20 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Viini on pilkkaaja, väkijuoma remunpitäjä; eikä ole viisas kenkään, joka siitä hoipertelee.

1. Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule.

1. WIina teke pilckajaxi ja wäkewät juotawat tekewät tyhmäxi: joca nijtä halaja ei hän ikänäns wijsaxi tule.

2. Kuninkaan peljättäväisyys on kuin nuoren leijonan kiljunta; joka hänet vihoittaa, se henkensä rikkoo.

2. Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.

2. Cuningan hirmu on nijncuin nuoren Lejonin kiljuminen joca hänen wihoitta hän teke oma hengens wastoin.

3. On kunniaksi miehelle riitaa karttaa, mutta kaikki hullut riitaa haastavat.

3. Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät.

3. Miehen cunnia on olla ilman rijdata: waan jotca mielelläns rijtelewät owat caicki tyhmät.

4. Syksyllä ei laiska kynnä; elonaikana hän tyhjää tapailee.

4. Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään.

4. Kylmän tähden ei tahdo laisca kyndä sentähden hän elonaicana kerjä ja ei saa mitän.

5. Kuin syvät vedet ovat miehen sydämen aivoitukset, mutta ymmärtäväinen mies ne ammentaa esiin.

5. Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös.

5. Neuwo on wijsan miehen sydämes nijncuin sywä wesi mutta toimellinen ymmärtä mitä hän luule.

6. Monet huutavat hyvyyttänsä kukin, mutta kuka löytää luotettavan miehen?

6. Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on?

6. Monda ihmistä kerscatan hywäxi waan cuca löytä jongun joca todella hywä on?

7. Vanhurskas vaeltaa nuhteettomasti, onnelliset ovat lapset hänen jälkeensä.

7. Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä.

7. Wanhurscas joca siweydes waelda hänen lastens käy hywin hänen peräns.

8. Kuningas istuu tuomioistuimella, hän silmillänsä perkaa kaiken pahan pois.

8. Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä.

8. Cuningas joca istu istuimella duomidzeman hajotta caicki jotca pahat owat hänen silmilläns.

9. Kuka voi sanoa: Olen puhdistanut sydämeni, olen puhdas synnistäni?

9. Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni?

9. Cuca sano? minä olen puhdas sydämesäni ja wapa synnistäni.

10. Kahtalainen paino ja kahtalainen mitta — molemmat ovat Herralle kauhistus.

10. Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle.

10. Monilainen waaca ja mitta owat cauhistus HERralle.

11. Teoistansa tuntee jo poikasenkin, onko hänen menonsa puhdas ja oikea.

11. Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on.

11. Nuorucainen tutan menoistans jos hän siwiäxi ja toimellisexi tulewa on.

12. Kuulevan korvan ja näkevän silmän — molemmat on Herra luonut.

12. Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt.

12. Cuulewaisen corwan ja näkewäisen silmän on HERra molemmat tehnyt.

13. Älä unta rakasta, ettet köyhtyisi; pidä silmäsi auki, niin saat leipää kyllin.

13. Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää.

13. Älä racasta unda ettes köyhtyis: anna silmäs walwo nijns saat kyllä leipä.

14. Huonoa, huonoa, sanoo ostaja, mutta mentyänsä pois hän kehuskelee.

14. Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa.

14. Paha paha sano ostaja mutta poismennes kijtetän hywäxi.

15. Olkoon kultaa, olkoon helmiä paljon, kallein kalu ovat taidolliset huulet.

15. Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.

15. Culda ja callita kiwiä löytän kyllä waan toimellinen suu on callis cappale.

16. Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraitten puolesta.

16. Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.

16. Ota hänen waattens joca toisen taca ja ota häneldä pantti tundemattoman edestä.

17. Makea on miehelle petoksella saatu leipä, mutta perästäpäin hän saa suunsa täyteen soraa.

17. Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä.

17. Warastettu leipä maista jocaidzelle hywin waan sijtte pitä hänen suuns oleman täynnäns teräwitä kiwejä.

18. Neuvotellen suunnitelmat vahvistuvat, ja sotaa on sinun käytävä neuvokkuudella.

18. Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän.

18. Aiwoituxet menestywät cosca ne neuwolla toimitetan ja sodat myös pitä toimella pidettämän.

19. Salaisuuden ilmaisee, joka panettelijana käy; älä siis antaudu avosuisen pariin.

19. Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on.

19. Älä secoita sinuas sen cansa joca salaisuden ilmoitta ja joca panettele ja jolla petollinen suu on.

20. Joka isäänsä ja äitiänsä kiroaa, sen lamppu sammuu pilkkopimeään.

20. Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.

20. Joca Isäns ja äitiäns kiroile hänen kynttiläns pitä sammuman syngiäs pimeydes.

21. Tavara, jota aluksi kiivaasti tavoitellaan, ei lopulta tuo siunausta.

21. Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta.

21. Perindö johonga warhain kijrutetan on wijmeiseldä ilman siunauxeta.

22. Älä sano: Minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.

22. Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.

22. Älä sano: minä costan pahan odota HERra hän autta sinua.

23. Kahtalainen paino on Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.

23. Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.

23. Monilaiset pundarit owat HERralle cauhistus ja wäärä waaca ei ole hywä.

24. Herralta tulevat miehen askeleet; mitäpä ymmärtäisi tiestänsä ihminen itse?

24. Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä?

24. Jocaidzen retket tulewat HERralda: cuca ihminen ymmärtä hänen tiens?

25. Ihmiselle on ansaksi luvata hätiköiden pyhä lahja ja vasta perästäpäin harkita lupauksiansa.

25. Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia.

25. Se on ihmiselle paula cosca hän pilcka pyhä: ja edzi sijtte lupausta.

26. Viisas kuningas perkaa jumalattomat pois viskimellään ja antaa puimajyrän käydä heidän ylitsensä.

26. Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä.

26. Wijsas Cuningas hajotta jumalattomat ja anda ratasten käydä heidän päälidzens.

27. Ihmisen henki on Herran lamppu: se tutkistelee sydämen kammiot kaikki.

27. Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen.

27. HERran kynttilä on ihmisen hengi hän käy läpi coco sydämen.

28. Laupeus ja uskollisuus on kuninkaan turva, ja laupeudella hän valtaistuimensa tukee.

28. Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella.

28. Siweys ja totuus warjele Cuningan ja hänen istuimens on seisowainen siweyden cautta.

29. Voima on nuorukaisten kunnia, ja harmaat hapset ovat vanhusten kaunistus.

29. Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus.

29. Nuorten miesten wäkewys on heidän cunnians ja harmat carwat on wanhain caunistus.

30. Mustelmat ja haavat puhdistavat pahantekijän, lyönnit puhdistavat sydämen kammiot.

30. Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla.

30. Haawoilla pitä pahuus ajettaman pois ja coco sydämen kiwut.