8 luku

Bildadin ensimmäinen puhe: Jumala on oikeamielinen; esi-isätkin opettavat, että hurskas menestyy, mutta jumalaton hukkuu.

1. Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:

1. Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:

1. NIin wastais Bildad Suahst ja sanoi:

2. Kuinka kauan sinä senkaltaisia haastat ja suusi puheet ovat kuin raju myrsky?

2. Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?

2. Cuinga cauwans tahdot sencaltaista puhua? ja suullas ylpiäst puhua?

3. Jumalako vääristäisi oikeuden, Kaikkivaltiasko vääristäisi vanhurskauden?

3. Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?

3. Wääringö Jumala duomidze eli rickoco Caickiwaldias oikeuden?

4. Jos lapsesi tekivät syntiä häntä vastaan, niin hän hylkäsi heidät heidän rikoksensa valtaan.

4. Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.

4. Jos sinun poicas owat paha tehnet hänen edesäns nijn hän on hyljännyt heitä pahain tecoins tähden:

5. Jos sinä etsit Jumalaa ja anot Kaikkivaltiaalta armoa,

5. Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,

5. Mutta jos sinä aicanans edzit Jumalata ja rucoilet Caickiwaldiasta/

6. jos olet puhdas ja rehellinen, silloin hän varmasti heräjää sinun avuksesi ja asettaa entiselleen sinun vanhurskautesi asunnon.

6. Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.

6. Ja jos sinä olet puhdas ja hywä nijn hän herättä sinun ja taas teke rauhallisexi sinun hurscaudes majan.

7. Silloin sinun alkusi näyttää vähäiseltä, mutta loppuaikasi varttuu ylen suureksi.

7. Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.

7. Ja cusa sinulla oli ennen wähä pitä tästedes sangen paljo lisändymän.

8. Sillä kysypä aikaisemmalta sukupolvelta, tarkkaa, mitä heidän isänsä ovat tutkineet.

8. Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.

8. Sillä kysy nijlle endisille sucucunnille ja rupes kysymän heidän Isillens:

9. Mehän olemme eilispäivän lapsia emmekä mitään tiedä, päivämme ovat vain varjo maan päällä.

9. Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.

9. Sillä me olemme nijncuin eiläin tullet ja en me mitän tiedä meidän elämäm on nijncuin warjo maan päällä.

10. He sinua opettavat ja sanovat sinulle, tuovat ilmi sanat sydämestään:

10. Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.

10. Heidän pitä opettaman sinua ja sanoman sinulle ja tuoman heidän puhens edes heidän sydämistäns.

11. Kasvaako kaisla siinä, missä ei ole rämettä? rehottaako ruoko siinä, missä ei ole vettä?

11. Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?

11. Caswaco caisila ellei se seiso märkydes eli caswaco ruoho ilman wedetä?

12. Vielä vihreänä ollessaan, ennenaikaisena leikattavaksi, se kuivettuu ennen kuin mikään muu heinä.

12. Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.

12. Cosca se wielä cucoista ennencuin se nijtetän cuiwettu se ennencuin heinä corjatan.

13. Niin käy kaikkien niiden, jotka unhottavat Jumalan, ja jumalattoman toivo katoaa,

13. Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.

13. Nijn käy caickein nijden cuin Jumalan unhottawat ja ulcocullattuin toiwo cato.

14. hänen, jonka uskallus on langan varassa, jonka turvana on hämähäkinverkko.

14. Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.

14. Sillä hänen uscalluxens tule tyhjäxi ja hänen toiwons cuin hämmähäkin wercko.

15. Hän nojaa taloonsa, mutta se ei seiso, hän tarttuu siihen, mutta se ei kestä.

15. Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.

15. Hän luotta huonens päälle ja ei pidä pysymän hän turwa sijhen ja ei pidä pysywäisen oleman.

16. Hän on rehevänä auringon paisteessa, ja hänen vesansa leviävät yli puutarhan.

16. Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.

16. Se wiherjöidze kyllä ennen Auringon nousemata ja oxat caswawat hänen kryydimaasans.

17. Hänen juurensa kietoutuvat kiviroukkioon, hän kiinnittää katseensa kivitaloon.

17. Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.

17. Hänen juurens seiso paxuna lähdetten tykönä ja huonet kiwein päällä.

18. Mutta kun Jumala hävittää hänet hänen paikastansa, niin se kieltää hänet: En ole sinua koskaan nähnyt.

18. Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.

18. Mutta cosca hän niele sen paicastans asetta hän idzens sitä wastan nijncuin ei he tundiscan sitä.

19. Katso, siinä oli hänen vaelluksensa ilo, ja tomusta kasvaa toisia.'

19. Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.

19. Cadzo tämä on hänen menons riemu ja toiset taas caswawat tuhwasta.

20. Katso, Jumala ei hylkää nuhteetonta eikä tartu pahantekijäin käteen.

20. Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,

20. Sentähden cadzo ei Jumala hywiä hyljä eikä wahwista pahain kättä.

21. Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja huulesi riemulla.

21. Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.

21. Sijhenasti että sinun suus naurolla täytetän ja huules riemulla.

22. Sinun vihamiehesi verhotaan häpeällä, ja jumalattomien majaa ei enää ole.

22. Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.

22. Mutta ne cuin sinua wihawat pitä häpiän tuleman ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysywäinen oleman.