12 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta.

1. Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.

1. Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.

1. JOca idzens mielelläns curitta anda se tule toimellisexi mutta joca rangaisemat olla tahto hän tule tyhmäxi.

2. Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.

2. Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.

2. Siwiä saa lohdutuxen HERralda mutta häijy mies hyljätän.

3. Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.

3. Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.

3. Ei ihminen wahwistu jumalattomudes waan wanhurscan juuri on pysywäinen.

4. Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.

4. Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.

4. Ahkera waimo on miehens cruunu waan häijy on nijncuin märkä hänen luisans.

5. Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.

5. Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.

5. Wanhurscasten ajatuxet owat wilpittömät waan jumalattomain aiwoitus on petollinen.

6. Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.

6. Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.

6. Jumalattomain sanat wäijywät werta waan jumalisten suu wapahta heitä.

7. Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.

7. Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.

7. Jumalattomat caatuwat ja ei ole sijtte enä mutta wanhurscan huone pysy.

8. Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.

8. Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.

8. Toimellinen mies neuwosans ylistetän waan petollinen tule häpiään.

9. Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.

9. Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.

9. Parembi on nöyrä joca omans cadzo cuin se joca tahto isoi olla ja cuitengin puuttu leipä.

10. Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.

10. Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.

10. Wanhurscas armahta juhtans mutta jumalattoman sydän on halutoin.

11. Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.

11. Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.

11. Joca peldons kyndä se saa leipä yldäisest waan joca turhia ajele taca se on tyhmä.

12. Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.

12. Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.

12. Jumalatoin halaja aina paha tehdä mutta wanhurscan juuri hedelmöidze.

13. Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.

13. Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.

13. Ilkiä käsitetän omisa sanoisans waan wanhurscas pääse hädästä.

14. Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.

14. Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.

14. Suun hedelmäst tule paljo hywä ja nijncuin cukin käsilläns tehnyt on costetan hänelle.

15. Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.

15. Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.

15. Tyhmän mielest on otollinen se cuin hän teke mutta wijsas otta neuwon.

16. Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.

16. Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.

16. Tyhmä osotta cohta wihans waan joca peittä wääryden se on cawala.

17. Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.

17. Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.

17. Joca totinen on se oikein asian ilmoitta mutta joca wäärin todista hän pettä.

18. Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.

18. Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.

18. Joca ajattelemata puhu hän pistä nijncuin miecalla waan wijsasten kieli on terwellinen.

19. Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.

19. Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.

19. Totinen suu pysy ijancaickisest waan wäärä kieli ei pysy cauwan.

20. Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.

20. Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.

20. Jotca paha ajattelewat he pettäwät idzens waan jotca rauha neuwowat heillä on ilo.

21. Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.

21. Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.

21. Ei wanhurscan mitän waara tapahdu waan jumalattomat pahudella täytetän.

22. Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.

22. Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.

22. Petolliset huulet owat HERralle cauhistus waan jotca oikein tekewät owat hänelle otolliset.

23. Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.

23. Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.

23. Cawala sala hänen taitons waan hulluin sydän ilmoitta hullutta.

24. Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.

24. Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.

24. Ahkera käsi saa hallita waan laisca teke weron.

25. Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.

25. Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,

25. Sydämellinen murhe kiwistele waan lohdullinen sana iloitta.

26. Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.

26. Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen

26. Wanhurscas on parembi lähimmäistäns mutta jumalattoman tie wiettele hänen.

27. Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.

27. Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.

27. Ei petollisen asia menesty mutta ahkera saa hywän tawaran.

28. Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.

28. Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.

28. Wanhurscauden tiellä on elämä ja sen cautta ei kengän wietellä cuolemaan.