27 luku

Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta.

1. Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.

1. Älä kehu huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä tänäpänä tapahtuu.

1. ÄLä kehu sinuas huomenesta päiwästä: sillä et sinä tiedä mitä tänäpän tapahtu.

2. Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi.

2. Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus, muukalaisen, ja ei omin huultes.

2. Anna toisen sinuas kijttä ja ei sinun oma suus: muucalaisen ja ei omain huuldes.

3. Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus.

3. Kivi on raskas ja santa painaa; vaan tyhmän viha on raskaampi kuin ne molemmat.

3. Kiwi on rascas ja sanda paina waan tyhmän wiha on rascambi cuin ne molemmat.

4. Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?

4. Viha on julma kappale ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan?

4. Wiha on julma cappale ja carwas mieli on myrsky ja cuca taita olla waino wastan?

5. Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.

5. Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus.

5. Julkinen curitus on parembi cuin salainen rackaus.

6. Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.

6. Hyvänsuovan haavat ovat paremmat kuin petolliset vainoojain suunantamiset.

6. Hywän suowan haawat owat paremmat cuin petolliset wainojan suunandamiset.

7. Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata.

7. Ravittu sielu polkee hunajaa; vaan isoovaiselle sielulle ovat kaikki karvaatkin makiat.

7. Rawittu sielu polke hunajata waan isowaiselle sielulle owat caicki carwatkin makiat.

8. Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.

8. Niinkuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka siastansa siirtää.

8. Nijncuin lindu joca pesästäns culke nijn on se joca siastans sijrtä.

9. Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen.

9. Voiteesta ja suitsutuksesta sydän iloitsee, ja ystävän hyvä neuvo on sielulle otollinen.

9. Woitesta ja suidzutuxesta sydäin iloidze ja ystäwän hywä neuwo on sielulle otollinen.

10. Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.

10. Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä on, kuin veli, joka taampana on.

10. Älä hyljä sinun ystäwätäs ja sinun Isäs ystäwitä ja älä mene weljes huoneseen cosca sinun wäärin käy: sillä parembi on kylänmies joca läsnä on cuin weli joca taambana on.

11. Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.

11. Ole viisas, poikani, ja iloita sydämeni, että minä taitaisin vastata sitä, joka minua pilkkaa.

11. Ole wijsas poican nijn minun sydämen iloidze: että minä taitaisin wastata sitä joca minua pilcka.

12. Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.

12. Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät siihen, ja saavat vahingon.

12. Wijsas mies näke waaran ja lymyttä idzens: waan tyhmät menewät sijhen ja saawat wahingon.

13. Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.

13. Ota hänen vaatteensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä.

13. Ota hänen waattens joca toisen edestä hywä on ja ota häneldä pantti muucalaisen edestä.

14. Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi.

14. Joka lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan hänelle kiroukseksi.

14. Joca lähimmäistäns siuna corkialla änellä ja nouse warahin: se luetan hänelle kirouxexi.

15. Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.

15. Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan.

15. Rijtainen waimo ja alinomainen tiuckuminen suuresta satesta nämät oikein yhten werratan.

16. Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä.

16. Joka häntä tahtoo kätkeä, hän käsittelee tuulta, ja pivo öljyä kädessänsä.

16. Joca händä holho hän käsittele tuulda ja piwo öljyä kädesäns.

17. Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.

17. Veitsi hioo veitsen, ja mies teroittaa ystävänsä.

17. Weidzi teroitta weidzen ja mies miehen.

18. Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan.

18. Joka fikunapuunsa varjelee, se syö siitä hedelmän, ja joka herraansa vartioitsee, se kunnioitetaan.

18. Joca hänen Ficunapuuns warjele hän syä sijtä hedelmän: ja joca hänen Herrans wartioidze hän cunnioitetan.

19. Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.

19. Niinkuin varjo on vedessä ihmisen kasvon suhteen, niin on ihmisen sydän toisia vastaan.

19. Nijncuin warjo on wedesä ihmisen caswon suhten: nijn on ihmisen sydän toista wastan.

20. Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös saa kylläänsä ihmisen silmät.

20. Helvetti ja kadotus ei tule ikänä täyteen, ja ihmisen silmät ovat tyytymättömät.

20. Helwetti ja cadotus ei tule ikänäns täyten ja ihmisen silmät owat tytymättömät.

21. Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen.

21. Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niinkuin hopia ahjossa ja kulta pätsissä.

21. Mies tule kiusatuxi kijttäjän suun cautta: nijncuin hopia ahjosa ja culda pädzisä.

22. Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.

22. Jos sinä huhmaressa survoisit tyhmän niinkuin ryynit, niin ei kuitenkaan hänen hulluutensa hänestä erkane.

22. Jos sinä tyhmän huhmarosa surwoisit nijncuin kryynit nijn ei cuitengan hänen hulludens hänestä ercane.

23. Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.

23. Ota ahkera vaari lampaistas, ja pidä murhe laumastas;

23. Ota waari lambaistas ja pidä murhe laumastas.

24. Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen?

24. Sillä ei tavara ole ijankaikkisesti, eikä kruunu suvusta sukuun.

24. Sillä ei tawara ole ijancaickisest eikä Cruunu sugusta sucuun.

25. Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta,

25. Ruoho käy ylös ja kukkaset puhkeevat, ja heinät vuorilla kootaan.

25. Ruohot owat putkennet heinät owat käsillä ja wuorella yrtit cogotan.

26. on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi

26. Lampaat vaatettavat sinua, ja kauriit antavat pellon vuoron.

26. Caridzat waatettawat sinua ja caurit andawat pellon wuoron.

27. ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi.

27. Sinulla on vuohten rieskaa kyllä sekä omaksi settä huonees ravinnoksi, ja piikais elatukseksi.

27. Sinulla on wohten riesca kyllä huones rawinnoxi: ja sinun pijcas elatuxexi.