1 luku

Kaikki on turhuutta ja iäti yhtäläistä. Myöskin pyrkimys viisauteen on tuulen tavoittelua.

1. Saarnaajan sanat, Daavidin pojan, joka oli kuninkaana Jerusalemissa.

1. Saarnaajan sanat, Daavidin pojan, joka oli kuninkaana Jerusalemissa.

1. NÄmät owat saarnajan sanat Dawidin pojan Jerusalemin Cuningan:

1 The words of the Preacher, the son of David, king in Jerusalem.

1. The words of the Preacher, the son of David, king in Jerusalem.

1. Dies sind die Reden des Predigers, des Sohnes Davids, des Königs zu Jerusalem.

1. PALABRAS del Predicador, hijo de David, rey en Jerusalem.

1 Слова Екклесиаста, сына Давидова, царя в Иерусалиме.

2. Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!

2. Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!

2. Caicki on turha sanoi saarnaja ja caicki mitä on se on turha.

2 Vanity of vanities, says the Preacher, vanity of vanities, all is vanity.

2. Vanity of vanities, saith the Preacher, vanity of vanities; all is vanity.

2. Es ist alles ganz eitel, sprach der Prediger, es ist alles ganz eitel.

2. Vanidad de vanidades, dijo el Predicador, vanidad de vanidades; todo vanidad.

2 Суета сует, сказал Екклесиаст, суета сует, – все суета!

3. Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstänsä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla?

3. Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstänsä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla?

3. Mitä on ihmisellä enä caikesta waiwastans cuin hänellä on Auringon alla?

3 What profit has man from all his labor in which he labors under the sun?

3. What profit hath a man of all his labour which he taketh under the sun?

3. Was hat der Mensch für Gewinn von aller seiner Mühe, die er hat unter der Sonne?

3. ¿Qué tiene más el hombre de todo su trabajo, con que trabaja debajo del sol?

3 Что пользы человеку от всех трудов его, которыми трудится он под солнцем?

4. Sukupolvi menee, ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy iäti.

4. Sukupolvi menee, ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy iäti.

4. Yxi sucu hucku ja toinen tule jällens waan maa pysy ijancaickisest.

4 One generation goes and another generation comes, but the earth abides everlasting.

4. One generation passeth away, and another generation cometh: but the earth abideth for ever.

4. Ein Geschlecht vergeht, das andere kommt; die Erde aber bleibt ewiglich.

4. Generación va, y generación viene; y la tierra siempre permanece.

4 Род проходит, и род приходит, а земля пребывает во веки.

5. Ja aurinko nousee, ja aurinko laskee ja kiiruhtaa sille sijallensa, josta se jälleen nousee.

5. Ja aurinko nousee, ja aurinko laskee ja kiiruhtaa sille sijallensa, josta se jälleen nousee.

5. Auringo ylene ja laske ja juoxe siallens että hän sieldä ylönis jällens.

5 The sun also arises and the sun goes down and hastens to its place where it arises.

5. The sun also ariseth, and the sun goeth down, and hasteth to his place where he arose.

5. Die Sonne geht auf und geht unter und läuft an ihren Ort, daß sie wieder daselbst aufgehe.

5. Y sale el sol, y pónese el sol; y como con deseo vuelve a su lugar, donde torna a nacer.

5 Восходит солнце, и заходит солнце, и спешит к месту своему, где оно восходит.

6. Tuuli menee etelään ja kiertää pohjoiseen, kiertää yhä kiertämistään, ja samalle kierrollensa tuuli palajaa.

6. Tuuli menee etelään ja kiertää pohjoiseen, kiertää yhä kiertämistään, ja samalle kierrollensa tuuli palajaa.

6. Hän mene etelään ja palaja jällens pohjaan ja tuuli mene aina ymbärins tuli pala ymbärpyöryä.

6 The wind goes toward the south and turns around to the north. It turns around continually in its course and the wind returns again to its circuits.

6. The wind goeth toward the south, and turneth about unto the north; it whirleth about continually, and the wind returneth again according to his circuits.

6. Der Wind geht gen Mittag und kommt herum zur Mitternacht und wieder herum an den Ort, da er anfing.

6. El viento va al mediodía, y rodea al norte: va rodeando rodeando, y por sus rodeos torna el viento.

6 Идет ветер к югу, и переходит к северу, кружится, кружится на ходу своем, и возвращается ветер на круги свои.

7. Kaikki joet laskevat mereen, mutta meri ei siitänsä täyty; samaan paikkaan, johon joet ovat laskeneet, ne aina edelleen laskevat.

7. Kaikki joet laskevat mereen, mutta meri ei siitänsä täyty; samaan paikkaan, johon joet ovat laskeneet, ne aina edelleen laskevat.

7. Caicki wirrat juoxewat mereen ja ei meri tule cuitengan täydemmäxi. Sille sialle josta he juoxit sijhen he juoxewat jällens.

7 All the rivers run into the sea, yet the sea is not full. To the place from where the rivers come, they go there again.

7. All the rivers run into the sea; yet the sea is not full; unto the place from whence the rivers come, thither they return again.

7. Alle Wasser laufen ins Meer, doch wird das Meer nicht voller; an den Ort, da sie her fließen, fließen sie wieder hin.

7. Los ríos todos van a la mar, y la mar no se hinche: al lugar de donde los ríos vinieron, allí tornan para volver.

7 Все реки текут в море, но море не переполняется: к тому месту, откуда реки текут, они возвращаются, чтобы опять течь.

8. Kaikki tyynni itseänsä väsyttää, niin ettei kukaan sitä sanoa saata. Ei saa silmä kylläänsä näkemisestä eikä korva täyttänsä kuulemisesta.

8. Kaikki tyynni itseänsä väsyttää, niin ettei kukaan sitä sanoa saata. Ei saa silmä kylläänsä näkemisestä eikä korva täyttänsä kuulemisesta.

8. Caicki owat työlät nijn ettei kengän taida sanoa ei silmät suutu näkemäst eikä corwat suutu coscan cuulemast.

8 All things are full of weariness, man cannot utter it. The eye is not satisfied with seeing, nor the ear filled with hearing.

8. All things are full of labour; man cannot utter it: the eye is not satisfied with seeing, nor the ear filled with hearing.

8. Es sind alle Dinge so voll Mühe, daß es niemand ausreden kann. Das Auge sieht sich nimmer satt, und das Ohr hört sich nimmer satt.

8. Todas las cosas andan en trabajo, más que el hombre pueda decir; ni los ojos viendo hartarse de ver, ni los oidos oyendo henchirse.

8 Все вещи – в труде: не может человек пересказать всего; не насытится око зрением, не наполнится ухо слушанием.

9. Mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta auringon alla.

9. Mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta auringon alla.

9. Mikä on se joca on tapahtunut? joca myös tästedes tapahtu. Mikä on se joca tehty on joca myös edespäin tehdän?

9 What has been is what will be and what has been done is what will be done. And there is no new thing under the sun.

9. The thing that hath been, it is that which shall be; and that which is done is that which shall be done: and there is no new thing under the sun.

9. Was ist's, das geschehen ist? Eben das hernach geschehen wird. Was ist's, das man getan hat? Eben das man hernach tun wird; und geschieht nichts Neues unter der Sonne.

9. ¿Qué es lo que fué? Lo mismo que será. ¿Qué es lo que ha sido hecho? Lo mismo que se hará; y nada hay nuevo debajo del sol.

9 Что было, то и будет; и что делалось, то и будет делаться, и нет ничегонового под солнцем.

10. Jos jotakin on, josta sanotaan: Katso, tämä on uutta, niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä.

10. Jos jotakin on, josta sanotaan: "Katso, tämä on uutta", niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä.

10. Ja ei nyt mitän utta tapahdu Auringon alla: jos jotakin tapahtu josta sanoa taitan cadzo se on usi: sillä se on myös ennen tapahtunut endisillä aigoilla jotca meidän edelläm olit.

10 Is there a thing of which it may be said, See, this is new? It has been (a thing) of old, (in the ages) which were before us.

10. Is there any thing whereof it may be said, See, this is new? it hath been already of old time, which was before us.

10. Geschieht auch etwas, davon man sagen möchte: Siehe, das ist neu? Es ist zuvor auch geschehen in den langen Zeiten, die vor uns gewesen sind.

10. Hay algo de que se pueda decir: ¿Veis aquí, esto es nuevo? Ya fué en los siglos que nos han precedido.

10 Бывает нечто, о чем говорят: „смотри, вот это новое"; но это было уже в веках, бывших прежде нас.

11. Ei jää muistoa esi-isistä; eikä jälkeläisistäkään, jotka tulevat, jää muistoa niille, jotka heidän jälkeensä tulevat.

11. Ei jää muistoa esi-isistä; eikä jälkeläisistäkään, jotka tulevat, jää muistoa niille, jotka heidän jälkeensä tulevat.

11. Ei taida kengän muista cuinga ennen on tapahtunut: eikä taida cucan ajatella mitä wasta tapahtu jälkentulewaisille.

11 There is no remembrance of the former things, nor will there be any remembrance of the latter that are to come, among those who will come after.

11. There is no remembrance of former things; neither shall there be any remembrance of things that are to come with those that shall come after.

11. Man gedenkt nicht derer, die zuvor gewesen sind; also auch derer, so hernach kommen, wird man nicht gedenken bei denen, die darnach sein werden.

11. No hay memoria de lo que precedió, ni tampoco de lo que sucederá habrá memoria en los que serán después.

11 Нет памяти о прежнем; да и о том, что будет, не останется памяти у тех, которые будут после.

12. Minä, saarnaaja, olin Israelin kuningas Jerusalemissa.

12. Minä, saarnaaja, olin Israelin kuningas Jerusalemissa.

12. Minä Israelin Cuningas olin saarnaja Jerusalemis.

12 I the Preacher was king over Israel in Jerusalem.

12. I the Preacher was king over Israel in Jerusalem.

12. Ich, der Prediger, war König zu Jerusalem{~}

12. Yo, el Predicador, fuí rey sobre Israel en Jerusalem,

12 Я, Екклесиаст, был царем над Израилем в Иерусалиме;

13. Ja minä käänsin sydämeni viisaudella tutkimaan ja miettimään kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu. Tämä on vaikea työ, jonka Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.

13. Ja minä käänsin sydämeni viisaudella tutkimaan ja miettimään kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu. Tämä on vaikea työ, jonka Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.

13. Ja minun sydämen pyysi edziä ja wijsast tutkia caickia mitä taiwan alla tehdän. Sencaltaisen wiheljäisen waiwan on Jumala andanut ihmisten lapsille sijnä idzens waiwataxens.

13 And I applied my heart to seek and to search out by wisdom concerning all that is done under heaven. It is a great task that God has given to the sons of men to be exercised by it.

13. And I gave my heart to seek and search out by wisdom concerning all things that are done under heaven: this sore travail hath God given to the sons of man to be exercised therewith.

13. und richtete mein Herz zu suchen und zu forschen weislich alles, was man unter dem Himmel tut. Solche unselige Mühe hat Gott den Menschenkindern gegeben, daß sie sich darin müssen quälen.

13. Y dí mi corazón a inquirir y buscar con sabiduría sobre todo lo que se hace debajo del cielo: (esta mala ocupación dió Dios a los hijos de los hombres, en que se ocupen:)

13 и предал я сердце мое тому, чтобы исследовать и испытать мудростью все, что делается под небом: это тяжелое занятие дал Бог сынамчеловеческим, чтобы они упражнялись в нем.

14. Minä katselin kaikkia tekoja, mitä tehdään auringon alla, ja katso, se on kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua.

14. Minä katselin kaikkia tekoja, mitä tehdään auringon alla, ja katso, se on kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua.

14. Minä cadzoin caickia jotca Auringon alla tapahtuwat ja cadzo se oli caicki turhus ja wiheljäisys.

14 I have seen all the works that are done under the sun, and behold, all is vanity and a striving after wind.

14. I have seen all the works that are done under the sun; and, behold, all is vanity and vexation of spirit.

14. Ich sah an alles Tun, das unter der Sonne geschieht; und siehe, es war alles eitel und Haschen nach dem Wind.

14. Yo miré todas las obras que se hacen debajo del sol; y, he aquí, que todo ello es vanidad, y aflicción de espíritu.

14 Видел я все дела, какие делаются под солнцем, и вот, все – суета и томление духа!

15. Väärä ei voi suoristua, eikä vajaata voi täydeksi laskea.

15. Väärä ei voi suoristua, eikä vajaata voi täydeksi laskea.

15. Ei wäärät taida oikiaxi tulla eikä puuttumuxia taita lukea.

15 What is crooked cannot be made straight and what is wanting cannot be numbered.

15. That which is crooked cannot be made straight: and that which is wanting cannot be numbered.

15. Krumm kann nicht schlicht werden noch, was fehlt, gezählt werden.

15. Lo torcido no se puede enderezar; y lo falto no se puede contar.

15 Кривое не может сделаться прямым, и чего нет, того нельзя считать.

16. Minä puhuin sydämessäni näin: Minä olen hankkinut suuren viisauden ja sitä yhä lisännyt, jopa yli kaikkien, jotka ovat ennen minua Jerusalemissa hallinneet, ja paljon on sydämeni nähnyt viisautta ja tietoa.

16. Minä puhuin sydämessäni näin: Minä olen hankkinut suuren viisauden ja sitä yhä lisännyt, jopa yli kaikkien, jotka ovat ennen minua Jerusalemissa hallinneet, ja paljon on sydämeni nähnyt viisautta ja tietoa.

16. Minä sanoin sydämesäni: cadzo minä olen jaloxi tullut ja olen wijsambi cuin caicki muut jotca minun edelläni olit Jerusalemis: ja minun sydämen on paljon oppenut ja coetellut.

16 I spoke with my own heart, saying, Behold, I have become great and have increased wisdom above all who were before me in Jerusalem. Yes, my heart has had great experience of wisdom and knowledge.

16. I communed with mine own heart, saying, Lo, I am come to great estate, and have gotten more wisdom than all they that have been before me in Jerusalem: yea, my heart had great experience of wisdom and knowledge.

16. Ich sprach in meinem Herzen: Siehe, ich bin herrlich geworden und habe mehr Weisheit denn alle, die vor mir gewesen sind zu Jerusalem, und mein Herz hat viel gelernt und erfahren.

16. Hablé yo con mi corazón, diciendo: He aquí, yo soy engrandecido, y he crecido en sabiduría sobre todos los que fueron ántes de mí en Jerusalem; y mi corazón ha visto multitud de sabiduría y de ciencia.

16 Говорил я с сердцем моим так: вот, я возвеличился и приобрел мудрости больше всех, которые были прежде меня над Иерусалимом, и сердце мое видело много мудрости и знания.

17. Ja minä käänsin sydämeni tutkimaan viisautta ja tietoa, mielettömyyttä ja tyhmyyttä, ja minä tulin tietämään, että sekin oli tuulen tavoittelemista.

17. Ja minä käänsin sydämeni tutkimaan viisautta ja tietoa, mielettömyyttä ja tyhmyyttä, ja minä tulin tietämään, että sekin oli tuulen tavoittelemista.

17. Ja olen minun sydämeni asettanut oppeman wijsautta ymmärrystä tyhmyttä ja hullutta.

17 And I applied my heart to know wisdom and to know madness and folly. I perceived that this also was a striving after wind.

17. And I gave my heart to know wisdom, and to know madness and folly: I perceived that this also is vexation of spirit.

17. Und richtete auch mein Herz darauf, daß ich erkennte Weisheit und erkennte Tollheit und Torheit. Ich ward aber gewahr, daß solches auch Mühe um Wind ist.

17. Y dí mi corazón a conocer la sabiduría, y la ciencia; y las locuras y desvaríos: conocí al cabo que aun esto era aflicción de espíritu.

17 И предал я сердце мое тому, чтобы познать мудрость и познать безумие и глупость: узнал, что и это – томление духа;

18. Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua; ja joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.

18. Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua; ja joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.

18. Waan minä ymmärsin että sijnä on myös waiwa: sillä cusa paljo wijsautta on sijnä on myös paljo mielicarwautta ja joca lisä ymmärryxen hän lisä myös waiwan.

18 Because in much wisdom is much grief and he who increases knowledge increases sorrow.

18. For in much wisdom is much grief: and he that increaseth knowledge increaseth sorrow.

18. Denn wo viel Weisheit ist, da ist viel Grämens; und wer viel lernt, der muß viel leiden.

18. Porque en la mucha sabiduría hay mucho enojo; y quien añade ciencia, añade dolor.

18 потому что во многой мудрости много печали; и кто умножает познания, умножает скорбь.