaitzses? (Ja tosin Jumala sinun wanhurskautesi ompi sangen korkea/ sinä suurimmat teet/ Jumala kuka on sinun wertaisesi?)

19 Your righteousness also, O God, is very high, you who have done great things. O God, who is like you?

19. Thy righteousness also, O God, is very high, who hast done great things: O God, who is like unto thee!

19. Og din Retfærdighed strækker sig, o Gud! til det høje; du, som har gjort store Ting, Gud! hvo er som du?

19. Gud, din rättfärdighet är hög, du som stor ting gör. Gud, ho är dig lik?

19. Sest so öigus on körgeks sanud, oh Jummal! kes sa sured asjad teed; Jummal! kes on kui sinna?

19. Dieve, Tavo teisumas siekia aukštąjį dangų, Tu padarei didingų darbų, kas yra Tau lygus, Dieve?

19. Gott, deine Gerechtigkeit ist hoch, der du große Dinge tust. Gott, wer ist dir gleich?

19. Et ta justice, ô Dieu, qui est haut élevée. Tu fais de grandes choses. O Dieu! qui est semblable à toi?

19. Y tu justicia, o! Dios, hasta lo alto: porque has hecho grandes cosas: o! Dios, ¿quién como tú?

19 Ook is Uw gerechtigheid, o God, tot in de hoogte; Gij, Die grote dingen gedaan hebt; o God! wie is U gelijk?

19. Bo sprawiedliwość twoja, Boże! wywyższona jest, czynisz zaiste rzeczy wielkie. Boże! któż jest podobien tobie?

19. Hisz a te igazságod, oh Isten, felhat az égig, mert nagyságos dolgokat cselekedtél; kicsoda hasonló te hozzád, oh Isten?!

19 (70:19) Правда Твоя, Боже, до превыспренних; великие дела соделал Ты; Боже, кто подобен Тебе?

19. І твоя справедливість, Боже, надто велика, ти Боже, що вчинив єси дїла великі, хто рівня тобі?

20. Sinä, joka olet antanut meidän kokea paljon ahdistusta ja onnettomuutta, sinä virvoitat meidät jälleen henkiin, ja maan syvyyksistä sinä tuot meidät takaisin.

20. Sillä sinä annat minun nähdä paljon ja suuria ahdistuksia, ja virvoitat minua jälleen; ja taas sinä haet minua ulos maan syvyydestä.

20. Sillä sinä annat minun nähdä paljo ja suuria ahdistuxia ja wirgotat minua jällens ja taas sinä haet minua ulos maan sywydestä.

20. Sille sine annat minun kiusata paliot ia swret adhistoxet/ ia iellenswirghotat minua/ ia taas sine haet minua vlos sijte Maan sywydheste. (Sillä sinä annat minun kiusata paljot ja suuret ahdistukset/ ja jällens wirwotat minua/ ja taas sinä haet minua ulos siitä maan sywyydestä.)

20 You, who have shown us many and great troubles, will revive us again and will bring us up again from the depths of the earth.

20. Thou, which hast shewed me great and sore troubles, shalt quicken me again, and shalt bring me up again from the depths of the earth.

20. Du, som har ladet mig se mange Angester vg Ulykker, du vil gøre mig levende igen og hente mig op igen fra Jordens Afgrunde.

20. Ty du låter mig förfara mycken och stor ångest, och gör mig åter lefvande; och hemtar mig åter upp utu jordenes djup.

20. Kes sa mind olled lasnud paljo ahhastust ja önnetust nähha: te mind jälle ellawaks ja tomba mind jälle Ma süggawussest ülles.

20. Nors daug ir skaudžių vargų leidai man patirti, bet ir vėl atgaivinsi mane, ištrauksi iš žemės gelmių!

20. Denn du lässest mich erfahren viele und große Angst und machst mich wieder lebendig und holst mich wieder aus der Tiefe der Erde herauf.

20. Toi qui, m'ayant fait voir plusieurs détresses et plusieurs maux, reviens me rendre la vie, et qui me fais remonter hors des abîmes de la terre.

20. Que me has hecho ver muchas angustias y males: volverás, y darme has vida: y de los abismos de la tierra volverás a levantarme.

20 Gij, Die mij veel benauwdheden en kwaden hebt doen zien, zult mij weder levend maken, en zult mij weder ophalen uit de afgronden der aarde.

20. Który, acześ przypuścił na mię wielkie i ciężkie uciski, wszakże zasię do żywota przywracasz mię, a z przepaści ziemskich zasię wywodzisz mię.

20. A ki sok bajt és [10†] nyomorúságot éreztettél velünk, de ismét megelevenítesz, és a föld mélységéből ismét felhozol minket.

20 (70:20) Ты посылал на меня многие и лютые беды, но и опять оживлял меня и из бездн земли опять выводил меня.

20. Ти, що дав нам зазнати богацько біди і лиха, ти знов даєш нам життє, і добуваєш нас із пропастей землї.

21. Anna minun arvoni kasvaa ja lohduta minua jälleen.

21. Sinä teet minun sangen suureksi, ja lohdutat minua jälleen.

21. Sinä teet minun sangen suurexi ja lohdutat minua jällens.

21. Sine teet minun sangen swrexi/ ia iellens sine lohutat minua. (Sinä teet minun sangen suureksi/ ja jällens sinä lohdutat minua.)

21 Increase my greatness and turn again and comfort me.

21. Thou shalt increase my greatness, and comfort me on every side.

21. Gør min Herlighed stor og trøst mig igen!

21. Du gör mig ganska storan, och styrker mig igen.

21. Kaswata mo surust, ja tröösti mind keikipiddi.

21. Tu suteiksi man garbę ir vėl paguosi.

21. Du machst mich sehr groß und tröstest mich wieder.

21. Tu accroîtras ma grandeur, et tu me consoleras encore.

21. Aumentarás mí magnificencia: y volverás a consolarme.

21 Gij zult mijn grootheid vermeerderen, en mij rondom vertroosten.

21. Rozmnożysz dostojność moję a zasię ucieszysz mię.

21. Megsokasítod az én nagyságomat; hozzám fordulsz és megvigasztalsz engem.

21 (70:21) Ты возвышал меня и утешал меня.

21. Побільши потугу мою, обернись і потїши мене.

22. Niin minä myös ylistän harpulla sinua, sinun uskollisuuttasi, minun Jumalani, soitan kanteleella kiitosta sinulle, sinä Israelin Pyhä.

22. Niin minäkin kiitän sinua psaltarilla, sinun totuuttas, minun Jumalani: minä veisaan kiitosta sinulle kanteleilla, sinä pyhä Israelissa.

22. Nijn minäkin kijtän sinua Psaltarilla sinun wacuuttas minun Jumalan: minä weisan kijtost sinulle candeleilla sinä pyhä Israelis.

22. Nin mineki mös kijten sinua Psaltarinleikille/ sinun Wacudhes polesta/ minun Jumalan/ Mine kijtostweisan sinulle Candelein päle/ o sine Pyhe Israelis. (Niin minäkin myös kiitän sinua psaltarinleikillä/ sinun wakuutesi puolesta/ minun Jumalani/ Minä kiitosta weisaan sinulle kantelein päällä/ Oi sinä Pyhä Israelissa.)

22 I will also praise you with the psaltery, even your truth, O my God. I will sing praises to you with the harp, O you Holy One of Israel.

22. I will also praise thee with the psaltery, even thy truth, O my God: unto thee will I sing with the harp, O thou Holy One of Israel.

22. Og jeg vil takke dig med Strengeleg for din Sandhed, min Gud! jeg vil synge for dig til Harpe, du Hellige i Israel!

22. Så tackar jag ock dig med psaltarespel, för dina trofasthet, min Gud. Jag lofsjunger dig på harpor, du Helige i Israel.

22. Minna tahhan sind ka nablimängiga tännada so töe eest: mo Jum̃al! ma tahhan sind kites laulda kanle peäl, oh pühha Israeli luñastaja !

22. Dieve, aš girsiu Tavo ištikimybę psalteriu, skambinsiu Tau arfa, Izraelio Šventasis!

22. So danke ich auch dir mit Psalterspiel für deine Treue, mein Gott; ich lobsinge dir auf der Harfe, du Heiliger in Israel.

22. Aussi je te louerai sur l'instrument du luth, pour ta fidélité, ô mon Dieu! Je te psalmodierai sur la harpe, ô Saint d'Israël!

22. Asimismo yo te alabaré con instrumento de salterio: tu verdad, o! Dios mío, cantaré a tí en la arpa, o! Santo de Israel.

22 Ook zal ik U loven met het instrument der luit, Uw trouw, mijn God; ik zal U psalmzingen met de harp, o Heilige Israels!

22. A ja też wysławiać cię będę na instrumentach muzycznych, i prawdę twoję, Boże mój! będęć śpiewał przy harfie, o Święty Izraelski!

22. Én is tisztellek téged lanttal a te hűségedért, én Istenem! Éneklek néked hárfával, oh Izráelnek szentje!

22 (70:22) И я буду славить Тебя на псалтири, Твою истину, Боже мой; буду воспевать Тебя на гуслях, Святый Израилев!

22. І я буду на псалтирі прославляти тебе, правду твою, мій Боже! Буду псальмувати при гуслях тобі, Сьвятий Ізраїля!

23. Minun huuleni riemuitsevat, kun minä sinulle soitan, ja myös minun sieluni, jonka sinä olet lunastanut.

23. Minun huuleni pitää kiittämän, koska minä sinulle veisaan, ja minun sieluni, jonkas lunastit.

23. Minun huulen ja minun sielun jongas lunastit iloidzewat ja weisawat kijtost sinulle.

23. Minun Hwleni ia minun Sielun/ ionga sine lunastit/ iloitzeuat ia Kijtostweisauat sinulle. (Minun huuleni ja minun sieluni/ jonka sinä lunastit/ iloitsewat ja kiitosta weisaawat sinulle.)

23 My lips will shout for joy because I sing praises to you and my soul, which you have redeemed.

23. My lips shall greatly rejoice when I sing unto thee; and my soul, which thou hast redeemed.

23. Mine Læber skulle juble, naar jeg synger for dig; ja; min Sjæl, som du har genløst.

23. Mine läppar och min själ, som du förlöst hafver, äro glade, och lofsjunga dig.

23. Mo uled peawad öiskama, kui ma sind kites laulan, ja miño hing, mis sa olled luñastand.

23. Mano lūpos ir siela, kurią išpirkai, džiūgaus, kai Tau giedosiu.

23. Meine Lippen und meine Seele, die du erlöst hast, sind fröhlich und lobsingen dir.

23. Mes lèvres, et mon âme que tu as rachetée, chanteront de joie quand je te psalmodierai.

23. Mis labios cantarán cuando salmeare a tí: y mi alma, a la cual redimiste.

23 Mijn lippen zullen juichen, wanneer ik U zal psalmzingen, en mijn ziel, die Gij verlost hebt.

23. Rozradują się wargi moje, gdyć będę śpiewał, i dusza moja, którąś wykupił.

23. Örvendeznek az én ajakim, hogy énekelhetek néked, és lelkem [11†] is, a melyet megváltottál.

23 (70:23) Радуются уста мои, когда я пою Тебе, и душа моя, которую Ты избавил;

23. Радуються уста мої, сьпіваючи псальми тобі, і душа моя, котру ти збавив єси;

24. Minun kieleni julistaa sinun vanhurskauttasi kaiken päivää, sillä häpeään ja pilkkaan ovat joutuneet ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.

24. Ja minun kieleni puhuu myös joka päivä sinun vanhurskaudestas; sentähden hävetkään he ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.

24. Ja minun kielen puhu myös jocapäiwä sinun wanhurscaudestas sentähden häwetkän he ja häpiään tulcon jotca minulle paha suowat.

24. Ja mös minun Kielen tichterapi iocapeiue sinun Wanhurskaudhestas/ senteden häuetket he/ ia häpiehen tulcohon/ iotca minulle Pahutta etziuet. (Ja myös minun kieleni tichteeraapi (puhuu) jokapäiwä sinun wanhurskaudestasi/ sentähden häwetkään he/ ja häpeähän tulkohon/ jotka minulle pahuutta etsiwät.)

24 My tongue also will talk of your righteousness all the day long. Because they are put to shame, because they are confounded, who seek my hurt.

24. My tongue also shall talk of thy righteousness all the day long: for they are confounded, for they are brought unto shame, that seek my hurt.

24. Og min runge skal tale den banske Dag om din Retfærdighed; thi de ere beskæmmede, thi de ere blevne til SkamMe, som søge min Ulykke:

24. Ock talar min tunga dagliga dags om dina rättfärdighet; ty skämma måga sig, och på skam komma, de som mitt värsta söka.

24. Mo keel peab ka iggapääw so öigussest könnelema, kui need sawad häbbenend, kui need sawad häbbisse sanud, kes mo önnetust otsisid.

24. Ir mano liežuvis visą dieną kalbės apie Tavo teisumą. Visi, kurie siekė man pakenkti, yra sugėdinti ir paniekinti.

24. Auch dichtet meine Zunge täglich von deiner Gerechtigkeit; denn schämen müssen sich und zu Schanden werden, die mein Unglück suchen.

24. Ma langue aussi chaque jour redira ta justice; car ceux qui cherchent mon mal seront honteux et rougiront.

24. Asimismo mi lengua todo el día hablará de tu justicia: por cuanto fueron avergonzados, por cuanto fueron confusos, los que procuraban mi mal.

24 Ook zal mijn tong Uw gerechtigheid den gansen dag uitspreken, want zij zijn beschaamd, want zij zijn schaamrood geworden, die mijn kwaad zoeken.

24. Nadto i język mój będzie opowiadał przez cały dzieó sprawiedliwość twoję; bo się zawstydzić, i haóbę odnieść musieli ci, którzy szukali nieszczęścia mego.

24. Nyelvem is minden napon hirdeti a te igazságodat, mert megszégyenültek és gyalázattal illettettek, a kik vesztemre törnek.

24 (70:24) и язык мой всякий день будет возвещать правду Твою, ибо постыжены и посрамлены ищущие мне зла. О Соломоне.

24. І язик мій звіщати ме всякий день справедливість твою; ти бо допустив сором і встид на тих, що лиха менї бажали.