14 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.

1. Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.

1. WIisan waimon cautta huone raketan waan hullu cukista sen tegollans.

2. Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.

2. Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.

2. Joca HERra pelkä hän waelda oikiata tietä mutta joca hänen cadzo ylön hän poicke hänen tieldäns.

3. Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.

3. Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.

3. Hullut julmast puhuwat waan wijsat suuns hillidzewät.

4. Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.

4. Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.

4. Josa ei härkiä ole sijnä seimet puhtana owat waan josa juhdat työtä tekewät sijnä tulo kyllä on.

5. Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.

5. Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.

5. Totinen todistaja wälttä walhetta waan wäärä todistaja rohkiast walhettele.

6. Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.

6. Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.

6. Pilckaja edzi wijsaut ja ei löydä waan toimelliset wijsauden huokiast saawat.

7. Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.

7. Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.

7. Mene pois tyhmän tykö sillä et sinä ope mitän häneldä.

8. Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.

8. Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.

8. Toimellisen wijsaus on tiestäns otta waarin waan tyhmän hulluus on aiwa petos.

9. Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.

9. Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.

9. Tyhmä naura syndiä waan siwiät siweitä racastawat.

10. Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.

10. Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.

10. Cosca sydän on murhellinen nijn ei auta ulconainen ilo.

11. Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.

11. Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.

11. Jumalattomain huonet cukistetan waan jumalisten majat wiherjöidzewät.

12. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.

12. Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.

12. Muutamat tiet näkywät oikiaxi waan wijmeiseldä johdatta hän hänen cuolemaan.

13. Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.

13. Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.

13. Nauron jälken tule murhe ja ilon peräst on suru.

14. Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.

14. Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.

14. Irtaiselle ihmiselle tapahtu laittamisens perästä waan hywälle hänen laittamisens perästä.

15. Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.

15. Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.

15. Taitamatoin usco caicki mutta ymmärtäwäinen otta tiestäns waarin.

16. Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.

16. Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.

16. Wijsas pelkä ja cartta paha waan tyhmä päätahawin mene.

17. Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.

17. Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.

17. Kärsimätöin ihminen teke hullun töitä mutta toimellinen wiha sitä.

18. Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.

18. Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.

18. Taitamattomat periwät tyhmyden waan se on toimellisten Cruunu että he toimellisest tekewät.

19. Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.

19. Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.

19. Häijyn täyty cumarta hywiä ja jumalattomat wanhurscasten porteisa.

20. Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.

20. Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.

20. Köyhä wihawat hänen lähimmäisens waan rickailla on monda ystäwätä.

21. Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!

21. Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.

21. Joca cadzo lähimmäisens ylön hän syndi teke: waan autuas on se joca wiheljäistä armahta.

22. Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!

22. Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.

22. Jotca wieckaudesa waeldawat nijldä puuttu mutta jotca hywä ajattelewat heille tapahtu hywys ja uscollisus.

23. Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.

23. Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.

23. Josa työtä tehdän sijnä kyllä on waan joca tyhjin puheisin tyty sijnä on köyhys.

24. Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.

24. Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.

24. Wijsasten rickaus on Cruunu mutta tyhmäin hulluus on hulluus.

25. Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.

25. Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.

25. Uscollinen todistus wapahta hengen waan wäärä todistaja pettä.

26. Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.

26. Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.

26. Joca HERra pelkä hänellä on wahwa linna ja hänen lapsens warjellan.

27. Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.

27. Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.

27. HERran pelco on elämän lähde että cuoleman nuora wälttä taitan.

28. Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.

28. Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.

28. Cosca Cuningalla on paljo wäke se on hänen cunnians waan cosca wähä on wäke se teke herran kehnoxi.

29. Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.

29. Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.

29. Joca on kärsiwälinen hän on wijsas waan joca kärsimätöin on hän ilmoitta tyhmydens.

30. Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.

30. Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.

30. Laupias sydän on ruumin elämä waan cateus on myrcky luisa.

31. Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.

31. Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.

31. Joca köyhälle teke wäkiwalda hän laitta hänen luojans waan joca armahta waiwaista hän cunnioidze Jumalata.

32. Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.

32. Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.

32. Jumalatoin ei pysy wahwana onnettomudesans waan wanhurscas on cuolemasakin rohkia.

33. Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.

33. Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.

33. Toimellisen sydämes lepä wijsaus ja tule ilmei tyhmäin seas.

34. Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.

34. Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.

34. Wanhurscaus corgotta Canssan waan syndi on Canssan cadotus.

35. Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.

35. Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.

35. Toimellinen palwelia on Cuningalle otollinen waan häpiällistä palweliata ei hän kärsi.