9 luku

Viisaus kutsuu pitoihinsa; tyhmyys houkuttelee luoksensa.

1. Viisaus on talonsa rakentanut, veistänyt seitsemän pylvästänsä.

1. Viisaus rakensi huoneensa, ja vuoli siihen seitsemän patsasta,

1. WIjsaus rakensi hänellens huonen ja wuoli sijhen seidzemen padzasta.

2. Hän on teuraansa teurastanut, viininsä sekoittanut ja myöskin pöytänsä kattanut.

2. Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä,

2. Ja teurasti teurans secoitti wiinan ja walmisti pöytäns.

3. Hän on palvelijattarensa lähettänyt kutsua kuuluttamaan kaupungin kumpujen rinteiltä:

3. Ja lähetti piikansa, korkeista kaupungin saleista kutsumaan:

3. Ja lähetti pijcans corkeista Caupungin saleista cudzuman.

4. Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne. Sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:

4. Joka tyhmä on, hän tulkaan tänne; ja hulluille sanoi hän:

4. Joca tyhmä on hän tulcan tänne ja hulluille sanoi hän:

5. Tulkaa, syökää minun leipääni ja juokaa viiniä, minun sekoittamaani.

5. Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin.

5. Tulcat ja syökät minun leiwistäni ja juocat sijtä wijnasta jota minä caadan sisälle.

6. Hyljätkää yksinkertaisuus, niin saatte elää, ja astukaa ymmärryksen tielle. —

6. Hyljätkää hullu meno, niin te saatte elää, ja käykää ymmärryksen tiellä.

6. Hyljätkät hullu meno nijn te saatte elä ja käykät ymmärryxen tiellä.

7. Joka pilkkaajaa ojentaa, saa itsellensä häpeän, ja häpeäpilkun se, joka jumalatonta nuhtelee.

7. Joka pilkkaajaa kurittaa, hän saa häpiän, ja joka jumalatointa nuhtelee, hän häväistään.

7. Joca pilckajata curitta hän saa häpiän ja joca jumalatoinda nuhtele hän häwäistän.

8. Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, niin hän sinua rakastaa.

8. Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua.

8. Älä rangaise pilckajata ettei hän sinua wihais nuhtele wijsasta ja hän racasta sinua.

9. Anna viisaalle, niin hän yhä viisastuu; opeta vanhurskasta, niin hän saa oppia lisää.

9. Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissaan etenee.

9. Anna wijsalle nijn hän wijsammaxi tule opeta wanhurscasta nijn hän opisa enäne.

10. Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä. —

10. Viisauden alku on Herran pelko, ja pyhäin tieto on ymmärrys.

10. Wijsauden alcu on HERran pelco ja pyhäin opetus on ymmärrys.

11. Sillä minun avullani päiväsi enenevät ja jatkuvat elämäsi vuodet.

11. Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään.

11. Sillä minun cauttani sinun päiwäs enätän ja ikäs wuodet lisätän.

12. Jos olet viisas, olet omaksi hyväksesi viisas; ja jos olet pilkkaaja, saat sinä sen yksin kestää.

12. Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat.

12. Jos sinä olet wijsas nijns idzelles wijsas olet mutta jos sinä olet pilckaja nijn se idze sinuun sattu.

13. Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä.

13. Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään,

13. Hullu huikendelewainen waimo kielikello on taitamatoin.

14. Hän istuu talonsa ovella, istuimella kaupungin kummuilla,

14. Istuu huoneensa ovella, korkialla istuimella, ylimmäisessä siassa kaupungissa,

14. Istu huonens owella corkialla istuimella ylimmäises sias Caupungis.

15. kutsumassa ohikulkijoita, jotka käyvät polkujansa suoraan eteenpäin:

15. Että hän houkuttelis kaikkia, jotka siitä käyvät ohitse, ja tietänsä vaeltavat:

15. Että hän haucuttelis caickia jotca sijtä käywät ohidze ja tietäns waeldawat.

16. Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne. Ja sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:

16. Se joka tyhmä on, hän tulkoon tänne; ja hullulle sanoo hän:

16. Se joca tyhmä on hän tulcan tänne: ja hullulle sano hän:

17. Varastettu vesi on makeata, ja salattu leipä on suloista.

17. Varastettu vesi on makia, ja salattu leipä suloinen;

warastettu wesi on makia ja salattu leipä on suloinen.

18. Eikä toinen tiedä, että haamuja on siellä, että hänen kutsuvieraansa ovat tuonelan laaksoissa.

18. Vaan ei hän tiedä, että siellä kuolleet ovat: hänen vieraansa ovat helvetin syvyydessä.

17. Waan ei hän tiedä että siellä cuollet owat ja hänen wierans helwetin sywydes.