23 luku

”Viisaitten sanat”; jatkoa: Pitempiä sananlaskuja elämän eri aloilta.

1. Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,

1. Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.

1. COscas istut ja syöt Herran cansa nijn ota waari cuca edesäs on.

2. ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.

2. Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.

2. Ja pane weidzi caulaas jos sinä tahdot henges pitä.

3. Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.

3. Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.

3. Älä himoidze hänen ruastans sillä se on petollinen leipä.

4. Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.

4. Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.

4. Älä waiwa sinuas tullaxes rickaxi ja lacka sinun wijsaudestas.

5. Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.

5. Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.

5. Älä lennätä silmiäs sen jälken jota et sinä taida saada sillä se teke idzellens sijwet nijncuin Cotca ja lendä taiwasta päin.

6. Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.

6. Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.

6. Älä syö leipä caten cansa ja älä himoidze hänen ruocans.

7. Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: Syö ja juo, mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.

7. Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.

7. Sillä nijncuin hän idze sydämesäns ajattele nijn on: hän sano: syö ja juo: ja ei cuitengan ole hänen mielens sinun cansas.

8. Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.

8. Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.

8. Sinun palas jotcas syönyt olet pitä sinun oxendaman: ja sinun ystäwälliset puhes pitä huckan tuleman.

9. Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.

9. Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.

9. Älä puhu hullun corwisa: sillä hän cadzo sinun toimellisen puhes ylön.

10. Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.

10. Älä siirrä takaperin entisiä rajoja,ja älä mene orpoin pellolle.

10. Älä sijrrä tacaperin endisiä rajoja ja älä mene orwoin pellolle.

11. Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.

11. Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.

11. Sillä heidän lunastajans on woimallinen hän toimitta heidän asians sinua wastan.

12. Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.

12. Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.

12. Anna sydämes curituxeen ja corwas toimelliseen puheseen.

13. Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.

13. Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.

13. Älä lacka lastas curittamast: sillä jos sinä händä widzalla lyöt nijn ei hän cuole.

14. Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat.

14. Sinä lyöt häntä vitsalla, vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä.

14. Sinä lyöt händä widzalla waan sinä wapadat hänen sieluns Helwetist.

15. Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;

15. Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.

15. Poican jos sinä wijsas olet nijn myös minun sydämen iloidze.

16. ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.

16. Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.

16. Ja minun munascuuni owat riemuiset cosca sinun huules puhuwat mitä oikia on.

17. Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,

17. Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.

17. Älkön sinun sydämes kijwoitelco syndisiä waan olcon HERran pelgos jocapäiwä.

18. niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.

18. Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.

18. Sillä se on sinulle wijmein hywäxi ja ei sinun odottamises puutu.

19. Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.

19. Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.

19. Cuule poican ja ole wijsas ja johdata sydämes tielle.

20. Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.

20. Älä ole juomarien ja syömärien seassa.

20. Älä ole juomaritten ja tuhlaitten seas sillä juomarit ja tuhlajat köyhtywät: ja unikeco pitä ryysyisä käymän.

21. Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.

21. Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.

21. Cuule Isäs joca sinun sijttänyt on ja älä cadzo äitiäs ylön cosca hän wanhaxi tule.

22. Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.

22. Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.

22. Osta totuutta ja älä händä myy: wijsautta curitusta ja ymmärrystä.

23. Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.

23. Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.

23. Wanhurscan Isä riemuidze ja joca wijsan synnyttänyt on hän iloidze hänestä.

24. Ääneen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.

24. Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.

24. Anna Isäs ja Äitis iloita ja riemuitcan ne jotca sinun synnyttänet owat.

25. Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.

25. Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.

25. Anna minulle poican sydämes ja anna minun tieni silmilles kelwata.

26. Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.

26. Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.

26. Sillä portto on sywä cuoppa ja wieras waimo on ahdas cuoppa.

27. Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.

27. Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.

27. Ja hän wacoi nijncuin ryöwäri tottelemattomat ihmiset coconduwat hänen tygöns.

28. Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.

28. Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.

28. Cusa on kipu? cusa on murhe? cusa on tora? cusa on walitus? cusa owat haawat ilman syytä? cusa owat punaiset silmät?

29. Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?

29. Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?

29. Nimittäin cusa mielelläns juodan ja pyytän tyhjätä mitä sisälle pandu on.

30. Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.

30. Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.

30. Älä cadzele wijna ehkä se punoitta ja on selkiänä clasis ja huokiast mene alas.

31. Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.

31. Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;

31. Waan wijmeiseldä pane hän nijncuin kärme ja pistä nijncuin kyykärme.

32. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.

32. Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.

32. Nijn cadzowat sinun silmäs muita waimoja ja sinun sydämes puhu toimettomia asioita.

33. Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.

33. Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,

33. Ja sinä tulet nijncuin se joca maca keskellä merta ja nijncuin se joca maca ylhällä pielesä.

34. Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.

34. Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.

34. He lyöwät minua ja ei se tee paha: he sysäwät minua mutta en minä sitä tunne.

35. Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa.

35. Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.

35. Cosca minun pitä herämän wielä sitä ezimän.