16 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus.

1. Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus.

1. IHminen aicoi sydämesäns waan HERralda tule kielen wastaus.

2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.

2. Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.

2. Jocaidzen mielest on hänen tiens puhdas mutta HERra ainoastans teke sydämen wahwaxi.

3. Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.

3. Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.

3. Anna HERran haldun sinun työs nijn sinun aiwoituxes menesty.

4. Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen, niinpä jumalattomankin onnettomuuden päivän varalle.

4. Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.

4. HERra teke caicki idze tähtens nijn myös jumalattoman pahaxi päiwäxi.

5. Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus: totisesti, ei sellainen jää rankaisematta.

5. Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.

5. Ylpiä sydän on HERralle cauhistus ja ei pääse rangaisemat ehkä he caicki pidäisit yhtä.

6. Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelolla paha vältetään.

6. Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.

6. Hywyden ja uscollisuden cautta pahateco sowitetan ja HERran pelwolla paha wäldetän.

7. Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa.

7. Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.

7. Jos jongun tiet owat HERralle kelwolliset nijn hän myös käändä wihamiehens rauhaan.

8. Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.

8. Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.

8. Parambi on wähä wanhurscaudesa cuin suuri saalis wäärydesä.

9. Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.

9. Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.

9. Ihmisen sydän aicoi hänen tiens waan HERra ainoa anda menestyä.

10. Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu; hänen suunsa ei petä tuomitessaan.

10. Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.

10. ENnustus on Cuningan huulisa ei hänen suuns puhu duomios wäärin.

11. Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.

11. Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa.

11. Oikia pundaxi ja waaca on HERralda ja caicki painokiwet cuckarosa owat hänen tecons.

12. Jumalattomuuden teko on kuninkaille kauhistus, sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu.

12. Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.

12. Cuningan edes wäärin tehdä on cauhistus sillä wanhurscaudella istuin wahwistetan.

13. Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, ja oikein puhuvaa he rakastavat.

13. Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.

13. Oikia neuwo on Cuningalle otollinen ja joca oikein puhu händä racastetan.

14. Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta sen lepyttää viisas mies.

14. Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen.

14. Cuningan wiha on cuoleman sanansaattaja ja wijsas mies lepyttä hänen.

15. Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen suosionsa on kuin keväinen sadepilvi.

15. Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade.

15. Cosca Cuningan caswo on lepyinen sijnä on elämä ja hänen armons on nijncuin hiljainen sade.

16. Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä.

16. Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.

16. OTa wijsautta tygös sillä se on parembi culda ja toimellisus on callimbi hopiata.

17. Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin.

17. Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.

17. Siwiän tiet wälttäwät paha ja joca tiestäns otta waarin hänellä on elämä.

18. Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.

18. Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.

18. Joca aletan se ensist tule ylpiäxi ja ylpeys on aina langemuxen edellä.

19. Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.

19. Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.

19. Parembi on nöyränä olla siweitten cansa cuin jaca suurta saalista ylpeitten cansa.

20. Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!

20. Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.

20. Joca jongun asian wijsast alca hän löytä onnen ja se on autuas joca idzens luotta HERraan.

21. Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa.

21. Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.

21. Toimellinen mies ylistetän wijsaudens tähden ja suloinen puhe lisä oppia.

22. Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta hulluus on hulluille kuritus.

22. Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.

22. Wijsaus on elämän lähde hänelle joca sen saanut on waan tyhmäin curitus on hulluus.

23. Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.

23. Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.

23. Wijsas sydän puhu toimellisest ja opetta hywin.

24. Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.

24. Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.

24. Suloiset sanat owat mesileiwät lohduttawat sielua ja wirwottawat luut.

25. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.

25. Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.

25. Monella on tie mielestäns otollinen waan se johdatta wijmein cuolemaan.

26. Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu panee hänelle pakon.

26. Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.

26. Moni tule suureen wahingoon oman suuns cautta.

27. Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen huulillaan on kuin polttava tuli.

27. Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli.

27. Irtainen ihminen caewa onnettomutta ja hänen suusans pala tuli.

28. Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija erottaa ystävykset.

28. Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.

28. Wäärä ihminen saatta rijdan ja panettelia teke Ruhtinat eripuraisexi.

29. Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie hänet tielle, joka ei ole hyvä.

29. Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.

29. Wiecas ihminen haucuttele lähimmäistäns ja johdatta hänen pahalle tielle.

30. Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha valmiina.

30. Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.

30. Joca silmä iske ei hän hywä ajattele: ja joca huulians pureskele hän paha matcan saatta.

31. Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä.

31. Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.

31. Harmat hiuxet owat cunnian Cruunu joca löytän wanhurscauden tieldä.

32. Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.

32. Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa.

32. Kärsiwälinen on parembi cuin wäkewät ja joca hillidze mielens on parembi cuin se joca Caupungin woitta.

33. Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu.

33. Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.

33. Arpa heitetän sylijn/ waan hän puto nijncuin HERra tahto.