26 luku

Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta.

1. Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.

1. Niinkuin lumi suvella ja sade elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.

1. NIincuin lunda suwella ja sadetta elon aicana: nijn ei tarwita tyhmälle cunniata.

2. Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.

2. Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.

2. Nijncuin lindu mene pois ja pääskyinen lendä nijn ei salwa nuhtetoin kirous.

3. Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!

3. Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.

3. Hewoiselle ruosca ja Asille ohjat ja hullulle widza selkän.

4. Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.

4. Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.

4. Älä wasta tyhmä hänen tyhmydens jälken ettes hänen caltaisexens tulis.

5. Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.

5. Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.

5. Mutta wasta hullua hulludens jälken ettei hän näkyis wijsaxi.

6. Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.

6. Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.

6. Joca tyhmäin sanansaattajain cautta asian toimitta hän on nijncuin nilcku jalgoista ja saa wahingon.

7. Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.

7. Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.

7. Nijncuin nilcku woi tanzata nijn tyhmä taita puhua wijsaudesta.

8. Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.

8. Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.

8. Joca tyhmälle taridze cunniata on nijncuin jocu heittäis callita kiwiä muiden kiwein secaan.

9. Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.

9. Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.

9. Sananlascu on tyhmän suusa nijncuin orjantappura joca juopunen käsijn pistele.

10. Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.

10. Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.

10. Taitawa ihminen teke cappalen oikein: waan joca taitamattoman palcka hän sen turmele.

11. Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.

11. Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.

11. Nijncuin coira syö oxennuxens nijn on hullu joca hänen hulludens kertoi.

12. Näet miehen, viisaan omissa silmissään — enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

12. Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.

12. Coscas näet jongun joca luule idzens wijsaxi enä on silloin toiwo tyhmäst cuin hänestä.

13. Laiska sanoo: Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla.

13. Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.

13. Laisca sano: nuori Lejoni on tiellä ja naaras Lejoni cujalla.

14. Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.

14. Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.

14. Laisca käändele idzens wuotella nijncuin owi säränäsä.

15. Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.

15. Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.

15. Laisca pane kätens poweens: ja se tule hänelle työläxi saatta suuhuns jällens.

16. Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.

16. Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.

16. Laisca luule hänens wijsammaxi cuin seidzemen jotca hywiä tapoja opettawat.

17. Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.

17. Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.

17. Joca käy ohidzen ja secoitta idzens muiden rijtoin hän on sencaltainen joca coira corwasta wetä.

18. Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,

18. Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,

18. Nijncuin se joca sala ambu tarcoitta joudzella ja tappa.

19. on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: Leikillähän minä sen tein.

19. Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.

19. Nijn on petollinen ihminen hänen lähimmäisellens ja sano: leikillä minä sen tein.

20. Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.

20. Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.

20. Cosca halwot loppuwat nijn tuli sammu: ja cosca kielikellot pannan pois nijn rijdat lackawat.

21. Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.

21. Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.

21. Nijncuin hijlet tulen ja puut liekin: nijn rijtainen ihminen saatta metelin.

22. Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.

22. Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.

22. Panettelian sanat owat nijncuin haawat ja käywät läpi sydämen.

23. Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.

23. Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.

23. Wiecas kieli ja paha sydän on nijncuin sawiastia hopian sawulla juotettu.

24. Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.

24. Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.

24. Wihollinen tutan puhestans: ja cosca hän lähesty waelda hän petoxella.

25. Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.

25. Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.

25. Cosca hän liehacoidze makeilla puhellians nijn älä usco händä: sillä seidzemen cauhistusta on hänen sydämesäns.

26. Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.

26. Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.

26. Joca pitä sala wiha tehdäxens wahingota hänen pahudens tule ilmei cocouxisa.

27. Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.

27. Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.

27. Joca cuopan caiwa hän lange sijhen: ja joca kiwen wierittä hän sijhen idze combistu.

28. Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.

28. Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.

28. Petollinen kieli wiha rangaistusta: ja suu joca myötäkielin puhu saatta cadotuxeen.