19 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.

1. Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.

1. KÖyhä joca siwydes waelda on parembi cuin wäärä huulisans joca cuitengin tyhmä on.

2. Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.

2. Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.

2. Joca ei toimella laita ei hänen hywin käy ja joca on nopsa jalgoist hän combastu.

3. Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.

3. Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.

3. Ihmisen tyhmyys exyttä hänen tiens wihastuman hänen sydämens HERra wastan.

4. Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.

4. Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.

4. Tawara teke monda ystäwätä waan köyhä hyljätän ystäwildäns.

5. Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.

5. Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.

5. Ei wäärä todistaja pidä pääsemän rangaisemata ja joca rohkiast walhettele ei hänen pidä selkemän.

6. Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.

6. Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.

6. Moni otta waarin Förstistä ja jocainen on hänen ystäwäns joca lahjoja jaca.

7. Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.

7. Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.

7. Köyhä wihawat caicki hänen weljens ja hänen ystäwäns wetäwät heitäns taamma hänestä ja joca hänens sanoijn luotta ei hän saa mitän.

8. Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.

8. Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.

8. Joca wijsas on hän racasta hengens ja joca toimellinen on hän löytä hywän.

9. Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.

9. Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.

9. Wäärä todistaja ei pidä pääsemän rangaisemata ja joca rohkiast walhettele hän cadotetan.

10. Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.

10. Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.

10. Ei hullulle sowi hywät päiwät paljo wähemmin palwelian Förstejä hallita.

11. Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.

11. Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.

11. Joca on kärsiwällinen hän on toimellinen ihminen ja se on hänelle cunniaxi että hän wiat wälttä.

12. Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.

12. Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.

12. Cuningan wiha on nijncuin nuoren Lejonin kiljuminen mutta hänen ystäwydens on nijncuin caste ruoholle.

13. Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.

13. Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.

13. Hullu poica on Isäns murhe ja rijtainen waimo on nijncuin alinomainen pisaroidzeminen.

14. Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.

14. Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.

14. Huonet ja tawarat peritän wanhemmilda waan toimellinen emändä tule HERralda.

15. Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.

15. Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.

15. Laiscus tuo unen ja joutilas sielu kärsi nälkä.

16. Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.

16. Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.

16. Joca käskyt pitä hän on wapahtanut hengens waan joca tiens hyljä hänen pitä cuoleman.

17. Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.

17. Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.

17. Joca köyhä armahta hän laina HERralle hän costa hänen hywydellä.

18. Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.

18. Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;

18. Curita lastas cosca wielä toiwo on mutta älä pyydä händä tappa.

19. Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.

19. Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.

19. Sillä suuri julmuus saatta wahingon sentähden laske händä wallallens nijns händä enämmän curitat.

20. Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.

20. Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.

20. Cuule neuwo ja ota curitus wastan tullaxes wijsaxi.

21. Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.

21. Monet aivoitukset ovat miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.

21. Monet aiwoituxet owat miehen sydämes mutta HERran neuwo on pysywäinen.

22. Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.

22. Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.

22. Ihmiselle kelpa hänen hywät tecons ja köyhä mies on parembi cuin walehtelia.

23. Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.

23. Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.

23. HERran pelco saatta elämän ja tule rawituxi ettei mitän paha händä lähesty.

24. Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.

24. Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.

24. Laisca kätke kätens poweens ja ei wie händä jällens suuhuns.

25. Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.

25. Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.

25. Jos pilckajata lyödän nijn taitamatoin tule wijsaxi jos toimellista lyödän nijn hän tule toimellisexi.

26. Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.

26. Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.

26. Joca waiwa Isäns ja aja ulos äitins hän on häpemätöin ja kirottu lapsi.

27. Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.

27. Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.

27. Lacka minun poican cuuldelemasta sitä curitusta joca sinua wiettele pois toimellisesta opista.

28. Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.

28. Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.

28. Wäärä todistus häwäise duomion ja jumalattomain suut nielewät wäryden.

29. Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.

29. Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.

29. Pilckaille on rangaistus walmistettu ja haawat hulluin selkään.