PSALMI 42

Maanpakolaisen ikävöiminen Herran huoneeseen.

1. Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi.

1. Koran lasten opetus, edelläveisaajalle.

1. Corahn lasten opetus edelläweisattapa.

1. Corachin Lastein Opetus edelweisattapa. (Corahin lastein opetus edeltäweisattawa.)

1. Eine Unterweisung der Kinder Korah, vorzusingen. Wie der Hirsch schreit nach frischem Wasser, so schreit meine Seele, Gott, zu dir.

1. Al Vencedor: Masquil; a los hijos de Coré. COMO el ciervo brama por las corrientes de las aguas, así mi alma suspira por tí, o! Dios.

1 (41:1) Начальнику хора. Учение. Сынов Кореевых. (41:2) Как лань желает к потокам воды, так желает душа моя к Тебе, Боже!

2. Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala.

(H42:2) Niinkuin peura himoitsee tuoretta vettä, niin minun sieluni himoitsee sinua, Jumala.

2. NIincuin peura himoidze tuoretta wettä nijn minun sielun himoidze sinua Jumala.

2. NInquin Peura parkupi tooren Wedhen ielken/ nin minun Sielun hutapi sinun tyges Jumala. (Niinkuin peura parkuupi tuoreen weden jälkeen/ niin minun sieluni huutaapi sinun tykösi Jumala.)

1 As the male-deer pants after the water brooks, so my soul pants after you, O God.

2. My soul thirsteth for God, for the living God: when shall I come and appear before God?

2. Meine Seele dürstet nach Gott, nach dem lebendigen Gott. Wann werde ich dahin kommen, daß ich Gottes Angesicht schaue?

2. Mi alma tuvo sed de Dios, del Dios vivo: ¡cuándo vendré, y pareceré delante de Dios!

2 (41:3) Жаждет душа моя к Богу крепкому, живому: когда приду и явлюсь пред лице Божие!

3. Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa. Milloin saan minä tulla Jumalan kasvojen eteen?

2. Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa: koska minä tulen Jumalan kasvoja näkemään?

3. Minun sielun jano Jumalata sitä eläwätä Jumalata sitä eläwätä Jumalata: cosca minä tulen Jumalan caswo näkemän ?

3. Minun Sielun ianopi Jumalan ielken/ sen eleuen Jumalan ielken/ Coska mine tulen sihen/ ette mine Jumalan Caswon näkisin? (Minun sieluni janoopi Jumalan jälkeen/ sen eläwän Jumalan jälkeen/ Koska minä tulen siihen/ että minä Jumalan kaswon näkisin?)

2 My soul thirsts for God, for the living God. When shall I come and appear before God?

3. My tears have been my meat day and night, while they continually say unto me, Where is thy God?

3. Meine Tränen sind meine Speise Tag und Nacht, weil man täglich zu mir sagt: Wo ist nun dein Gott?

3. Fueron mis lágrimas mi pan de día y de noche cuando me decían todos los dias: ¿Dónde está tu Dios?

3 (41:4) Слезы мои были для меня хлебом день и ночь, когда говорили мне всякий день: „где Бог твой?"

4. Kyyneleeni ovat minun ruokani päivin ja öin, kun minulle joka päivä sanotaan: Missä on sinun Jumalasi?

3. Minun kyyneleeni ovat minun ruokani päivällä ja yöllä, että joka päivä minulle sanotaan: kussa nyt on Jumalas?

4. Minun kyyneleni owat minun ruocani päiwällä ja yöllä että jocapäiwä minulle sanotan: cusa nyt on sinun Jumalas ?

4. Minun kyneleni ouat minun Rocani peiuel ia ööll/ Ette iocapeiue minulle sanotan/ Cussa on nyt sinun Jumalas? (Minun kyyneleeni owat minun ruokani päiwät ja yöllä/ että jokapäiwä minulle sanotaan/ Kussa on nyt sinun Jumalasi?)

3 My tears have been my food day and night, while they continually say to me, Where is your God?

4. When I remember these things, I pour out my soul in me: for I had gone with the multitude, I went with them to the house of God, with the voice of joy and praise, with a multitude that kept holyday.

4. Wenn ich des innewerde, so schütte ich mein Herz aus bei mir selbst; denn ich wollte gerne hingehen mit dem Haufen und mit ihnen wallen zum Hause Gottes mit Frohlocken und Danken unter dem Haufen derer, die da feiern.

4. De estas cosas me acordaré, y derramaré sobre mí mi alma. Cuando pasaré en el número, iré con ellos hasta la casa de Dios con voz de alegría y de alabanza, bailando la multitud.

4 (41:5) Вспоминая об этом, изливаю душу мою, потому что я ходил в многолюдстве, вступал с ними в дом Божий со гласом радости и славословия празднующего сонма.

5. Näitä minä muistelen ja vuodatan sydämeni: minä kuljin väentungoksessa, astuin sen kanssa Jumalan huoneeseen riemun ja kiitoksen raikuessa juhlivasta joukosta.

4. Koska minä näitä muistelen, niin minä vuodatan ulos sydämeni itsessäni; sillä minä menisin mielelläni joukon kanssa, ja vaeltaisin heidän kanssansa Jumalan huoneeseen: ihastuksella ja kiitoksella joukon seassa, jotka juhlaa pitävät.

5. Cosca minä näitä muistelen nijn minä wuodatan ulos minun sydämeni idzesäni: sillä minä menisin mielelläni joucon cansa ja waellaisin heidän cansans Jumalan huoneseen ihastuxella ja kijtoxella sen joucon seasa jotca juhla pitäwät.

5. Coska mine neite muistelen/ nin mine wloswodhatan minun Sydhemeni itzesseni/ Sille kernasti mine menisin Joukon cansa/ ia heiden cansans waellaisin Jumalan Honeseen/ ihastoxen ia kijtoxen cansa/ sen Joukon seas/ iotca iuhlauat. (Koska minä näitä muistelen/ niin minä uloswuodatan minun sydämeni itsessäni/ Sillä kernaasti minä menisin joukon kanssa/ ja heidän kanssansa waeltaisin Jumalan huoneeseen/ ihastuksen ja kiitoksen kanssa/ sen joukon seassa/ jotka juhliwat.)

4 These things I remember and pour out my soul within me, because I went with the crowd and led them to the house of God, with the voice of joy and praise, a multitude keeping holy day.

5. Why art thou cast down, O my soul? and why art thou disquieted in me? hope thou in God: for I shall yet praise him for the help of his countenance.

5. Was betrübst du dich, meine Seele, und bist so unruhig in mir? Harre auf Gott! denn ich werde ihm noch danken, daß er mir hilft mit seinem Angesicht.

5. ¿Por qué te abates, o! alma mía, y te enfureces contra mí? Espera a Dios; porque aun le tengo de alabar por las saludes de su presencia.

5 (41:6) Что унываешь ты, душа моя, и что смущаешься? Уповай на Бога, ибо я буду еще славить Его, Спасителя моего и Бога моего.

6. Miksi murehdit, minun sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan häntä kiittää hänen kasvojensa avusta.

5. Mitäs murehdit, sieluni, ja olet niin levotoin minussa? Turvaa Jumalaan; sillä minä vielä nytkin häntä kiitän, että hän minua auttaa kasvoillansa.

6. Mitäs murhedit minun sielun ja olet nijn lewotoin minusa ? turwa Jumalaan: sillä minä wielä nytkin händä kijtän että hän minua autta hänen caswollans.

6. Mites murhedhit sinuas minun Sielun ia nin leuotoin olet minussa? Turua Jumalan päle/ Sille mine wiele nytkin hende kijten/ Ette hen minua auttais henen Casuollans. (Mitäs murehdit sinuas minun sieluni ja niin lewoton olet minussa? Turwaa Jumalan päälle/ Sillä minä wielä nytkin häntä kiitän/ että hän minua auttaisi hänen kaswoillansa.)

5 Why are you cast down, O my soul? And why are you in an uproar within me? Hope in God, because I will yet praise him (for) the help of his countenance.

6. O my God, my soul is cast down within me: therefore will I remember thee from the land of Jordan, and of the Hermonites, from the hill Mizar.

6. Mein Gott, betrübt ist meine Seele in mir; darum gedenke ich an dich im Lande am Jordan und Hermonim, auf dem kleinen Berg.

6. Dios mío, mi alma está abatida en mí: por tanto me acordaré de tí desde tierra del Jordán, y de los Hermonitas, desde el monte de Mizar.

6 (41:7) Унывает во мне душа моя; посему я воспоминаю о Тебе с земли Иорданской, с Ермона, с горы Цоар.

7. Minun Jumalani, minun sieluni on murheellinen minussa, sentähden minä muistan sinua Jordanin maalla, Hermonin kukkuloilla ja Misarin vuorella.

6. Minun Jumalani! sieluni on murheissansa minussa; sentähden minä muistan sinua Jordanin ja Hermonin maalla, sillä vähällä vuorella.

7. Minun Jumalan minun sielun on murheisans minusa sentähden minä muistan sinun sijnä maasa Jordanin ja Hermonin tykönä sillä wähällä wuorella.

7. Minun Jumalan/ murheisans on minun Sielun minussa/ Senteden mine muistan sinun päles sijnä Maasa Jordanin ia Hermonin tykene/ sijte wähest Woresta. (Minun Jumalani/ murheissansa on minun sieluni minussa/ Sentähden minä muistan sinun päällesi siinä maassa Jordanin ja Hermonin tykönä/ siitä wähästä wuoresta.)

6 O my God, my soul is cast down within me. Therefore I remember you from the land of the Jordan and the Hermons, from the hill Mizar.

7. Deep calleth unto deep at the noise of thy waterspouts: all thy waves and thy billows are gone over me.

7. Deine Fluten rauschen daher, daß hier eine Tiefe und da eine Tiefe brausen; alle deine Wasserwogen und Wellen gehen über mich.

7. Un abismo llama a otro a la voz de tus canales: todas tus ondas y tus olas han pasado sobre mí.

7 (41:8) Бездна бездну призывает голосом водопадов Твоих; все воды Твоии волны Твои прошли надо мною.

8. Sinun koskiesi pauhussa syvyys syvyydelle huutaa, kaikki sinun kuohusi ja aaltosi käyvät minun ylitseni.

7. Sinun virtas pauhaavat kovin, niin että yksi syvyys pauhaa tässä ja toinen syvyys siellä: kaikki sinun vesilainees ja aaltos käyvät minun ylitseni.

8. Sinun wirtas pauhawat cowin nijn että yxi sywys pauha täsä ja toinen sywys siellä caicki sinun wesilaines ja aldos käywät minun ylidzeni.

8. Sinun * Wirtas pauhuuat couan/ nin ette yxi sywys pauha tesse ia toinen sywys sielle/ Caiki sinun Wesi laines ia altos keuuet minun ylitzeni. (Sinun wirtasi pauhaawat kowin/ niin että yksi sywyys pauhaa tässä ja toinen sywyys siellä/ Kaikki sinun wesilaineesi ja aaltosi käywät minun ylitseni.)

7 Deep calls to deep at the voice of your waterfalls. All your waves and your billows have gone over me.

8. Yet the LORD will command his lovingkindness in the daytime, and in the night his song shall be with me, and my prayer unto the God of my life.

8. Der HERR hat des Tages verheißen seine Güte, und des Nachts singe ich ihm und bete zu dem Gott meines Lebens.

8. De día mandará Jehová su misericordia, y de noche su canción conmigo, y mi oración al Dios de mi vida.

8 (41:9) Днем явит Господь милость Свою, и ночью песнь Ему у меня, молитва к Богу жизни моей.

9. Päivällä Herra säätää armonsa, ja yöllä minä hänelle veisaan ja rukoilen elämäni Jumalaa.

8. Päivällä on Herra luvannut hyvyytensä, ja yöllä minä hänelle veisaan, ja rukoilen elämäni Jumalaa.

9. Päiwällä on HERra luwannut hänen hywydens ja yöllä minä hänelle weisan ja rucoilen minun elämäni Jumalata.

9. Peiuelle ombi HERRA vlosluuanut henen Hywydhens/ ia öölle mine henelle weisan/ ia rucolen minun Elemeni Jumalan tyge. (Päiwälla ompi HERRA ulosluwannut hänen hywyytensä/ ja yöllä minä hänelle weisaan/ ja rukoilen minun elämäni Jumalan tykö.)

8 Yet Jehovah will command his loving kindness in the daytime and in the night his song will be with me, even a prayer to the God of my life.

9. I will say unto God my rock, Why hast thou forgotten me? why go I mourning because of the oppression of the enemy?

9. Ich sage zu Gott, meinem Fels: Warum hast du mein vergessen? Warum muß ich so traurig gehen, wenn mein Feind mich drängt?

9. Diré a Dios: Roca mía, ¿por qué te has olvidado de mí? ¿Por qué andaré enlutado por la opresión del enemigo?

9 (41:10) Скажу Богу, заступнику моему: для чего Ты забыл меня? Для чего я сетуя хожу от оскорблений врага?

10. Minä sanon Jumalalle, kalliolleni: Miksi olet minut unhottanut? Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa, vihollisen ahdistamana?

9. Minä sanon Jumalalle minun kalliolleni: miksi sinä olet minun unohtanut? miksi minä käyn niin murheissani, koska minun viholliseni minua ahdistaa?

10. Minä sanon Jumalalle minun calliolleni: mixis olet minun unhottanut ? mixi minä käyn nijn murheisani ? cosca minun wiholliseni minua ahdista ?

10. Mine sanon Jumalalle minun Calliolleni/ Mixis olet minun vnochtanut? Mixi minun pite nin murheisani keumen? Coska minun wiholiseni minua adhista? (Mina sanon Jumalalle minun kalliolleni/ Miksis olet minun unohtanut? Miksi minun pitää niin murheissani käymän? Koska minun wiholliseni minua ahdistaa?)

9 I will say to God my rock, Why have you forgotten me? Why do I go mourning because of the oppression of the enemy?

10. As with a sword in my bones, mine enemies reproach me; while they say daily unto me, Where is thy God?

10. Es ist als ein Mord in meinen Gebeinen, daß mich meine Feinde schmähen, wenn sie täglich zu mir sagen: Wo ist nun dein Gott?

10. Es me muerte en mis huesos, cuando mis enemigos me afrentan, diciéndome cada día: ¿Dónde está tu Dios?

10 (41:11) Как бы поражая кости мои, ругаются надо мною враги мои, когда говорят мне всякий день: „где Бог твой?"

11. Minun luitani jäytää, kun viholliseni minua häpäisevät, sanoen minulle kaiken päivää: Missä on sinun Jumalasi?

10. Se on niinkuin murha minun luissani, että minun viholliseni häpäisevät minua, koska he jokapäivä sanovat minulle: kussa nyt on Jumalas?

11. Se on nijncuin murha minun luisani että minun wiholliseni häwäisewät minua cosca he jocapäiwä sanowat minulle: cusa nyt on sinun Jumalas ?

11. Se on ninquin murha minun Luissani/ ette minun Wiholiseni häueiseuet minua/ Coska he iocapeiue minulle sanouat. Cussa on nyt sinun Jumalas? (Se on niinkuin murha minun luissani/ että minun wiholliseni häpäisewät minua/ Koska he jokapäiwä minulle sanowat. Kussa on nyt sinun Jumalasi?)

10 As with a sword in my bones, my adversaries reproach me; while they continually say to me, Where is your God?

11. Why art thou cast down, O my soul? and why art thou disquieted within me? hope thou in God: for I shall yet praise him, who is the health of my countenance, and my God.

11. Was betrübst du dich, meine Seele, und bist so unruhig in mir? Harre auf Gott! denn ich werde ihm noch danken, daß er meines Angesichts Hilfe und mein Gott ist.

11. ¿Por qué te abates, o! alma mía: y por qué te enfureces contra mí? Espera a Dios, porque aun le tengo de alabar, salud de mi presencia, y Dios mío.

11 (41:12) Что унываешь ты, душа моя, и что смущаешься? Уповай на Бога, ибо я буду еще славить Его, Спасителя моего и Бога моего.

12. Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.

11. Mitäs murehdit, sieluni, ja olet minussa niin levotoin? Turvaa Jumalaan; sillä minä vielä nytkin häntä kiitän, että hän on minun kasvoini apu ja minun Jumalani.

12. Mitäs murhedit minun sielun ja olet minusa nijn lewotoin ? turwa Jumalaan: sillä minä wielä nytkin händä kijtän että hän on minun caswoni apu ja minun Jumalan.

12. Mites murhedhit sinuas minun Sielun/ ia nin leuotoin olet minussa? Turua Jumalan päle/ Sille mine wiele nytkin hende kijten/ Ette hen minua autais henen Casuollans/ ia ette hen minun Jumalan on. (Mitäs murehdit sinuas minun sieluni/ ja niin lewotoin olet minussa? Turwaa Jumalan päälle/ Sillä minä wielä nytkin häntä kiitän/ että hän minua auttaisi hänen kaswollansa/ ja että hän minun Jumalani on.)

11 Why are you cast down, O my soul? And why are you in an uproar within me? Hope in God, because I will yet praise him, the help of my countenance and my God.