24 luku

Jobin puheen jatkoa: Jumala sallii köyhiä ja vähäväkisiä sorrettavan; jumalattomat saavat rankaisematta tehdä pahoja töitään.

1. Miksi ei Kaikkivaltias ole varannut tuomion aikoja, ja miksi eivät saa ne, jotka hänet tuntevat, nähdä hänen päiviänsä?

1. Siksi ei Kaikkivaltiaalta ole ajat salatut? ja ne, jotka hänen tuntevat, ei näe hänen päiviänsä?

1. MIxei Caickiwaldialda ole ajat salatut ja ne jotca hänen tundewat ei näe hänen päiwiäns.

2. Jumalattomat siirtävät rajoja, ryöstävät laumoja ja laskevat ne laitumelle.

2. He siirtävät rajan, he ryöväävät lauman ja ruokkivat sen. '

2. He sijrtäwät hänen rajans he ryöwäwät lauman ja ruockiwat sen.

3. Orpojen aasin he vievät, ottavat pantiksi lesken lehmän.

3. He ajavat orpoin aasit pois, ja ottavat leskein härjät pantiksi.

3. He ajawat orwoin Asit pois ja ottawat leskein härjät pandixi.

4. He työntävät tieltä köyhät, kaikkien maan kurjain täytyy piileskellä.

4. Köyhäin täytyy tiellä paeta heitä, ja siviät maan päällä lymyttävät itsensä.

4. Köyhät täyty tiellä paeta heitä ja siwiät maan päällä lymyttäwät idzens.

5. Katso, nämä ovat kuin villiaasit erämaassa: lähtevät työhönsä saalista etsien, aro on heidän lastensa leipä.

5. Katso, niinkuin metsä-aasit korvessa, lähtevät he ulos ja samoovat varhain saaliin perään: korvessa on jokaiselle heistä ruokaa, niin myös nuorukaisille.

5. Cadzo pedot corwes käyskendelewät tawallans amulla warhain saalin perän walmistaxens pojillens ruoca.

6. Kedolta he korjaavat rehuviljaa ruuakseen, ja jumalattoman viinitarhasta he kärkkyvät tähteitä.

6. He niittävät pellolla hänen tulonsa, ja poimivat ja hakevat jumalattoman viinamäessä.

6. He nijttäwät pellolla caiken tulon poimewat ja hakewat jumalattoman wijnamäestä.

7. Alastomina, ilman vaatteita, he viettävät yönsä, eikä heillä ole peittoa kylmässä.

7. Alastoman antavat he maata ilman vaatetta ja peittämättä pakkasessa.

7. Alastomat andawat he maata pacaisesa peittämätä.

8. He ovat likomärkiä vuorilla vuotavasta sateesta, ja vailla suojaa he syleilevät kalliota.

8. Vuorten vuotamisesta tulevat he märäksi; ja ettei heillä yhtään turvaa ole, turvaavat he mäkiin.

8. Nijn että heidän täyty wuorijn turwata cosca sadecuuro lange wuorella heidän päällens ettei heillä muutoin neuwo ole.

9. Äidin rinnoilta riistetään orpo, ja kurjalta otetaan pantti.

9. He repivät orvot nisistä, ja panttaavat köyhän.

9. HE repiwät orwoit nisistä ja pantawat köyhän.

10. He kuljeskelevat alastomina, ilman vaatteita, ja nälkäisinä he kantavat lyhteitä.

10. Alastoman antavat he käydä verhotta, ja ottavat isoovaiselta jalalliset pois.

10. Alastoman andawat he käydä werhata ja ottawat isowaiselda jallaliset pois.

11. Jumalattomain muuritarhoissa he pusertavat öljyä, he polkevat viinikuurnaa ja ovat itse janoissansa.

11. He pusertavat öljyä huonettensa vaiheella, ja janoovat viinaa kuurnitessa.

11. He pusertawat öljyä heidän huoneisans ja janowat wijna cuurnites.

12. Kaupungista kuuluu miesten voihkina, ja haavoitettujen sielu huutaa; mutta Jumala ei piittaa nurjuudesta.

12. He saattavat kansan kaupungissa huokaamaan, ja tapettuin sielut huutamaan: ja ei Jumala heitä rankaise.

12. He saattawat Canssan Caupungis huocaman ja tapettuin sielut huutaman ja ei Jumala heitä rangaise.

13. Nuo ovat valon vihaajia, eivät tunne sen teitä eivätkä pysy sen poluilla.

13. Sentähden ovat he vilpistyneet valkeudesta, ja ei tunne sen tietä, ja ei palaja sen poluille.

13. Sentähden owat he wilpistynet walkeudesta ja ei tunne sen tietä ja ei palaja sen polguille.

14. Ennen päivän valkenemista nousee murhaaja, tappaa kurjan ja köyhän; ja yöllä hän hiipii kuin varas.

14. Murhaaja nousee varhain ja tappaa köyhän ja tarvitsevan, ja on yöllä niinkuin varas.

14. Murhaja nouse warhain ja tappa köyhän ja tarwidzewan ja on yöllä nijncuin waras.

15. Avionrikkojan silmä tähyilee hämärää, hän arvelee: 'Ei yksikään silmä minua näe', ja hän panee peiton kasvoillensa.

15. Salavuoteisen silmät vartioitsevat hämärää, ja sanoo: ei minua yksikään silmä näe; ja luulee itsensä peitetyksi.

15. Salawuotisen silmät wartioidzewat hämärätä ja sano: ei minua yxikän silmä näe: ja luule hänens peitetyxi.

16. He murtautuvat pimeässä taloihin, päivällä he sulkeutuvat sisään, tahtomatta tietää valosta.

16. Pimeässä hän kaivaa itsensä huoneisiin, jotka he päivällä ovat itsellensä merkinneet, ja ei tahdo tietää valkeutta.

16. Pimeis mene hän huoneseen päiwällä he kätkewät heitäns ja ei tahdo tietä walkeutta.

17. Sillä pimeys on heille kaikille aamun vertainen, koska pimeyden kauhut ovat heille tutut. —

17. Sillä vaikka aamu heille tulis, on se heille niinkuin pimeys; sillä hän tuntee pimeyden kauhistuksen.

17. Sillä waicka amu heille tulis on se heillä nijncuin pimeys: sillä hän tunde pimeyden cauhistuxen.

18. Hän kiitää pois vetten viemänä, kirottu on hänen peltopalstansa maassa, hän ei enää poikkea viinimäkien tielle.

18. Hän on keviä veden päällä, heidän osansa pitää kirotun oleman maalla; ja ei hän katso viinamäkien tietä.

18. Hän mene matcan kewiäst nijncuin weden päällä hänen osans pitä kirotun oleman maalla ja ei nautidze wijnans.

19. Kuivuus ja kuumuus ahmaisevat lumiveden, samoin tuonela ne, jotka syntiä tekevät.

19. Helvetti ottaa syntiset pois niinkuin pouta, ja niinkuin kuivuus kuluttaa lumisen veden.

19. Helwetti otta syndiset pois nijncuin pouta ja nijncuin cuiwus culutta lumisen weden.

20. Äidin kohtu unhottaa hänet, madot syövät hänet herkkunaan, ei häntä enää muisteta; niin murskataan vääryys kuin puu.

20. Laupius pitää unhottaman hänen, madot syövät hänen makeutensa, ei häntä pidä muistettaman; hän pitää särjettämän niinkuin lahopuu.

20. LAupiat pitä unhottaman hänen hänen ilons on täynäns madoja ei händä pidä muistettaman hän pitä särjettämän nijncuin lahopuu.

21. Hän ryösti hedelmättömältä, joka ei synnytä, ja leskelle hän ei hyvää tehnyt. —

21. Hän on saattanut murheelliseksi hedelmättömän, joka ei synnytä, ja ei tehnyt leskelle mitään hyvää.

21. Hän on saattanut murhellisexi hedelmättömän ja ei tehnyt leskelle mitän hywä.

22. Väkivaltaiset Jumala ylläpitää voimallansa; he pysyvät pystyssä, vaikka jo olivat epätoivossa hengestään.

22. Ja on vetänyt voimalliset allensa väellänsä; koska hän seisoo, ei pidä hänen tietämän elämästänsä.

22. Ja on wetänyt woimalliset alans wäelläns: cosca hän seiso ei pidä hänen tietämän elämästäns.

23. Hän antaa heidän olla turvassa, ja heillä on vahva tuki; ja hänen silmänsä valvovat heidän teitänsä.

23. Hän tekee itsellensä levon, johon hän luottaa, ja hänen silmänsä katsovat heidän teitänsä.

23. Hän teke idzellens lewon johon hän luotta ja hänen silmäns cadzowat heidän asioitans.

24. He ovat kohonneet korkealle — ei aikaakaan, niin ei heitä enää ole; he vaipuvat kokoon, kuolevat kuin kaikki muutkin, he taittuvat kuin vihneet tähkäpäästä.

24. He ovat vähän aikaa korotetut, vaan he tulevat tyhjään, ja kukistetaan, ja saavat lopun niinkuin kaikki kappaleet, ja niinkuin oas tähkäpäästä, lyödään he pois.

24. He owat yrjäldä corgotetut waan he tulewat tyhjän ja cukistetan ja saawat lopun nijncuin caicki cappalet ja nijncuin ogas tähkäpäästä lyödän pois.

25. Eikö ole niin? Kuka tekee minut valhettelijaksi ja saattaa sanani tyhjiksi?

25. Eikö se niin ole? kuka nuhtelee minua valhetteliaksi, ja minun sanani tyhjäksi tekee?

25. Eikö se nijn ole? cuca nuhtele minua walhetteliaxi ja minun sanani tyhjäxi teke?