28 luku

Jobin puheen jatkoa: Ihminen tutkii maan uumenia, mutta viisaus pysyy häneltä salattuna; sen tuntee Jumala yksin; jumanpelko on oikea viisaus.

1. Hopeallakin on suonensa ja löytöpaikkansa kullalla, joka puhdistetaan;

1. Hopialla on hänen lähtemisensä, ja kullalla sia, jossa valetaan.

1. HOpialla on hänen lähtemisens ja cullalla hänen sians josa se waletan.

2. rauta otetaan maasta, ja kivestä sulatetaan vaski.

2. Rauta otetaan maasta, ja kivistä vaski valetaan.

2. Rauta otetan maasta ja kiwistä waski.

3. Tehdään loppu pimeydestä, ja tutkitaan tyystin kivi, jonka synkkä pilkkopimeä peittää.

3. Pimeydelle asetti hän lopun, ja kaiken täydellisyyden hän tutki, niin myös kiven, joka paksussa pimeydessä on, ja kuoleman varjon.

3. Pimeydelle asetti hän lopun ja caiken täydellisyden hän tutki ja kiwen joca paxus pimeydes on.

4. Kaivos louhitaan syvälle maan asujain alle; unhotettuina he riippuvat siellä ilman jalan tukea, heiluvat kaukana ihmisten ilmoilta.

4. Siitä vuotaa senkaltainen osa, että ympäriasuvaiset ei taida siitä jalkaisin käydä ylitse: se tyhjetään ihmisiltä ja vuotaa pois.

4. Sijtä wuota sencaltainen oja että ymbäriasuwaiset ei taida sijtä jalcaisin käydä ylidze. Se on ihmiselle ylön sywä ja wuota pois.

5. Maasta kasvaa leipä, mutta maan uumenet mullistetaan kuin tulen voimalla.

5. Vilja kasvaa maasta, jonka alla se muutetaan niinkuin tuulelta.

5. Tuli saadan myös maan alda josa cuitengin wilja päällä caswa.

6. Sen kivissä on safiirilla sijansa, siellä on kultahiekkaa.

6. Saphiri löydetään muutamista paikoista, ja maan kokkareita, joissa kultaa on.

6. Saphiri löytän muutamista paicoista ja maan cockaroita joisa culda on.

7. Polkua sinne ei tiedä kotka, eikä haukan silmä sitä havaitse.

7. Sitä polkua ei ole yksikään lintu tuntenut, eikä variksen silmä nähnyt.

7. Sitä polcua ei ole yxikän lindu tundenut eikä ahne linducan nähnyt.

8. Sitä eivät astu ylväät eläimet, ei leijona sitä kulje.

8. Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotkuneet, eikä jalopeura käynyt sen päällä.

8. Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotcunet eikä Lejon käynyt sen päällä.

9. Siellä käydään käsiksi kovaan kiveen, ja vuoret mullistetaan juuriaan myöten.

9. Kädellä kallioon ruvetaan, ja vuoret ylösalaisin kukistetaan.

9. Kädellä callioon ruwetan ja wuoret ylisalaisin cukistetan.

10. Kallioihin murretaan käytäviä, ja silmä näkee kaikkinaiset kalleudet.

10. Ojat lasketaan kallioista, ja kaikkein kalliimmatkin näkee silmä.

10. Ojat lasketan callioista ja caickein callimatkin näke silmä.

11. Vesisuonet estetään tihkumasta, ja salatut saatetaan päivänvaloon.

11. Virrat estetään juoksemasta, ja ne ilmoitetaan, mitkä näissä peitetyt ovat.

11. Wirrat estetän juoxemasta ja ne ilmoitetan cuin näisä peitetyt owat.

12. Mutta viisaus — mistä se löytyy, ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?

12. Mutta kusta taito löydetään, ja kussa on ymmärryksen sia?

12. MUtta cuinga taito löytän ja cusa on ymmärryxen sia?

13. Ei tunne ihminen sille vertaa, eikä sitä löydy elävien maasta.

13. Ei yksikään ihminen tiedä hänen siaansa, eikä löydeta elävien maasta.

13. Ei yxikän tiedä hänen sians eikä löytä eläwitten maasta.

14. Syvyys sanoo: 'Ei se ole minussa', ja meri sanoo: 'Ei se ole minunkaan tykönäni.'

14. Syvyys sanoo: ei se ole minussa, ja meri sanoo: ei se ole minun tykönäni.

14. Sywys sano: ei se ole minusa ja meri sano: ei se ole minun tykönäni.

15. Sitä ei voida ostaa puhtaalla kullalla, eikä sen hintaa punnita hopeassa.

15. Ei hänestä anneta kultaa, eikä hopiaa punnita sen hinnaksi.

15. Ei hänest anneta culda eikä hopiata punnita sen hinnaxi.

16. Ei korvaa sitä Oofirin kulta, ei kallis onyks-kivi eikä safiiri.

16. Ei Ophirin kulta, eli kalliit Onikin ja Saphirin kivet ole verratut hänen kanssansa.

16. Ei Ophirin culda eli callit Onichin ja Saphirin kiwet ole werratut hänen cansans.

17. Ei vedä sille vertoja kulta eikä lasi, eivät riitä sen vaihtohinnaksi aitokultaiset kalut.

17. Kulta ja kallis kivi ei taideta siihen verrattaa, eikä se taideta vaihetettaa kultaisiin astioihin.

17. Culda ja Dimanti ei taita sijhen werrata eikä se taita waihetetta cullaisijn Clenodiaihin.

18. Koralleja ja kristalleja ei sen rinnalla mainita, ja viisauden omistaminen on helmiä kalliimpi.

18. Ramot ja Gabis ei ole mitään sen suhteen: se pidetään kalliimpana päärlyjä.

18. Ramoth ja Gabis ei ole mitän sen suhten se pidetän callimbana pärlyjä.

19. Ei vedä sille vertoja Etiopian topaasi, ei korvaa sitä puhdas kulta.

19. Topatsi Etiopiasta ei ole siihen verrattava, ja puhtain kulta ei maksa mitään sen suhteen.

19. Topatzi Ethiopiast ei ole sijhen werrattapa ja puhtain culda ei maxa mitän sen suhten.

20. Mistä siis tulee viisaus ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?

20. Kusta siis taito tulee? ja kussa on ymmärryksen sia?

20. Custast sijs taito tule ja cusa on ymmärryxen sia?

21. Se on peitetty kaiken elävän silmiltä, salattu taivaan linnuiltakin.

21. Hän on peitetty kaikkein elävien silmistä, ja salattu taivaan linnuiltakin.

21. Hän on peitetty caickein eläwitten silmistä ja salattu taiwan linnuildakin.

22. Manala ja kuolema sanovat: 'Korvamme ovat kuulleet siitä vain kerrottavan.'

22. Kadotus ja kuolema sanovat: me olemme korvillamme kuulleet hänen sanomansa.

22. Cadotus ja cuolema sanowat:

23. Jumala tietää tien sen luokse, hän tuntee sen asuinpaikan.

23. Jumala tietää hänen tiensä, ja hän tuntee hänen siansa.

23. Me olem corwillam cuullet hänen sanomans Jumala tietä hänen tiens ja tunde hänen sians.

24. Sillä hän katsoo maan ääriin saakka, hän näkee kaiken, mitä taivaan alla on.

24. Sillä hän katselee maan ääriin, ja näkee kaikki, mitä taivaan alla on,

24. Sillä hän näke maan ärijn ja caicki mitä taiwan alla on.

25. Kun hän antoi tuulelle voiman ja määräsi mitalla vedet,

25. Niin että hän antaa tuulelle hänen painonsa ja vedelle hänen mittansa.

25. Nijn että hän anda tuulelle hänen painons ja wedelle hänen mittans.

26. kun hän sääti lain sateelle ja ukkospilvelle tien,

26. Koska hän asetti sateelle määrän ja pitkäisen tulen leimauksille hänen tiensä,

26. Cosca hän asetti satelle määrän ja pitkäisen tulen leimauxille heidän tiens.

27. silloin hän sen näki ja ilmoitti, toi sen esille ja sen myös tutki.

27. Silloin näki hän sen ja luki sen: hän valmisti sen ja myös tutki sen,

27. Silloin näki hän sen luki sen walmisti sen ja löysi sen. Ja sanoi ihmiselle:

28. Ja ihmiselle hän sanoi: 'Katso, Herran pelko — se on viisautta, ja pahan karttaminen on ymmärrystä.'

28. Ja sanoi ihmiselle: katso, Herran pelko on taito; ja karttaa pahaa on ymmärrys.

28. Cadzo HERran pelco on taito ja cartta paha on ymmärrys.