PSALMI 139

Herra on kaikkitietävä ja kaikkialla läsnäoleva.

1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.

1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun.

1. Dawidin Psalmi edelläweisattapa. HERra sinä tutkit minua ja tunnet minun.

1. Dauidin Psalmi edelweisattapa. HERRA sine vlostutkit minua/ Ja tunnet minun. (Dawidin psalmi edeltäweisattawa. HERRA sinä ulostutkit minua/ ja tunnet minun.)

1 O Jehovah, you have searched and known me.

1. To the chief Musician, A Psalm of David. O LORD, thou hast searched me, and known me.

1. Til Sangmesteren; af David; en Psalme. Herre ! du har ransaget mig og kender mig.

1. En Psalm Davids, till att föresjunga. Herre, du utransakar mig, och känner mig.

1. Taweti laul üllema mängimehhele antud . Jehowa! sa kiusad mind läbbi, ja tunned mind.

1. Viešpatie, Tu ištyrei mane ir pažįsti.

1. Ein Psalm Davids, vorzusingen. HERR, Du erforschest mich und kennest mich.

1. Au maître-chantre. Psaume de David. Éternel, tu m'as sondé, et tu m'as connu.

1. Al Vencedor: Salmo de David. JEHOVÁ, tú me has examinado, y conocido.

1 Een psalm van David, voor den opperzangmeester. HEERE! Gij doorgrondt en kent mij.

1. Przedniejszemu śpiewakowi psalm Dawidowy. Panie! doświadczyłeś i doznałeś mię.

1. Az éneklőmesternek, Dávid [1†] zsoltára. Uram, megvizsgáltál engem, [2†] és ismersz.

1 (138:1) Начальнику хора. Псалом Давида. Господи! Ты испытал меня изнаешь.

1. Проводиреві хора; псальма Давидова. Господи! Ти розглянув мене, і пізнав.

2. Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.

2. Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.

2. Waicka minä istun eli nousen nijn sinä sen tiedät sinä ymmärrät taamba minun ajatuxeni.

2. Waicka mine istun eli ylesnousen/ Nin sine sen tiedhet/ Sine ymmerdhet taambata minun Aiatoxeni. (Waikka minä istun eli ylösnousen/ niin sinä sen tiedät/ Sinä ymmärrät taempaa minun ajatukseni.)

2 You know my sitting down and my rising up. You understand my thought afar off.

2. Thou knowest my downsitting and mine uprising, thou understandest my thought afar off.

2. Hvad heller jeg sidder eller staar op, da ved du det, du forstaar min Tanke langtfra.

2. Ehvad jag sitter eller uppstår, vetst du det; du förstår mina tankar fjerran.

2. Sinna tead mo maggamist ja mo üllestousmist; sinna moistad mo mötted kaugelt ärra.

2. Tu žinai, kada keliuosi ir kada atsisėdu, Tu supranti mano mintis.

2. Ich sitze oder stehe auf, so weißt du es; du verstehst meine Gedanken von ferne.

2. Tu sais quand je m'assieds et quand je me lève; tu découvres de loin ma pensée.

2. Tú has conocido mi sentarme y mi levantarme, has entendido desde léjos mis pensamientos.

2 Gij weet mijn zitten en mijn opstaan; Gij verstaat van verre mijn gedachten.

2. Tedy znasz siedzenie moje, i powstanie moje, wyrozumiewasz myśli moje z daleka.

2. Te ismered ülésemet és felkelésemet, messziről érted gondolatomat.

2 (138:2) Ты знаешь, когда я сажусь и когда встаю; Ты разумеешь помышления мои издали.

2. Ти знаєш, коли я сяду, і коли встану; ти з далека розумієш думки мої.

3. Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.

3. Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni.

3. Ehkä minä käyn eli macan nijn sinä olet minun ymbärilläni ja näet caicki minun tieni.

3. Ehke mine keun eli macan/ nin sine olet minun ymberilleni/ Ja näet caiki minun Tieni. (Ehkä minä käyn eli makaan/ niin sinä olet minun ympärilläni/ ja näet kaikki minun tieni.)

3 You search out my path and my lying down and are acquainted with all my ways.

3. Thou compassest my path and my lying down, and art acquainted with all my ways.

3. Du har omkringgivet min Sti og mit Leje, du kender grant alle rnine Veje

3. Ehvad jag går, eller ligger, så äst du omkring mig, och ser alla mina vägar.

3. Sa pirad mo käimisse ja mo maas-ollemisse ümber, ja olled keik mo teed öppind ärrakatsuma.

3. Matai, kada vaikštau ir kada ilsiuosi; žinai visus mano kelius.

3. Ich gehe oder liege, so bist du um mich und siehst alle meine Wege.

3. Tu vois quand je marche et quand je me couche; tu connais parfaitement toutes mes voies.

3. Mi senda, y mi acostarme has rodeado; y todos mis caminos has conocido.

3 Gij omringt mijn gaan en mijn liggen; en Gij zijt al mijn wegen gewend.

3. Tyś chodzenie moje i leżenie moje ogarnął, świadomeś wszystkich dróg moich.

3. Járásomra és fekvésemre ügyelsz, minden útamat jól tudod.

3 (138:3) Иду ли я, отдыхаю ли – Ты окружаешь меня, и все пути мои известны Тебе.

3. Ти бачиш стежку мою і місце відпочинку, і всї дороги мої знаєш.

4. Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.

4. Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä.

4. Sillä cadzo ei ole sanacan minun kieleni päällä joita et sinä HERra caickia tiedä.

4. Sille catzo/ eipe sanacan ole minun Kieleni päle/ iota et sine HERRA caikia tiedhe. (Sillä katso/ eipä sanaakaan ole minun kieleni päällä/ jota et sinä HERRA kaikkia tiedä.)

4 Because there is not a word in my tongue, but behold, O Jehovah, you know it altogether.

4. For there is not a word in my tongue, but, lo, O LORD, thou knowest it altogether.

4. Thi der er ikke et Ord paa rnin tunge, se, Herre ! du kender det jo alt sammen.

4. Ty si, det är intet ord på mine tungo, det du, Herre, icke allt vetst.

4. Kui ep olle weel sannage mo kele peäl, wata, siis tead siña Jehowa! sedda keik ärra.

4. Dar mano liežuvis nepratarė žodžio, Tu, Viešpatie, jau viską žinai.

4. Denn siehe, es ist kein Wort auf meiner Zunge, das du, HERR, nicht alles wissest.

4. Même avant que la parole soit sur ma langue, voici, ô Éternel, tu la connais tout entière.

4. Porque aun no está la palabra en mi lengua, y, he aquí, Jehová, tú la supiste toda.

4 Als er nog geen woord op mijn tong is, zie, Heere! Gij weet het alles.

4. Nim przyjdzie słowo na język mój, oto Panie! ty to wszystko wiesz.

4. Mikor még nyelvemen sincs a szó, immár egészen érted [3†] azt Uram!

4 (138:4) Еще нет слова на языке моем, – Ты, Господи, уже знаешь его совершенно.

4. Бо ще нема слова на язику в мене, а вже ти Господи, добре все знаєш.

5. Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.

5. Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.

5. Sinä toimitat mitä minä ennen eli sijtte teen ja pidät sinun kätes minun päälläni.

5. Sinepe site toimitat/ mite mine ennen eli ielkin teen/ Ja pidhet sinun kädhes minun ylitzeni. (Sinäpä sitä toimitat/ mitä minä ennen eli jälkeen teen/ Ja pidät sinun kätesi minun ylitseni.)

5 You have beset me behind and before and laid your hand upon me.

5. Thou hast beset me behind and before, and laid thine hand upon me.

5. Bagfra og forfra har du omsluttet mig, og paa mig har du lagt din Haand.

5. Du skaffar hvad jag både förr och efter gör, och håller dina hand öfver mig.

5. Takka ja eest olled sa wägga liggi mo ümber, ja panned omma kät mo peäle.

5. Apglėbęs laikai mane iš priekio ir iš užpakalio, uždėjai ant manęs savo ranką.

5. Von allen Seiten umgibst du mich und hältst deine Hand über mir.

5. Tu me tiens serré par-derrière et par-devant, et tu as mis ta main sur moi.

5. detrás y delante tú me formaste; y pusiste sobre mí tu mano.

5 Gij bezet mij van achteren en van voren, en Gij zet Uw hand op mij.

5. Z tyłu i z przodku otoczyłeś mię, a położyłeś na mię rękę twoję.

5. Elől és hátul körülzártál engem, és fölöttem tartod kezedet.

5 (138:5) Сзади и спереди Ты объемлешь меня, и полагаешь на мне рукуТвою.

5. З заду і з переду обступив мене! і руку свою положив на мене.

6. Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.

6. Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää.

6. Sencaltainen tieto on minulle ylön ihmellinen ja ylön corkia en minä woi sitä käsittä.

6. Sencaltainen Tieto ombi minulle ylenihmelinen ia ylencorkia/ Eipe mine woi site käsitte. (Senkaltainen tieto ompi minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkea/ Eipä minä woi sitä käsittää.)

6 Such knowledge is too wonderful for me. It is high, I cannot attain to it.

6. Such knowledge is too wonderful for me; it is high, I cannot attain unto it.

6. Saadant at forstaa er mig for underfuldt; det er for højt, jeg kan ikke naa det.

6. Sådana kunskap är mig för underlig, och för hög; jag kan icke begripat.

6. Se tundminne on wägga immelik minno melest; se on wägga körge, ei ma sa sedda kätte.

6. Toks pažinimas man yra labai nuostabus, ne man pasiekti Tavo aukštybes.

6. Solche Erkenntnis ist mir zu wunderbar und zu hoch; ich kann sie nicht begreifen.

6. Science trop merveilleuse pour moi, si élevée que je n'y puis atteindre!

6. Más maravillosa es la ciencia que mi capacidad: alta es, no puedo comprenderla.

6 De kennis is mij te wonderbaar, zij is hoog, ik kan er niet bij.

6. Dziwniejsza umiejętność twoja nad dowcip mój; wysoka jest, nie mogę jej pojąć.

6. Csodálatos előttem e tudás, magasságos, [4†] nem érthetem azt.

6 (138:6) Дивно для меня ведение Твое , – высоко, не могу постигнуть его!

6. Розуміннє, надто - дивне, надто високе для мене, не здолїю збагнути його.

7. Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?

7. Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?

7. Cuhunga minä menen sinun hengestäs ? ja cuhunga minä sinun caswostas pakenen ?

7. Cuhunga mine menen sinun Hengestes? Ja cuhunga mine sinun Casuostas pakenen? (Kuhunka minä menen sinun Hengestäsi? Ja kuhunka minä sinun kaswostasi pakenen?)

7 Where shall I go from your Spirit? Or where shall I flee from your presence?

7. Whither shall I go from thy spirit? or whither shall I flee from thy presence?

7. Hvor skal jeg gaa hen fra din Aand? og hvor skal jeg fly hen fra dit Ansigt?

7. Hvart skall jag gå för dinom anda? Och hvart skall jag fly för ditt ansigte?

7. Kuhho pean ma minnema sinno Waimo eest? ja kuhho pean ma pöggenema so palle eest?

7. Kur nuo Tavo dvasios aš pasislėpsiu, kur nuo Tavo veido pabėgsiu?

7. Wo soll ich hin gehen vor deinem Geist, und wo soll ich hin fliehen vor deinem Angesicht?

7. Où irais-je loin de ton Esprit, et où fuirais-je loin de ta face?

7. ¿A dónde me iré de tu Espíritu? ¿y a dónde huiré de delante de tí?

7 Waar zou ik heengaan voor Uw Geest en waar zou ik heenvlieden voor Uw aangezicht?

7. Dokąd ujdę przed duchem twoim? a dokąd przed obliczem twojem uciekę?

7. Hová menjek a te lelked elől és a te orczád elől hova fussak?

7 (138:7) Куда пойду от Духа Твоего, и от лица Твоего куда убегу?

7. Куди йти менї перед духом твоїм, куди втекти менї від лиця твого?

8. Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.

8. Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet.

8. Jos minä astuisin taiwaseen nijn sinä siellä olet jos minä wuoteni helwetis rakennaisin cadzo sinä myös siellä olet.

8. Jos mine ylesastuisin Taiuasen/ nin sine sielle olet/ Jos mine Woteni Heluetis rakennaisin/ Catzo/ sine mös sielle olet. (Jos minä ylösastuisin taiwaaseen/ niin sinä siellä olet/ Jos minä wuoteeni helwetissä rakentaisin/ Katso/ sinä myös siellä olet.)

8 If I ascend up into heaven, you are there. If I make my bed in Sheol, behold, you are there.

8. If I ascend up into heaven, thou art there: if I make my bed in hell, behold, thou art there.

8. Dersom jeg farer op til Himrnelen, da er du der og reder jeg Leje i Dødsriget, se, da er du der!

8. Fore jag upp i himmelen, så äst du der. Bäddade jag åt mig i helvete, si, så äst du ock der.

8. Kui ma astuksin taewa, siis olled sinna seäl; kui ma peaksin asset teggema pörgusse, wata siis olled sinna seäl .

8. Jei užkopčiau į dangų, Tu ten. Jei nusileisčiau į pragarą, Tu ten.

8. Führe ich gen Himmel, so bist du da. Bettete ich mir in die Hölle, siehe, so bist du auch da.

8. Si je monte aux cieux, tu y es; si je me couche au Sépulcre, t'y voilà.

8. Si subiere a los cielos, allí estás tú; y si hiciere mi estrado en el infierno, héte allí.

8 Zo ik opvoer ten hemel, Gij zijt daar; of bedde ik mij in de hel, zie, Gij zijt daar.

8. Jeźlibym wstąpił do nieba, jesteś tam; i jeźlibym sobie posłał w grobie, i tameś przytomny.

8. Ha a mennybe hágok fel, ott vagy; ha a Seolba vetek [5†] ágyat, ott is jelen vagy.

8 (138:8) Взойду ли на небо – Ты там; сойду ли в преисподнюю – и там Ты.

8. Зійшов би я на небо, - ти там єси; спочив би я під землею, і там ти єси.

9. Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,

9. Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,

9. Jos minä ottaisin amuruscon sijwet ja asuisin meren ärisä:

9. Jos mine ottaisin ne AmunRuskon Sijuet/ Ja asuisin Meren wimeisis. (Jos minä ottaisin ne aamuruskon siiwet/ Ja asuisin meren wiimeisissä.)

9 If I take the wings of the morning and dwell in the outermost parts of the sea,

9. If I take the wings of the morning, and dwell in the uttermost parts of the sea;

9. Vilde jeg tage Morgenrødens Vinger, vilde jeg bo ved det yderste Hav,

9. Toge jag morgonrodnans vingar, och blefve ytterst i hafvet,

9. Kui ma wöttaksin koido tiwad, ja ellaksin wiimses merre otsas;

9. Jei aušros sparnus pasiėmęs nusileisčiau, kur baigiasi jūros,

9. Nähme ich Flügel der Morgenröte und bliebe am äußersten Meer,

9. Si je prends les ailes de l'aube du jour, et que j'aille habiter au bout de la mer,

9. Si tomare las alas del alba, y habitare en el cabo de la mar,

9 Nam ik vleugelen des dageraads, woonde ik aan het uiterste der zee;

9. Wziąłlibym skrzydła rannej zorzy, abym mieszkał na koócu morza,

9. Ha a hajnal szárnyaira kelnék, és a tenger túlsó szélére szállanék:

9 (138:9) Возьму ли крылья зари и переселюсь на край моря, –

9. Взяв би я крила в зорі ранньої, та й на самому краю моря осївся,

10. sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.

10. Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.

10. Nijn sinun kätes cuitengin sinne weis minua jä sinun oikia kätes pidäis minun.

10. Nin sinun kätes quitengin sinne minua weis/ Ja sinun Oikiakätes pidheis minun. (Niin sinun kätesi kuitenkin sinne minua weisi/ Ja sinun oikea kätesi pitäisi minun.)

10 your hand will lead me even there and your right hand will hold me.

10. Even there shall thy hand lead me, and thy right hand shall hold me.

10. saa skulde ogsaa der din Haand føre mig, og din højre Haand holde mig fast.

10. Så skulle dock din hand der föra mig, och din högra hand hålla mig.

10. Siis seälgi so kässi mind juhhataks, ja sinno parrem kässi peaks mind kinni.

10. ir ten Tavo ranka vestų mane ir laikytų Tavo dešinė.

10. so würde mich doch deine Hand daselbst führen und deine Rechte mich halten.

10. Là même, ta main me conduira, et ta droite me saisira.

10. Aun allí me guiará tu mano; y me trabará tu diestra.

10 Ook daar zou Uw hand mij geleiden, en Uw rechterhand zou mij houden.

10. I tamby mię ręka twoja prowadziła, a dosięgłaby mię prawica twoja.

10. Ott is a te kezed vezérelne engem, és a te jobbkezed fogna engem.

10 (138:10) и там рука Твоя поведет меня, и удержит меня десница Твоя.

10. І туди б рука твоя провела мене, і правиця твоя попала.

11. Ja jos minä sanoisin: Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi,

11. Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.

11. Jos minä sanoisin: pimeys peittäkön minua nijn myös yön täyty olla walkeuden minun ymbärilläni.

11. Jos mine sanoisin/ Pimeys macta minun peitte/ Nin mös itzepe Öön teuty Walkiuden olla minun ymberilleni. (Jos minä sanoisin/ pimeys mahtaa minun peittää/ Niin myös itsepä yön täytyy walkeuden olla minun ympärilläni.)

11 If I say, Surely the darkness will overwhelm me and the light around me will be night,

11. If I say, Surely the darkness shall cover me; even the night shall be light about me.

11. Og vilde jeg sige: Mørkhed maa dog skjule mig, saa er Natten et Lys omkring mig.

11. Om jag sade: Mörker må betäcka mig, så måste natten ock vara ljus omkring mig.

11. Ja kui ma wöttaksin üttelda: Om̃eti woib pimmedus mind katta; siis ö on walgus minno ümber.

11. Jei sakyčiau: ‘‘Tamsa teapdengia mane’‘, naktis aplinkui mane šviesa pavirstų.

11. Spräche ich: Finsternis möge mich decken! so muß die Nacht auch Licht um mich sein.

11. Si je dis: Au moins les ténèbres me couvriront; la nuit devient lumière autour de moi;

11. Si dijere: Ciertamente las tinieblas me encubrirán: aun la noche resplandecerá por causa de mí.

11 Indien ik zeide: De duisternis zal mij immers bedekken; dan is de nacht een licht om mij.

11. Albo rzekłlibym: Wżdyć ciemności zakryją mię; aleć i noc jest światłem około mnie,

11. Ha azt mondom: A sötétség bizonyosan elborít engem és a világosság körülöttem éjszaka lesz,

11 (138:11) Скажу ли: „может быть, тьма скроет меня, и свет вокруг меня сделается ночью";

11. І сказав би я: Тьма таки покриє мене, то й в ночі стане сьвітло кругом мене.

12. niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.

12. Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus.

12. Sillä ei pimeys ole sinun tykönäs pimeys ja yö walista nijncuin päiwä pimeys on nijncuin walkeus.

12. Sille eipe mös Pimeys suingan Pimeys ole sinun tykenes/ Ja Öö walghista ninquin peiue/ Pimeys on ninquin Walkius. (Sillä eipä myös pimeys suinkaan pimeys ole sinun tykönäsi/ Ja yö walkistaa niinkuin päiwä/ Pimeys on niinkuin walkeus.)

12 even the darkness does not hide from you, but the night shines as the day. The darkness and the light are both alike to you.

12. Yea, the darkness hideth not from thee; but the night shineth as the day: the darkness and the light are both alike to thee.

12. Mørkhed gør ikke Mørke hos dig, og Natten lyser som Dagen, Mørket er som Lyset.

12. Ty ock mörkret är icke mörkt när dig, och natten lyser såsom dagen; mörkret är såsom ljuset.

12. Ei te ka pimmedus sinno ees ööd pimmedaks, ja ö teeb walget kui pääw, pimmedus on nenda kui walgus.

12. Tamsa nepaslepia nuo Tavęs, Tau net naktį šviesu kaip dieną.

12. Denn auch Finsternis ist nicht finster bei dir, und die Nacht leuchtet wie der Tag, Finsternis ist wie das Licht.

12. Les ténèbres mêmes ne sont pas obscures pour toi, et la nuit resplendit comme le jour; les ténèbres sont comme la lumière.

12. Aun las tinieblas no encubren nada de tí; y la noche resplandece como el día: las tinieblas son como la luz.

12 Ook verduistert de duisternis voor U niet; maar de nacht licht als de dag; de duisternis is als het licht.

12. Gdyż i ciemności nic nie zakryją przed tobą; owszem tobie noc jako dzieó świeci; ciemnościć są jako światłość.

12. A sötétség sem borít el előled, és fénylik az éjszaka, mint a nappal; a sötétség [6†] olyan, mint a világosság.

12 (138:12) но и тьма не затмит от Тебя, и ночь светла, как день: как тьма, так и свет.

12. І тьма не затьмить перед тобою, і ніч яснїє як день; тьма - одно що сьвітло.

13. Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.

13. Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.

13. Sinun woimasas owat minun munascuuni sinä peitit minun äitini cohdusa.

13. Sille sinun woimasas ouat minun Munaskwni/ Sine vastan otit minun Eiteni codhus. (Sillä sinun woimassasi owat minun munaskuuni/ Sinä wastaan otit minun äitini kohdussa.)

13 Because you formed my inward parts. You covered me in my mother's womb.

13. For thou hast possessed my reins: thou hast covered me in my mother's womb.

13. Thi du ejede mine Nyrer, du skærmede om mig i Moders Liv.

13. Du hafver mina njurar i dine magt; du vast öfver mig i moderlifvet.

13. Sest sinno kä on mo nerud, sa olled mind katnud mo emma ihhus.

13. Tu mano širdį sukūrei, sutvėrei mane motinos įsčiose.

13. Denn du hast meine Nieren bereitet und hast mich gebildet im Mutterleib.

13. Car c'est toi qui as formé mes reins, qui m'as façonné dans le sein de ma mère.

13. Porque tú poseiste mis riñones; cubrísteme en el vientre de mi madre.

13 Want Gij bezit mijn nieren; Gij hebt mij in mijner moeders buik bedekt.

13. Ty zaiste w nocy masz nerki moje; okryłeś mię w żywocie matki mojej.

13. Bizony te alkottad veséimet, te takargattál engem anyám méhében.

13 (138:13) Ибо Ты устроил внутренности мои и соткал меня во чреве материмоей.

13. Ти сотворив внутро моє; ти зложив мене в утробі матері моєї.

14. Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.

14. Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää.

14. Minä kijtän sinua sen edestä että minä ihmellisest tehty olen ihmelliset owat sinun tecos ja sen minun sielun kyllä tietä.

14. Mine kijten sinua senedhest/ Ette mine ihmelisesta techty olen/ Ihmeliset ouat sinun Teghos/ Ja sen minun Sielun kylle tiete. (Minä kiitän sinua sen edestä/ että minä ihmeellisesti tehty olen/ Ihmeelliset owat sinun tekosi/ Ja sen minun sieluni kyllä tietää.)

14 I will give thanks to you, because I am fearfully and wonderfully made. Wonderful are your works and that my soul knows right well.

14. I will praise thee; for I am fearfully and wonderfully made: marvellous are thy works; and that my soul knoweth right well.

14. Jeg vil prise dig, fordi jeg paa underfuld Maade er dannet saa herligt; underfulde ere dine Gerninger, og min Sjæl ved det saare vel.

14. Jag tackar dig derföre, att jag underliga gjord är. Underlig äro din verk, och det besinnar min själ väl.

14. Ma tännan sind, sepärrast et ma ni immelikkult ollen tehtud, et ehmatus peäle tulleb; immelikkud on sinno teud, ja mo hing teab sedda hästi kül.

14. Girsiu Tave, kad taip nuostabiai ir baimę keliančiai esu sukurtas. Kokie nuostabūs yra Tavo darbai, ir mano siela tai gerai žino.

14. Ich danke dir dafür, daß ich wunderbar gemacht bin; wunderbar sind deine Werke, und das erkennt meine Seele wohl.

14. Je te loue de ce que j'ai été fait d'une étrange et merveilleuse manière; tes œuvres sont merveilleuses, et mon âme le sait très bien.

14. Confesarte he, porque terribles y maravillosas son tus obras: estoy maravillado, y mi alma lo conoce en gran manera.

14 Ik loof U, omdat ik op een heel vreselijke wijze wonderbaarlijk gemaakt ben; wonderlijk zijn Uw werken! ook weet het mijn ziel zeer wel.

14. Wysławiam cię dlatego, że się zdumiewam strasznym i dziwnym sprawom twoim, a dusza moja zna je wybornie.

14. Magasztallak, hogy csodálatosan megkülönböztettél. Csodálatosak a te cselekedeteid! és jól tudja ezt az én lelkem.

14 (138:14) Славлю Тебя, потому что я дивно устроен. Дивны дела Твои, и душа моя вполне сознает это.

14. Прославляю тебе за те, що дав снагу менї предивну. Дїла твої чудесні, душа моя добре се знає.

15. Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.

15. Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin.

15. Ei minun luuni ollet sinulda salatut cosca minä sijnä salaises tehty olin cosca minä olin luotu alhalla maasa.

15. Eipe minun Luuni olluet sinulle salatut/ Coska mine sijnä salaises techty olin/ Coska mine lootu olin alahal maan siselle. (Eipä minun luuni olleet sinulle salatut/ koska minä siinä salaisesti tehty olin/ koska minä luotu olin alhaalla maan sisällä.)

15 My frame was not hidden from you, when I was made in secret, curiously worked in the lowest parts of the earth.

15. My substance was not hid from thee, when I was made in secret, and curiously wrought in the lowest parts of the earth.

15. Mine Ben vare ikke skjulte for dig, der jeg blev dannet i Løndom, der jeg blev kunstigt virket i det underjordiske Dyb.

15. Mine ben voro dig intet fördolde, då jag uti det hemliga gjord var; då jag skapad vardt nedre i jordene.

15. Minno luud ei olnud so eest warjul, kui mind tehti sallajas paikas, kui mind illusaste tehti allumis Ma paikus.

15. Nė vienas kaulas nebuvo paslėptas nuo Tavęs, kai slaptoje buvau padarytas, kai buvau tveriamas žemės gelmėse.

15. Es war dir mein Gebein nicht verhohlen, da ich im Verborgenen gemacht ward, da ich gebildet ward unten in der Erde.

15. Mes os ne t'étaient point cachés, lorsque j'étais formé dans le secret, ouvré comme un tissu dans les lieux bas de la terre.

15. No fué encubierto mi cuerpo de tí, aunque yo fuí hecho en secreto: fué entretejido en los profundos de la tierra.

15 Mijn gebeente was voor U niet verholen, als ik in het verborgene gemaakt ben, en als een borduursel gewrocht ben, in de nederste delen der aarde.

15. Nie zataiła się żadna kość moja przed tobą, chociażem był uczyniony w skrytości, i misternie złożony w niskościach ziemi.

15. Nem volt elrejtve előtted az én csontom, mikor titokban [7†] formáltattam és idomíttattam, mintegy a föld mélyében.

15 (138:15) Не сокрыты были от Тебя кости мои, когда я созидаем был в тайне, образуем был во глубине утробы.

15. Не були втаєні костї мої перед тобою, коли в тайнї постав я, як тая грудка в долїшнїх місцях землї штучно зложена.

16. Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.

16. Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.

16. Sinun silmäs näit minun cosca en minä wielä walmistettu ollut ja caicki päiwät sinun kirjaas olit kirjoitetut jotca wielä oleman piti joista ei yxikän silloin wielä tullut ollut.

16. Sinun Silmes näit minua/ coska mine en wiele walmistettu ollu/ Ja caiki päiuet sinun Kiriaas siselkirioitetut olit/ Jotca wiele oleman piti/ ioista ei yxiken silloin tullut ollu. (Sinun silmäsi näit minua/ koska minä en wielä walmistettu ollut/ ja kaikki päiwät sinun kirjaasi sisälle kirjoitetut olit/ jotka wielä oleman piti/ joista ei yksikään silloin tullut ollut.)

16 Your eyes saw my unformed substance and in your book they were all written, even the days that were formed, when as yet there was none of them.

16. Thine eyes did see my substance, yet being unperfect; and in thy book all my members were written, which in continuance were fashioned, when as yet there was none of them.

16. Dine Øjne saa mig, der jeg endnu var Foster, og disse Ting vare alle sammen skrevne i din Bog; Dagene vare bestemte, før en eneste af den var kommen.

16. Din ögon sågo mig, då jag ännu oberedd var; och alla dagar voro uti dine bok skrefne, de ännu varda skulle, och ingen af dem kommen var.

16. So silmad on mo ihho näinud, kui ta seggane alles olli, ja so ramatusse ollid need asjad keik kirjotud: ka need päwad, kui liikmed piddid sama walmistud, ja ühteainustke neist ep olnud weel mitte.

16. Tavo akys matė mane dar negimusį ir Tavo knygoje buvo viskas surašyta: dienos, kurias man skyrei, kai dar nė vienos jų nebuvo.

16. Deine Augen sahen mich, da ich noch unbereitet war, und alle Tage waren auf dein Buch geschrieben, die noch werden sollten, als derselben keiner da war.

16. Tes yeux m'ont vu, lorsque j'étais comme une masse informe, et sur ton livre étaient inscrits tous les jours qui m'étaient réservés, quand aucun d'eux n'existait.

16. Mi imperfección vieron tus ojos; y en tu libro estaban todas aquellos cosas escritas, que fueron entónces formadas, sin faltar una de ellas.

16 Uw ogen hebben mijn ongevormden klomp gezien; en al deze dingen waren in Uw boek geschreven, de dagen als zij geformeerd zouden worden, toen nog geen van die was.

16. Niedoskonały płód ciała mego widziały oczy twoje; w księgi twoje wszystkie członki moje wpisane są, i dni, w których kształtowane były, gdy jeszcze żadnego z nich nie było.

16. Látták szemeid az én alaktalan testemet, és könyvedben ezek mind be voltak írva: a napok is, a melyeken formáltatni fognak; holott egy sem volt még meg közülök.

16 (138:16) Зародыш мой видели очи Твои; в Твоей книге записаны все дни, для меня назначенные, когда ни одного из них еще не было.

16. Очі твої бачили зародок мій, і в книзї твоїй все було записано; минали днї, як костї творились, від часу того, як ще нї одної не було.

17. Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!

17. Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa?

17. Mutta cuinga callit owat minun edesäni Jumala sinun ajatuxes ? cuinga suuri on heidän lucuns.

17. Mutta quinga callihit ouat minun edesseni Jumala sinun Aiatoxes? oho quinga swri on heiden Lucuns. (Mutta kuinka kallihit owat minun edessäni Jumala sinun ajatuksesi? oho kuinka suuri on heidän lukunsa.)

17 How precious also are your thoughts to me, O God! How great is the sum of them!

17. How precious also are thy thoughts unto me, O God! how great is the sum of them!

17. Derfor, o Gud! hvor dyrebare for mig ere dine ranker; hvor stor er dog deres Sum!

17. Men huru kostelige äro för mig, Gud, dina tankar! O! huru stort är deras tal!

17. Kui kallid on sepärrast mo melest sinno mötted, oh Jummal! kui wägga suur on nende arro?

17. Brangios man yra Tavo mintys, Dieve, nesuskaitoma jų gausybė!

17. Aber wie köstlich sind vor mir, Gott, deine Gedanken! Wie ist ihrer so eine große Summe!

17. Que tes pensées me sont précieuses, ô Dieu, et combien le nombre en est grand!

17. Así que ¡cuán preciosos me son tus pensamientos, o! Dios! ¡Cuán multiplicadas son sus cuentas!

17 Daarom, hoe kostelijk zijn mij, o God, Uw gedachten! hoe machtig veel zijn haar sommen!

17. Przetoż o jako drogie są u mnie myśli twoje, Boże! a jako ich jest wielka liczba.

17. És nékem milyen kedvesek a [8†] te gondolataid, oh Isten! Mily nagy azoknak summája!

17 (138:17) Как возвышенны для меня помышления Твои, Боже, и как велико число их!

17. Як любі для мене думки твої, Боже! Як велика безлїч їх!

18. Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. — Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.

18. Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs.

18. Jos minä heitä lukisin nijn he sanda usiammat olisit cosca minä herän olen minä wielä tykönäs.

18. Jos mine heite lukisin/ Nin he Sannan Lughun ylitzekeuisit/ Coska mine yleshereitzen/ olen wiele silloin tykenes. (Jos minä heitä lukisin/ Niin he sannan luwun ylitsekäwisit/ Koska minä ylösheräitsen/ olen wielä silloin tykönäsi.)

18 I count them; they are more in number than the sand. When I awake, I am still with you.

18. If I should count them, they are more in number than the sand: when I awake, I am still with thee.

18. Vilde jeg tælle dem, da bleve de flere end Sand; opvaagner jeg, saa er da jeg endnu hos dig.

18. Skulle jag räkna dem, så vorde de flere än sanden. När jag uppvaknar, är jag ändå när dig.

18. Kui ma peaksin neid üllesarwama, siis on neid ennam kui liwa: kui ma üllesärkan, siis ollen ma alles sinno jures.

18. Jei mėginčiau skaičiuoti, jų būtų daugiau kaip smėlio. Atsibudęs aš tebesu su Tavimi.

18. Sollte ich sie zählen, so würde ihrer mehr sein denn des Sandes. Wenn ich aufwache, bin ich noch bei dir.

18. Les veux-je compter? Elles sont plus nombreuses que le sable. Suis-je réveillé? Je suis encore avec toi.

18. Si las cuento, multiplícanse más que la arena: despierto, y aun estoy contigo.

18 Zoude ik ze tellen? Harer is meer, dan des zands; word ik wakker, zo ben ik nog bij U.

18. Jeźlibym je chciał zliczyć, nad piasek rozmnożyły się; ocucęli się, jeszczem ci ja z tobą.

18. Számlálgatom őket: többek a fövénynél; felserkenek s mégis veled vagyok.

18 (138:18) Стану ли исчислять их, но они многочисленнее песка; когда я пробуждаюсь, я все еще с Тобою.

18. Полїчив би, та більше їх, як піску. Пробуджаюсь, і я ще з тобою.

19. Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!

19. Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat.

19. Jumala joscas tappaisit jumalattomat ja wericoirat minusta poickeisit.

19. Joskos Jumala tappaisit ne Jumalattomat/ Ja ne WerenAhnet minusta poickeisit. (Joskos Jumala tappaisit ne jumalattomat/ ja ne werenahneet minusta poikkeisit.)

19 Surely you will kill the wicked, O God. Depart from me therefore, you* bloodthirsty men.

19. Surely thou wilt slay the wicked, O God: depart from me therefore, ye bloody men.

19. Gid du, o Gud! vilde ihjelslaa den ugudelige; og I, blodgerrige Mænd! viger fra mig.

19. Ack! Gud, att du dråpe de ogudaktiga, och de blodgirige ifrå mig vika måste.

19. Oh et sa wottaksid ärratappa sedda, kes öäl on ! ja teie mehhed, kel werresüüd on , lahkuge minnust ärra.

19. Dieve, Tu tikrai sunaikinsi nedorėlį, kraugeriai, atsitraukite nuo manęs!

19. Ach Gott, daß du tötetest die Gottlosen, und die Blutgierigen von mir weichen müßten!

19. O Dieu, ne feras-tu pas mourir le méchant? Hommes de sang, éloignez-vous de moi!

19. Si matases, o! Dios, al impío; y los varones de sangres se quitasen de mí;

19 O God! dat Gij den goddeloze ombracht! en gij, mannen des bloeds, wijkt van mij!

19. Zabiłlibyś, o Boże! niezbożnika, tedyćby mężowie krwawi odstąpili odemnie;

19. Vajha elvesztené Isten a gonoszt! Vérszopó emberek, fussatok el tőlem!

19 (138:19) О, если бы Ты, Боже, поразил нечестивого! Удалитесь от меня, кровожадные!

19. О коли б ти, Боже, погубив беззаконника! І ви, людожери, відступіться геть від мене!..

20. Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi — nuo sinun vihollisesi.

20. Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes).

20. Sillä he puhuwat sinusta häpiällisest ja sinun wihollises corgottawat heitäns ilman syytä.

20. Sille he puhuuat pilcalisest sinusta/ Ja sinun Wiholises yleskorghottauat heitens ilman syyte. (Sillä he puhuwat pilkallisesti sinusta/ ja sinun wihollisesi ylöskorottawat heitänsä ilman syytä.)

20 For they speak against you wickedly and your enemies take it in vain.

20. For they speak against thee wickedly, and thine enemies take thy name in vain.

20. Thi de talte skændelig om dig, og som dine Fjender tage de dit Navn forfængeligt.

20. Ty de tala om dig försmädeliga, och dine ovänner upphäfva sig utan sak.

20. Kes räkiwad so wasto kurja nouga; so waenlased surustellewad ilmaaego.

20. Jie nedorai apie Tave kalba, Tavo vardą piktam jie naudoja.

20. Denn sie reden von dir lästerlich, und deine Feinde erheben sich ohne Ursache.

20. Ils parlent de toi pour mal faire; tes ennemis jurent faussement par ton nom.

20. Que te dicen blasfemias: ensoberbécense en vano tus enemigos.

20 Die van U schandelijk spreken, en Uw vijanden ijdellijk verheffen.

20. Którzy mówią przeciwko tobie obrzydłości, którzy próżno wynoszą nieprzyjaciół twoich.

20. A kik gonoszul szólnak felőled, és nevedet hiába veszik fel, a te ellenségeid.

20 (138:20) Они говорят против Тебя нечестиво; суетное замышляют врагиТвои.

20. Та ворогів твоїх, що згадують тебе для беззаконня, що за марним ганяють.

21. Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?

21. Herra, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan.

21. HERra minä tosin wihan nijtä jotca sinua wihawat ja minä närkästyn heistä jotca carcawat sinua wastan.

21. Mine tosin HERRA wihaan nijte/ iotca sinua wihauat/ Ja mine närkestyn heiste/ iotca sinua wastan carkauat. (Minä tosin HERRA wihaan niitä/ jotka sinua wihaawat/ ja minä närkästyn heistä/ jotka sinua wastaan karkaawat.)

21 Do I not hate them, O Jehovah, who hate you? And am I not grieved with those who rise up against you?

21. Do not I hate them, O LORD, that hate thee? and am not I grieved with those that rise up against thee?

21. Skulde jeg ikke hade dem, som hade dig, o Herre ! og kedes ved dem, som rejse sig imod dig?

21. Jag hatar ju, Herre, de som dig hata, och mig förtryter om dem, att de sig emot dig sätta.

21. Jehowa! eks ma peaks wihkama neid, kes sind wihkawad? ja eks mul peaks tüddimus ollema neist, kes so wasto seiswad?

21. Aš nekenčiu tų, Viešpatie, kurie Tavęs nekenčia, man bjaurūs tie, kurie prieš Tave sukyla.

21. Ich hasse ja, HERR, die dich hassen, und es verdrießt mich an ihnen, daß sie sich wider dich setzen.

21. Éternel, ne haïrais-je pas ceux qui te haïssent? N'aurais-je pas horreur de ceux qui s'élèvent contre toi?

21. ¿No tuve en odio, o! Jehová, a los que te aborrecieron? ¿y peleo contra tus enemigos?

21 Zou ik niet haten, HEERE! die U haten? en verdriet hebben in degenen, die tegen U opstaan?

21. Izali tych, którzy cię w nienawiści mają, o Panie! niemam w nienawiści? a ci, którzy przeciwko tobie powstawają, izaż mi nie omierzli?

21. Ne [9†] gyűlöljem-é, Uram, a téged gyűlölőket? Az ellened lázadókat ne útáljam-é?

21 (138:21) Мне ли не возненавидеть ненавидящих Тебя, Господи, и не возгнушаться восстающими на Тебя?

21. Чи не мати менї ненавистї проти тих, що тебе ненавидять, і не гидитись тими, що проти тебе встали?

22. Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.

22. Täydestä todesta minä heitä vihaan; sentähden ovat he minulle viholliset.

22. Täydestä todesta minä heitä wihan sentähden owat he minulle wiholliset.

22. Toisel wihalla mine heite wihan/ Senteden he ouat minulle Wiholiset. (Toisella wihalla minä heitä wihaan/ Sentähden he owat minulle wiholliset.)

22 I hate them with perfect hatred. They have become my enemies.

22. I hate them with perfect hatred: I count them mine enemies.

22. Med fuldt Had hader jeg dem; de ere blevne mine Fjender.

22. Jag hatar dem med rätt allvar; derföre äro de mig hätske.

22. Täie wihhaga wihkan ma neid, nemmad on mo waenlasiks sanud.

22. Aš jų nekenčiu be galo, laikau juos savo priešais.

22. Ich hasse sie im rechten Ernst; sie sind mir zu Feinden geworden.

22. Je les hais d'une parfaite haine; je les tiens pour mes ennemis.

22. De entero odio los aborrecí: túvelos por enemigos.

22 Ik haat hen met volkomen haat, tot vijanden zijn zij mij.

22. Główną nienawiścią nienawidzę ich, a mam ich za nieprzyjaciół.

22. Teljes gyűlölettel gyűlölöm őket, ellenségeimmé lettek!

22 (138:22) Полною ненавистью ненавижу их: враги они мне.

22. Повною ненавистю ненавиджу їх; вони вороги в мене.

23. Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.

23. Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen.

23. Tutki minua Jumala ja coettele minun sydämen kiusa minua ja ymmärrä cuinga minä ajattelen.

23. Ulostutki minua Jumala/ ia coettele minun Sydhemen/ kiusa minua/ ia ymmerde/ quinga mine sen aiattelen. (Ulostutki minua Jumala/ ja koettele minun sydämeni/ kiusaa minua/ ja ymmärrä/ kuinka minä sen ajattelen.)

23 Search me, O God and know my heart. Try me and know my thoughts,

23. Search me, O God, and know my heart: try me, and know my thoughts:

23. Ransag mig, Gud! og kend mit Hjerte; prøv mig, og kend mine Tanker!

23. Utransaka mig, Gud, och få veta mitt hjerta. Bepröfva mig, och förnim, huru jag menar det;

23. Oh Jummal! kiusa mind läbbi, ja wötta tunda mo süddant; katsu mind läbbi, ja wötta tunda mo mötted.

23. Ištirk mane, Dieve, pažink mano širdį; išbandyk mane ir pažink mano mintis.

23. Erforsche mich, Gott, und erfahre mein Herz; prüfe mich und erfahre, wie ich's meine.

23. Sonde-moi, ô Dieu, et connais mon cœur; éprouve-moi, et connais mes pensées.

23. Examíname, o! Dios, y conoce mi corazón: pruébame, y conoce mis pensamientos.

23 Doorgrond mij, o God! en ken mijn hart; beproef mij, en ken mijn gedachten.

23. Wyszpieguj mię, Boże! a poznaj serce moje; doświadcz mię, a poznaj myśli moje,

23. Vizsgálj [10†] meg engem, oh Isten, és ismerd meg szívemet! Próbálj meg engem, és ismerd meg gondolataimat!

23 (138:23) Испытай меня, Боже, и узнай сердце мое; испытай меня и узнай помышления мои;

23. Розглянь мене, Боже, і пізнай серце моє! Випробуй мене, і пізнай думки мої!

24. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.

24. Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle.

24. Ja cadzos jos minä pahalla tiellä lienen nijn saata minua ijancaickiselle tielle.

24. Ja catzos/ Jos mine pahan tien pälä Lienen/ Ja saatta minua sen ijancaikisen Tien pälä. (Ja katsos/ Jos minä pahan tien päällä lienen/ ja saata minua sen iankaikkisen tien päälle.)

24 and see if there is any wicked way in me. And lead me in the way everlasting.

24. And see if there be any wicked way in me, and lead me in the way everlasting.

24. Og se, om jeg er paa en Vej, som fører til Smerte for mig, og led mig paa Evighedens Vej!

24. Och se till, om jag på enom ondom väg är, och led mig på den eviga vägen.

24. Ja wata, kas wallo te on miño sees, ja juhhata mind iggawesse tee peäle.

24. Matyk, ar aš einu nedorėlių keliu, ir vesk mane keliu amžinuoju!

24. Und siehe, ob ich auf bösem Wege bin, und leite mich auf ewigem Wege.

24. Vois si je suis dans une voie d'injustice, et conduis-moi dans la voie de l'éternité!

24. Y vé si hay en mí camino de perversidad; y guíame en el camino del mundo eterno.

24 En zie, of bij mij een schadelijke weg zij; en leid mij op den eeuwigen weg.

24. I obacz, jeźli droga odporności jest we mnie, a prowadź mię drogą wieczną.

24. És lásd meg, ha van-e nálam a gonoszságnak valamilyen útja? és vezérelj engem az örökkévalóság útján!

24 (138:24) и зри, не на опасном ли я пути, и направь меня на путь вечный.

24. І подивись, чи йду я дорогою труду, і веди мене дорогою вічною.