PSALMI 144

Ylistys ja rukous Herralle, joka siunaa kansaansa.

1. Daavidin virsi. Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni, joka opettaa minun käteni taistelemaan, minun sormeni sotimaan,

1. Davidin Psalmi. Kiitetty olkoon Herra, minun turvani, joka käteni opettaa sotimaan, ja sormeni tappelemaan,

1. Dawidin Psalmi. KIjtetty olcon HERra minun turwan joca minun käteni opetta sotiman ja minun sormeni tappeleman.

1. Dauidin Psalmi. KIjtetty olcon HERRA minun Turuan/ ioca minun käteni oppeta sotiman/ ia minun sormeni tappeluxen. (Dawidin psalmi. Kiitetty olkoon HERRA minun turwani/ joka minun käteni opettaa sotimaan/ ja minun sormeni tappeluksen.)

1 Praise Jehovah, my rock, who teaches my hands to war and my fingers to fight,

1. A Psalm of David.Blessed be the LORD my strength, which teacheth my hands to war, and my fingers to fight:

1. Af David. Lovet være Herren, min Klippe! han, som lærer mine Hænder til Striden, mine Fingre til Krigen,

1. En Psalm Davids. Lofvad vare Herren, min tröst, den mina händer lärer strida, och mina finger örliga;

1. Taweti laul . Kidetud olgo Jehowa mo kaljo, kes öppetab mo käed söddima, ja mo sörmed taplema.

1. Palaimintas Viešpats, mano stiprybė, kuris moko mano rankas kariauti ir mano pirštus kovoti.

1. Ein Psalm Davids. Gelobet sei der HERR, mein Hort, der meine Hände lehrt streiten und meine Fäuste kriegen,

1. Psaume de David. Béni soit l'Éternel, mon rocher, qui dresse mes mains au combat et mes doigts à la bataille!

1. Salmo de David. BENDITO Jehová mi roca, que enseña mis manos a la batalla, y mis dedos a la guerra.

1 Een psalm van David. Gezegend zij de HEERE, mijn Rotssteen, Die mijn handen onderwijst ten strijde, mijn vingeren ten oorlog;

1. Pieśó Dawidowa. Błogosławiony Pan, skała moja, który ćwiczy ręce moje do bitwy, a palce moje do wojny.

1. Dávidé. Áldott az Úr, az én [1†] kőváram, a ki hadakozásra [2†] tanítja kezemet, s viadalra az én ujjaimat.

1 (143:1) Давида. Благословен Господь, твердыня моя, научающий руки мои битве и персты мои брани,

1. Давидова. Благословен Господь, скеля моя; він навчає руки мої до бою, до війни палцї мої!

2. hän, joka antaa minulle armon; minun linnani, varustukseni ja pelastajani, minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle.

2. Minun laupiuteni ja minun linnani, minun varjelukseni ja minun vapahtajani, minun kilpeni, johon minä uskallan, joka minun kansani minun alleni vaatii.

2. Minun laupiuden ja minun linnan minun warjeluxen ja minun wapahtajan minun kilpen johon minä uscallan joca minun Canssani alani waati.

2. Minun Laupiudhen ia minun Linnan/ minun Warieluxen ia minun Wapactaian/ minun Kilpen/ iohonga mine vskallan/ Joca minun Canssani alati waati. (Minun laupeuteni ja minun linnani/ minun warjelukseni ja minun wapahtajani/ minun kilpeni/ johonka minä uskallan/ joka minun kanssani alati waatii.)

2 my loving kindness and my fortress, my high tower and my deliverer, my shield and he in whom I take refuge, who subdues my people under me.

2. My goodness, and my fortress; my high tower, and my deliverer; my shield, and he in whom I trust; who subdueth my people under me.

2. han, som er Miskundhed imod mig og min Befæstning, min faste Borg og min Befrier, mit Skjold og den, paa hvem jeg har forladt mig; han, som tvinger mit Folk under mig.

2. Min barmhertighet och min borg, mitt beskärm och min hjelpare, min sköld, på den jag tröster; den mitt folk under mig tvingar;

2. Tem̃a on miño heldus ja mo tuggew lin, mo körge warjopaik, ja mo ärrapeästjaks on Temma mulle; minno kilp, ja tem̃a jure ollen ma kippunud; minno kilp, ja tem̃a jure ollen ma kippunud, ta heidab mo rahwast mo alla.

2. Jis yra mano gerumas, mano tvirtovė, mano aukštas bokštas, mano išlaisvintojas, mano skydas; Juo aš pasitikiu, Jis pavergia man tautas.

2. meine Güte und meine Burg, mein Schutz und mein Erretter, mein Schild, auf den ich traue, der mein Volk unter mich zwingt.

2. Mon bienfaiteur et ma forteresse, ma haute retraite et mon libérateur, mon bouclier et celui vers qui je me retire; celui qui range mon peuple sous moi!

2. Misericordia mía, y mi castillo: altura mía, y mi libertador: escudo mío en quien he confiado: el que allana mi pueblo delante de mí.

2 Mijn Goedertierenheid en mijn Burg, mijn Hoog Vertrek en mijn Bevrijder voor mij, mijn Schild, en op Wien ik mij betrouwe; Die mijn volk aan mij onderwerpt!

2. Miłosierdziem mojem, i twierdzą moją, ucieczką moją, wybawicielem moim, i tarczą moją on mi jest, przetoż w nim ufam; onci podbija pod mię lud mój.

2. Jóltevőm és megoltalmazóm, mentőváram és szabadítóm nékem; paizsom, és az, a kiben én bízom: ő veti [3†] alám népemet.

2 (143:2) милость моя и ограждение мое, прибежище мое и Избавитель мой, щит мой, – и я наНего уповаю; Он подчиняет мне народ мой.

2. Він моя милість і огорода моя, твердиня моя висока і мій спаситель; щит мій, і той, на кого я вповаю, котрий корить народ мій під мене.

3. Herra, mikä on ihminen, että hänestä lukua pidät, mikä ihmislapsi, että häntä ajattelet!

3. Herra, mikä on ihminen, ettäs häntä korjaat? eli ihmisen poika, ettäs hänestä otat vaarin?

3. HERra mikä ihminen on ettäs händä näin corjat ? eli ihmisen poica ettäs hänestä nijn otat waarin ?

3. HERRA/ mike sis Inhiminen on/ ettes hende nein coriat? Eli Inhimisen poica/ Ettes heneste nin warinotat? (HERRA/ mikä siis ihminen on/ ettäs häntä näin korjaat? Eli ihmisen poika/ ettäs hänestä niin waarinotat?)

3 Jehovah, what is man, that you take knowledge of him? Or the son of man, that you make account of him?

3. LORD, what is man, that thou takest knowledge of him! or the son of man, that thou makest account of him!

3. Herre ! hvad er et Menneske, at du kendes ved ham? et Menneskes Barn, at du agter paa ham?

3. Herre, hvad är menniskan, att du så låter dig vårda om henne; och menniskones son, att du så aktar uppå honom?

3. Oh Jehowa! mis on innimenne, et sa tedda wöttad tunda? mis on waese innimesse laps, et sa temma eest hoolt kañnad?

3. Viešpatie, kas yra žmogus, kad apie jį žinai, ir žmogaus sūnus, kad kreipi į jį savo dėmesį.

3. HERR, was ist der Mensch, daß du dich sein annimmst, und des Menschen Kind, daß du ihn so achtest?

3. Éternel, qu'est-ce que l'homme, que tu aies soin de lui? et le fils de l'homme que tu en tiennes compte?

3. O! Jehová, ¿qué es el hombre, que te haces familiar a él? ¿el hijo del hombre, para que le estimes?

3 O HEERE! wat is de mens, dat Gij hem kent, het kind des mensen, dat Gij het acht?

3. Panie! cóż jest człowiek, że naó masz baczenie? a syn człowieczy, że go sobie poważasz?

3. Uram! Micsoda az [4†] ember, hogy tudsz felőle, és az embernek fia, hogy gondod van reá?

3 (143:3) Господи! что есть человек, что Ты знаешь о нем, и сын человеческий, что обращаешь на него внимание?

3. Господи, що таке чоловік, щоб тобі знати про його, той син чоловічий, щоб ти зважав на його?

4. Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä niinkuin pakeneva varjo.

4. On sittekin ihminen tyhjän verta: hänen aikansa katoo niinkuin varjo.

4. On sijttekin ihminen tyhjän werta hänen aicans cato nijncuin warjo.

4. Ombi sijtteki Inhiminen Tyhien werta/ henen Aicans cato ninquin wario. (Ompi sittenkin ihminen tyhjän wertaa/ hänen aikansa katoaa niinkuin warjo.)

4 Man is like vanity. His days are as a shadow that passes away.

4. Man is like to vanity: his days are as a shadow that passeth away.

4. Mennesket er ligt et Aandepust, hans Dage ere som en Skygge, der farer forbi.

4. Är dock menniskan lika som intet. Hennes tid går bort såsom en skugge.

4. Innimenne on tühja asja sarnane, temma päwad lähwad möda kui warri.

4. Žmogus panašus į vėjo dvelksmą; jo dienos kaip praslenkantis šešėlis.

4. Ist doch der Mensch gleich wie nichts; seine Zeit fährt dahin wie ein Schatten.

4. L'homme est semblable à un souffle; ses jours sont comme l'ombre qui passe.

4. El hombre es semejante a la vanidad: sus dias son como la sombra que pasa.

4 De mens is der ijdelheid gelijk; zijn dagen zijn als een voorbijgaande schaduw.

4. Człowiek marności jest podobny; dni jego jako cieó pomijający.

4. Olyan az ember, mint a [5†] lehellet; napjai, mint az átfutó [6†] árnyék.

4 (143:4) Человек подобен дуновению; дни его – как уклоняющаяся тень.

4. Чоловік, як той подих; днї його, як тїнь, що перелїтає.

5. Herra, notkista taivaasi ja astu alas, kosketa vuoria, niin että ne suitsuavat.

5. Herra, kallista sinun taivaas, ja astu alas: rupee vuoriin, että he suitsisivat.

5. HERra callista taiwas ja astu alas rupe wuorihin että he suidzisit.

5. HERRA callista Taiuas ia alasastu/ rupe Worihin/ ette he suitzisit. (HERRA kallista taiwas ja alasastu/ rupee wuoriin/ että he suitsuisit.)

5 Bow your heavens, O Jehovah and come down. Touch the mountains and they will smoke.

5. Bow thy heavens, O LORD, and come down: touch the mountains, and they shall smoke.

5. Herre ! bøj dine Himle og far ned, rør ved Bjergene, saa at de ryge.

5. Herre, böj din himmel, och stig härned; tag uppå bergen, att de ryka.

5. Oh Jehowa! käna ommad taewad, ja tulle mahha; putu mäggede külge, et nemmad suitsewad.

5. Viešpatie, palenk dangų ir nuženk. Paliesk kalnus, ir jie ims rūkti.

5. HERR, neige deine Himmel und fahre herab; rühre die Berge an, daß sie rauchen;

5. Éternel, abaisse tes cieux et descends; touche les montagnes, et qu'elles fument!

5. O! Jehová, inclina tus cielos y desciende: toca los montes, y humeen.

5 Neig Uw hemelen, HEERE! en daal neder; raak de bergen aan, dat zij roken.

5. Panie! nakłoó niebios twoich, a zstąp; dotknij się gór, a zakurzą się.

5. Uram, hajlítsd meg egeidet és szállja alá; illesd meg a [7†] hegyeket, hogy füstölögjenek!

5 (143:5) Господи! Приклони небеса Твои и сойди; коснись гор, и воздымятся;

5. Господи, прихили небо твоє, і зійди на долину! До гір торкнися, нехай задимують!

6. Iske salamoita ja hajota heidät, lennätä nuolesi ja kauhistuta heidät.

6. Anna leimaukset iskeä, ja hajoita heitä: ammu nuolias ja kauhistuta heitä.

6. Anna leimauxet iske ja hajota heitä ambua sinun nuolias ja cauhistuta heitä.

6. Anna leimauxet iskia/ ia haiota heite/ ammu sinun Nolias ia cauhista heite. (Anna leimaukset iskeä/ ja hajoita heitä/ ammu sinun nuolillasi ja kauhista heitä.)

6 Cast forth lightning and scatter them. Send out your arrows and confuse them.

6. Cast forth lightning, and scatter them: shoot out thine arrows, and destroy them.

6. Lad Lynet lyne og adspred dem, udskyd dine Pile og forfærd dem!

6. Låt ljunga, och förströ dem; skjut dina skott, och förskräck dem.

6. Lö walko, ja pilla neid laiale; läkkita ommad noled, ja hirmuta neid.

6. Pasiųsk žaibus ir juos išsklaidyk, laidyk strėles ir sunaikink juos.

6. laß blitzen und zerstreue sie; schieße deine Strahlen und schrecke sie;

6. Fais briller l'éclair, et disperse-les; lance tes flèches, et les mets en déroute!

6. Relampaguea relámpagos, y disípalos; envia tus saetas, y contúrbalos.

6 Bliksem bliksem, en verstrooi hen; zend Uw pijlen uit, en verdoe hen.

6. Zabłyśnij błyskawicą, a rozprosz ich; puść strzały twoje, a poraź ich.

6. Lövelj villámot és hányd szerte őket; bocsásd ki nyilaidat és vedd el eszöket.

6 (143:6) блесни молниею и рассей их; пусти стрелы Твоии расстрой их;

6. Блискай блискавками, і розсип їх! Пусти стріли твої, й замішай їх!

7. Ojenna kätesi korkeudesta, tempaa ja pelasta minut suurista vesistä, muukalaisten kädestä,

7. Lähetä kätes ylhäältä, ja kirvota minua, ja pelasta minua suurista vesistä ja muukalaisten lasten käsistä,

7. Lähetä kätes ylhäldä ja kirwota minua ja pelasta minua suurista wesistä ja muucalaisten lasten käsistä.

7. Lehete sinun Kätes ylehelde/ ia kiruota minua/ ia pelasta minua swrista wesiste/ Ja mucalaisten Lasten käsiste. (Lähetä sinun kätesi ylhäältä/ ja kirwoita minua/ ja pelasta minua suurista wesistä/ ja muukalaisten lasten käsistä.)

7 Stretch forth your hand from above. Rescue me and deliver me out of great waters, out of the hand of aliens,

7. Send thine hand from above; rid me, and deliver me out of great waters, from the hand of strange children;

7. Udræk dine Hænder fra det høje, udfri mig og red mig af de store Vande af de fremmedes Haand,

7. Sänd dina hand af höjdene, och förlossa mig, och fräls mig ifrå stor vatten, ifrå de främmande barnas händer;

7. Läkkita om̃ad käed üllewelt, sada ja peästa mind ärra surest weest, woöra Ma laste käest.

7. Ištiesk ranką iš aukštybės, ištrauk ir gelbėk mane iš didelio tvano, iš svetimšalių rankos.

7. strecke deine Hand aus von der Höhe und erlöse mich und errette mich von großen Wassern, von der Hand der Kinder der Fremde,

7. Étends tes mains d'en haut, délivre-moi, et me retire des grandes eaux, de la main du fils de l'étranger;

7. Envia tu mano desde lo alto: redímeme, y escápame de las muchas aguas: de la mano de los hijos extraños.

7 Steek Uw handen van de hoogte uit; ontzet mij, en ruk mij uit de grote wateren, uit de hand der vreemden;

7. Ściągnij rękę swą z wysokości; wybaw mię, a wyrwij mię z wód wielkich, z ręki cudzoziemców.

7. Nyújtsd le kezeidet a magasból; ragadj ki [8†] és ments meg engem a nagy vizekből, az idegen-fiak kezéből;

7 (143:7) простри с высоты руку Твою, избавь меня и спаси меня от вод многих, от руки сынов иноплеменных,

7. Простри руку твою з висоти, вихопи мене, і вирятуй із вод великих, із руки чужинцїв.

8. joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi!

8. Joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi.

8. Joiden opetus on kelwotoin ja heidän työns wäärät.

8. Joinenga Opetus on keluotoin/ Ja heiden Tönse wäret. (Joidenka opetus on kelwotoin/ Ja heidän työnsä wäärät.)

8 whose mouth speaks deceit and whose right hand is a right hand of falsehood.

8. Whose mouth speaketh vanity, and their right hand is a right hand of falsehood.

8. hvis Mund taler Falskhed, og hvis højre Haand er Løgnens jeg højre Haand.

8. Hvilkas lära är onyttig, och deras gerningar falska.

8. Kelle su tühja rägib, ja nende parrem kässi on parrem kässi, mis walskust teeb.

8. Jų burna kalba tuštybę, jie melagingai priesaikai dešinę kelia.

8. deren Mund redet unnütz, und ihre Werke sind falsch.

8. Dont la bouche profère le mensonge, et dont la droite est une droite trompeuse.

8. Cuya boca habla vanidad; y su diestra es diestra de mentira.

8 Welker mond leugen spreekt, en hun rechterhand is een rechterhand der valsheid.

8. Których usta kłamstwo mówią, a prawica ich, prawica omylna.

8. A kiknek szájok hazugságot beszél, s jobb kezök a hamisság jobb keze.

8 (143:8) которых уста говорят суетное и которых десница – десница лжи.

8. Уста їх про марне говорять, а правиця їх є правиця брехнї!

9. Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren, soitan sinulle kymmenkielisellä harpulla,

9. Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren: minä soitan sinulle kymmenkielisellä psaltarilla,

9. Jumala minä weisan sinulle uden wirren minä soitan sinulle kymmenen kielisellä Psaltarilla.

9. Jumala/ mine weisan sinulle vdhen Wirdhen/ Mine leikitzen sinulle kymmenenkieliselle Psaltarilla. (Jumala/ minä weisaan sinulle uuden wirren/ Minä leikitsen sinulle kymmenkielisillä psaltareilla.)

9 I will sing a new song to you, O God. I will sing praises to you upon a psaltery of ten strings.

9. I will sing a new song unto thee, O God: upon a psaltery and an instrument of ten strings will I sing praises unto thee.

9. Gud! jeg vil synge dig en ny Sang, jeg vil synge Psalmer for dig til Psalteren med ti Strenge,

9. Gud, jag vill sjunga dig en ny viso; jag vill spela dig på psaltare af tio stränger;

9. Ma laulan sulle, Jum̃al! uut laulo, ma laulan sind kites kümne-keelse nablimängiga.

9. Dieve, aš naują giesmę Tau giedosiu, psalteriu ir dešimčiastygiu jai pritarsiu.

9. Gott, ich will dir ein neues Lied singen, ich will dir spielen auf dem Psalter von zehn Saiten,

9. O Dieu, je te chanterai un cantique nouveau; je te célébrerai sur la lyre à dix cordes,

9. O! Dios, a tí cantaré canción nueva: con salterio, con decacordio cantaré a tí.

9 O God! ik zal U een nieuw lied zingen; met de luit en het tiensnarig instrument zal ik U psalmzingen.

9. Boże! pieśó nową tobie zaśpiewam; na lutni, i na instrumencie o dziesięciu stronach śpiewać ci będę.

9. Isten! Új éneket éneklek néked; tízhúrú [9†] hangszerrel zengedezlek téged;

9 (143:9) Боже! новую песнь воспою Тебе, на десятиструнной псалтири воспою Тебе,

9. Боже, нову пісню тобі засьпіваю, на псалтирі десятострунній до похвальної піснї тобі заграю;

10. sinulle, joka annat kuninkaille voiton ja tempaat palvelijasi Daavidin turvaan pahalta miekalta.

10. Sinä joka kuninkaille voiton annat, ja palvelias Davidin vapahdat murhamiekasta.

10. Sinä joca Cuningalle woiton annat ja wapadat Dawidin sinun palwelias häijyin murhamiecasta.

10. Sine ioca Kuningaillen Woitot annat/ Ja wapadhat Dauid sinun Papuelias/ ninen Heijudhen Murha miecasta. (Sinä joka kuninkaille woitot annat/ ja wapahdat Dawid sinun palwelijas/ niiden häijyen murhamiekasta.)

10 You are he who gives salvation to kings, who rescues David his servant from the hurtful sword.

10. It is he that giveth salvation unto kings: who delivereth David his servant from the hurtful sword.

10. ham, Fjender, som giver Konger Frelse, som udriver sin Tjener David fra det grumme Sværd!

10. Du, som gifver Konungomen seger, och förlöser din tjenare David ifrå dens ondas mordsvärd.

10. Sa añad abbi kuñingattele, kes sa om̃a sullast Tawetit wäljasadad kurja moöga käest.

10. Tu gelbsti karalius, Tu išlaisvinai Dovydą, savo tarną, nuo žiauraus kardo.

10. der du den Königen Sieg gibst und erlöst deinen Knecht David vom mörderischen Schwert des Bösen.

10. Toi qui donnes la délivrance aux rois, qui sauves David, ton serviteur, de l'épée meurtrière.

10. El que da salud a los reyes: el que redime a David su siervo de perniciosa espada.

10 Gij, Die den koningen overwinning geeft, Die Zijn knecht David ontzet van het boze zwaard;

10. Bóg daje zwycięstwo królom, a Dawida, sługę swego, wybawia od miecza srogiego.

10. Ki segítséget ád a királyoknak, s megmenti [10†] Dávidot, az ő szolgáját a gonosz szablyától.

10 (143:10) дарующему спасение царям и избавляющему Давида, раба Твоего, от лютого меча.

10. Тобі, що даєш спасеннє царям, ізбавляєш Давида, слугу свого, від меча смертиносного.

11. Tempaa ja pelasta minut muukalaisten käsistä, joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi.

11. Päästä myös minua ja pelasta minua muukalaisten kädestä, joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi,

11. Päästä myös minua ja pelasta minua muucalaisten lasten kädestä joiden opetus on kelwotoin ja heidän työns wäärät.

11. Päste mös minua/ ia pelasta minua ninen mucalaisten Lasten kädhest/ Joinenga Opetus on keluotoin/ ia heiden Töönse wäret. (Päästä myös minua/ ja pelasta minua niiden muukalaisten lasten kädestä/ joidenka opetus on kelwotoin/ ja heidän työnsä wäärät.)

11 Rescue me and deliver me out of the hand of aliens, whose mouth speaks deceit and whose right hand is a right hand of falsehood.

11. Rid me, and deliver me from the hand of strange children, whose mouth speaketh vanity, and their right hand is a right hand of falsehood:

11. Udfri mig og red mig af de fremmedes Haand, hvis Mund taler Falskhed, og hvis højre Haand er Løgnens højre Haand,

11. Förlös mig ock, och hjelp mig ifrå de främmande barnas hand; hvilkas lära är onyttig, och deras gerningar falska;

11. Sada mind wälja, ja peästa mind woöra Ma laste käest, kelle su tühja rägib, ja nende parrem kässi on parrem kässi, mis walskust teeb.

11. Ištrauk ir gelbėk mane iš svetimšalių rankos. Jų burna kalba tuštybę, jie dešinę melagingai priesaikai kelia.

11. Erlöse mich auch und errette mich von der Hand der Kinder der Fremde, deren Mund redet unnütz, und ihre Werke sind falsch,

11. Délivre-moi, et me retire de la main des fils de l'étranger, dont la bouche profère le mensonge, et dont la droite est une droite trompeuse.

11. Redímeme, y escápame de mano de los hijos extraños: cuya boca habla vanidad, y su diestra es diestra de mentira.

11 Ontzet mij en red mij van de hand der vreemden, welker mond leugen spreekt, en hun rechterhand is een rechterhand der valsheid;

11. Wybawże mię, a wyrwij mię z ręki cudzoziemców, których usta mówią kłamstwo, a prawica ich prawica omylna;

11. Ragadj ki és ments meg engem az idegen-fiak kezéből, a kiknek szájok hazugságot beszél, s jobbkezök a hamisság jobbkeze.

11 (143:11) Избавь меня и спаси меня от руки сынов иноплеменных, которыхуста говорят суетное и которых десница – десница лжи.

11. Вихопи мене і вирятуй з руки чужинцїв, котрих уста про марне говорять, а котрих правиця є правиця брехнї!

12. Niin meidän poikamme ovat nuoruudessaan kuin korkealle kohoavat kasvit, tyttäremme kuin temppelin veistetyt kulmapatsaat;

12. Että meidän pojat kasvaisivat nuoruudessansa niinkuin vesat, ja meidän tyttäret, niinkuin templin kaunistetut seinät.

12. Että meidän pojat caswaisit nuorudellans nijncuin wesat ja meidän tyttäret nijncuin Templin caunistetut seinät ja cuin coriat huonet.

12. Ette meiden Poiat yleskasuaisit heiden Norudhellans ninquin Plantut/ ia meiden Tytteret/ ninquin Templin caunistetut Seinet/ ia quin Palacit. (Että meidän pojat ylöskaswaisit heidän nuoruudellansa niinkuin plantut (wesat)/ ja meidän tyttäret/ niinkuin templin kaunistetut seinät/ ja kuin palatsit.)

12 That our sons will be as plants grown up in their youth and our daughters as cornerstones hewn according to the fashion of a palace,

12. That our sons may be as plants grown up in their youth; that our daughters may be as corner stones, polished after the similitude of a palace:

12. at vore Sønner maa være som Planter, der ere komne til Frodighed i deres Ungdom; vore Døtre som Hjørnepiller, der ere udhuggede efter Templets Stil;

12. Att våre söner måga uppväxa i deras ungdom, såsom plantor; och våra döttrar, såsom beprydde svalar, såsom palats;

12. Kes ütlewad: et meie poiad olleksid kui taimed, mis hästi kaswatakse nende nores pölwes; et meie tütred olleksid kui nurga-sambad illusaste raiutud sure hone wisi.

12. Tegu mūsų sūnūs savo jaunystėje auga kaip vešlūs žolynai, o mūsų dukterys tebūna dailios tartum kolonos, išdrožinėtos puošniuose rūmuose.

12. daß unsere Söhne aufwachsen in ihrer Jugend wie die Pflanzen, und unsere Töchter seien wie die ausgehauenen Erker, womit man Paläste ziert;

12. Que nos fils soient comme des plantes croissant dans leur jeunesse; nos filles comme des colonnes taillées, ornant les angles d'un palais!

12. Que nuestros hijos sean como plantas crecidas en su juventud: nuestras hijas como las esquinas labradas a manera del palacio:

12 Opdat onze zonen zijn als planten, welke groot geworden zijn in hun jeugd; onze dochters als hoekstenen, uitgehouwen naar de gelijkenis van een paleis.

12. Aby synowie nasi byli jako szczepy rosnące w młodości swojej, a córki nasze, jako kamienie węgielne, wyciosane w budynku kościelnym.

12. Hogy fiaink olyanok legyenek, mint a plánták, nagyokká nőve ifjú korukban; leányaink, mint a templom mintájára kifaragott oszlopok.

12 (143:12) Да будут сыновья наши, как разросшиеся растения в их молодости; дочери наши –как искусно изваянные столпы в чертогах.

12. Щоб сини наші були, як висадки, зрощені в їх молодостї; дочки наші стрункі, як тесані стовпи угольні збудованої палати;

13. meidän aittamme ovat täynnä, ja antavat kaikkinaista viljaa, meidän lampaamme lisääntyvät laitumillamme tuhansin ja kymmenin tuhansin;

13. Meidän aittamme olkoon täynnä, jotka runsaat elatukset antaisivat toinen toisensa perästä, että meidän lampaamme poikisivat tuhannen, ja sata tuhatta, kylissämme;

13. Meidän aittam olcon täynnä jotca runsat elatuxet andaisit toinen toisens perästä että meidän lambam poikisit tuhannen ja satata tuhatta meidän kylisäm.

13. Meiden Aittanna olcoon teunne/ iotca runsat Elatoxet vlosandaisit/ toinen toisens pereste/ Ette meiden Lamban poikisit Tuhanet/ ia sata tuhatta/ meiden Kylissen. (Meidän aittamme olkoon täynnä/ jotka runsaat elatukset ulosantaisit/ toinen toisensa perästä/ että meidän lampaamme poikisit tuhannet/ ja sata tuhatta/ meidän kylissän.)

13 our garners are full, affording all manner of store, our sheep bring forth thousands and ten thousands in our fields,

13. That our garners may be full, affording all manner of store: that our sheep may bring forth thousands and ten thousands in our streets:

13. at vore Forraadskamre maa være fulde, at de kunne frembyde baade det ene og det andet Slags; at vore Faar kunne føde tusinde, ja, ti Tusinde paa vore Gader;

13. Och våra visthus fulle vara, de der spisning utgifva kunna, den ena efter den andra; att våra får måga bära tusend och hundrade tusend, i våra afvelsgårdar;

13. Et keik meie aitade nurgad täis olleksid , ja annaksid wälja üht suggu wilja teise järrele; et meie lamba-karri tuhhat talle teeks, ja kümmetuhhat siggiksid meie wainude peäl.

13. Mūsų klėtys tebūna prikrautos visokių gėrybių. Kaimenės mūsų avių tegul tūkstančiais veda, pilnos ganyklos tegul prisipildo.

13. daß unsere Kammern voll seien und herausgeben können einen Vorrat nach dem andern; daß unsere Schafe tragen tausend und zehntausend auf unsern Triften;

13. Que nos celliers soient remplis, fournissant toute espèce de provisions; que nos brebis se multiplient par milliers, par dix milliers dans nos champs!

13. Nuestros rincones llenos, proveidos de toda suerte de grano: nuestros ganados que paran a millares, y a diez millares en nuestras plazas.

13 Dat onze winkelen vol zijnde, den enen voorraad na den anderen uitgeven; dat onze kudden bij duizenden werpen, ja, bij tienduizenden op onze hoeven vermenigvuldigen.

13. Szpiżarnie nasze pełne niech wydawają wszelakie potrzeby; trzody nasze niech rodzą tysiące, niech rodzą dziesięć tysięcy w oborach naszych.

13. Legyenek telve tárházaink, eledelt eledelre szolgáltassanak; juhaink százszorosodjanak, [11†] ezerszeresedjenek a mi legelőinken.

13 (143:13) Да будут житницы наши полны, обильны всяким хлебом; да плодятся овцы наши тысячами и тьмами на пажитях наших;

13. Щоб засїки наші були повні, всяким хлїбом багаті; щоб скотина наша тисячма множилась, десятки тисяч по вертепах наших;

14. meidän härkiemme kuormat ovat runsaat, ei ole aukkoa muurissa, ei ole pakolaista, ei kuulu valitushuutoa kaduillamme.

14. Että härkämme olisivat vahvat työhön; ettei yhtään vahinkoa, eikä valitusta eli kannetta olisi kaduillamme.

14. Että meidän härkäm olisit wahwat työhön ettei yhtän wahingota eikä walitusta eli cannetta olis meidän catuillam.

14. Ette meiden härien olisit wahuat töhön/ Ettei ychten Wahingo/ eike walitost elike Cannet olis meiden Cadhuillan. (Että meidän härät olisit wahwat työhön/ ettei yhtään wahinkoa/ eikä walitusta elika kannet olisi meidän kaduillan.)

14 our oxen are well laden, no breaking in and no going forth and no outcry in our streets,

14. That our oxen may be strong to labour; that there be no breaking in, nor going out; that there be no complaining in our streets.

14. at vore Øksne maa være kraftige, at der intet Brud og ingen Afgang maa være, ej heller Klagemaal paa være Gader.

14. Att våre oxar måga mycket arbete göra; att ingen skade, ingen olycka eller klagan på våra gator är.

14. Et meie härjad olleksid täis rammo, et ei olleks kahjo, ei ärralomist, egga karjumist meie ulitsatte peäl.

14. Tegu mūsų jaučiai būna stiprūs darbe, tenebūna jie pagrobti ar nuklydę, tegu mūsų gatvėse nesigirdi skundų.

14. daß unsere Ochsen viel erarbeiten; daß kein Schade, kein Verlust noch Klage auf unsern Gassen sei.

14. Que nos bœufs soient chargés de graisse; qu'il n'y ait ni brèche, ni attaque, ni clameur dans nos rues!

14. Nuestros bueyes cargados de carnes, no haya portillo, ni quien salga, ni quien dé grita en nuestras calles.

14 Dat onze ossen wel geladen zijn; dat geen inbreuk, noch uitval, noch gekrijs zij op onze straten.

14. Woły nasze niech będą tłuste; niech nie będzie wtargnienia, ani zajęcia, ani narzekania po ulicach naszych.

14. Ökreink megrakodva legyenek; sem betörés, sem kirohanás, sem kiáltozás ne legyen a mi utczáinkon.

14 (143:14) да будут волы наши тучны; да не будет ни расхищения, ни пропажи, ни воплей на улицах наших.

14. Щоб корови наші телились; щоб не було влому, і жадного убитку, і жадної лайки на улицях наших.

15. Autuas se kansa, jolle näin käy, autuas se kansa, jonka Jumala Herra on!

15. Autuas on se kansa, jolle niin käy; vaan autuas on se kansa, jonka Jumalana Herra on.

15. Autuas on se Canssa jolle nijn käy waan autuas on se Canssa jonga HERra Jumalana on.

15. Autuaxi he lausuuat sen Canssan/ ionga nin keupi/ Waan autuas on se Canssa/ Jonga HERRA Jumalana on. (Autuaaksi he lausuwat sen kansan/ jonka niin käypi/ waan autuas on se kansa/ jonka HERRA Jumalana on.)

15 the people who are in such a case are fortunate. The people whose God is Jehovah are fortunate.

15. Happy is that people, that is in such a case: yea, happy is that people, whose God is the LORD.

15. Saligt er det Folk, som det gaar saaledes; saligt er det folk, hvis Gud Herren er!

15. Saligt är det folk, hvilko alltså går; men saligt är det folk, hvilkets Gud Herren är.

15. Wägga önnis on se rahwas, kelle kässi sedda wisi käib: agga wägga önnis on wast Se rahwas , kelle Jummal Jehowa on.

15. Laiminga tauta, kuri taip gyvena; laiminga tauta, kurios Dievas yra Viešpats!

15. Wohl dem Volk, dem es also geht! Wohl dem Volk, des Gott der HERR ist!

15. Heureux le peuple duquel il en est ainsi! Heureux le peuple dont l'Éternel est le Dieu!

15. Bienaventurado el pueblo que tiene esto: bienaventurado el pueblo, cuyo Dios es Jehová.

15 Welgelukzalig is het volk, dien het alzo gaat; welgelukzalig, is het volk, wiens God de HEERE is.

15. Błogosławiony lud, któremu się tak dzieje. Błogosławiony lud, którego Bogiem jest Pan.

15. Boldog nép az, a melynek így van dolga; boldog nép az, a melynek [12†] az Úr az ő Istene.

15 (143:15) Блажен народ, у которого это есть. Блажен народ, у которого Господь есть Бог.

15. Щасливий нарід, в котрого така доля! Щасливий нарід, котрому Господь - Бог його!