PSALMI 90

Jumalan iankaikkisuus ja ihmisen katoavaisuus.

1. Mooseksen, Jumalan miehen, rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen.

1. Moseksen Jumalan miehen rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme, suvusta sukuun.

1. Mosexen Jumalan miehen Rucous. HERRA Jumala sinä olet meidän turwam sugusta sucuun.

1. HERRA Jumala sine olet meiden Turuan/ sughusta sucuhun. (HERRA Jumala sinä olet meidän turwan/ suwusta sukuhun.)

1 Lord, you have been our dwelling-place in all generations.

1. A Prayer of Moses the man of God.<p/>Lord, thou hast been our dwelling place in all generations.

1. Ein Gebet Mose's, des Mannes Gottes. HERR, Gott, du bist unsre Zuflucht für und für.

1. Oración de Moisés, varón de Dios. SEÑOR, tú nos has sido refugio en generación y generación.

1 (89:1) Молитва Моисея, человека Божия.

2. Ennenkuin vuoret syntyivät ja sinä loit maan ja maanpiirin, iankaikkisesta iankaikkiseen olet sinä, Jumala.

2. Ennenkuin vuoret olivat, eli maa ja maailma luotiin, olet sinä Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen,

2. Ennencuin wuoret olit eli maa ja mailma luotin sinä olet Jumala ijancaickisesta ijancaickiseen.

2. Ennenquin woret olit/ eli Maa/ ia Mailma loodhuxi tuli/ Sine olet Jumala ijancaikisudhesta ijancaikisehen. (Ennenkuin wuoret olit/ eli maa/ ja maailma luoduksi tuli/ Sinä olet Jumala iankaikkisuudesta iankaikkiseen.)

2 Before the mountains were brought forth, or you had ever formed the earth and the world, even from everlasting to everlasting, you are God.

2. Before the mountains were brought forth, or ever thou hadst formed the earth and the world, even from everlasting to everlasting, thou art God.

2. Ehe denn die Berge wurden und die Erde und die Welt geschaffen wurden, bist du, Gott, von Ewigkeit zu Ewigkeit,

2. Ántes que naciesen los montes, y formases la tierra y el mundo, y desde el siglo, y hasta el siglo, tú eres Dios.

2 (89:2) Господи! Ты нам прибежище в род и род.

3. Sinä palautat ihmiset takaisin tomuun ja sanot: Palatkaa jälleen, te ihmisten lapset.

3. Sinä, joka annat ihmiset kuolla, ja sanot: tulkaat jälleen, te ihmisten lapset.

3. Sinä joca annat ihmiset cuolla ja sanot: tulcat jällens te ihmisten lapset.

3. Sine ioca lasket Inhimiset colemahan/ ia sanot/ Tulcat iellens te Inhimisten Lapset. (Sinä joka lasket ihmiset kuolemahan/ ja sanot/ Tulkaat jällens te ihmisten lapset.)

3 You turn man to destruction and say, Return, you* (the) sons of men.

3. Thou turnest man to destruction; and sayest, Return, ye children of men.

3. der du die Menschen lässest sterben und sprichst: Kommt wieder, Menschenkinder!

3. Vuelves al hombre hasta ser quebrantado; y dices: Convertíos, hijos del hombre.

3 (89:3) Прежде нежели родились горы, и Ты образовал землю и вселенную, иот века и до века Ты – Бог.

4. Sillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin öinen vartiohetki.

4. Sillä tuhat ajastaikaa ovat sinun edessäs niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin vartio yöllä.

4. Sillä tuhat ajastaica owat sinun edesäs nijncuin eiläinen päiwä meni ja nijncuin wartia yöllä.

4. Sille tuhat Aijastaica ouat sinun edeses/ ninquin yxi Peiue ioca Eilen edesioutui/ Ja ninquin yxi Ön wartius. (Sillä tuhat ajastaikaa owat sinun edessäsi/ niinkuin yksi päiwä joka eilen edesjoutui/ Ja niinkuin yksi yön wartius.)

4 Because a thousand years in your sight are but as yesterday when it is past and as a watch in the night.

4. For a thousand years in thy sight are but as yesterday when it is past, and as a watch in the night.

4. Denn tausend Jahre sind vor dir wie der Tag, der gestern vergangen ist, und wie eine Nachtwache.

4. Porque mil años delante de tus ojos, son como el día de ayer, que pasó, y como la vela de la noche.

4 (89:4) Ты возвращаешь человека в тление и говоришь: „возвратитесь, сыны человеческие!"

5. Sinä huuhdot heidät pois; he ovat kuin uni, ovat kuin ruoho, joka aamulla kukoistaa:

5. Sinä vuodatat heitä niinkuin kosken, ja he ovat niinkuin uni, niinkuin ruoho aamulla, joka kohta lakastuu,

5. Sinä wuodatat heitä nijncuin cosken ja owat nijncuin uni nijncuin ruoho amulla joca cohta lacastu.

5. Sine lasket heite poiswotaman ninquin Cosken/ ia ouat ninquin yxi Uni/ Ninquin iocu Roho/ ioca iuri lackamastu. (Sinä lasket heitä poiswuotaman niinkuin kosken/ ja owat niinkuin yksi uni/ niinkuin joku ruoho/ joka juuri lakastuu.)

5 You carry them away as with a flood. They are as a sleep. They are like grass which grows up in the morning.

5. Thou carriest them away as with a flood; they are as a sleep: in the morning they are like grass which groweth up.

5. Du lässest sie dahinfahren wie einen Strom; sie sind wie ein Schlaf, gleichwie ein Gras, das doch bald welk wird,

5. Háceslos pasar como avenida de aguas: son como sueño: a la mañana pasará como la yerba;

5 (89:5) Ибо пред очами Твоими тысяча лет, как день вчерашний, когда он прошел, и как стража в ночи.

6. aamulla se kasvaa ja kukoistaa, mutta illalla se leikataan ja kuivettuu.

6. Joka aamulla kukoistaa ja nopiasti kuivuu, ja ehtoona leikataan ja kuivettuu.

6. Joca amulla cucoista ja nopiast cuiwa ja ehtona leicatan ja cuiwettu.

6. Joca warahin cucoista/ ia nopiasta quiua/ Ja Echtona poisleicataan/ ia quiuettupi. (Joka warhain kukoistaa/ ja nopeasti kuiwaa/ ja ehtoona poisleikataan/ ja kuiwettuupi.)

6 In the morning it flourishes and grows up. In the evening it is cut down and withers.

6. In the morning it flourisheth, and groweth up; in the evening it is cut down, and withereth.

6. das da frühe blüht und bald welk wird und des Abends abgehauen wird und verdorrt.

6. Que a la mañana florece, y crece: a la tarde es cortada, y se seca.

6 (89:6) Ты как наводнением уносишь их; они – как сон, как трава, которая утром вырастает, утром цветет и зеленеет, вечером подсекается и засыхает;

7. Sillä me hukumme sinun vihasi voimasta, ja sinun kiivastuksesi voimasta me häviämme pois.

7. Sen tekee sinun vihas, että me niin hukumme, ja sinun hirmuisuutes, että me niin äkisti täältä temmataan.

7. Sen teke sinun wihas että me nijn hucumme ja sinun hirmuisudes että me nijn äkist tääldä temmatan.

7. Sen teke sinun wihas/ ette me nin hucumma/ Ja sinun Hirmusudhes/ ette me nin ekiste tälde temmatamme. (Sen tekee sinun wihasi/ että me hukumme/ Ja sinun hirmuisuutesi/ että me niin äkisti täältä temmataamme.)

7 Because we are consumed in your anger and in your wrath are we troubled.

7. For we are consumed by thine anger, and by thy wrath are we troubled.

7. Das macht dein Zorn, daß wir so vergehen, und dein Grimm, daß wir so plötzlich dahinmüssen.

7. Porque con tu furor somos consumidos: y con tu ira somos conturbados.

7 (89:7) ибо мы исчезаем от гнева Твоего и от ярости Твоей мы в смятении.

8. Meidän pahat tekomme sinä asetat eteesi, salaiset syntimme kasvojesi valkeuteen.

8. Sillä meidän pahat tekomme sinä asetat etees, meidän tuntemattomat syntimme valkeuteen sinun kasvois eteen.

8. Sillä meidän pahat tecom sinä asetat etees meidän tundemattomat syndim walkeuteen sinun caswos eteen.

8. Sille meiden Pahatteghot sine asetat etees/ Meiden tundemattomat Synnit walkiahan sinun Casuos eteen. (Sillä meidän pahat teot sinä asetat eteesi/ Meidän tuntemattomat synnit walkeaan sinun kaswosi eteen.)

8 You have set our iniquities before you, our secret sins in the light of your countenance.

8. Thou hast set our iniquities before thee, our secret sins in the light of thy countenance.

8. Denn unsere Missetaten stellst du vor dich, unsre unerkannte Sünde ins Licht vor deinem Angesicht.

8. Pusiste nuestras maldades delante de tí: nuestros yerros a la lumbre de tu rostro.

8 (89:8) Ты положил беззакония наши пред Тобою и тайное наше пред светом лица Твоего.

9. Niin kaikki meidän päivämme kuluvat sinun vihasi alla, vuotemme päättyvät meiltä kuin huokaus.

9. Sentähden kuluvat kaikki meidän päivämme sinun vihastas: meidän vuotemme loppuvat pikemmin kuin juttu.

9. Sentähden culuwat caicki meidän päiwäm sinun wihastas meidän wuotem loppuwat pikemmin cuin juttu.

9. Senteden culuuat caiki meiden peiuet matkahans/ sinun Wihas cautta/ Meiden woodhet pikemin loppuuat quin iocu Jaritos. (Sentähden kuluwat kaikki meidän päiwät matkahansa/ sinun wihasi kautta/ Meidän wuodet pikemmin loppuun kuin joku jaaritus.)

9 Because all our days are passed away in your wrath. We bring our years to an end as a sigh.

9. For all our days are passed away in thy wrath: we spend our years as a tale that is told.

9. Darum fahren alle unsere Tage dahin durch deinen Zorn; wir bringen unsre Jahre zu wie ein Geschwätz.

9. Porque todos nuestros dias declinan a causa de tu ira: acabamos nuestros años, como la palabra.

9 (89:9) Все дни наши прошли во гневе Твоем; мы теряем лета наши, как звук.

10. Meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta; ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse, niinkuin me lentäisimme pois.

10. Meidän elinaikamme on seitsemänkymmentä vuotta, taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta: ja kuin se paras on ollut, niin on se tuska ja työ ollut: sillä se leikataan pois. niinkuin me lentäisimme pois.

10. Meidän elinaicam on seidzemenkymmendä wuotta taicka eninnäkin cahdexankymmendä wuotta ja cuin se paras on ollut nijn on se tusca ja työ ollut: sillä se mene pian pois nijncuin me lendäisim pois.

10. Meiden Eliaicam pysypi Seitzemenkymmende wootta/ taicka eninneki Cadhexankymmende wootta/ Ja quin se parahin on ollut/ nin on se Tuska ia Töö ollut/ Sille se pian poismenepi/ ninquin me poislenneisin. (Meidän elinaikamme pysyypi seitsemänkymmentä wuotta/ taikka enintäänkin kahdeksankymmentä wuotta/ Ja kuin se parahin on ollut/ niin on se tuska ja työ ollut/ Sillä se pian poismeneepi/ niinkuin me poislentäisin.)

10 The days of our years are threescore years and ten, or even by reason of strength eighty years, yet their pride is but labor and sorrow, because it is soon gone and we fly away.

10. The days of our years are threescore years and ten; and if by reason of strength they be fourscore years, yet is their strength labour and sorrow; for it is soon cut off, and we fly away.

10. Unser Leben währet siebzig Jahre, und wenn's hoch kommt, so sind's achtzig Jahre, und wenn's köstlich gewesen ist, so ist es Mühe und Arbeit gewesen; denn es fährt schnell dahin, als flögen wir davon.

10. Los dias de nuestra edad son setenta años: y los de los más valientes, ochenta años: y su fortaleza es molestia, y trabajo: porque es cortado presto, y volamos.

10 (89:10) Дней лет наших – семьдесят лет, а при большей крепости – восемьдесят лет; и самая лучшая пора их – труд и болезнь, ибо проходят быстро, и мы летим.

11. Kuka ajattelee sinun vihasi ankaruutta, sinun kiivauttasi, niin että hän sinua pelkäisi?

11. Mutta kuka uskoo sinun niin raskaasti vihastuvan? ja kuka pelkää senkaltaista hirmuisuuttas?

11. Mutta cuca usco sinun nijn rascast wihastuwan ja cuca pelkä sencaltaista sinun hirmuisuttas ?

11. Mutta cuca sen usko/ ette sine nin raskasti wihastut/ Ja cuca itzens pelke/ sencaltaisen sinun Hirmusudhes teden? (Mutta kuka sen uskoo/ että sinä niin raskaasti wihastut/ Ja kuka itsensä pelkää/ senkaltaisen sinun hirmuisuutesi tähden?)

11 Who knows the power of your anger and your wrath according to the fear that is due to you?

11. Who knoweth the power of thine anger? even according to thy fear, so is thy wrath.

11. Wer glaubt aber, daß du so sehr zürnest, und wer fürchtet sich vor solchem deinem Grimm?

11. ¿Quién conoce la fortaleza de tu ira? que tu ira es como tu temor.

11 (89:11) Кто знает силу гнева Твоего, и ярость Твою по мере страха Твоего?

12. Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.

12. Opeta meitä ajattelemaan, että meidän pitää kuoleman, että me ymmärtäväisiksi tulisimme.

12. Opeta meitä ajatteleman että meidän pitä cuoleman että me ymmärtäwäisexi tulisim.

12. Totuta meite aiatteleman/ ette meiden pite cooleman/ senpäle ette me ymmerteueisexi tulisimma. (Totuta meitä ajatteleman/ että meidän pitää kuoleman/ senpäälle että me ymmärtäwäiseksi tulisimme.)

12 So teach us to number our days, that we may get us a heart of wisdom.

12. So teach us to number our days, that we may apply our hearts unto wisdom.

12. Lehre uns bedenken, daß wir sterben müssen, auf daß wir klug werden.

12. Para contar nuestros dias haznos saber así: y traeremos al corazón sabiduría.

12 (89:12) Научи нас так счислять дни наши, чтобы нам приобрести сердце мудрое.

13. Herra, palaja jälleen. Voi, kuinka kauan? Armahda palvelijoitasi.

13. Herra! käännä siis itses taas meidän puoleemme, ja ole palvelioilles armollinen.

13. HERra käännä sijs idzes taas meidän puoleem ja ole palwelioilles armollinen.

13. HERRA käenne sis itzes taas meiden poleen/ Ja ole sinun Palueliais armolinen. (HERRA käännä siis itsesi taas meidän puoleen/ ja ole sinun palwelijaisi armollinen.)

13 Return, O Jehovah. How long? And relent concerning your servants.

13. Return, O LORD, how long? and let it repent thee concerning thy servants.

13. HERR, kehre doch wieder zu uns und sei deinen Knechten gnädig!

13. Vuélvete a nosotros o! Jehová: ¿hasta cuándo? y aplácate para con tus siervos.

13 (89:13) Обратись, Господи! Доколе? Умилосердись над рабами Твоими.

14. Ravitse aamulla meitä armollasi, suo meille iloa ja riemua kaikkina päivinämme.

14. Täytä meitä pian armoillas, niin me riemuitsemme ja iloitsemme kaikkena meidän elinaikanamme.

14. Täytä meitä pian armollas nijn me riemuidzem ja iloidzem caickina meidän elinaicanam.

14. Teutte meite pian sinun Armollas/ Nin me tadhom riemuita ia iloita caikin meiden Elinaicanna. (Täytä meitä pian sinun armollasi/ Niin me tahdomme riemuita ja iloita kaiken meidän elinaikamme.)

14 O satisfy us in the morning with your loving kindness, that we may rejoice and be glad all our days.

14. O satisfy us early with thy mercy; that we may rejoice and be glad all our days.

14. Fülle uns früh mit deiner Gnade, so wollen wir rühmen und fröhlich sein unser Leben lang.

14. Hártanos de mañana de tu misericordia: y cantaremos, y alegrarnos hemos todos nuestros dias.

14 (89:14) Рано насыти нас милостью Твоею, и мы будем радоваться и веселиться во все дни наши.

15. Suo meidän iloita yhtä monta päivää, kuin olet nöyryyttänyt meitä, yhtä monta vuotta, kuin olemme kovaa kokeneet.

15. Ilahuta nyt meitä jälleen, ettäs meitä niin kauvan vaivannut olet, että me niin kauvan onnettomuutta kärsineet olemme.

15. Ilahuta nyt meitä jällens ettäs meitä nijncauwan waiwannut olet että me nijncauwan onnettomutta kärsinet olem.

15. Ilahuta nyt meite iellens/ Ettes meite nin cauuan waiuanut olet/ Senuoxi ette me nin cauuan Onnettomut kersineet olema. (Ilahduta nyt meitä jällens/ ettäs meitä niin kauan waiwannut olet/ Senwuoksi että me niin kauan onnettomuutta kärsineet olemme.)

15 Make us glad according to the days in which you have afflicted us and the years in which we have seen evil.

15. Make us glad according to the days wherein thou hast afflicted us, and the years wherein we have seen evil.

15. Erfreue uns nun wieder, nachdem du uns so lange plagest, nachdem wir so lange Unglück leiden.

15. Alégranos como en los dias que nos afligiste: como en los años que vimos mal.

15 (89:15) Возвесели нас за дни, в которые Ты поражал нас, за лета, в которые мы видели бедствие.

16. Saakoot palvelijasi nähdä sinun tekosi ja heidän lapsensa sinun kunniasi.

16. Osoita palvelialles sinun tekos, ja kunnias heidän lapsillensa.

16. Osota palwelialles sinun tecos ja sinun cunnias heidän lapsillens.

16. Osota sinun Palueliailles sinun Teghos/ ia sinun Cunnias heiden Lapsillens. (Osoita sinun palwelijallesi sinun tekosi/ ja sinun kunniasi heidän lapsillensa.)

16 Let your work appear to your servants and your glory upon their sons.

16. Let thy work appear unto thy servants, and thy glory unto their children.

16. Zeige deinen Knechten deine Werke und deine Ehre ihren Kindern.

16. Parezca en tus siervos tu obra; y tu gloria sobre sus hijos.

16 (89:16) Да явится на рабах Твоих дело Твое и на сынах их слава Твоя;

17. Ja tulkoon osaksemme Herran, meidän Jumalamme, laupeus. Suo menestyä meille kättemme työn; niin, suo menestyä meidän kättemme työn.

17. Ja, Herra meidän Jumalamme olkoon meille leppyinen, ja vahvistakoon meidän kättemme teot meissä: jaa, meidän kättemme teot hän vahvistakoon!

17. Ja HERra meidän Jumalam olcon meille lepyinen ja auttacon meidän kättem tegot meidän cansam Ja meidän kättem tegot hän auttacon.

17. Ja HERRA meiden Jumalan olcohon meillen suloinen/ ia teutekön meiden kätenne Teghot meiden cansan/ Ja/ meiden kättemme Teghot hen päätteken. (Ja HERRA meidän Jumalan olkohon meillen suloinen/ ja täyttäköön meidän kätemme teot meidän kanssan/ Ja/ meidän kättemme teot hän päättäkään.)

17 And let the favor of the Lord our God be upon us. And establish the work of our hands upon us, yes, the work of our hands establish it.

17. And let the beauty of the LORD our God be upon us: and establish thou the work of our hands upon us; yea, the work of our hands establish thou it.

17. Und der HERR, unser Gott, sei uns freundlich und fördere das Werk unsrer Hände bei uns; ja, das Werk unsrer Hände wolle er fördern!

17. Y sea la hermosura de Jehová nuestro Dios sobre nosotros: y haz permanecer sobre nosotros la obra de nuestras manos: la obra de nuestras manos confirma.

17 (89:17) и да будет благоволение Господа Бога нашего на нас, и в деле рук наших споспешествуй нам, в деле рук наших споспешествуй.