31 luku

Kuningas Lemuelia neuvoo hänen äitinsä. Kelpo vaimon ylistys.

1. Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.

1. Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:

1. NÄmät owat Cuningas Lamuelin sanat:

2. Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?

2. Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!

2. Se oppi jonga hänen äitins hänelle opetti: Ah minun walittun ah minun cohtuni hedelmä ah minun toiwottu poican.

3. Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.

3. Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.

3. Älä anna waimoin saada tawaratas: ja älä käy nijllä retkillä joisa Cuningat idzens turmelewat.

4. Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: Missä väkijuomaa?

4. Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,

4. Älä Cuningalle O Lamuel älä anna Cuningalle wijna juoda: eli Ruhtinalle wäkewiä juotawita.

5. Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä säädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.

5. Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.

5. Ettei he jois ja oikeutta unhodais ja hyljäis waiwaisten asioita.

6. Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.

6. Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,

6. Anna wäkewitä juotawita nijlle jotca hucattaman pitä ja wijna murhellisille sieluille.

7. Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.

7. Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.

7. Että he joisit ja unhotaisit ahdistuxens: ja ei enä johdatais mieleens wiheljäisyttäns.

8. Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.

8. Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.

8. Awa suus mykän edesä ja auta hyljättyin asioita.

9. Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.

9. Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.

9. Awa suus ja duomidze oikein: ja pelasta waiwainen ja köyhä.

10. Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.

10. Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:

10. Jolle toimellinen waimo edescadzottu on hän on callimbi cuin caickein callin pärly.

11. Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.

11. Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.

11. Hänen miehens sydän uscalda luotta häneen: hänen elatuxens ei puutu häneldä.

12. Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.

12. Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.

12. Hän teke hywä ja ei paha caickena elinaicanans.

13. Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.

13. Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.

13. Hän harjoitta idzens willois ja pellawis ja teke mielelläns työtä käsilläns.

14. Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.

14. Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.

14. Hän on nijncuin cauppamiehen haaxi joca elatuxens tuo cauca.

15. Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.

15. Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.

15. Hän nouse yöllä ja anda perhens ruoca ja pijcoillens heidän osans.

16. Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.

16. Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.

16. Hän pyytä peldo ja osta sen ja istutta wijnapuita kättens hedelmästä.

17. Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.

17. Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.

17. Hän wyöttä cupens ja wahwista käsiwartens.

18. Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.

18. Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.

18. Hän näke ascarans hyödyllisexi hänen kynttiläns ei sammuteta yöllä.

19. Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.

19. Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.

19. Hän ojenda kätens ruckijn ja tarttu sormillans kehrawarteen.

20. Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.

20. Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.

20. Hän cocotta kätens köyhille ja ojenda kätens tarwidzewille.

21. Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.

21. Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.

21. Ei hän pelkä lunda huonesans: sillä caikella hänen perhelläns owat caxikertaiset waattet.

22. Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.

22. Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.

22. Hän teke idzellens sängywaatteita walkia Silcki ja Purpura owat hänen waattens.

23. Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.

23. Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.

23. Hänen miehens on ylistetty portisa istuisans maan wanhemmitten tykönä.

24. Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.

24. Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.

24. Hän teke hamen ja myy sen ja anda wyön cauppajalle.

25. Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.

25. Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.

25. Hänen caunistuxens on että hän on puhdas ja ahkera ja wijmein hän naura.

26. Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.

26. Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.

26. Hän awa suuns wijsaudes ja hänen kielesäns on otollinen oppi.

27. Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.

27. Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.

27. Hän cadzele curkistellen cuinga hänen huonesans caicki asiat owat: ja ei syö laiscudes leipäns.

28. Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:

28. Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:

28. Hänen poicans tulewat ja ylistäwät händä autuaxi: hänen miehens kijttä händä.

29. Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä.

29. Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.

29. Moni tytär käyttä idzens caunist mutta sinä woitat caicki.

30. Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!

30. Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.

30. Otollinen ja ihana olla on turha: waan waimo joca HERRA pelkä ylistetän.

31. Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.

31. Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.

31. Händä ylistetän kättens hedelmäst ja hänen kätens työt kijttäwät händä portisa.