1 luku

Danielin ja hänen kolmen toverinsa kasvatus Baabelin hovissa.

1. Joojakimin, Juudan kuninkaan, kolmantena hallitusvuotena tuli Nebukadnessar, Baabelin kuningas, Jerusalemin edustalle ja piiritti sitä.

1. Kolmantena Jojakimin, Juudan kuninkaan, valtakunnan vuotena tuli Nebukadnetsar, Babelin kuningas Jerusalemin eteen, ja piiritti sen.

1. COlmandena Jojachimin Judan Cuningan waldacunnan wuotena tuli NebucadNezar Babelin Cuningas Jerusalemin eteen ja pijritti sen.

1 In the third year of the reign of Jehoiakim king of Judah, Nebuchadnezzar king of Babylon came to Jerusalem and besieged it.

1. In the third year of the reign of Jehoiakim king of Judah came Nebuchadnezzar king of Babylon unto Jerusalem, and besieged it.

1. Jojakims, Judas Konges, Regerings tredje Aar drog Nebukadnezar, Kongen af Babel, til Jerusalem og belejrede den.

1. Uti tredje årena af Jojakims, Juda Konungs, rike kom NebucadNezar, Konungen i Babel, in för Jerusalem, och belade det.

1. JOjakimi Juda kuñinga wallitsusse kolmandal aastal tulli Pabeli kunningas Nebukadnetsar Jerusalemma, ja panni sedda kinni.

1. Trečiaisiais Judo karaliaus Jehojakimo viešpatavimo metais Babilono karalius Nebukadnecaras atėjo prieš Jeruzalę ir apgulė ją.

1. Im dritten Jahr des Reiches Jojakims, des Königs in Juda, kam Nebukadnezar, der König zu Babel, vor Jerusalem und belagerte es.

1. La troisième année du règne de Jéhojakim, roi de Juda, Nébucadnetsar, roi de Babylone, vint contre Jérusalem et l'assiégea.

1. EN el año tercero del reino de Joacim, rey de Judá, vino Nabucodonosor, rey de Babilonia, a Jerusalem, y cercóla.

1 In het derde jaar des koninkrijks van Jojakim, den koning van Juda, kwam Nebukadnezar, de koning van Babel, te Jeruzalem, en belegerde haar.

1. Roku trzeciego królowania Joakima, króla Judzkiego, przyciągnął Nabuchodonozor, król Babiloóski, do Jeruzalemu, i obległ je.

1. Jojakim, [1†] Júda királya uralkodásának harmadik esztendejében jöve Nabukodonozor, a babiloni király Jeruzsálemre, és megszállá azt.

1 В третий год царствования Иоакима, царя Иудейского, пришелНавуходоносор, царь Вавилонский, к Иерусалиму и осадил его.

1. На третьому року царюваннє Йоакима, царя Юдейського, прийшов Навуходонозор, царь Вавилонський, до Ерусалиму й обляг його.

2. Ja Herra antoi hänen käsiinsä Joojakimin, Juudan kuninkaan, sekä osan Jumalan huoneen astioita, ja hän vei ne Sinearin maahan, jumalansa huoneeseen. Ja hän vei astiat jumalansa aarrekammioon.

2. Ja Herra antoi Jojakimin, Juudan kuninkaan hänen käsiinsä, ja muutamia astioita Jumalan huoneesta; ne antoi hän viedä Sinearin maalle, jumalansa huoneesen, ja pani ne astiat jumalansa tavarahuoneesen.

2. Ja HERra andoi Jojachimin Judan Cuningan hänen käsijns ja muutamita astioita Jumalan huonesta ne andoi hän wiedä Sinearin maalle hänen jumalans huonesen ja pani ne astiat hänen jumalans tawaraarckuin.

2 And the Lord gave Jehoiakim king of Judah into his hand, with part of the vessels of the house of God. And he carried them into the land of Shinar to the house of his god and he brought the vessels into the treasure-house of his god.

2. And the Lord gave Jehoiakim king of Judah into his hand, with part of the vessels of the house of God: which he carried into the land of Shinar to the house of his god; and he brought the vessels into the treasure house of his god.

2. Og Herren gav Jojakim, Judus Konge, i hans Haand samt en Del af Guds Hus's Kar, og dem lod han føre til Sinears Land, til sin Guds Hus; og Karene lod han føre ind i sin Guds Skatkammer.

2. Och Herren gaf Jojakim, Juda Konung, honom i händer, och en hop af kärile utu Guds hus; hvilken han lät föra in uti Sinears land, i sins guds hus, och lade de kärilen uti sins guds fatabur.

2. Ja Issand andis Juda kunningast Jojakimit temma kätte, ja üht ossa Jummala koia riistust, ja ta wiis neid Sineari male omma jummala kotta, ja needsammad riistad wiis ta omma jummala warrandusse kotta.

2. Viešpats atidavė į jo rankas Judo karalių Jehojakimą ir Dievo namų indų dalį. Jis nugabeno juos į Šinaro šalį ir indus nunešė į savo dievo turtų namus.

2. Und der HERR übergab ihm Jojakim, den König Juda's, und etliche Gefäße aus dem Hause Gottes; die ließ er führen ins Land Sinear in seines Gottes Haus und tat die Gefäße in seines Gottes Schatzkammer.

2. Et le Seigneur livra entre ses mains Jéhojakim, roi de Juda, et une partie des vases de la maison de Dieu; et Nébucadnetsar les transporta au pays de Shinear, dans la maison de son dieu, et il mit les vases dans la maison du trésor de son dieu.

2. Y el Señor entregó en sus manos a Joacim, rey de Judá, y parte de los vasos de la casa de Dios, y trájolos a tierra de Sennaar a la casa de su dios; y metió los vasos en la casa del tesoro de su dios.

2 En de HEERE gaf Jojakim, den koning van Juda, in zijn hand, en een deel der vaten van het huis Gods; en hij bracht ze in het land van Sinear, in het huis zijns gods; en de vaten bracht hij in het schathuis zijns gods.

2. I podał Pan w rękę jego Joakima, króla Judzkiego, i część naczynia domu Bożego, który je zawiózł do ziemi Senaar, do domu boga swego, i wniósł ono naczynie do domu skarbu boga swego.

2. És kezébe adá az Úr Jojakimot, a Júda királyát, és az Isten háza edényeinek egy részét; és vivé azokat Sineár [2†] földére, az ő istenének házába, és az edényeket bevivé az ő istenének kincsesházába.

2 И предал Господь в руку его Иоакима, царя Иудейского, и частьсосудов дома Божия, и он отправил их в землю Сеннаар, в дом бога своего,и внес эти сосуды в сокровищницу бога своего.

2. І віддав Господь в його руки Йоакима, царя Юдейського, й часть посуду дому Божого, й він забрав його в край Сеннаар, у дім свого бога, і поклав цей посуд в скарбівню свого бога.

3. Ja kuningas käski ylimmäisen hoviherransa Aspenaan tuoda israelilaisia poikia, jotka olivat kuninkaallista sukua tai ylimysperheistä,

3. Ja kuningas sanoi Aspenaalle, ylimmäiselle kamaripalveliallensa, että hänen piti Israelin lapsista kuninkaallisesta suvusta ja berrain lapsista valitseman

3. JA Cuningas sanoi Aspenalle ylimmäiselle camaripalweliallens että hänen piti Israelin lapsista Cuningalisesta sugusta ja Herrain lapsista walidzeman/

3 And the king spoke to Ashpenaz the master of his eunuchs, that he should bring in certain of the sons of Israel, even of the seed royal and of the ranking men,

3. And the king spake unto Ashpenaz the master of his eunuchs, that he should bring certain of the children of Israel, and of the king's seed, and of the princes;

3. Og Kongen sagde til Aspenas, sin Overhofmester, at han skulde lade nogle komme af Israels Sønner, baade af den kongelige Slægt og af de fornemme,

3. Och Konungen sade till Aspenas, sin öfversta kamererare, att han skulle utsöka honom af Israels barnom, af Konungsliga slägt, och herrabarnom,

3. Ja kunningas ütles Aspenasile omma üllematte teenride pealikkule, et ta Israeli lastest, ja kunninglikkust suggust ja suresuggusist piddi saatma.

3. Karalius įsakė Ašpenazui, savo rūmų eunuchų viršininkui, parinkti keletą izraelitų iš karaliaus giminės ir kilmingųjų tarpo:

3. Und der König sprach zu Aspenas, seinem obersten Kämmerer, er sollte aus den Kindern Israel vom königlichen Stamm und Herrenkinder wählen

3. Et le roi ordonna à Ashpénaz, chef de ses eunuques, d'amener d'entre les enfants d'Israël, de la race royale et des principaux seigneurs,

3. Y dijo el rey a Aspenez príncipe de sus eunucos, que trájese de los hijos de Israel, del linaje real, y de los príncipes;

3 En de koning zeide tot Aspenaz, den overste zijner kamerlingen, dat hij voorbrengen zou enigen uit de kinderen Israels, te weten, uit het koninklijk zaad, en uit de prinsen;

3. I rozkazał król Aspenasowi przełożonemu nad komornikami swymi, aby przyprowadził z synów Izraelskich, i z nasienia królewskiego i z książąt,

3. És mondá a király Aspenáznak, az udvarmesterek fejedelmének, hogy hozzon az Izráel fiai közül és királyi magból való s előkelő származású ifjakat,

3 И сказал царь Асфеназу, начальнику евнухов своих, чтобы он из сынов Израилевых, из рода царского и княжеского, привел

3. І сказав царь Асфеназові, старшому над своїми сьвітличниками (скопцями), щоб привів з синів Ізрайлевих, з царського та княжого роду,

4. nuorukaisia, joissa ei ollut mitään virheä ja jotka olivat kaunismuotoisia, jotka kykenivät käsittämään kaikkea viisautta, olivat terävä-älyisiä ja hyväoppisia ja jotka olisivat kelvollisia palvelemaan kuninkaan hovissa; heille hänen tuli opettaa kaldealaisten kirjoitusta ja kieltä.

4. Virheettömiä poikia, kauniita, toimellisia, viisaita, ymmärtäväisiä, taitavia, jotka soveliaat olisivat palvelemaan kuninkaan huoneessa, ja piti opettaman heille Kaldean kirjoituksia ja kieltä.

4. Wirhettömiä poikia caunita toimellisia wijsaita ymmärtäwäisiä taitawita jotca soweliat olisit palweleman Cuningasta ja oppiman Chaldean kirjoituxia ja kieldä.

4 youths in whom was no blemish, but fine-looking and skillful in all wisdom and endued with knowledge and understanding science and such as had ability to stand in the king's palace. And that he should teach them the learning and the tongue of the Chaldeans.

4. Children in whom was no blemish, but well favoured, and skilful in all wisdom, and cunning in knowledge, and understanding science, and such as had ability in them to stand in the king's palace, and whom they might teach the learning and the tongue of the Chaldeans.

4. unge Mennesker, aldeles uden Lyde og smukke af Udseende, med Gave til at forstaa al Slags Visdom og til at lære Kandskab og blive kyndige i Vidskab, og i hvilke der var Dygtighed til at tjene i Kongens Palads; og at han skulde lade dem lære kaldæisk Skrift og Tungemaal.

4. Några unga drängar, som ingen vank hade; utan dägelige voro, förnuftige, vise, kloke och förståndige; hvilke skickelige voro till att tjena i Konungens gård, och till att lära Chaldeiska skrift och mål.

4. Nored mehhed, kelle külges ei olleks mingisuggust wigga, ja kes illusad näust, ja keigesugguse tarkusse peäle moistlikkud, ja kes piddid ärratundma, mis tarwis teäda, ja ärramoistma, mis tulleb moista, ja kes kolbaksid kunninga kunninglikkus koias seisma, ja et ta neid piddi öppetama Kaldea kirjad ja keelt.

4. jaunuolius be jokios ydos, gražius, galinčius mokytis visokios išminties, suprantančius, protingus ir sugebančius tarnauti karaliaus rūmuose, ir juos išmokyti chaldėjų raštų ir kalbos.

4. Knaben, die nicht gebrechlich wären, sondern schöne, vernünftige, weise, kluge und verständige, die da geschickt wären, zu dienen an des Königs Hofe und zu lernen chaldäische Schrift und Sprache.

4. Quelques jeunes gens en qui il n'y eût aucun défaut corporel, de belle apparence, instruits en toute sagesse, ayant de la science et pleins d'intelligence, et qui fussent capables de se tenir au palais du roi, et de leur enseigner les lettres et la langue des Caldéens.

4. Muchachos en quien no hubiese alguna mácula, y de buen parecer, y enseñados en toda sabiduría, y sabios en ciencia, y de buen entendimiento, y que tuviesen fuerzas para estar en el palacio del rey, y que les enseñase las letras y la lengua de los Caldeos.

4 Jongelingen, aan dewelke geen gebrek ware, maar schoon van aangezicht, en vernuftig in alle wijsheid, en ervaren in wetenschap, en kloek van verstand, en in dewelke bekwaamheid ware, om te staan in des konings paleis; en dat men hen onderwees in de boeken en spraak der Chaldeen.

4. Młodzieóców, na którychby nie było żadnej zmazy, a pięknych na wejrzeniu i dowcipnych do wszelakiej mądrości, i sposobnych do umiejętności, i dostąpienia jej, i którzyby byli sposobni, aby stali w pałacu królewskim, a uczyli się pisma i języka chaldejskiego.

4. A kikben semmi fogyatkozás nincsen, hanem a kik ábrázatra nézve szépek, minden bölcseségre eszesek, és ismeretekkel bírnak és értenek a tudományokhoz, és a kik alkalmatosak legyenek arra, hogy álljanak a király palotájában; és tanítsák meg azokat a Káldeusok írására és nyelvére.

4 отроков, у которых нет никакого телесного недостатка, красивых видом, и понятливых для всякой науки, и разумеющих науки, и смышленых и годных служить в чертогах царских, и чтобы научил их книгам и языку Халдейскому.

4. Хлопцїв, в котрих нема нїякої хиби на тїлї, гарних з лиця і втямливих до всякої науки, й бистрих у науках, і розумних і спосібних до служби в царських палатах, та щоб навчив їх письма й халдейської мови.

5. Ja kuningas määräsi heille jokapäiväiseksi ravinnoksi ruokaa kuninkaan pöydästä ja viiniä, jota hän itse joi. Niin heitä oli kasvatettava kolme vuotta, ja niiden kuluttua heidän tuli astua kuninkaan palvelukseen.

5. Niille toimitti kuningas, mitä heille joka päivä annettaman piti kuninkaan ruasta ja sitä viinaa, jota hän itse joi; että he niin kolme vuotta kasvatettaman ja sitte kuninkaan edessä palveleman piti,

5. Nijlle toimitti Cuningas mitä heille jocapäiwä annettaman piti omasta ruastans ja sijtä wijnasta jota hän idze joi että he nijn colme wuotta caswatettaman ja sijtte Cuningan edes palweleman piti.

5 And the king appointed for them a daily portion of the king's food and of the wine which he drank. And that they should be nourished three years, that at the end of it they should stand before the king.

5. And the king appointed them a daily provision of the king's meat, and of the wine which he drank: so nourishing them three years, that at the end thereof they might stand before the king.

5. Og Kongen bestemte, at de Dag for Dag skulde have deres Del af Kongens Mad og af den Vin, som han drak, og at man skulde opdrage dem i tre Aar; og naar de vare til Ende, da skulde de staa for Kongens Ansigt.

5. Dessom beställde Konungen, hvad man dem dageliga gifva skulle af hans spis, och af det vin der han sjelf af drack; på det att, då de så i tre år uppfödde voro, skulle de sedan tjena inför Konungenom.

5. Ja kunningas seädis neile iggapäwa ossa ommal päwal kunninga roast, ja omma jodawast winast, ja et neid kolm aastat nenda piddi ülleskaswatama, ja et nemmad pärrast neid piddid kunninga ees seisma.

5. Karalius paskyrė jiems kasdienį maisto davinį iš karaliaus valgių ir vyno, kurį jis pats gėrė. Juos mokė trejus metus, kad jie galėtų būti prie karaliaus tam laikui pasibaigus.

5. Solchen bestimmte der König, was man ihnen täglich geben sollte von seiner Speise und vom Wein, den er selbst trank, daß sie also drei Jahre auferzogen würden und darnach dem König dienen sollten.

5. Et le roi leur assigna, pour chaque jour, une portion des mets de sa table et du vin dont il buvait, afin de les élever ainsi pendant trois ans, au bout desquels ils se tiendraient devant le roi.

5. Y señalóles el rey ración para cada día, de la ración de la comida del rey, y del vino de su beber; que los criase tres años, para que al fin de ellos estuviesen delante del rey.

5 En de koning verordende hun, wat men ze dag bij dag geven zou van de stukken der spijs des konings, en van den wijn zijns dranks, en dat men hen drie jaren alzo optoog, en dat zij ten einde derzelve zouden staan voor het aangezicht des konings.

5. I postanowił im król obrok na każdy dzieó z potraw swoich królewskich i z wina, które on sam pijał, a żeby ich tak chował przez trzy lata, a po wyjściu ich żeby stawali przed obliczem królewskiem.

5. És rendele nékik a király mindennapi szükségletül a királyi ételből és a borból, melyből ő iszik vala, hogy így nevelje őket három esztendeig, és azután álljanak a király előtt.

5 И назначил им царь ежедневную пищу с царского стола и вино, котороесам пил, и велел воспитывать их три года, по истечениикоторых они должны были предстать пред царя.

5. І призначив царь для них щоденний харч із царського стола й вино, яке сам пив, і велїв виховувати їх три роки, а потім мали вони ставати перед царем.

6. Heidän joukossaan olivat juutalaiset pojat Daniel, Hananja, Miisael ja Asarja.

6. Joiden seassa olivat Juudan lapsista: Daniel, Hanania, Misael ja Asaria.

6. Joiden seas olit Daniel Hanania Misael ja Asaria Judan lapsista.

6 Now among these were, of the sons of Judah: Daniel, Hananiah, Mishael and Azariah.

6. Now among these were of the children of Judah, Daniel, Hananiah, Mishael, and Azariah:

6. Iblandt dem var der af Judas Børn: Daniel, Hanania, Misael og Asaria.

6. Så voro ibland dem Daniel, Hanania, Misael och Asaria, af Juda barnom.

6. Ja nende seas ollid Juda lastest Taniel, Ananja, Misael ja Asaria.

6. Tarp jų buvo iš Judo vaikų Danielius, Hananija, Mišaelis ir Azarija.

6. Unter diesen war Daniel, Hananja, Misael und Asarja von den Kindern Juda.

6. Il y avait parmi eux, d'entre les enfants de Juda, Daniel, Hanania, Mishaël et Azaria.

6. Y fueron entre ellos de los hijos de Judá, Daniel, Ananías, Misael, y Azarías:

6 Onder dezelve nu waren uit de kinderen van Juda: Daniel, Hananja, Misael en Azarja.

6. A byli między nimi z synów Judzkich: Danijel, Ananijasz, Misael, i Azaryjasz.

6. Valának pedig ezek között a Júda fiai közül: Dániel, Ananiás, Misáel és Azariás.

6 Между ними были из сынов Иудиных Даниил, Анания, Мисаил и Азария.

6. Між ними були з Юдиних синів Даниїл, Ананїя, Мисаїл і Азарія.

7. Ja hoviherrain päällikkö pani heille nimet: Danielille hän pani nimen Beltsassar, Hananjalle nimen Sadrak, Miisaelille nimen Meesak ja Asarjalle nimen Abednego.

7. Ja ylimmäinen kamaripalvelia antoi heille nimet, ja nimitti Danielin Belsatsariksi ja Hananian Sadrakiksi, ja Misaelin Mesakiksi, ja Asarian Abednegoksi.

7. Ja se ylimmäinen camaripalwelia nimitti heidän ja nimitti Danielin Belsazerixi ja Hananian Sadrachixi ja Misaelin Mesachaxi ja Asarian AbedNegoxi.

7 And the ruler of the eunuchs gave names to them. To Daniel he gave the name of Belteshazzar and to Hananiah, of Shadrach and to Mishael, of Meshach and to Azariah, of Abed-nego.

7. Unto whom the prince of the eunuchs gave names: for he gave unto Daniel the name of Belteshazzar; and to Hananiah, of Shadrach; and to Mishael, of Meshach; and to Azariah, of Abednego.

7. Og Overhofmesteren gav dem Navne: Daniel kaldte han Beltsazar og Hanania Sadrak og Misael Mesak og Asaria Abed-Nego.

7. Och den öfverste kamereraren gaf dem namn; och nämnde Daniel Beltesazar, och Hanania Sadrach, och Misael Mesach, och Asaria AbedNego.

7. Ja üllematte teenride pealik panni neile nimmed: Tanielit nimmetas ta Peltsatsariks, ja Ananjat Sadrakiks, ja Misaelit Mesakiks, ja Asarjat Abedneguks.

7. Eunuchų viršininkas davė jiems naujus vardus: Danieliui­Beltšacaro, Hananijai­Šadracho, Mišaeliui­Mešacho ir Azarijai­Abed Nego.

7. Und der oberste Kämmerer gab ihnen Namen und nannte Daniel Beltsazar und Hananja Sadrach und Misael Mesach und Asarja Abed-Nego.

7. Et le chef des eunuques leur donna d'autres noms: il donna à Daniel le nom de Beltshatsar; à Hanania celui de Shadrac; à Mishaël celui de Méshac; et à Azaria celui d'Abed-Négo.

7. A los cuales el príncipe de los eunucos puso nombres. Y puso a Daniel, Baltasar; y a Ananías, Sidrac; y a Misael, Misac; y a Azarías, Abdenago.

7 En de overste der kamerlingen gaf hun andere namen, en Daniel noemde hij Beltsazar, en Hananja Sadrach, en Misael Mesach, en Azarja Abed-nego.

7. I dał im przełożony nad komornikami imiona, a Danijela nazwał Baltazarem, a Ananijasza Sadrachem, a Misaela Mesachem, a Azaryjasza Abednegiem.

7. És az udvarmesterek fejedelme neveket ada nékik; tudniillik elnevezé Dánielt Baltazárnak, [3†] Ananiást Sidráknak, Misáelt Misáknak, Azariást Abednegónak.

7 И переименовал их начальник евнухов – Даниила Валтасаром, АнаниюСедрахом, Мисаила Мисахом и Азарию Авденаго.

7. І поперемінював їм старший над сьвітличниками імення - Даниїлові на Валтасара, Ананїї на Седраха, Мисаїлові на Мисаха й Азарії на Авденаго.

8. Mutta Daniel päätti lujasti olla saastuttamatta itseään kuninkaan pöydän ruualla ja viinillä, jota tämä joi, ja anoi hoviherrain päälliköltä, ettei hänen tarvitsisi itseään saastuttaa.

8. Mutta Daniel aikoi sydämessänsä, ettei hän kuninkaan rualla eikä sillä viinalla, jota hän itse joi, itseänsä saastuttaisi; ja rukoili ylimmäistä kamaripalveliaa, ettei hän itseänsä saastuttaisi.

8. Mutta Daniel aicoi sydämesäns ettei hän Cuningan rualla eikä sillä wijnalla jota hän idze joi händäns saastutais ja rucoili ylimmäistä camaripalweliata ettei hän idzens saastutais:

8 But Daniel purposed in his heart that he would not defile himself with the king's food, nor with the wine which he drank. Therefore he requested of the ruler of the eunuchs that he might not defile himself.

8. But Daniel purposed in his heart that he would not defile himself with the portion of the king's meat, nor with the wine which he drank: therefore he requested of the prince of the eunuchs that he might not defile himself.

8. Men Daniel satte sig for i sit Hjerte, at han ikke skulde besmitte sig med Kongens Mad og med den Vin, som han drak; derfor begærede han af Overhofmesteren, at han maatte blive fri for at besmitte sig.

8. Men Daniel satte sig före i sitt hjerta, att han icke ville orena sig med Konungens spis, och med det vin, som han sjelf drack; och bad öfversta kamereraren, att han icke skulle orena sig.

8. Ja Taniel wöttis ette ommas süddames, et ta ei tahtnud ennast kunninga roaga egga temma jodawa winaga rojaseks tehha, ja pallus üllematte teenride pealikko käest, et ta ei piddand sama ennast rojaseks tehha.

8. Bet Danielius nusprendė savo širdyje nesusitepti karaliaus valgiais nė jo geriamu vynu. Jis prašė eunuchų viršininko, kad leistų jam nesusitepti.

8. Aber Daniel setzte sich vor in seinem Herzen, daß er sich mit des Königs Speise und mit dem Wein, den er selbst trank, nicht verunreinigen wollte, und bat den obersten Kämmerer, daß er sich nicht müßte verunreinigen.

8. Or Daniel résolut dans son cœur de ne pas se souiller par les mets du roi, ni par le vin qu'il buvait; et il pria le chef des eunuques de ne pas l'obliger à se souiller.

8. Y Daniel propuso en su corazón de no contaminarse en la ración de la comida del rey, y en el vino de su beber; y pidió al príncipe de los eunucos de no se contaminar.

8 Daniel nu nam voor in zijn hart, dat hij zich niet zou ontreinigen met de stukken van de spijs des konings, noch met den wijn zijns dranks; daarom verzocht hij van den overste der kamerlingen, dat hij zich niet mocht ontreinigen.

8. Ale Danijel postanowił w sercu swojem, żeby się nie mazał pokarmem potraw królewskich, ani winem, które król pijał; przetoż tego szukał u przełożonego nad komornikami, żeby się nie zmazał.

8. De Dániel eltökélé az ő szívében, hogy nem [4†] fertőzteti meg magát a király ételével és a borral, a melyből az iszik vala, és kéré az udvarmesterek fejedelmét, hogy ne kelljen magát megfertőztetnie.

8 Даниил положил в сердце своем не оскверняться яствами со стола царского и вином, какое пьет царь, и потому просил начальника евнухов о том, чтобы не оскверняться ему.

8. Даниїл же постановив у серцї свойму не опоганюватись стравами з царського стола й вином, яке пив царь, та й просив старшого над скопцями, щоб йому було дозволено не опоганюватись.

9. Ja Jumala salli Danielin saada suosion ja armon hoviherrain päällikön edessä.

9. Ja Jumala antoi Danielille, että ylimmäinen kamaripalvelia oli hänelle ystävällinen ja armollinen.

9. Ja Jumala andoi Danielille että hänelle ylimmäinen camaripalwelia ystäwälinen ja armollinen oli.

9 Now God made Daniel find kindness and compassion in the sight of the ruler of the eunuchs.

9. Now God had brought Daniel into favour and tender love with the prince of the eunuchs.

9. Og Gud lod Daniel finde Naade og Barmhjertighed for Overhofmesterens Ansigt.

9. Och Gud gaf Daniel, att öfverste kamereraren vardt honom gunstig och god.

9. Ja Jummal teggi, et üllematte teenride pealikkul helde ja halle meel olli Tanieli wasto.

9. Dievas suteikė Danieliui malonę ir palankumą eunuchų viršininko akyse.

9. Und Gott gab Daniel, daß ihm der oberste Kämmerer günstig und gnädig ward.

9. Et Dieu fit trouver à Daniel grâce et faveur auprès du chef des eunuques.

9. (Y puso Dios a Daniel en gracia, y en buena voluntad con el príncipe de los eunucos.)

9 En God gaf Daniel genade en barmhartigheid voor het aangezicht van den overste der kamerlingen.

9. I zjednał Bóg Danijelowi łaskę i miłość przed obliczem przełożonego nad komornikami.

9. És az Isten kegyelemre és irgalomra méltóvá tevé Dánielt az udvarmesterek fejedelme előtt;

9 Бог даровал Даниилу милость и благорасположение начальника евнухов;

9. А дав Бог Даниїлові ласку й прихильність у старшого над скопцями;

10. Mutta hoviherrain päällikkö sanoi Danielille: Minä pelkään, että jos herrani, kuningas, joka on määrännyt teidän ruokanne ja juomanne, huomaa teidän kasvonne laihemmiksi kuin muiden ikäistenne nuorukaisten, niin te saatatte minun pääni vaaraan kuninkaan edessä.

10. Ja ylimmäinen kamaripalvelia sanoi Danielille: minä pelkään minun herraani, kuningasta, joka teille teidän ruokanne ja juomanne toimittanut on; jos hän näkis teidän kasvonne laihemmiksi kuin muiden teidän ikäistenne, niin te minun sitte saatte kuninkaan tykönä pois hengeltäni.

10. Se sanoi hänelle: Minä pelkän minun Herrani Cuningasta joca teille teidän ruocan ja juoman toimittanut on jos hän näkis teidän caswon laihemmaxi cuin muiden teidän ikäisten nijn te minun sijtte saatte Cuningan tykönä pois hengeldäni.

10 And the ruler of the eunuchs said to Daniel, I fear my lord the king, who has appointed your* food and your* drink. For why should he see your* faces worse looking than the youths that are of your* own age? So you* would endanger my head with the king.

10. And the prince of the eunuchs said unto Daniel, I fear my lord the king, who hath appointed your meat and your drink: for why should he see your faces worse liking than the children which are of your sort? then shall ye make me endanger my head to the king.

10. Og Overhofmesteren sagde til Daniel: Jeg Frygter for min Herre, Kongen, som har bestemt eders Mad og eders Drikke; thi hvorfor skulde han se, at eders Ansigter saa slettere ud end Drengenes, som ere jævnaldrende med eder, og I bringe Skyld over mit Hoved hos Kongen!

10. Och han sade till honom: Jag fruktar för min Herra Konungen, den eder spis och dryck bestyrt hafver; om han får se, att edor ansigte äro magrare än de andra drängers, som eder jemnåldrige äro, så gören I mig brottsligan till döden inför Konungenom.

10. Ja üllematte teenride pealik ütles Tanielile: Ma kardan kunningast omma issandat, kes teie roa ja teie jomaaia on seädnud: sest mikspärrast peab ta näggema teie palled santimad ollewad, kui teiste noorte meeste palled , kes teiega ühhearrolissed, ja teie sadate süüd mo peäle kunninga ette.

10. Eunuchų viršininkas tarė Danieliui: ‘‘Aš bijau savo valdovo karaliaus, kuris jums paskyrė maistą ir gėrimą. Jei jis pamatys jus, atrodančius blogiau negu kiti jūsų amžiaus jaunuoliai, mano galva dėl jūsų atsidurs pavojuje’‘.

10. Derselbe sprach zu ihm: Ich fürchte mich vor meinem Herrn, dem König, der euch eure Speise und Trank bestimmt hat; wo er würde sehen, daß eure Angesichter jämmerlicher wären denn der andern Knaben eures Alters, so brächtet ihr mich bei dem König um mein Leben.

10. Et le chef des eunuques dit à Daniel: Je crains le roi mon maître, qui a ordonné votre manger et votre boire. Pourquoi verrait-il vos visages plus défaits que ceux des jeunes gens de votre âge, et mettriez-vous ma tête en danger auprès du roi?

10. Y dijo el príncipe de los eunucos a Daniel: Tengo temor de mi señor el rey, que señaló vuestra comida, y vuestra bebida: el cual porque verá vuestros rostros más tristes que los de los muchachos que son semejantes a vosotros, condenaréis para con el rey mi cabeza.

10 Want de overste der kamerlingen zeide tot Daniel: Ik vreze mijn heer, den koning, die ulieder spijs, en ulieder drank verordend heeft; want waarom zou hij ulieder aangezichten droeviger zien, dan der jongelingen, die in gelijkheid met ulieden zijn? Alzo zoudt gij mijn hoofd bij den koning schuldig maken.

10. I rzekł przełożony nad komornikami do Danijela: Ja się boję króla, pana mego, który wam postanowił pokarm wasz i napój wasz: który jeźliby obaczył, że twarzy wasze chudsze są niż innych młodzieóców, którzy jednako z wami mają być wychowani, tedy mię przyprawicie o gardło u króla.

10. És mondá az udvarmesterek fejedelme Dánielnek: Félek én az én uramtól, a királytól, a ki megrendelte a ti ételeteket és italotokat; minek lássa, hogy a ti orczátok hitványabb amaz ifjakénál, a kik egykorúak veletek? és így bűnbe kevernétek az én fejemet a királynál.

10 и начальник евнухов сказал Даниилу: боюсь я господина моего, царя, который сам назначил вам пищу и питье; если он увидит лица ваши худощавее, нежели у отроков, сверстников ваших, то вы сделаете голову мою виновноюперед царем.

10. І сказав старший над сьвітличниками Даниїлові: Боюся я добродїя мого, царя, що сам призначив для вас поживу й напиток: як він побачить, що ваші лиця більш похудли нїж у хлопцїв вашої верстви, то ви зробите мою голову винуватою перед царем.

11. Silloin Daniel sanoi katsastajalle, jonka hoviherrain päällikkö oli määrännyt pitämään silmällä Danielia, Hananjaa, Miisaelia ja Asarjaa:

11. Niin sanoi Daniel Meltsarille. jolle ylimmäinen kamaripalvelia Danielista, Hananiasta, Misaelista ja Asariasta käskyn antanut oli:

11. Nijn sanoi Daniel Melzarille jolle ylimmäinen camaripalwelia Danielist Hananiast Misaelist ja Asariast käskyn andanut oli.

11 Then Daniel said to the steward whom the ruler of the eunuchs had appointed over Daniel, Hananiah, Mishael and Azariah,

11. Then said Daniel to Melzar, whom the prince of the eunuchs had set over Daniel, Hananiah, Mishael, and Azariah,

11. Da sagde Daniel til den Melzar, som Overhofmesteren havde sat ov er Daniel, Hanania, Misael og Asaria:

11. Då sade Daniel till Melzar, hvilkom öfverste kamereraren Daniel, Hanania, Misael och Asaria, befallt hade:

11. Siis ütles Taniel Meltsari wasto, kedda üllematte teenride pealik olli seädnud ülle Tanieli, Ananja, Misaeli ja Asarja:

11. Tada Danielius sakė prievaizdui, kurį eunuchų viršininkas buvo paskyręs Danieliui, Hananijai, Mišaeliui ir Azarijai prižiūrėti:

11. Da sprach Daniel zu dem Aufseher, welchem der oberste Kämmerer Daniel, Hananja, Misael und Asarja befohlen hatte:

11. Mais Daniel dit au maître d'hôtel, qui avait été établi par le chef des eunuques sur Daniel, Hanania, Mishaël et Azaria:

11. Y Daniel dijo a Malasar, que era señalado por el príncipe de los eunucos sobre Daniel, Ananías, Misael, y Azarías:

11 Toen zeide Daniel tot Melzar, dien de overste der kamerlingen gesteld had over Daniel, Hananja, Misael en Azarja:

11. I rzekł Danijel do sługi, którego był postanowił przełożony nad komornikami nad Danijelem, Ananijaszem, Misaelem i Azaryjaszem:

11. És mondá Dániel a felügyelőnek, a kire az udvarmesterek fejedelme bízta vala Dánielt, Ananiást, Misáelt és Azariást:

11 Тогда сказал Даниил Амелсару, которого начальник евнухов приставил к Даниилу, Анании, Мисаилу и Азарии:

11. Тодї сказав Даниїл до Амелсара, що його старший над сьвітличниками приставив був до Даниїла, Ананїї, Мисаїла та Азарії:

12. Koettele palvelijoitasi kymmenen päivää, ja annettakoon meille vihannesruokaa syödäksemme ja vettä juodaksemme.

12. Koettele palvelioitas kymmenen päivää, ja annettakaan meille puuroa syödäksemme ja vettä juodaksemme.

12. Coettele sinun palwelioitas kymmenen päiwä ja annettacan meille puuro syödäxem ja wettä juodaxem.

12 I beseech you, test your servants ten days and let them give us vegetables to eat and water to drink.

12. Prove thy servants, I beseech thee, ten days; and let them give us pulse to eat, and water to drink.

12. Forsøg dog med dine Tjenere i ti Dage; og lad dem give os Grøntsager at æde og Vand at drikke;

12. Försök dock der med dina tjenare i tio dagar, och låt gifva oss mos till att äta, och vatten till att dricka;

12. Et katsu omma sullastega kümme päwa, ja lasse meile anda kauna-wilja, et meie sedda same süa, ja wet jua:

12. ‘‘Bandyk savo tarnus dešimt dienų, duodamas mums daržovių valgyti ir vandens gerti.

12. Versuche es doch mit deinen Knechten zehn Tage und laß uns geben Gemüse zu essen und Wasser zu trinken.

12. Éprouve, je te prie, tes serviteurs pendant dix jours, et qu'on nous donne des légumes à manger et de l'eau à boire;

12. Prueba, yo te ruego, tus siervos diez dias, y dénnos de las legumbres a comer, y agua a beber:

12 Beproef toch uw knechten tien dagen lang, en men geve ons van het gezaaide te eten, en water te drinken.

12. Doświadcz proszę sług twoich przez dziesięć dni, a niech nam dadzą jarzyn, którebyśmy jedli, i wody, którąbyśmy pili.

12. Tégy próbát, kérlek, a te szolgáiddal tíz napig, és adjanak nékünk zöldségféléket, hogy azt együnk, és vizet, hogy azt igyunk.

12 сделай опыт над рабами твоими в течение десяти дней; пусть дают нам в пищу овощи и воду для питья;

12. Стрібуй з нами, твоїми слугами: дозволь давати над десять день на харч овощі й воду до пиття;

13. Sitten tarkastettakoon sinun edessäsi, miltä me näytämme ja miltä näyttävät ne nuorukaiset, jotka syövät kuninkaan pöydän ruokaa; ja tee sitten palvelijoillesi sen mukaan, mitä silloin havaitset.

13. Ja anna niin meidän muotomme ja niiden poikain muoto, jotka kuninkaan ruasta syövät, katsottaa; ja niinkuin sinä sitte näet, tee niin palvelioilles.

13. Ja anna nijn meidän muotom ja nijden poicain jotca Cuningan ruasta syöwät cadzotta ja nijncuin sinä sijtte näet tee nijn palwelioilles.

13 Then let our countenances be looked upon before you and the countenance of the youths that eat of the king's food. And as you see, deal with your servants.

13. Then let our countenances be looked upon before thee, and the countenance of the children that eat of the portion of the king's meat: and as thou seest, deal with thy servants.

13. og lad da vort Udseende blive synet af dig som og de Drenges Udseende, hvilke æde af Kongens Mad; og. som du da ser, saa gør med dine Tjenere!

13. Och låt alltså komma för dig vår och de andra drängers ansigte, som af Konungens spis äta; och efter som du då ser, derefter gör med dina tjenare.

13. Siis saad sa nähha meie näggo ja nende noorte meeste nägo, kes kunninga roast söwad, ja te siis om̃a sullastega nenda, kui sa tunned.

13. Po to palygink mūsų veidus su jaunuolių, valgiusių karaliaus valgius. Ir kaip tau atrodys, taip daryk su savo tarnais’‘.

13. Und laß dann vor dir unsre Gestalt und der Knaben, so von des Königs Speise essen, besehen; und darnach du sehen wirst, darnach schaffe mit deinen Knechten.

13. Après cela, tu regarderas notre visage et le visage des jeunes gens qui mangent les mets du roi; puis tu feras avec tes serviteurs selon ce que tu auras vu.

13. Y parezcan delante de tí nuestros rostros, y los rostros de los muchachos que comen de la ración de la comida del rey, y según que vieres, harás con tus siervos.

13 En men zie voor uw aangezicht onze gedaanten, en de gedaante der jongelingen, die de stukken van de spijs des konings eten; en doe met uw knechten, naar dat gij zien zult.

13. Potem przypatrzysz się twarzom naszym, i twarzom innych młodzieóców, którzy jadają pokarm z potraw królewskich, a jako obaczysz, tak uczynisz z sługami twymi.

13. Azután mutassák meg néked a mi ábrázatunkat és amaz ifjak ábrázatát, a kik a király ételével élnek, és a szerint cselekedjél majd a te szolgáiddal.

13 и потом пусть явятся перед тобою лица наши и лица тех отроков, которые питаются царскою пищею, и затем поступай с рабами твоими, как увидишь.

13. І нехай потім з'являться перед тобою наші лиця і лиця тих хлопцїв, що живляться царською стравою, а тодї роби з твоїми слугами, як завважиш.

14. Ja hän kuuli heitä tässä asiassa ja koetteli heitä kymmenen päivää.

14. Ja hän totteli heitä siinä, ja koetteli heitä kymmenen päivää.

14. Ja hän totteli heitä sijnä ja coetteli heitä kymmenen päiwä.

14 So he listened to them in this matter and tested them ten days.

14. So he consented to them in this matter, and proved them ten days.

14. Og han adlød dem i denne Sag og forsøgte det med dem i ti Dage.

14. Och han hörde dem derutinnan, och försökte det med dem i tio dagar.

14. Ja ta wöttis nende sanna kuulda ses asjas, ja katsus nendega kümme päwa.

14. Jis sutiko patenkinti šitą prašymą ir bandė juos dešimt dienų.

14. Und er gehorchte ihnen darin und versuchte es mit ihnen zehn Tage.

14. Alors il leur accorda cela, et les éprouva pendant dix jours.

14. Consintió pues con ellos en esto, y probó con ellos diez dias.

14 Toen hoorde hij hen in deze zaak, en hij beproefde ze tien dagen.

14. I usłuchał ich w tem, a doświadczył ich przez dziesięć dni.

14. És engede nékik ebben a dologban, és próbát tőn velük tíz napig.

14 Он послушался их в этом и испытывал их десять дней.

14. Він послухав їх у тому і витрібовував їх десять день.

15. Mutta kymmenen päivän kuluttua havaittiin heidät muodoltaan kauniimmiksi ja ruumiiltaan lihavammiksi kuin yksikään niistä nuorukaisista, jotka söivät kuninkaan pöydän ruokaa.

15. Ja kymmenen päivän perästä olivat he kauniimmat ja lihavammat ruumiilta kuin kaikki nuorukaiset, jotka kuninkaan ruasta söivät.

15. Ja kymmenen päiwän peräst olit he caunimmat ja lihawammat ruumilda cuin caicki nuorucaiset jotca Cuningan ruast söit.

15 And at the end of ten days their countenances appeared finer and they were fuller in flesh, than all the youths who ate of the king's dainties.

15. And at the end of ten days their countenances appeared fairer and fatter in flesh than all the children which did eat the portion of the king's meat.

15. Og efter at ti Dage vare til Ende, viste det sig, at deres Udseende var smukkere, og at da vare federe af Kød end alle Drengene, som aade Kongens Mad.

15. Och efter de tio dagar voro de dägeligare och bättre vid hull, än alle de dränger, som spisades af Konungens spis.

15. Ja kümne päwa pärrast olli nähha nende näggo illusam, ja nende lihha täiem, kui keige noorte meeste näggo , kes kunninga roast söid.

15. Dešimčiai dienų praėjus, jų veidai atrodė gražesni ir jų kūnai buvo sveikesni negu visų jaunuolių, valgiusių karaliaus valgius.

15. Und nach den zehn Tagen waren sie schöner und besser bei Leibe denn alle Knaben, so von des Königs Speise aßen.

15. Et au bout de dix jours, on leur vit meilleur visage et plus d'embonpoint qu'à tous les jeunes gens qui mangeaient les mets du roi.

15. Y al cabo de los diez dias pareció el rostro de ellos mejor, y más gordo de carne que los otros muchachos, que comían de la ración de la comida del rey.

15 Ten einde nu der tien dagen, zag men, dat hun gedaanten schoner waren, en zij vetter waren van vlees dan al de jongelingen, die de stukken van de spijze des konings aten.

15. A po wyjściu dziesięciu dni okazało się, że twarze ich były piękniejsze, i byli tłustsi na ciele, niż wszyscy młodzieócy, którzy jadali pokarm z potraw królewskich.

15. És tíz nap mulva szebbnek látszék az ő ábrázatuk, és testben kövérebbek valának mindazoknál az ifjaknál, a kik a király ételével élnek vala.

15 По истечении же десяти дней лица их оказались красивее, и теломони были полнее всех тех отроков, которые питались царскими яствами.

15. І ось, через десять день лиця в них стали кращі, та й тїлом були вони повнїйші за всїх тих хлопцїв, що живились царськими стравами.

16. Ja niin katsastaja jätti pois heille määrätyn ruuan ja heidän juotavansa viinin ja antoi heille vihannesruokaa.

16. Niin pani Meltsari pois heidän määrätyn ruokansa ja viinajuomansa, ja antoi heille puuroa.

16. Nijn pani Melzari pois heidän määrätyn ruocans ja juomans ja andoi heille puuro.

16 So the steward took away their food and the wine that they should drink and gave them vegetables.

16. Thus Melzar took away the portion of their meat, and the wine that they should drink; and gave them pulse.

16. Da borttog Melzar deres Mad og den Vin, de skulde drikke, og gav dem Grøntsager.

16. Så satte Melzar bort deras spis och dryck, den dem tillskickad var, och gaf dem mos.

16. Siis wöttis Meltsar nende roga ja nende jodawa wina ärra, ja andis neile kauna-wilja.

16. Prievaizdas paimdavo jiems skirtą valgį ir vyną ir duodavo jiems daržovių.

16. Da tat der Aufseher ihre verordnete Speise und Trank weg und gab ihnen Gemüse.

16. C'est pourquoi le maître d'hôtel enlevait les mets qui leur étaient destinés et le vin qu'ils devaient boire, et il leur donnait des légumes.

16. Y fué, que Malasar tomaba la ración de la comida de ellos, y el vino de su beber, y dábales legumbres.

16 Toen geschiedde het, dat Melzar de stukken hunner spijs wegnam, mitsgaders den wijn huns dranks, en hij gaf hun van het gezaaide.

16. Przetoż on sługa brał on obrok potraw ich, i wino napoju ich, a dawał im jarzyny.

16. Elvevé azért a felügyelő az ő ételöket és az ő italokul rendelt bort, és ad vala nékik zöldségféléket.

16 Тогда Амелсар брал их кушанье и вино для питья и давал им овощи.

16. Тодї Амелсар брав їх страви й вино до пиття, а їм давав овощі.

17. Ja Jumala antoi näille neljälle nuorukaiselle taidon käsittää kaikki kirjoitukset ja kaiken viisauden; ja Daniel ymmärsi myös kaikkinaiset näyt ja unet.

17. Vaan näille neljälle nuorukaiselle antoi Jumala taidon ja ymmärryksen kaikkinaisissa kirjoituksissa ja viisaudessa; ja Danielille antoi hän ymmärryksen kaikkinaisissa näyissä ja unissa.

17. Waan näiden neljän Jumala andoi heille taidon ja ymmärryxen caickinaisis kirjoituxis ja wijsaudes: Waan Danielille annoi hän ymmmärryxen caickinaisis näyis ja unis.

17 Now as for these four youths, God gave them knowledge and skill in all learning and wisdom. And Daniel had understanding in all visions and dreams.

17. As for these four children, God gave them knowledge and skill in all learning and wisdom: and Daniel had understanding in all visions and dreams.

17. Og disse fire unge Mennesker gav Gud Kundskab og Forstand i al Slags Skrift og Visdommen Daniel forstod sig paa alle Slags Syner og Drømme.

17. Men dessa fyras Gud gaf dem konst och förstånd uti allahanda skrift och vishet; men Daniel gaf han förstånd i alla syner och drömmar.

17. Agga neile nelja nore mehhele andis Jummal tundmist ja moistust keigesugguses kirjas, ja tarkusses, ja Taniel olli moistlik keigesugguse näggemisse ja unnenäggude peäle.

17. Dievas davė šitiems keturiems jaunuoliams išminties bei pažinimo; be to, Danielius suprasdavo visus regėjimus ir sapnus.

17. Aber diesen vier Knaben gab Gott Kunst und Verstand in allerlei Schrift und Weisheit; Daniel aber gab er Verstand in allen Gesichten und Träumen.

17. Or Dieu donna à ces quatre jeunes gens de la science, et de l'intelligence dans toutes les lettres, et de la sagesse; et Daniel comprenait toutes sortes de visions et de songes.

17. Y a estos cuatro muchachos dióles Dios conocimiento, e inteligencia en todas letras y ciencia: mas Daniel tuvo entendimiento en toda visión y sueños.

17 Aan deze vier jongelingen nu gaf God wetenschap en verstand in alle boeken, en wijsheid; maar Daniel gaf Hij verstand in allerlei gezichten en dromen.

17. A onym czterem młodzieócom dał Bóg umiejętność i rozum we wszelakiem piśmie i mądrości; nadto Danijelowi dał wyrozumienie wszelakiego widzenia i snów.

17. És ada az Isten ennek a [5†] négy gyermeknek tudományt, minden írásban való értelmet és bölcseséget; Dániel pedig értett mindenféle látomáshoz és álmokhoz is.

17 И даровал Бог четырем сим отрокам знание и разумение всякой книги и мудрости, а Даниилу еще даровал разуметь и всякие видения и сны.

17. І дав Бог сим чотирьом хлопцям знаннє і второпність усякої книжньої науки й мудрість, а Даниїлові надїлив надто дар, розуміти усякі видива й сни.

18. Kun sitten ne päivät olivat kuluneet, joiden jälkeen kuningas oli käskenyt tuoda heidät esiin, niin hoviherrain päällikkö toi heidät Nebukadnessarin eteen.

18. Ja kuin se aika kulunut oli, jonka kuningas määrännyt oli, että he piti tuotaman edes, vei heidät ylimmäinen kamaripalvelia Nebukadnetsarin eteen.

18. JA cosca se aica culunut oli jonga Cuningas määrännyt oli wei heidän ylimmäinen camaripalwelia NebucadNezarin eteen.

18 And at the end of the days which the king had appointed for bringing them in, the ruler of the eunuchs brought them in before Nebuchadnezzar.

18. Now at the end of the days that the king had said he should bring them in, then the prince of the eunuchs brought them in before Nebuchadnezzar.

18. Og der Dagene vare til Ende, efter hvilke Kongen havde sagt, at man skulde føle dem frem, da førte Overhofmesteren dem frem for Nebukadnezars Ansigt.

18. Då tiden förlupen var, som Konungen förelagt hade, att de skulle hafvas inför honom, hade öfverste kamereraren dem in för NebucadNezar.

18. Ja pärrast neid aastaid, mis kuñingas olli räkinud, et neid piddi tem̃a ette todama, wiis üllematte teenride pealik neid Nebukadnetsari ette.

18. Praėjus karaliaus skirtam laikui, eunuchų viršininkas atvedė juos pas Nebukadnecarą.

18. Und da die Zeit um war, die der König bestimmt hatte, daß sie sollten hineingebracht werden, brachte sie der oberste Kämmerer hinein vor Nebukadnezar.

18. Et au bout des jours fixés par le roi pour qu'on les lui amenât, le chef des eunuques les amena devant Nébucadnetsar.

18. Pasados pues los dias al fin de los cuales dijo el rey que los trajesen, el príncipe de los eunucos los trajó delante de Nabucodonosor.

18 Ten einde nu der dagen, waarvan de koning gezegd had, dat men hen zou inbrengen, zo bracht ze de overste der kamerlingen in voor het aangezicht van Nebukadnezar,

18. A gdy wyszły dni, po których ich król przyprowadzić rozkazał, przywiódł ich przełożony nad komornikami przed twarz Nabuchodonozora.

18. Miután pedig elmúlt az idő, a mikorra [6†] meghagyta vala a király, hogy eléje vigyék őket, bevivé őket az udvarmesterek fejedelme Nabukodonozor elé.

18 По окончании тех дней, когда царь приказал представить их, начальник евнухов представил их Навуходоносору.

18. Як минув той час, що царь призначив, коли б їх поприводити, старший над скопцями увів їх перед Навуходонозора.

19. Kun nyt kuningas keskusteli heidän kanssaan, ei ollut heidän joukossansa yhtäkään Danielin, Hananjan, Miisaelin ja Asarjan vertaista. Niin he tulivat kuninkaan palvelijoiksi.

19. Ja kuningas puhui heidän kanssansa, ja ei kaikkein seassa yhtäkään löydetty, joka Danielin, Hananian, Misaelin ja Asarian kaltainen oli; ja he tulivat kuninkaan palvelioiksi.

19. Ja Cuningas puhui heidän cansans ja ei caickein seas yhtäkän löytty joca Danielin Hananian Misaelin ja Asarian caltainen oli ja he tulit Cuningan palwelioixi.

19 And the king spoke with them. And among them all none was found like Daniel, Hananiah, Mishael and Azariah. Therefore they stood before the king.

19. And the king communed with them; and among them all was found none like Daniel, Hananiah, Mishael, and Azariah: therefore stood they before the king.

19. Og Kongen talte med dem, og ingen af dem alle sammen blev funden som Daniel, Hanania, Misael og Asaria; og de stode for Kongens Ansigt.

19. Och Konungen talade med dem; och vardt ingen ibland dem alla funnen, som Daniels, Hanania, Misaels och Asaria like var; och de vordo Konungens tjenare.

19. Ja kunningas räkis nendega; ja nende keikide seast ei leitud keddagi ollemast nisuggust kui Taniel, Ananja, Misael, ja Asarja: ja nemmad seisid kunninga ees.

19. Karalius kalbėjosi su visais, ir tarp jų nebuvo nė vieno tokio kaip Danielius, Hananija, Mišaelis ir Azarija. Todėl jie pasiliko prie karaliaus.

19. Und der König redete mit ihnen, und ward unter allen niemand gefunden, der Daniel, Hananja, Misael und Asarja gleich wäre; und sie wurden des Königs Diener.

19. Le roi s'entretint avec eux; et parmi eux tous, il ne s'en trouva point de tels que Daniel, Hanania, Mishaël et Azaria; et ils entrèrent au service du roi.

19. Y el rey habló con ellos, y no fué hallado entre todos ellos otro como Daniel, Ananías, Misael, y Azarías; y estuvieron delante del rey.

19 En de koning sprak met hen; doch er werd uit hen allen niemand gevonden, gelijk Daniel, Hananja, Misael en Azarja; en zij stonden voor het aangezicht des konings.

19. I mówił z nimi król; ale nie był znaleziony między onymi wszystkimi, jako Danijel, Ananijasz, Misael i Azaryjasz; i stawali przed obliczem królewskiem.

19. És szóla velök a király, és mindnyájok között sem találtaték olyan, mint Dániel, Ananiás, Misáel és Azariás, és állának a király előtt.

19 И царь говорил с ними, и из всех отроков не нашлось подобных Даниилу, Анании, Мисаилу и Азарии, и стали они служить пред царем.

19. Царь розмовляв із ними, і ось зпоміж усїх хлопцїв не знайшлось таких, як Даниїл, Ананїя, Мисаїл та Азарія, та й стали вони служити перед царем.

20. Ja kaikissa viisautta ja ymmärrystä vaativissa asioissa, joita kuningas heiltä kyseli, hän havaitsi heidät kymmentä vertaa etevämmiksi kuin kaikki tietäjät ja noidat, mitä koko hänen valtakunnassaan oli.

20. Ja kuningas löysi heidät, kuin hän heitä tutkisteli kaikissa asioissa, kymmenen kertaa toimellisemmiksi ja ymmärtäväisemmiksi kuin kaikki tähtientutkiat ja viisaat koko valtakunnassansa.

20. Ja Cuningas löysi heidän caikis asiois kymmenen kerta toimellisemmaxi ja ymmärtäwäisexi cuin caicki tähtein tutkiat ja wijsat coco hänen waldacunnasans.

20 And in every matter of wisdom and understanding, concerning which the king inquired of them, he found them ten times better than all the magicians and enchanters who were in all his realm.

20. And in all matters of wisdom and understanding, that the king enquired of them, he found them ten times better than all the magicians and astrologers that were in all his realm.

20. Og i alle Sager, der krævede Visdom og Indsigt, og nm hvilke Kongen spurgte dem, fandt han dem ti Gange at overgaa alle de Spaamænd og Besværgere, som vare i hans hele Rige.

20. Och Konungen fann dem i alla saker, de han dem frågade, tio sinom klokare och förståndigare, än alla stjernokikare och visa i hela sino rike.

20. Ja keikist moistlikko tarkusse asjust, mis kunningas neist küssis, leidis ta neid küm̃ekord üllemad ollemast , kui keik kuntsi-mehhed ja tähte-tundiad, kes keiges temma kunningrikis ollid.

20. Visur, kur reikėdavo išminties ir supratimo, karalius, paklausęs juos, matydavo, kad jie dešimt kartų pranašesni už visus žynius ir astrologus jo karalystėje.

20. Und der König fand sie in allen Sachen, die er sie fragte zehnmal klüger und verständiger denn alle Sternseher und Weisen in seinem ganzen Reich.

20. Et dans toute question qui demandait de la sagesse et de l'intelligence, et sur laquelle le roi les interrogeait, il les trouvait dix fois supérieurs à tous les magiciens et astrologues qui étaient dans tout son royaume.

20. Y en todo negocio de sabiduría e inteligencia que el rey les demandó, los halló diez veces sobre todos los magos y astrólogos que había en todo su reino.

20 En in alle zaken van verstandige wijsheid, die de koning hun afvroeg, zo vond hij hen tienmaal boven al de tovenaars en sterrekijkers, die in zijn ganse koninkrijk waren.

20. A w każdem słowie mądrości i rozumu, o które się ich król pytał, znalazł ich dziesięć kroć bieglejszych nad wszystkich mędrców i praktykarzy, którzy byli we wszystkiem królewstwie jego.

20. És minden bölcs és értelmes dologban, a mely felől a király tőlök tudakozódék, tízszerte okosabbaknak találá őket mindazoknál az írástudóknál és varázslóknál, a kik egész országában valának.

20 И во всяком деле мудрого уразумения, о чем ни спрашивал их царь, он находил их в десять раз выше всех тайноведцев и волхвов, какие были во всем царстве его.

20. І в кожній справі, де треба було розуму й розваги, та що нї питав у них царь, бачив він, що вони в десятеро розумнїйші за всїх віщунів та чародїїв, які були в усьому його царстві.

21. Ja Daniel oli siellä kuningas Kooreksen ensimmäiseen vuoteen asti.

21. Ja Daniel oli siellä hamaan ensimäiseen Koreksen vuoteen asti.

21. Ja Daniel oli siellä haman ensimäisen Corexen wuoten asti.

21 And Daniel continued even to the first year of king Cyrus.

21. And Daniel continued even unto the first year of king Cyrus.

21. Og Daniel blev indtil Kong Kyrus's første Aar.

21. Och lefde Daniel intill Konung Cores första år.

21. Ja Taniel jäi kunninga Koresi essimessest aastast sadik.

21. Danielius pasiliko tarnyboje iki pirmųjų karaliaus Kyro metų.

21. Und Daniel erlebte das erste Jahr des König Kores.

21. Ainsi fut Daniel jusqu'à la première année du roi Cyrus.

21. Y fué Daniel hasta el año primero del rey Ciro.

21 En Daniel bleef tot het eerste jaar van den koning Kores toe.

21. I był tam Danijel aż do roku pierwszego króla Cyrusa.

21. És ott vala Dániel a Cyrus király első [7†] esztendejéig.

21 И был там Даниил до первого года царя Кира.

21. І оставав там Даниїл таким же до першого року царя Кира.