11 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta.

1. Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.

1. Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen.

1. WÄärä waaca on HERralle cauhistus mutta oikia waaca on hänelle otollinen.

2. Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.

2. Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse; mutta viisaus on nöyräin tykönä.

2. Cusa ylpeys on sijnä on myös ylöncadze mutta wijsaus on nöyräin tykönä.

3. Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.

3. Viattomuus johdattaa siviät, vaan pahuus kukistaa pilkkaajat.

3. Wiattomus johdatta siwiät waan pahus cukista pilckajat.

4. Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

4. Ei rikkaus auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

4. Ei rickaus auta wihan päiwänä mutta wanhurscaus wapahta cuolemasta.

5. Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.

5. Viattoman vanhurskaus tekee hänen tiensä tasaiseksi, mutta jumalatoin lankee jumalattomassa menossansa.

5. Jumalisen wanhurscaus teke hänen tiens tasaisexi mutta jumalatoin lange jumalattomas menosans.

6. Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.

6. Jumalisten vanhurskaus pelastaa heitä, vaan väärintekiät käsitetään viekkaudessansa.

6. Jumalisten wanhurscaus pelasta heitä waan wäärintekiät käsitetän wieckaudesans.

7. Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.

7. Kuin jumalatoin ihminen kuolee, niin ei ole yhtään toivoa: ja jota väärintekiät odottavat, se tulee tyhjäksi.

7. Cosca jumalatoin ihminen cuole nijn ei ole yhtän toiwo ja jota wäärintekiät odottawat tule tyhjäxi.

8. Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.

8. Vanhurskas vapahdetaan vaivasta, ja jumalatoin tulee hänen siaansa.

8. Wanhurscas wapadetan waiwasta ja jumalatoin tule hänen siaans.

9. Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus.

9. Ulkokullatun ihmisen suun kautta petetään hänen lähimmäisensä; vaan vanhurskaat ymmärtävät sen, ja pelastetaan.

9. Ulcocullatun ihmisen suun cautta petetän hänen lähimmäisens waan wanhurscat ymmärtäwät sen ja pelastetan.

10. Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.

10. Kaupunki iloitsee, koska vanhurskaan hyvin käy, ja riemuitsee, koska jumalatoin hukkuu.

10. Coco Caupungi iloidze cosca wanhurscan hywin käy ja riemuidze cosca jumalatoin hucku.

11. Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.

11. Vanhurskasten siunauksen kautta kaupunki korotetaan, vaan jumalattoman suun kautta kukistetaan.

11. Wanhurscasten siunauxen cautta Caupungi corgotetan waan jumalattoman suun cautta cukistetan.

12. Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.

12. Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti.

12. Joca lähimmäistäns häwäise se on huullu mutta toimellinen mies sen hillidze.

13. Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.

13. Panettelia ilmoittaa salaisuuden, vaan jolla on uskollinen sydän, hän salaa sen.

13. Panettelia ilmoitta salaisuden waan jolla on uscollinen sydän hän sala sen.

14. Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.

14. Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy.

14. Josa ei neuwo ole sijnä wäärin mennän waan josa monda neuwonandajata on sijnä hywin käy.

15. Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.

15. Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin.

15. Joca toisen taca hän tule wahingoon waan joca sijtä idzens pitä pois hän on murhetoin.

16. Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta.

16. Vaimo, joka otollinen on, pitää kunnian; vaan väkevät pitävät rikkauden.

16. Waimo joca otollinen on pitä cunnians waan wäkewät pitäwät rickauden.

17. Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.

17. Armias mies tekee ruumiillensa hyvää; vaan se, joka julma on, saattaa lihansa murheelliseksi.

17. Armias mies teke ruumillens hywä: waan se joca julma on hän saatta lihans ja werens murhellisexi.

18. Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.

18. Jumalattoman työ on turha, vaan joka vanhurskautta kylvää, sillä on hyvä palkka.

18. Jumalattoman työ on turha waan joca wanhurscautta kylwä sillä on hywä palcka.

19. Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.

19. Sillä vanhurskaus saattaa elämän, vaan joka pahaa pyytää, hän saattaa kuoleman.

19. Sillä wanhurscaus saatta elämän waan joca paha pyytä hän saatta cuoleman.

20. Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.

20. Petollinen sydän on kauhistus Herralle, Vaan viattoman tie on hänelle otollinen.

20. Petollinen sydän on cauhistus HERralle waan wiattomat owat hänen edesäns otolliset.

21. Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.

21. Ei jumalattoimia auta, vaikka kaikki kätensä yhteen pistäisivät, mutta vanhurskaan siemen pelastetaan.

21. Ei Jumalattomia auta waicka caicki kätens yhten pistäisit mutta wanhurscan siemen pelastetan.

22. Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.

22. Kaunis vaimo ilman taidota on niinkuin sika, jolla olis kultainen käädy kuonossa.

22. Caunis waimo ilman cunniata on nijncuin sica jolla olis cullainen käädy cuonon päällä.

23. Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.

23. Vanhurskasten himo on ainoastaan hyvä, vaan jumalattomain odotus on kiukku.

23. Wanhurscasten himo on hywä ja menesty: waan jumalattomain odotus on kiucullinen.

24. Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.

24. Muutama jakaa omastansa, ja saa enemmän; toinen säästää, jossa ei pitäisi, ja tulee köyhemmäksi.

24. Muutama jaca omastans ja saa enämmän: toinen säästä josa ei pidäis ja tule köyhemmäxi.

25. Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.

25. Sielu, joka siunaa, tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan.

25. Sielu joca runsast siuna tule lihawaxi ja joca juotta hän tule juowuxin.

26. Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.

26. Joka jyvät salaa, häntä kansa kiroilee; mutta joka myy, hänelle tulee siunaus.

26. Joca jywät sala händä Canssa kiroile mutta joca myy hänelle tule siunaus.

27. Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.

27. Joka varhain hyvää etsii, hänelle hyvin menestyy; mutta joka pahaa noudattaa, hänelle pahoin tapahtuu.

27. Joca jotain hywä edzi hänen hywin menesty mutta joca paha noudatta hänelle pahoin tapahtu.

28. Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.

28. Joka rikkauteensa luottaa, hän hukkuu, vaan vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehti.

28. Joca rickauteen luotta hän hucku waan wanhurscat wiherjöidzewät nijncuin lehti.

29. Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi.

29. Joka huoneensa murheelliseksi tekee, hän saa tuulen perinnöksi: ja hullun täytyy viisasta palvella.

29. Joca huonens murhellisexi teke hän saa tuulen perinnöxi ja hullun täyty wijsasta palwella.

30. Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.

30. Vanhurskaan hedelmä on elämän puu: joka viisas on, hän kääntää sielut.

30. Wanhurscan hedelmä on elämän puu joca wijsas on hän ihmisistä pitä murhen.

31. Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.

31. Koska vanhurskas paljon kärsii, kuinka paljoa enemmin jumalatoin ja syntinen?

31. Että wanhurscas paljo kärsi cuinga paljo enämmin jumalatoin ja syndinen.