1 luku

Maailman luominen

1. Alussa loi Jumala taivaan ja maan.

1. Alussa loi Jumala taivaan ja maan.

1. ALgusa loi Jumala Taiwan ja Maan.

1 In the beginning God created the heavens and the earth.

1. In the beginning God created the heaven and the earth.

1. I Begyndelsen skabte Gud Himmelen og Jorden.

1. I begynnelsen skapade Gud Himmel och Jord.

1. Algmisses loi Jummal taewast ja maad.

1. Pradžioje Dievas sutvėrė dangų ir žemę.

1. Am Anfang schuf Gott Himmel und Erde.

1. Au commencement, Dieu créa les cieux et la terre.

1. En el principio creó Dios los cielos y la tierra.

1 In den beginne schiep God den hemel en de aarde.

1. Na początku stworzył Bóg niebo i ziemię.

1. Kezdetben [1†] teremté Isten az eget és a földet.

1 В начале сотворил Бог небо и землю.

1. У початку сотворив Бог небо та землю.

2. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.

2. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.

2. Ja Maa oli autia ja tyhjä ja pimeys oli sywyden päällä ja Jumalan Hengi lijckui weden päällä.

2 And the earth was without form and void and darkness was upon the face of the deep and the Spirit of God fluttered upon the face of the waters.

2. And the earth was without form, and void; and darkness was upon the face of the deep. And the Spirit of God moved upon the face of the waters.

2. Og Jorden var øde og tom, og der var Mørke oven over Afgrunden, og Guds Aand svævede oven over Vandene.

2. Och jorden var öde och tom, och mörker var på djupet, och Guds Ande sväfde öfver vattnet.

2. Ja se Ma olli tühhi ja paljas, ja pim̃edus olli süggawusse peäl, ja Jummala Waim olli lähwitamas wee peäl.

2. Žemė buvo be pavidalo ir tuščia, tamsa gaubė gelmes, ir Dievo Dvasia sklandė virš vandenų.

2. Und die Erde war wüst und leer, und es war finster auf der Tiefe; und der Geist Gottes schwebte auf dem Wasser.

2. Or la terre était informe et vide, et les ténèbres étaient à la surface de l'abîme, et l'Esprit de Dieu se mouvait sur les eaux.

2. Y la tierra estaba desadornada y vacía; y las tinieblas estaban sobre la haz del abismo: y el Espíritu de Dios se movía sobre la haz de las aguas.

2 De aarde nu was woest en ledig, en duisternis was op den afgrond; en de Geest Gods zweefde op de wateren.

2. A ziemia była niekształtowna i próżna, i ciemność była nad przepaścią, a Duch Boży unaszał się nad wodami.

2. A föld pedig kietlen és puszta vala, és setétség vala a mélység színén, és az Isten Lelke lebeg vala a vizek felett.

2 Земля же была безвидна и пуста, и тьма над бездною, и Дух Божий носился над водою.

2. Земля ж була пуста і пустошня, і темрява лежала над безоднею; і дух Божий ширяв понад водами.

3. Ja Jumala sanoi: Tulkoon valkeus. Ja valkeus tuli.

3. Ja Jumala sanoi: tulkoon valkeus, ja valkeus tuli.

3. JA Jumala sanoi: tulcon walkeus ja walkeus tuli.

3 And God said, Let there be light and there was light.

3. And God said, Let there be light: and there was light.

3. Og Gud sagde: Der vorde Lys; og der blev Lys.

3. Och Gud sade: Varde Ljus, och det vardt Ljus.

3. Ja Jummal ütles: Sago walgus, ja walgus sai ¤.

3. Dievas tarė: ‘‘Teatsiranda šviesa!’‘ Ir atsirado šviesa.

3. Und Gott sprach: Es werde Licht! und es ward Licht.

3. Et Dieu dit: Que la lumière soit; et la lumière fut.

3. Y dijo Dios: Sea la luz: y fué la luz.

3 En God zeide: Daar zij licht! en daar werd licht.

3. I rzekł Bóg: Niech będzie światłość; i stała się światłość.

3. És [2†] monda Isten: Legyen világosság: és lőn világosság.

3 И сказал Бог: да будет свет. И сталсвет.

3. І рече Бог: Настань, сьвіте! І настав сьвіт.

4. Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä.

4. Ja Jumala näki valkeuden hyväksi. Niin Jumala eroitti valkeuden pimeydestä:

4. Ja Jumala näki walkeuden hywäxi. Nijn Jumala eroitti walkeuden pimeydestä/

4 And God saw the light, that it was good. And God divided the light from the darkness.

4. And God saw the light, that it was good: and God divided the light from the darkness.

4. Og Gud saa, at Lyset var Godt, og Gud gjorde Skilsmisse imellem Lyset og Mørket.

4. Och Gud såg ljuset, att det var godt. Då skilde Gud ljuset ifrå mörkret.

4. Ja Jummal watas se walgusse, et ta hea olli, ja Jummal teggi wahhet walgusse ja pimmedusse wahhele.

4. Dievas matė šviesą ir, kad tai buvo gerai, ir Dievas atskyrė šviesą nuo tamsos.

4. Und Gott sah, daß das Licht gut war. Da schied Gott das Licht von der Finsternis

4. Et Dieu vit que la lumière était bonne; et Dieu sépara la lumière d'avec les ténèbres.

4. Y vió Dios que la luz era buena: y apartó Dios a la luz de las tinieblas.

4 En God zag het licht, dat het goed was; en God maakte scheiding tussen het licht en tussen de duisternis.

4. I widział Bóg światłość, że była dobra; i uczynił Bóg rozdział między światłością i między ciemnością.

4. És látá Isten, hogy jó a világosság; és [3†] elválasztá Isten a világosságot a setétségtől.

4 И увидел Бог свет, что он хорош, и отделил Бог свет от тьмы.

4. І бачив Бог сьвіт, що воно добре; та й розлучив сьвіт із темрявою.

5. Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.

5. Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden kutsui hän yöksi. Ja tuli ehtoosta ja aamusta ensimäinen päivä.

5. Ja cudzui walkeuden päiwäxi ja pimeyden yöxi. Ja tuli ehtosta ja amusta ensimäinen päiwä.

5 And God called the light Day and the darkness he called Night. And there was evening and there was morning, one day.

5. And God called the light Day, and the darkness he called Night. And the evening and the morning were the first day.

5. Og Gud kaldte Lyset Dag, og Mørket kaldte han Nat; og der blev Aften, og der blev Morgen, første Dag.

5. Och kallade ljuset Dag, och mörkret Natt. Och vardt af afton och morgon den första dagen.

5. Ja Jummal nimmetas se walgusse päwaks, agga se pimmedusse nimmetas temma ööks; siis sai öhto ja sai hommiko, essimesseks päwaks.

5. Dievas pavadino šviesą diena, o tamsą naktimi. Tai buvo vakaras ir rytas­ pirmoji diena.

5. und nannte das Licht Tag und die Finsternis Nacht. Da ward aus Abend und Morgen der erste Tag.

5. Et Dieu nomma la lumière, jour; et il nomma les ténèbres, nuit. Et il y eut un soir, et il y eut un matin; ce fut le premier jour.

5. Y llamó Dios a la luz día; y a las tinieblas llamó Noche: y fué la tarde y la mañana un día.

5 En God noemde het licht dag, en de duisternis noemde Hij nacht. Toen was het avond geweest, en het was morgen geweest, de eerste dag.

5. I nazwał Bóg światłość dniem a ciemność nazwał nocą; i stał się wieczór, i stał się zaranek, dzieó pierwszy.

5. És nevezé Isten a világosságot nappalnak, és a setétséget nevezé éjszakának: és lőn este és lőn reggel, első nap.

5 И назвал Бог свет днем, а тьму ночью. И был вечер, и было утро: день один.

5. І назве Бог сьвіт день, а темряву назве ніч. І був вечір, і був ранок; день первий.

6. Ja Jumala sanoi: Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä.

6. Ja Jumala sanoi: tulkoon vahvuus vetten vaiheelle, eroittamaan vesiä vesistä.

6. JA Jumala sanoi: tulcon wahwus wetten waihelle eroittaman wesiä wesistä.

6 And God said, Let there be an expanse in the midst of the waters and let it divide the waters from the waters.

6. And God said, Let there be a firmament in the midst of the waters, and let it divide the waters from the waters.

6. Og Gud sagde: Der vorde en udstrakt Befæstning midt i Vandene, og den skal skille imellem Vand og Vand.

6. Och Gud sade: Varde ett Fäste emellan vattnen, och åtskilje vatten ifrå vatten.

6. Ja Jummal ütles: Sago la-utus kesket sedda wet, ja se tehko wahhet wee ja wee wahhele.

6. Dievas tarė: ‘‘Teatsiranda tvirtuma tarp vandenų, ir ji teatskiria vandenis nuo vandenų!’‘

6. Und Gott sprach: Es werde eine Feste zwischen den Wassern, und die sei ein Unterschied zwischen den Wassern.

6. Puis Dieu dit: Qu'il y ait une étendue entre les eaux; et qu'elle sépare les eaux d'avec les eaux.

6. Y dijo Dios: Sea un extendimiento en medio de las aguas, y haga apartamiento entre aguas y aguas.

6 En God zeide: Daar zij een uitspansel in het midden der wateren; en dat make scheiding tussen wateren en wateren!

6. Potem rzekł Bóg: Niech będzie rozpostarcie, w pośrodku wód, a niech dzieli wody od wód.

6. És monda Isten: [4†] Legyen mennyezet a víz között, a mely elválaszsza a vizeket a vizektől.

6 И сказал Бог: да будет твердь посреди воды, и да отделяет она воду от воды.

6. І рече Бог: Нехай проміж водами постане твердь, і розлучає води з водами! І сталось тако.

7. Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin.

7. Ja Jumala teki vahvuuden, ja eroitti vedet, jotka ovat vahvuuden alla, niistä vesistä, jotka ovat vahvuuden päällä: ja tapahtui niin.

7. Ja Jumala teki wahwuden ja eroitti weden cuin oli wahwuden alla sijtä wedestä cuin oli wahwuden päällä Ja tapahtui nijn.

7 And God made the expanse and divided the waters which were under the expanse from the waters which were above the expanse. And it was so.

7. And God made the firmament, and divided the waters which were under the firmament from the waters which were above the firmament: and it was so.

7. Og Gud gjorde den udstrakte Befæstning og gjorde Skilsmisse imellem Vandet, som var nedentil i den udstrakte Befæstning, og imellem Vandet, som var oventil i den udstrakte Befæstning; og det skete saa.

7. Och Gud gjorde fästet, och åtskilde det vattnet, som var under fästet, ifrå det vatten, som var ofvan fästet. Och det skedde så.

7. Ja Jummal teggi se la-utusse, ja teggi wahhet se wee wahhele, mis lau-tusse al, ja se wee wahhele, mis la-utusse peäl olli; ja se sai nenda.

7. Dievas padarė tvirtumą ir atskyrė vandenis, kurie buvo po tvirtuma, nuo vandenų, kurie buvo virš tvirtumos. Ir taip įvyko.

7. Da machte Gott die Feste und schied das Wasser unter der Feste von dem Wasser über der Feste. Und es geschah also.

7. Et Dieu fit l'étendue, et sépara les eaux qui sont au-dessous de l'étendue, d'avec les eaux qui sont au-dessus de l'étendue; et cela fut ainsi.

7. E hizo Dios un extendimiento, y apartó las aguas que están debajo del extendimiento, de las aguas que están sobre el extendimiento: y fué así.

7 En God maakte dat uitspansel, en maakte scheiding tussen de wateren, die onder het uitspansel zijn, en tussen de wateren, die boven het uitspansel zijn. En het was alzo.

7. I uczynił Bóg rozpostarcie; uczynił też rozdział między wodami, które są pod rozpostarciem; i między wodami, które są nad rozpostarciem; i stało się tak.

7. Teremté tehát Isten a mennyezetet, és elválasztá a mennyezet [5†] alatt való vizeket, a mennyezet felett való vizektől. És úgy lőn.

7 И создал Бог твердь, и отделил воду, которая подтвердью, от воды, которая над твердью. И стало так.

7. І сотворив Бог твердь; і розлучив Бог воду, що була під твердею, із водою, що була понад твердею.

8. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen päivä.

8. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoosta ja aamusta toinen päivä.

8. Ja Jumala cudzui wahwuden Taiwaxi. Ja tuli ehtosta ja amusta toinen päiwä.

8 And God called the expanse Heaven. And there was evening and there was morning, a second day.

8. And God called the firmament Heaven. And the evening and the morning were the second day.

8. Gud kaldte den udstrakte Befæstning Himmel; og der blev Aften, og der blev morgen, anden Dag.

8. Och Gud kallade fästet Himmel. Och vardt af afton och morgon den andra dagen.

8. Ja Jummal nim̃etas se la-utusse taewaks; siis sai öhto ja sai hommiko teiseks päwaks.

8. Dievas pavadino tvirtumą dangumi. Tai buvo vakaras ir rytas­antroji diena.

8. Und Gott nannte die Feste Himmel. Da ward aus Abend und Morgen der andere Tag.

8. Et Dieu nomma l'étendue, cieux. Et il y eut un soir, et il y eut un matin; ce fut le second jour.

8. Y llamó Dios al extendimiento Cielos: y fué la tarde y la mañana el día segundo.

8 En God noemde het uitspansel hemel. Toen was het avond geweest, en het was morgen geweest, de tweede dag.

8. I nazwał Bóg rozpostarcie niebem. I stał się wieczór, i stał się zaranek, dzieó wtóry.

8. És nevezé Isten a mennyezetet égnek: és lőn este, és lőn reggel, második nap.

8 И назвал Бог твердь небом. И был вечер, и было утро: день второй.

8. І назве Бог твердь небо. І був вечір, і був ранок; день другий.

9. Ja Jumala sanoi: Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin. Ja tapahtui niin.

9. Ja Jumala sanoi: kokoontukoon vedet taivaan alla erinomaiseen paikkaan, niin että kuiva näkyy. Ja tapahtui niin.

9. JA Jumala sanoi: coconducon wesi taiwan alla erinomaiseen paickaan nijn että cuiwa näky Ja tapahtui nijn.

9 And God said, Let the waters under the heavens be gathered together to one place and let the dry land appear. And it was so.

9. And God said, Let the waters under the heaven be gathered together unto one place, and let the dry land appear: and it was so.

9. Og Gud sagde: Vandene under Himlene samle sig til eet Sted, at det tørre ses; og det skete saa.

9. Och Gud sade: Församle sig vattnet, som är under himmelen, uti besynnerligit rum, att det torra må synas. Och det skedde så.

9. Ja Jum̃al ütles: Wessi koggugo taewa al ühte paika, et kuiwa näikse; ja se sai nenda.

9. Dievas tarė: ‘‘Tesusirenka vandenys, kurie yra po dangumi, į vieną vietą ir tepasirodo sausuma!’‘ Ir taip įvyko.

9. Und Gott sprach: Es sammle sich das Wasser unter dem Himmel an besondere Örter, daß man das Trockene sehe. Und es geschah also.

9. Puis Dieu dit: Que les eaux qui sont au-dessous des cieux se rassemblent en un seul lieu, et que le sec paraisse; et cela fut ainsi.

9. Y dijo Dios: Júntense las aguas que están debajo de los cielos en un lugar, y descúbrase la seca: y fué así.

9 En God zeide: Dat de wateren van onder den hemel in een plaats vergaderd worden, en dat het droge gezien worde! En het was alzo.

9. I rzekł Bóg: Niech się zbiorą wody, które są pod niebem, na jedno miejsce, a niech się okaże miejsce suche; i stało się tak.

9. És monda Isten: [6†] Gyűljenek egybe az ég alatt való vizek egy helyre, hogy tessék meg a száraz. És úgy lőn.

9 И сказал Бог: да соберется вода, которая под небом, в одно место, и да явится суша. И стало так.

9. І рече Бог: Зберись, водо, що попід небом, ув одно місце, і появися суходоле. І сталось тако.

10. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

10. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja vetten kokoukset hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki sen hyväksi.

10. Ja Jumala cudzui cuiwan Maaxi ja wetten cocouxen hän cudzui Merexi. Ja Jumala näki sen hywäxi.

10 And God called the dry land Earth and he called the gathering together of the waters Seas. And God saw that it was good.

10. And God called the dry land Earth; and the gathering together of the waters called he Seas: and God saw that it was good.

10. Og Gud kaldte det tørre Jord, og Vandenes Samling kaldte han Hav; og Gud saa, at det var godt.

10. Och Gud kallade det torra Jord, och vattnens församlingar kallade han Haf. Och Gud såg, att det var godt.

10. Ja Jummal nimmetas sedda kuiwa maaks agga se wee koggo nimmetas temma merreks; ja Jummal näggi, et se hea olli.

10. Dievas pavadino sausumą žeme, o vandenų samplūdį­jūromis. Ir Dievas matė, kad tai buvo gerai.

10. Und Gott nannte das Trockene Erde, und die Sammlung der Wasser nannte er Meer. Und Gott sah, daß es gut war.

10. Et Dieu nomma le sec, terre; et il nomma l'amas des eaux, mers; et Dieu vit que cela était bon.

10. Y llamó Dios a la seca, Tierra; y al juntamiento de las aguas llamó Mares: y vió Dios que era bueno.

10 En God noemde het droge aarde, en de vergadering der wateren noemde Hij zeeen; en God zag, dat het goed was.

10. I nazwał Bóg suche miejsce ziemią, a zebranie wód nazwał morzem.

10. És nevezé Isten a szárazat földnek; az egybegyűlt vizeket [7†] pedig tengernek nevezé. És látá Isten, hogy jó.

10 И назвал Бог сушу землею, а собрание вод назвал морями. И увидел Бог, что это хорошо.

10. І назве Бог суходіл земля, а згромадженє вод назве море. І бачив Бог, що добре.

11. Ja Jumala sanoi: Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on. Ja tapahtui niin:

11. Ja Jumala sanoi: vihoittakoon maa, ja kasvakoon ruohon, jossa siemen on, ja hedelmälliset puut, jotka hedelmän kantavat lajinsa jälkeen, jossa sen siemen on maan päällä. Ja tapahtui niin.

11. Ja Jumala sanoi: wihottacon maa ja caswacon ruohon josa siemen on ja hedelmäliset puut että cukin laistans hedelmöidze josa on oma siemen idze hänesäns maalla Ja tapahtui nijn.

11 And God said, Let the earth put forth grass, herbs yielding seed, (and) fruit trees bearing fruit (which (has) seed in it) according to their kind upon the earth. And it was so.

11. And God said, Let the earth bring forth grass, the herb yielding seed, and the fruit tree yielding fruit after his kind, whose seed is in itself, upon the earth: and it was so.

11. Og Gud sagde: Jorden lade fremvokse Græs, Urter, som give Sæd, frugtbare Træer, som bære Frugt efter sit Slags og have sin Sæd i sig paa Jorden; og det skete saa.

11. Och Gud sade: Bäre jorden gräs och örter, som frö hafva, och fruktsam trä, att hvart och ett bär frukt efter sin art, och hafver sitt eget frö i sig sjelfvo på jordene. Och det skedde så.

11. Ja Jummal ütles: Ma tärkago noort rohto ülles, rohhud, mis semet kandwad, wiljalissed puud, mis wilja kandwad, omma suggu järrele, kus temma seme sees on Ma peäl; ja se sai nenda.

11. Dievas tarė: ‘‘Tegul žemė išaugina žolę, augalus, duodančius sėklą, ir vaismedžius, nešančius vaisių pagal jų rūšį, kuriuose yra jų sėkla!’‘ Ir taip įvyko.

11. Und Gott sprach: Es lasse die Erde aufgehen Gras und Kraut, das sich besame, und fruchtbare Bäume, da ein jeglicher nach seiner Art Frucht trage und habe seinen eigenen Samen bei sich selbst auf Erden. Und es geschah also.

11. Puis Dieu dit: Que la terre pousse de la végétation, des herbes portant semence, des arbres fruitiers portant du fruit selon leur espèce, qui aient leur semence en eux-mêmes sur la terre; et cela fut ainsi.

11. Y dijo Dios: Produzca la tierra yerba verde, yerba que haga simiente: árbol de fruto que haga fruto según su naturaleza, que su simiente esté en él sobre la tierra: y fué así.

11 En God zeide: Dat de aarde uitschiete grasscheutjes, kruid zaadzaaiende, vruchtbaar geboomte, dragende vrucht naar zijn aard, welks zaad daarin zij op de aarde! En het was alzo.

11. I widział Bóg, że to było dobre. Potem rzekł Bóg: Niech zrodzi ziemia trawę, ziele, wydawające nasienie, i drzewo rodzajne, czyniące owoc, według rodzaju swego, którego by nasienie było w nim na ziemi; i stało się tak.

11. Azután monda Isten: Hajtson a föld gyenge fűvet, maghozó fűvet, gyümölcsfát, a mely gyümölcsöt hozzon az ő neme szerint, a melyben legyen néki magva e földön. És úgy lőn.

11 И сказал Бог: да произрастит земля зелень, траву, сеющую семя дерево плодовитое, приносящее по роду своему плод, в котором семя его на земле. И стало так.

11. І рече Бог: Нехай проростить земля биллє травне, зело з насїннями і дерево плодовите, плодюще по свойму родові, щоб його насїннє було в йому. І сталось тако.

12. maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

12. Ja maa vihoitti ja kasvoi ruohon, jossa siemen oli lajinsa jälkeen, ja hedelmälliset puut, joiden siemen oli itsessänsä lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.

12. Ja maa wihotti ja caswoi ruohon josa siemen oli laistans ja hedelmäliset puut joiden siemen oli idze heisäns cusakin laistans.

12 And the earth brought out grass, herbs yielding seed according to their kind and trees bearing fruit (which (has) seed in it), according to their kind. And God saw that it was good.

12. And the earth brought forth grass, and herb yielding seed after his kind, and the tree yielding fruit, whose seed was in itself, after his kind: and God saw that it was good.

12. Og Jorden frembragte Græs, Urter, som gave Sæd efter sit Slags, og Træer, som bare Frugt og havde sin Sæd i sig efter sit Slags; og Gud saa, at det var godt.

12. Och jorden bar gräs och örter, som frö hade, hvart efter sin art, och trä, som frukt båro, och hade sitt eget frö i sig sjelfvo, hvart efter sin art. Och Gud såg, att det var godt.

12. Ja Ma aias noort rohto ülles, rohhud mis semet kandwad om̃a suggu järrele, ja puud mis wilja kandwad, kus nende seme sees omma suggu järrele. Ja Jummal näggi, et se hea olli.

12. Žemė išaugino žolę, augalus, duodančius sėklą pagal jų rūšį, ir medžius, nešančius vaisius pagal jų rūšį, kuriuose yra jų sėkla. Ir Dievas matė, kad tai buvo gerai.

12. Und die Erde ließ aufgehen Gras und Kraut, das sich besamte, ein jegliches nach seiner Art, und Bäume, die da Frucht trugen und ihren eigenen Samen bei sich selbst hatten, ein jeglicher nach seiner Art. Und Gott sah, daß es gut war.

12. Et la terre produisit de la végétation, des herbes portant semence selon leur espèce, et des arbres portant du fruit, qui avaient leur semence en eux-mêmes, selon leur espèce; et Dieu vit que cela était bon.

12. Y produjo la tierra yerba verde, yerba que hace simiente según su naturaleza, y árbol que hace fruto, que su simiente está en él según su naturaleza: y vió Dios que era bueno.

12 En de aarde bracht voort grasscheutjes, kruid zaadzaaiende naar zijn aard, en vruchtdragend geboomte, welks zaad daarin was, naar zijn aard. En God zag, dat het goed was.

12. I zrodziła ziemia trawę, ziele wydawające nasienie, według rodzaju swego, i drzewo czyniące owoc, w którym nasienie jego, według rodzaju swego; i widział Bóg, że to było dobre.

12. Hajta tehát a föld gyenge fűvet, maghozó fűvet az ő neme szerint, és gyümölcstermő fát, a melynek gyümölcsében mag van az ő neme szerint. És látá Isten, hogy jó.

12 И произвела земля зелень, траву, сеющую семя по роду ее, и дерево, приносящее плод, в котором семя его по роду его. И увидел Бог, что это хорошо.

12. І вивела земля биллє травне, зело з насїннями і дерево плодовите, плодюще по свойму родові, що його насїння було в йому по свойму родові. І бачив Бог, що добре.

13. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kolmas päivä.

13. Ja tuli ehtoosta ja aamusta kolmas päivä.

13. Ja Jumala näki sen hywäxi. Ja tuli ehtosta ja amusta colmas päiwä.

13 And there was evening and there was morning, a third day.

13. And the evening and the morning were the third day.

13. Og der blev Aften, og der blev Morgen, tredje Dag.

13. Och vardt af afton och morgon den tredje dagen.

13. Siis sai öhto ja sai hommiko, kolmandamaks päwaks.

13. Tai buvo vakaras ir rytas­ trečioji diena.

13. Da ward aus Abend und Morgen der dritte Tag.

13. Et il y eut un soir, et il y eut un matin; ce fut le troisième jour.

13. Y fué la tarde y la mañana el día tercero.

13 Toen was het avond geweest, en het was morgen geweest, de derde dag.

13. I stał się wieczór, i stał się zaranek, dzieó trzeci.

13. És lőn este és lőn reggel, harmadik nap.

13 И был вечер, и было утро: день третий.

13. І був вечір, і був ранок; день трейтїй.

14. Ja Jumala sanoi: Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia,

14. Ja Jumala sanoi: tulkoon valkeudet taivaan vahvuuteen, eroittamaan päivää ja yötä: ja olkoon merkeiksi, ja ajoiksi, ja päiviksi ja vuosiksi.

14. JA Jumala sanoi: tulcon walkeudet taiwan wahwuteen eroittaman päiwä ja yötä ja olcon merkeixi ajoixi päiwixi ja wuosixi.

14 And God said, Let there be lights in the expanse of heaven to divide the day from the night and let them be for signs and for seasons and for days and years.

14. And God said, Let there be lights in the firmament of the heaven to divide the day from the night; and let them be for signs, and for seasons, and for days, and years:

14. Og Gud sagde: Der vorde Lys paa Himmelens udstrakte Befæstning, at gøre Skilsmisse imellem Dagen og imellem Natten; og de skulle være til Tegn og til bestemte Tider og til Dage og Aar.

14. Och Gud sade: Varde Ljus uti himmelens fäste, och åtskilje dag och natt, och gifve tecken, månader, dagar och år.

14. Ja Jummal ütles: Sago walgussed taewala-utussesse, et nem̃ad wahhet tewad päwa ja öö wahhele, et nem̃ad on tähtäks ja seätud aeguks ja päiwiks ja aastaiks;

14. Dievas tarė: ‘‘Teatsiranda šviesos dangaus tvirtumoje dienai nuo nakties atskirti ir tebūna jos ženklai pažymėti laikus, dienas ir metus.

14. Und Gott sprach: Es werden Lichter an der Feste des Himmels, die da scheiden Tag und Nacht und geben Zeichen, Zeiten, Tage und Jahre

14. Puis Dieu dit: Qu'il y ait des luminaires dans l'étendue des cieux, pour séparer le jour d'avec la nuit, et qu'ils servent de signes, et pour les saisons, et pour les jours, et pour les années;

14. Y dijo Dios: Sean luminares en el extendimiento de los cielos para apartar el día y la noche: y sean por señales, y por tiempos determinados, y por dias y años:

14 En God zeide: Dat er lichten zijn in het uitspansel des hemels, om scheiding te maken tussen den dag en tussen den nacht; en dat zij zijn tot tekenen en tot gezette tijden, en tot dagen en jaren!

14. I rzekł Bóg: Niech będą światła na rozpostarciu niebieskim, ku rozdzielaniu dnia od nocy, a niech będą na znaki, i pewne czasy, i dni, i lata.

14. És monda Isten: Legyenek világító [8†] testek az ég mennyezetén, hogy elválaszszák a nappalt az éjszakától, és legyenek jelek, és meghatározói ünnepeknek, napoknak és esztendőknek.

14 И сказал Бог: да будут светила на тверди небесной для отделения дня от ночи, и для знамений, и времен, и дней, и годов;

14. І рече Бог: Постаньте сьвітила, на твердї небесній розлучати день із ніччю, і бувайте знаменнями на ознаку впливочасу і днїв і років.

15. ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle. Ja tapahtui niin:

15. Ja olkoon valkeudeksi taivaan vahvuudessa, paistamaan maan päälle. Ja tapahtui niin.

15. Ja olcon walkeudexi taiwan wahwudes paistaman maan päälle. Ja tapahtui nijn.

15 And let them be for lights in the expanse of heaven to give light upon the earth. And it was so.

15. And let them be for lights in the firmament of the heaven to give light upon the earth: and it was so.

15. Og de skulle være til Lys paa Himmelens udstrakte Befæstning til at lyse over Jorden og det skete saa.

15. Och vare för ljus uti himmelens fäste, och lyse på jordene. Och det skedde så.

15. Et nem̃ad walgussiks on taewa la-utusses walget andmas Ma peäle; ja se sai nenda.

15. Jos težiba dangaus tvirtumoje ir apšviečia žemę!’‘ Ir taip įvyko.

15. und seien Lichter an der Feste des Himmels, daß sie scheinen auf Erden. Und es geschah also.

15. Et qu'ils servent de luminaires dans l'étendue des cieux, pour éclairer la terre; et cela fut ainsi.

15. Y sean por luminares en el extendimiento de los cielos para alumbrar sobre la tierra: y fué así.

15 En dat zij zijn tot lichten in het uitspansel des hemels, om licht te geven op de aarde! En het was alzo.

15. I niech będą za światła na rozpostarciu nieba, aby świeciły nad ziemią; i stało się tak.

15. És legyenek [9†] világítókul az ég mennyezetén hogy világítsanak a földre. És úgy lőn.

15 и да будут они светильниками на тверди небесной, чтобы светить на землю. И стало так.

15. І бувши сьвітилами на твердї небесній, сьвітїте по землї. І сталось тако.

16. Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet.

16. Ja Jumala teki kaksi suurta valkeutta: suuremman valkeuden päivää hallitsemaan, ja vähemmän valkeuden yötä hallitsemaan, ja tähdet.

16. Ja Jumala teki caxi suurta walkeutta suuremman walkeuden päiwä hallidzeman ja wähemmän walkeuden yötä hallidzeman ja tähdet.

16 And God made the two great lights, the greater light to rule the day and the lesser light to rule the night and also the stars.

16. And God made two great lights; the greater light to rule the day, and the lesser light to rule the night: he made the stars also.

16. Og Gud gjorde de to store Lys, det store Lys at regere Dagen og det lille Lys at regere Natten og Stjernerne.

16. Och Gud gjorde tu stor ljus; ett stort ljus, som regerade dagen, och ett litet ljus, som regerade nattena; och stjernor.

16. Ja Jummal teggi kaks suurt walgust, sedda suremat walgust mis päwal piddi wallitsema, ja sedda wähhemat walgust, mis öse piddi wallitsema, ja need tähhed.

16. Dievas padarė dvi dideles šviesas: didesniąją­ dienai ir mažesniąją nakčiai valdyti, ir taip pat žvaigždes.

16. Und Gott machte zwei große Lichter: ein großes Licht, das den Tag regiere, und ein kleines Licht, das die Nacht regiere, dazu auch Sterne.

16. Et Dieu fit les deux grands luminaires; le grand luminaire, pour dominer sur le jour, et le petit luminaire, pour dominer sur la nuit; il fit aussi les étoiles.

16. E hizo Dios los dos luminares grandes: el luminar grande para que señorease en el día, y el luminar pequeño para que señorease en la noche, y las estrellas.

16 God dan maakte die twee grote lichten; dat grote licht tot heerschappij des daags, en dat kleine licht tot heerschappij des nachts; ook de sterren.

16. I uczynił Bóg dwa światła wielkie: światło większe, aby rządziło dzieó, a światło mniejsze, aby rządziło noc, i gwiazdy.

16. Teremté tehát Isten a két nagy világító testet: [10†] a nagyobbik világító testet, hogy uralkodjék nappal és a kisebbik világító testet, hogy uralkodjék éjjel; és a csillagokat.

16 И создал Бог два светила великие: светило большее, для управления днем, и светило меньшее, для управления ночью, и звезды;

16. І сотворив Бог два сьвітила великі: сьвітило велике правити днем, і сьвітило менше правити ніччю, і зорі.

17. Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle

17. Ja Jumala pani ne taivaan vahvuuteen, paistamaan maan päälle.

17. Ja Jumala pani ne taiwan wahwuteen paistaman maan päälle/

17 And God set them in the expanse of heaven to give light upon the earth,

17. And God set them in the firmament of the heaven to give light upon the earth,

17. Og Gud satte dem paa Himmelens udstrakte Befæstning til at lyse over Jorden

17. Och Gud satte dem uti himmelens fäste, att de skina skulle på jordena;

17. Ja Jummal panni neid taewa la-utussesse, et nemmad piddid walget andma Ma peäle.

17. Dievas išdėstė jas dangaus tvirtumoje, kad šviestų žemei,

17. Und Gott setzte sie an die Feste des Himmels, daß sie schienen auf die Erde

17. Et Dieu les mit dans l'étendue des cieux, pour éclairer la terre;

17. Y púsolos Dios en el extendimiento de los cielos, para alumbrar sobre la tierra;

17 En God stelde ze in het uitspansel des hemels, om licht te geven op de aarde.

17. I postawił je Bóg na rozpostarciu nieba, aby świeciły nad ziemią.

17. És helyezteté Isten azokat az ég mennyezetére, hogy világítsanak a földre;

17 и поставил их Бог на тверди небесной, чтобы светить на землю,

17. І поставив їх Бог на твердї небесній сьвітити на землю.

18. ja hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeästä. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

18. Ja hallitsemaan päivää ja yötä, ja eroittamaan valkeutta ja pimeyttä. Ja Jumala näki sen hyväksi.

18. Ja hallidzeman päiwä ja yötä ja eroittaman walkeutta ja pimeyttä. Ja Jumala näki sen hywäxi.

18 and to rule over the day and over the night and to divide the light from the darkness. And God saw that it was good.

18. And to rule over the day and over the night, and to divide the light from the darkness: and God saw that it was good.

18. og til at regere om Dagen og om Natten og til at skille imellem Lyset og imellem Mørket; og Gud saa, at det var godt.

18. Och regera dagen och nattena, och åtskilja ljuset och mörkret. Och Gud såg, att det var godt.

18. Ja wallitsema päwal ja öse, ja wahhet teggema walgusse wahhele, ja pimmedusse wahhele. Ja Jummal näggi, et se hea olli.

18. valdytų dieną bei naktį ir atskirtų šviesą nuo tamsos. Ir Dievas matė, kad tai buvo gerai.

18. und den Tag und die Nacht regierten und schieden Licht und Finsternis. Und Gott sah, daß es gut war.

18. Et pour dominer sur le jour et sur la nuit, et pour séparer la lumière d'avec les ténèbres; et Dieu vit que cela était bon.

18. Y para señorear en el día y en la noche, y para apartar la luz y las tinieblas: y vió Dios que era bueno.

18 En om te heersen op den dag, en in den nacht, en om scheiding te maken tussen het licht en tussen de duisternis. En God zag, dat het goed was.

18. I żeby rządziły dzieó i noc, i czyniły rozdział między światłością, i między ciemnością; i widział Bóg, że to było dobre.

18. És hogy uralkodjanak a nappalon és az éjszakán, és elválaszszák a világosságot a setétségtől. És látá Isten, hogy jó.

18 и управлять днем и ночью, и отделять свет от тьмы. И увидел Бог, что это хорошо.

18. І правити днем і ніччю, і розлучати сьвіт із темрявою. І бачив Бог, що добре.

19. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, neljäs päivä.

19. Ja tuli ehtoosta ja aamusta naljäs päivä.

19. Ja tuli ehtosta ja amusta neljäs päiwä.

19 And there was evening and there was morning, a fourth day.

19. And the evening and the morning were the fourth day.

19. Og der blev Aften, og der blev Morgen, fjerde Dag.

19. Och vardt af afton och morgon den fjerde dagen.

19. Siis sai öhto ja sai hommiko, neljandamaks päwaks.

19. Tai buvo vakaras ir rytas­ ketvirtoji diena.

19. Da ward aus Abend und Morgen der vierte Tag.

19. Et il y eut un soir, et il y eut un matin; ce fut le quatrième jour.

19. Y fué la tarde y la mañana el día cuarto.

19 Toen was het avond geweest, en het was morgen geweest, de vierde dag.

19. I stał się wieczór, i stał się zaranek, dzieó czwarty.

19. És lőn este és lőn reggel, negyedik nap.

19 И был вечер, и было утро: день четвертый.

19. І був вечір, і був ранок; день четвертий.

20. Ja Jumala sanoi: Viliskööt vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla.

20. Ja Jumala sanoi: kuohuttakoon vedet yltäkyllä liikkuvaisia eläimiä, ja linnut lentäköön maan päällä taivaan avaruudessa.

20. JA Jumala sanoi: cuohuttacon wesi lijckuwaisia eläimitä ja linnut maan pällä taiwan wahwuden alla lendäkän.

20 And God said, Let the waters swarm with swarms of living creatures and let birds fly above the earth in the open expanse of heaven.

20. And God said, Let the waters bring forth abundantly the moving creature that hath life, and fowl that may fly above the earth in the open firmament of heaven.

20. Og Gud sagde: Vandet vrimle med en Vrimmel af levende Væsener, og Fugle skulle flyve over Jorden imod Himmelens udstrakte Befæstning.

20. Och Gud sade: Göre vattnet af sig kräkande och lefvande djur, och foglar, som på jordene flyga under himmelens fäste.

20. Ja Jummal ütles: Wessi siggitago sure hulga ellawaid hingesid, kus ellaw hing sees on, ja linnud lendko Ma peäl taewa lautusse pole.

20. Dievas tarė: ‘‘Tegul vandenys knibždėte knibžda gyvūnais ir paukščiai teskraido virš žemės, padangėse!’‘

20. Und Gott sprach: Es errege sich das Wasser mit webenden und lebendigen Tieren, und Gevögel fliege auf Erden unter der Feste des Himmels.

20. Puis Dieu dit: Que les eaux produisent en abondance des êtres vivants; et que des oiseaux volent sur la terre devant l'étendue des cieux.

20. Y dijo Dios: Produzcan las aguas reptil de ánima viviente, y aves que vuelen sobre la tierra, sobre la haz del extendimiento de los cielos.

20 En God zeide: Dat de wateren overvloediglijk voortbrengen een gewemel van levende zielen; en het gevogelte vliege boven de aarde, in het uitspansel des hemels!

20. I rzekł Bóg: Niech hojnie wywiodą wody płaz duszy żywiącej; a ptactwo niech lata nad ziemią, pod rozpostarciem niebieskim.

20. És monda Isten: Pezsdűljenek a vizek élő állatok nyüzsgésétől; és madarak repdessenek a föld felett, az ég mennyezetének színén.

20 И сказал Бог: да произведет вода пресмыкающихся, душу живую; и птицы да полетят над землею, по тверди небесной.

20. І рече Бог: Заграйте, води, душами живими, і полинь, птаство, над землею попід небесною твердю.

21. Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

21. Ja Jumala loi suuret valaskalat, ja kaikkinaiset liikkuvaiset eläimet, jotka vedet kuohuttivat yltäkyllä kunkin lajinsa jälkeen, ja kaikkinaiset siivilliset linnut, lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.

21. Ja Jumala loi suuret walascalat ja caickinaiset lijckuwaiset eläimet jotca wesi cuohutti cungin laistans ja caickinaiset höyhemeliset linnut cungin laistans. Ja Jumala näki sen hywäxi.

21 And God created the great sea creatures and every living creature that moves, which the waters brought out abundantly, according to their kind and every winged bird according to its kind. And God saw that it was good.

21. And God created great whales, and every living creature that moveth, which the waters brought forth abundantly, after their kind, and every winged fowl after his kind: and God saw that it was good.

21. Og Gud skabte de store Havdyr og alle Haande levende Væsener, som krybe, hvilke vrimle i Havet, efter sit Slags og alle Haande Fugle med Vinger efter sit Slags; og Gud saa, at det var godt.

21. Och Gud skapade stora hvalar, och allahanda lefvande och kräkande djur, som vattnet af sig gör, hvart efter sin art, och allahanda fjäderfoglar, hvart efter sin art. Och Gud såg, att det var godt.

21. Ja Jummal loi sured wallas-kallad, ja keik suggu ellawaid hingesid mis liguwad, mis wessi siggitab nende suggu järrele, ja keik suggu tibadega lindo nende suggu järrele; ja Jummal näggi, et se hea olli.

21. Taip Dievas sutvėrė didelius jūros gyvūnus ir visus kitus gyvius, kurie atsirado iš vandens, ir visus paukščius pagal jų rūšį. Ir Dievas matė, kad tai buvo gerai.

21. Und Gott schuf große Walfische und allerlei Getier, daß da lebt und webt, davon das Wasser sich erregte, ein jegliches nach seiner Art, und allerlei gefiedertes Gevögel, ein jegliches nach seiner Art. Und Gott sah, daß es gut war.

21. Et Dieu créa les grands poissons, et tous les êtres vivants qui se meuvent, dont les eaux foisonnèrent, selon leurs espèces, et tout oiseau ailé, selon son espèce; et Dieu vit que cela était bon.

21. Y creó Dios las grandes ballenas, y toda cosa viva, que anda arrastrando, que las aguas produjeron según sus naturalezas: y toda ave de alas según su naturaleza: y vió Dios que era bueno.

21 En God schiep de grote walvissen, en alle levende wremelende ziel, welke de wateren overvloediglijk voortbrachten, naar haar aard; en alle gevleugeld gevogelte naar zijn aard. En God zag, dat het goed was.

21. I stworzył Bóg wieloryby wielkie, i wszelką duszę żywiącą płazającą się, którą hojnie wywiodły wody, według rodzaju ich; i wszelkie ptactwo skrzydlaste, według rodzaju ich; i widział Bóg, że to było dobre.

21. És teremté Isten a nagy vízi állatokat, és mindazokat a csúszó-mászó állatokat, a melyek nyüzsögnek a vizekben az ő nemök szerint, és mindenféle szárnyas repdesőt az ő neme szerint. És látá Isten, hogy jó.

21 И сотворил Бог рыб больших и всякую душу животных пресмыкающихся, которых произвела вода, по роду их, и всякую птицу пернатую по роду ее. И увидел Бог, что это хорошо.

21. І сотворив Бог чудища великі і усяку душу живу повзючу, що заграла ними вода, по родові їх, і всяке птаство пернате. І бачив Бог, що добре.

22. Ja Jumala siunasi ne sanoen: Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä.

22. Ja Jumala siunasi heitä, ja sanoi: olkaat hedelmälliset ja lisääntykäät, ja täyttäkäät meren vedet, ja linnut lisääntyköön veden päällä.

22. Ja Jumala siunais heitä ja sanoi: hedelmöitkät ja lisändykät ja täyttäkät meren wedet ja linnut lisändykön maalle.

22 And God blessed them, saying, Be fruitful and multiply and fill the waters in the seas and let birds multiply on the earth.

22. And God blessed them, saying, Be fruitful, and multiply, and fill the waters in the seas, and let fowl multiply in the earth.

22. Og Gud velsignede dem og sagde: Vorder frugtbare og mangfoldige, og fylder Vandene i Havet, og Fuglene vorde mangfoldige paa Jorden.

22. Och välsignade dem, och sade: Varer fruktsamme, och förökens, och uppfyller hafsens vatten, och foglarna föröke sig på jordene.

22. Ja Jummal önnistas neid ja ütles: tehke suggu ja teid sago paljo ja täitke se wessi mis merres, ja neid lindo sago paljo Ma peäle.

22. Dievas juos palaimino, tardamas: ‘‘Būkite vaisingi, dauginkitės ir pripildykite vandenis jūrose, o paukščiai tepripildo žemę!’‘

22. Und Gott segnete sie und sprach: Seid fruchtbar und mehrt euch und erfüllt das Wasser im Meer; und das Gefieder mehre sich auf Erden.

22. Et Dieu les bénit, en disant: Croissez et multipliez, et remplissez les eaux dans les mers; et que les oiseaux multiplient sur la terre.

22. Y bendíjolos Dios, diciendo: Fructificád y multiplicád, y henchíd las aguas en las mares; y las aves se multipliquen en la tierra.

22 En God zegende ze, zeggende: Zijt vruchtbaar, en vermenigvuldigt, en vervult de wateren in de zeeen; en het gevogelte vermenigvuldige op de aarde!

22. Błogosławił im tedy Bóg, mówiąc: Rozradzajcie się, i rozmnażajcie się, a napełniajcie wody morskie; i ptactwo niech się rozmnaża na ziemi.

22. És megáldá azokat Isten, mondván: [11†] Szaporodjatok, és sokasodjatok, és töltsétek be a tenger vizeit; a madár is sokasodjék a földön.

22 И благословил их Бог, говоря: плодитесь и размножайтесь, и наполняйте воды в морях, и птицы да размножаются на земле.

22. І благословив їх Бог, і глаголе: Плодїтеся і множтеся і сповняйте воду в морях, і птаство нехай множиться на землї.

23. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, viides päivä.

23. Ja tuli ehtoosta ja aamusta viides päivä.

23. Ja tuli ehtosta ja amusta wijdes päiwä.

23 And there was evening and there was morning, a fifth day.

23. And the evening and the morning were the fifth day.

23. Og der blev Aften, og der blev Morgen, femte Dag.

23. Och vardt af afton och morgon den femte dagen.

23. Siis sai öhto ja sai hommiko, wiendamaks päwaks.

23. Tai buvo vakaras ir rytas­ penktoji diena.

23. Da ward aus Abend und Morgen der fünfte Tag.

23. Et il y eut un soir, et il y eut un matin; ce fut le cinquième jour.

23. Y fué la tarde y la mañana el día quinto.

23 Toen was het avond geweest, en het was morgen geweest, de vijfde dag.

23. I stał się wieczór, i stał się zaranek, dzieó piąty.

23. És lőn este és lőn reggel, ötödik nap.

23 И был вечер, и было утро: день пятый.

23. І був вечір, і був ранок; день пятий.

24. Ja Jumala sanoi: Tuottakoon maa elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan. Ja tapahtui niin:

24. Ja Jumala sanoi: tuottakoon maa eläimet lajinsa jälkeen, karjan, madot ja pedot maalle lajinsa jälkeen. Ja tapahtui niin.

24. Ja Jumala sanoi: tuocon maa eläimet cungin laistans carjan madot ja pedot maalle cungin laistans Ja tapahtui nijn.

24 And God said, Let the earth bring forth living creatures according to their kind: cattle and creeping things and beasts of the earth according to their kind. And it was so.

24. And God said, Let the earth bring forth the living creature after his kind, cattle, and creeping thing, and beast of the earth after his kind: and it was so.

24. Og Gud sagde: Jorden frembringe levende Dyr efter sit Slags, Fæ og Kryb og vilde Dyr paa Jorden efter sit Slags; og det skete saa.

24. Och Gud sade: Göre jorden af sig lefvande djur, hvart efter sin art, fänad, kräkande djur, och vilddjur på jordene, hvart efter sin art. Och det skedde så.

24. Ja Jummal ütles: Ma togo wälja ellawad hinged nende suggu järrele , lojuksed ja romajad ja metsa-ellajad nende suggu järrele; ja se sai nenda.

24. Dievas tarė: ‘‘Tegul žemė išaugina gyvūnus pagal jų rūšį: gyvulius, roplius ir laukinius žvėris, kiekvieną pagal savo rūšį!’‘ Ir taip įvyko.

24. Und Gott sprach: Die Erde bringe hervor lebendige Tiere, ein jegliches nach seiner Art: Vieh, Gewürm und Tiere auf Erden, ein jegliches nach seiner Art. Und es geschah also.

24. Puis Dieu dit: Que la terre produise des êtres vivants selon leur espèce, bétail, reptiles et animaux de la terre selon leur espèce; et cela fut ainsi.

24. Y dijo Dios: Produzca la tierra ánima viviente según su naturaleza, bestias, y serpientes, y animales de la tierra según su naturaleza: y fué así.

24 En God zeide: De aarde brenge levende zielen voort, naar haar aard, vee, en kruipend, en wild gedierte der aarde, naar zijn aard! En het was alzo.

24. Rzekł też Bóg: Niech wyda ziemia duszę żywiącą według rodzaju swego; bydło i płaz, i zwierz ziemski, według rodzaju swego; i stało się tak.

24. Azután monda az Isten: Hozzon a föld élő állatokat nemök szerint: barmokat, csúszó-mászó állatokat és szárazföldi vadakat nemök szerint. És úgy lőn.

24 И сказал Бог: да произведет земля душу живую по роду ее, скотов, и гадов, и зверей земных по роду их. И стало так.

24. І рече Бог: Виведи, земле, душу живу по роду їх, четверонога і повзюче і дикого зьвіра, по родові їх. І сталось так.

25. Jumala teki metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki maan matelijat, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

25. Ja jumala teki pedot maalle lajinsa jälkeen, ja karjan lajinsa jälkeen, ja kaikkinaiset matelevaiset maalla lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.

25. Ja Jumala teki pedot maalle cungin laistans caickinaiset matelewaiset eläimet maalle laistans. Ja Jumala näki sen hywäxi.

25 And God made the beasts of the earth according to their kind and the cattle according to their kind and everything that creeps upon the ground according to its kind. And God saw that it was good.

25. And God made the beast of the earth after his kind, and cattle after their kind, and every thing that creepeth upon the earth after his kind: and God saw that it was good.

25. Og Gud gjorde vilde Dyr paa Jorden efter sit Slags og Fæ efter sit Slags og alle Haande Kryb paa Jorden efter sit Slags; og Gud saa, at det var godt.

25. Och Gud gjorde vilddjur på jordene, hvart efter sin art, fänad efter sin art, allahanda kräkande djur på jordene efter sin art. Och Gud såg, att det var godt.

25. Ja Jummal teggi metsa-ellajad ja nende suggu järrele, ja lojuksed nende suggu järrele, ja keik romajad Ma peäle nende suggu järrele; ja Jummal näggi, et se hea olli.

25. Dievas padarė laukinius žvėris, gyvulius ir visokius roplius, kiekvieną pagal jų rūšį. Ir Dievas matė, kad tai buvo gerai.

25. Und Gott machte die Tiere auf Erden, ein jegliches nach seiner Art, und das Vieh nach seiner Art, und allerlei Gewürm auf Erden nach seiner Art. Und Gott sah, daß es gut war.

25. Et Dieu fit les animaux de la terre selon leur espèce, le bétail selon son espèce, et tous les reptiles du sol selon leur espèce; et Dieu vit que cela était bon.

25. E hizo Dios animales de la tierra según su naturaleza y bestias según su naturaleza; y todas serpientes de la tierra según su naturaleza: y vió Dios que era bueno.

25 En God maakte het wild gedierte der aarde naar zijn aard, en het vee naar zijn aard, en al het kruipend gedierte des aardbodems naar zijn aard. En God zag, dat het goed was.

25. Uczynił tedy Bóg zwierz ziemski według rodzaju swego; i bydło według rodzaju swego; i wszelki płaz ziemski według rodzaju swego; i widział Bóg, że to było dobre.

25. Teremté tehát Isten a szárazföldi vadakat nemök szerint, a barmokat nemök szerint, és a földön csúszó-mászó mindenféle állatokat nemök szerint. És látá Isten, hogy jó.

25 И создал Бог зверей земных по роду их, и скот по роду его, и всехгадов земных по роду их. И увидел Бог, что это хорошо.

25. І сотворив Бог зьвірє земне по родові їх, і скотину по родові й усе повзюче по родові їх. І бачив Бог, що добре.

26. Ja Jumala sanoi: Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat.

26. Ja Jumala sanoi: tehkäämme ihminen meidän kuvaksemme, meidän muotomme jälkeen: ja he vallitkaan kalat meressä, ja taivaan linnut, ja karjan ja koko maan, ja kaikki, jotka maalla matelevat.

26. JA Jumala sanoi: tehkäm Ihminen meidän cuwaxem joca meidän muotoisem on joca wallidze calat meres ja linnut taiwan alla ja carjan ja coco maan ja caicki jotca maalla matelewat.

26 And God said, Let Us make man in our image — after our likeness — and let them have dominion over the fish of the sea and over the birds of the heavens and over the cattle, and over all the earth and over every creeping thing that creeps upon the earth.

26. And God said, Let us make man in our image, after our likeness: and let them have dominion over the fish of the sea, and over the fowl of the air, and over the cattle, and over all the earth, and over every creeping thing that creepeth upon the earth.

26. Og Gud sagde: Lader os gøre et Menneske i vort Billede, efter vor Lignelse; og de skulle regere over Havets Fiske og over Himmelens Fugle og over Fæet og over al Jorden og over alt Kryb, som kryber paa Jorden.

26. Och Gud sade: Låt oss göra Menniskona till ett beläte, det oss likt är, den råda skall öfver fiskarna i hafvet, och öfver foglarna under himmelen, och öfver fänaden, och öfver hela jordena, och öfver allt det som kräker på jordene.

26. Ja Jummal ütles: Tehkem innimest ennaste näo järrele ennaste sarnatseks, et nemmad wallitsewad ülle kallade mis merres, ja ülle lindude mis taewa al ja ülle lojuste, ja keik ülle se Ma ja keik ülle romajatte, mis Ma peäl romawad.

26. Dievas tarė: ‘‘Padarykime žmogų pagal mūsų atvaizdą ir panašumą. Jie tevaldo jūros žuvis, padangių paukščius, gyvulius ir visą žemę bei visus roplius, kurie gyvena ant žemės!’‘

26. Und Gott sprach: Laßt uns Menschen machen, ein Bild, das uns gleich sei, die da herrschen über die Fische im Meer und über die Vögel unter dem Himmel und über das Vieh und über die ganze Erde und über alles Gewürm, das auf Erden kriecht.

26. Puis Dieu dit: Faisons l'homme à notre image, selon notre ressemblance, et qu'il domine sur les poissons de la mer, et sur les oiseaux des cieux, et sur le bétail, et sur toute la terre, et sur tous les reptiles qui rampent sur la terre.

26. Y dijo Dios: Hagamos al hombre a nuestra imágen, conforme a nuestra semejanza; y señoreen en los peces de la mar, y en las aves de los cielos, y en las bestias, y en toda la tierra, y en toda serpiente que anda arrastrando sobre la tierra.

26 En God zeide: Laat Ons mensen maken, naar Ons beeld, naar Onze gelijkenis; en dat zij heerschappij hebben over de vissen der zee, en over het gevogelte des hemels, en over het vee, en over de gehele aarde, en over al het kruipend gedierte, dat op de aarde kruipt.

26. Zatem rzekł Bóg: Uczyómy człowieka na wyobrażenie nasze, według podobieóstwa naszego; a niech panuje nad rybami morskimi, i nad ptactwem niebieskim, i nad zwierzęty, i nad wszystką ziemią, i nad wszelkim płazem, płazającym się po ziemi.

26. És monda Isten: Teremtsünk embert a mi képünkre és [12†] hasonlatosságunkra; és uralkodjék a tenger halain, az ég madarain, a barmokon, mind az egész földön, és a földön csúszó-mászó mindenféle állatokon.

26 И сказал Бог: сотворим человека по образу Нашему по подобию Нашему,и да владычествуют они над рыбами морскими, и над птицами небесными, и над скотом, и над всею землею, и над всеми гадами, пресмыкающимися по земле.

26. І рече Бог: Сотворимо чоловіка в наш образ і в подобу, і нехай панує над рибою морською, і над птаством небесним, і над скотиною, і над усяким диким зьвірєм, і над усяким гадом, що лазить по землї.

27. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

27. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän sen loi: mieheksi ja vaimoksi loi hän heitä.

27. Ja Jumala loi Ihmisen omaxi cuwaxens Jumalan cuwaxi hän sen loi miehexi ja waimoxi loi hän heitä.

27 And God created man in his own image, in the image of God he created him; he created them male and female.

27. So God created man in his own image, in the image of God created he him; male and female created he them.

27. Og Gud skabte Mennesket i sit Billede, han skabte det i Guds Billede; Mand og Kvinde skabte han dem.

27. Och Gud skapade menniskona sig till ett beläte, till Guds beläte skapade han honom, Man och Qvinno skapade han dem.

27. Ja Jummal loi se innimesse omma näo järrele, Jummala näo järrele loi ta tedda, mehheks ja naeseks loi temma neid.

27. Ir Dievas sutvėrė žmogų pagal savo atvaizdą; pagal Dievo atvaizdą sutvėrė Jis jį; vyrą ir moterį sutvėrė Jis.

27. Und Gott schuf den Menschen ihm zum Bilde, zum Bilde Gottes schuf er ihn; und schuf sie einen Mann und ein Weib.

27. Et Dieu créa l'homme à son image; il le créa à l'image de Dieu; il les créa mâle et femelle.

27. Y creó Dios al hombre a su imágen, a imágen de Dios le creó: macho y hembra los creó.

27 En God schiep den mens naar Zijn beeld; naar het beeld van God schiep Hij hem; man en vrouw schiep Hij ze.

27. Stworzył tedy Bóg człowieka na wyobrażenie swoje; na wyobrażenie Boże stworzył go; mężczyznę i niewiastę stworzył je.

27. Teremté tehát az Isten az embert az ő képére, Isten képére teremté őt: férfiúvá [13†] és asszonynyá teremté őket.

27 И сотворил Бог человека по образу Своему, по образу Божию сотворил его; мужчину и женщину сотворил их.

27. І сотворив Бог чоловіка в свій образ, ув образ Божий сотворив його, як чоловіка і жінку сотворив їх.

28. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.

28. Ja Jumala siunasi heitä, ja Jumala sanoi heille: kasvakaat ja lisääntykäät ja täyttäkäät maata, ja tehkäät se teillenne alamaiseksi; ja vallitkaat kalat meressä, ja taivaan linnut, ja kaikki eläimet, jotka maalla liikkuvat.

28. Ja Jumala siunais heitä ja sanoi heille: hedelmöitkät ja lisändykät ja täyttäkät maata ja tehkät se teillen alemaisexi ja wallitcat calat meres ja linnut taiwan alla ja caicki eläimet jotca maalla lijckuwat.

28 And God blessed them. And God said to them, Be fruitful and multiply and fill the earth and have power over it and have dominion over the fish of the sea and over the birds of the heavens and over every living thing that moves upon the earth.

28. And God blessed them, and God said unto them, Be fruitful, and multiply, and replenish the earth, and subdue it: and have dominion over the fish of the sea, and over the fowl of the air, and over every living thing that moveth upon the earth.

28. Og Gud velsignede dem, og Gud sagde til dem: Vorder frugtbare og mangfoldige, og opfylder Jorden, og gører eder den, underdanig, og regerer over Havets Fiske og over Himmelens Fugle og over hvert Dyr, som kryber paa Jorden.

28. Och Gud välsignade dem, och sade till dem: Varer fruktsamme, och föröker eder, och uppfyller jordena, och hafver henne under eder, och råder öfver fiskarna i hafvet, och öfver foglarna under himmelen, och öfver all djur, som kräla på jordene.

28. Ja Jummal önnistas neid, ja Jummal ütles neile: Tehke suggu ja teid sago paljo ja täitke se Ma ja saatke sedda ennaste alla, ja wallitsege ülle kallade mis merres, ja ülle lindude mis taewa al ja keik ülle ellajatte, mis Ma peäl liguwad.

28. Dievas juos palaimino ir tarė: ‘‘Būkite vaisingi ir dauginkitės, pripildykite žemę ir užvaldykite ją, viešpataukite jūros žuvims, padangių paukščiams ir kiekvienam gyvam padarui, kuris kruta ant žemės!’‘

28. Und Gott segnete sie und sprach zu ihnen: Seid fruchtbar und mehrt euch und füllt die Erde und macht sie euch untertan und herrscht über die Fische im Meer und über die Vögel unter dem Himmel und über alles Getier, das auf Erden kriecht.

28. Et Dieu les bénit; et Dieu leur dit: Croissez et multipliez, et remplissez la terre, et l'assujettissez, et dominez sur les poissons de la mer et sur les oiseaux des cieux, et sur tout animal qui se meut sur la terre.

28. Y bendíjolos Dios, y díjoles Dios: Fructificád y multiplicád, y henchíd la tierra, y sojuzgádla, y señoreád en los peces de la mar, y en las aves de los cielos, y en todas las bestias, que se mueven sobre la tierra.

28 En God zegende hen, en God zeide tot hen: Weest vruchtbaar, en vermenigvuldigt, en vervult de aarde, en onderwerpt haar, en hebt heerschappij over de vissen der zee, en over het gevogelte des hemels, en over al het gedierte, dat op de aarde kruipt!

28. I błogosławił im Bóg, i rzekł do nich Bóg: Rozradzajcie się, i rozmnażajcie się, i napełniajcie ziemię; i czyócie ją sobie poddaną; i panujcie nad rybami morskimi, i nad ptactwem niebieskim, i nad wszelkim zwierzem, który się rusza na ziemi.

28. És megáldá Isten őket, és monda nékik Isten: Szaporodjatok és sokasodjatok, és töltsétek be a földet és hajtsátok birodalmatok alá; és uralkodjatok a tenger halain, az ég madarain, és a földön csúszó-mászó mindenféle állatokon.

28 И благословил их Бог, и сказал им Бог: плодитесь и размножайтесь, и наполняйте землю, и обладайте ею, и владычествуйте над рыбами морскими и над птицами небесными, и над всяким животным, пресмыкающимся по земле.

28. І благословив їх Бог, і рече до них Бог: Плодїтеся і намножуйтесь, і сповнюйте землю і підневолюйте її, і пануйте над рибою морською і над птаством небесним і над усїм зьвірєм, що гасає по землї.

29. Ja Jumala sanoi: Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi.

29. Ja Jumala sanoi: katso, minä annoin teille kaikkinaiset ruohot, joissa siemen on koko maan päällä, ja kaikkinaiset hedelmälliset puut, ja puut, joissa siemen on, teille ruaksi

29. Ja Jumala sanoi: cadzo minä annoin teille caickinaiset ruohot joisa siemen on coco maan päällä ja caickinaiset hedelmäliset puut ja puut joisa siemen on teille ruaxi.

29 And God said, Behold, I have given you* every herb yielding seed, which is upon the face of all the earth and every tree, in which is the fruit of a tree yielding seed. To you* it will be for food,

29. And God said, Behold, I have given you every herb bearing seed, which is upon the face of all the earth, and every tree, in the which is the fruit of a tree yielding seed; to you it shall be for meat.

29. Og Gud sagde: Se, jeg har givet eder alle Urter, som give Sæd, som ere over al Jorden, og alle Haande Træer, i hvilke er Træers Frugt, som have Sæd; de skulle være eder til Føde.

29. Och Gud sade: Si, jag hafver gifvit eder allahanda örter, som frö hafva på hela jordene, och allahanda fruktsam trä, och trä, som frö hafva i sig sjelfvo, eder till mat.

29. Ja Jummal ütles: Wata ma ollen teile annud keik rohhud mis semet kandwad, mis keige se Ma peäl on, ja keik puud kus peäl pu willi on, mis semet kannab, se peab teile roaks ollema.

29. Dievas tarė: ‘‘Aš jums daviau įvairias žoles, turinčias sėklą, kurios auga žemės paviršiuje, ir visus medžius, kurių vaisius turi sėklą; jums tebūna tai maistas.

29. Und Gott sprach: Seht da, ich habe euch gegeben allerlei Kraut, das sich besamt, auf der ganzen Erde und allerlei fruchtbare Bäume, die sich besamen, zu eurer Speise,

29. Et Dieu dit: Voici je vous ai donné toute herbe portant semence, qui est à la surface de toute la terre, et tout arbre qui a en soi du fruit d'arbre portant semence; ce sera votre nourriture.

29. Y dijo Dios: He aquí, os he dado toda yerba que hace simiente, que está sobre la haz de toda la tierra: y todo árbol en que hay fruto de árbol que haga simiente, seros ha para comer.

29 En God zeide: Ziet, Ik heb ulieden al het zaadzaaiende kruid gegeven, dat op de ganse aarde is, en alle geboomte, in hetwelk zaadzaaiende boomvrucht is; het zij u tot spijze!

29. I rzekł Bóg: Oto dałem wam wszelkie ziele, wydawające z siebie nasienie, które jest na obliczu wszystkiej ziemi; i wszelkie drzewo, na którym jest owoc drzewa, wydawające z siebie nasienie, będzie wam ku pokarmowi.

29. És monda Isten: Ímé néktek adok minden maghozó [14†] fűvet az egész föld színén, és minden fát, a melyen maghozó gyümölcs van; az legyen néktek eledelül.

29 И сказал Бог: вот, Я дал вам всякую траву, сеющую семя, какая есть на всей земле, и всякое дерево, у которого плод древесный, сеющий семя; – вам сие будет в пищу;

29. І рече Бог: Оце ж дав я вам усяке зело з насїннями, яке нї росте на землї, та й усяке дерево, що має в собі плід родющий насїннє; се нехай вам на харч.

30. Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi. Ja tapahtui niin.

30. Ja kaikille eläimille maan päällä, ja kaikille taivaan linnuille, ja kaikille, jotka matelevat maan päällä, joissa elävä henki on, kaikkinaiset viheriäiset ruohot syötäväksi. Ja tapahtui niin.

30. Ja caickille eläimille maan päällä ja caickille linnuille taiwan alla ja caickille madoille maan päällä joisa hengi on caickinaiset wiherjäiset ruohot syötäwäxi Ja tapahtui nijn.

30 and to every beast of the earth and to every bird of the heavens and to everything that creeps upon the earth in which there is life (and to you)* every green herb, for food. And it was so.

30. And to every beast of the earth, and to every fowl of the air, and to every thing that creepeth upon the earth, wherein there is life, I have given every green herb for meat: and it was so.

30. Og alle Dyr paa Jorden og alle Fugle under Himmelen og alt Kryb paa Jorden, i hvilke er en levende Sjæl, har jeg givet alle Haande grønne Urter til at æde; og det skete saa.

30. Och allom djurom på jordene, och allom foglom under himmelen, och allo thy, som kräker på jordene, och lif hafver, att de skola hafva allahanda gröna örter till att äta. Och det skedde så.

30. Ja keige ellajattele mis Ma peäl, ja keige lindudele mis taewa al, ja keikile mis romawad Ma peäl, kus ellaw hing sees on, ollen ma annud keik suggu haljast rohto sömaaiaks; ja se sai nenda.

30. Ir visiems žemės gyvūnams, visiems padangių paukščiams ir visiems, kas kruta ant žemės, kas turi gyvybę, daviau visus žaliuojančius augalus maistui’‘. Ir taip įvyko.

30. und allem Getier auf Erden und allen Vögeln unter dem Himmel und allem Gewürm, das da lebt auf Erden, daß sie allerlei grünes Kraut essen. Und es geschah also.

30. Et à tous les animaux des champs, et à tous les oiseaux des cieux, et à tout ce qui se meut sur la terre, qui a en soi une âme vivante, j'ai donné toute herbe verte pour nourriture; et cela fut ainsi.

30. Y a toda bestia de la tierra, y a todas las aves de los cielos, y a todo lo que se mueve sobre la tierra en que hay ánima viviente; toda verdura de yerba será para comer. Y fué así.

30 Maar aan al het gedierte der aarde, en aan al het gevogelte des hemels, en aan al het kruipende gedierte op de aarde, waarin een levende ziel is, heb Ik al het groene kruid tot spijze gegeven. En het was alzo.

30. I wszelkiemu zwierzowi ziemskiemu, i wszystkiemu ptactwu niebieskiemu, i wszelkiej rzeczy ruszającej się na ziemi, w której jest dusza żywiąca; wszelka jarzyna ziela będzie ku pokarmowi; i stało się tak.

30. A föld minden [15†] vadainak pedig, és az ég minden madarainak, és a földön csúszó-mászó mindenféle állatoknak, a melyekben élő lélek van, a zöld fűveket adom eledelűl. És úgy lőn.

30 а всем зверям земным, и всем птицам небесным, и всякому пресмыкающемуся по земле, вкотором душа живая, дал Я всю зелень травную в пищу. И стало так.

30. І всякому зьвірові земному, і всякому птаству небесному, і всьому повзючому по землї, усякій душі живій, призначив я всяку траву й зело на харч. І сталось тако.

31. Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.

31. Ja Jumala katsoi kaikkia, kuin hän tehnyt oli, ja katso, ne olivat sangen hyvät. Ja tuli ehtoosta ja aamusta se kuudes päivä.

31. Ja Jumala cadzoi caickia cuin hän tehnyt oli ja cadzo ne olit sangen hywät. Ja tuli ehtosta ja amusta cuudes päiwä.

31 And God saw everything that he had made, and behold, it was very good. And there was evening and there was morning, the sixth day.

31. And God saw every thing that he had made, and, behold, it was very good. And the evening and the morning were the sixth day.

31. Og Gud saa alt det, han havde gjort, og se, det var meget godt; og der blev Aften, og der blev Morgen, den sjette Dag.

31. Och Gud såg på allt det han gjort hade, och si, det var allt ganska godt. Och vardt af afton och morgon den sjette dagen.

31. Ja Jummal watas keige se peäle, mis ta olli teinud, ja wata se olli wägga hea . Siis sai öhto ja sai hommiko, kuendamaks päwaks.

31. Dievas matė visa, ką buvo padaręs, ir tai buvo labai gerai. Buvo vakaras ir rytas­ šeštoji diena.

31. Und Gott sah alles an, was er gemacht hatte; und siehe da, es war sehr gut. Da ward aus Abend und Morgen der sechste Tag.

31. Et Dieu vit tout ce qu'il avait fait, et voici, c'était très bon. Et il y eut un soir, et il y eut un matin; ce fut le sixième jour.

31. Y vió Dios todo lo que había hecho, y he aquí que era bueno en gran manera: y fué la tarde y la mañana el día sexto.

31 En God zag al wat Hij gemaakt had, en ziet, het was zeer goed. Toen was het avond geweest, en het was morgen geweest, de zesde dag.

31. I widział Bóg wszystko, co uczynił, a oto było bardzo dobre; i stał się wieczór, i stał się zaranek, dzieó szósty.

31. És látá Isten, hogy minden a mit teremtett vala, ímé igen jó. És lőn este és lőn reggel, hatodik nap.

31 И увидел Бог все, что Он создал, и вот, хорошо весьма. И был вечер, и было утро: день шестой.

31. І бачив Бог, що все, що сотворив, було вельми добре. І був вечір, і був ранок; день шестий.