22 luku

Toisen osan loppu. ”Viisaitten sanat” (22:17 – 24:34): Pitempiä sananlaskuja elämän eri aloilta.

1. Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi.

1. Hyvä sanoma on kalliimpi kuin suuri rikkaus, ja suosio on parempi kuin hopia ja kulta.

1. HYwä sanoma on callimbi cuin rickaus ja suosio on parembi cuin hopia ja culda.

2. Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa; Herra on luonut kumpaisenkin.

2. Rikas ja köyhä tulevat toinen toistansa vastaan: ja Herra on ne kaikki tehnyt.

2. Ricas ja köyhä pitä toinen toisens cansa oleman: ja HERRA loi heidän molemmat.

3. Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.

3. Viisas näkee pahan, ja karttaa; taitamattomat juoksevat lävitse, ja saavat vahingon.

3. Wijsas näke pahan ja cartta idzens: taitamattomat juoxewat läpidze ja saawat wahingon.

4. Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.

4. Nöyryyden ja Herran pelvon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.

4. Joca HERrasa kärsi sijnä on rickaus cunnia ja elämä.

5. Orjantappuroita ja pauloja on väärän tiellä; henkensä varjelee, joka niistä kaukana pysyy.

5. Orjantappurat ja paulat ovat väärän tiellä; vaan joka siitä taamma vetäytyy, hän varjelee henkensä.

5. Keihäs ja paulat owat wäärän tiellä waan joca hänens sijtä taamma wetä hän warjele hengens.

6. Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.

6. Niinkuin sinä lapsen totutat nuoruudessa, niin ei hän siitä luovu, kuin hän vanhenee.

6. Nijncuin lapsi tottu nuorudest nijn ei hän sijtä luowu cosca hän wanhene.

7. Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.

7. Rikas vallitsee köyhiä, ja joka lainaksi ottaa, hän on lainaajan orja.

7. Ricas wallidze köyhä ja joca lainaxi otta hän on lainajan orja.

8. Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsa häviää.

8. Joka vääryyttä kylvää, se niittäää vaivan, ja hänen pahuutensa hukkuu vitsalla.

8. Joca wääryttä kylwä hän nijttä waiwan ja hänen pahudens hucku widzalla.

9. Hyvänsuopa saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään vaivaiselle.

9. Laupiaat silmät siunataan, sillä hän antaa leivästä köyhälle.

9. Laupiat silmät siunatan sillä hän anda leiwästäns köyhille.

10. Aja pois pilkkaaja, niin poistuu tora ja loppuu riita ja häväistys.

10. Aja pilkkaaja pois, niin riita asettuu, ja tora ja häväistys lakkaa.

10. Aja pilckaja pois nijn rijta asettu: ja tora ja häwäistys lacka.

11. Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas.

11. Joka sydämen puhtautta rakastaa, sen huulet ovat otolliset, ja kuningas on hänen ystävänsä.

11. Uscollinen sydän puhu otollisest hänen ystäwäns on Cuningas.

12. Herran silmät suojelevat taitoa, mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään.

12. Herran silmät varjelevat hyvän neuvon, ja kukistavat ylönkatsojan sanat.

12. HERran silmät warjelewat hywät neuwot: mutta ylöncadzojan sanat ne cukistawat.

13. Laiska sanoo: Ulkona on leijona; tappavat vielä minut keskellä toria.

13. Laiska sanoo: jalopeura on ulkona, ja minä tapetaan kadulla.

13. Laisca sano: Lejoni on ulcona ja minä tapetan catulla.

14. Irstaitten vaimojen suu on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen.

14. Porttoin suu on syvä kuoppa: joka ei Herran suosiossa ole, hän lankee siihen.

14. Porton suu on sywä cuoppa joca ei HERran suosios ole hän lange sijhen.

15. Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.

15. Hulluus riippuu nuorukaisen sydämessä, vaan kurituksen vitsa ajaa sen kauvas hänestä.

15. Hulluus on nuorucaisen sydämes waan curituxen widza aja sen cauwas hänestä.

16. Vaivaiselle on voitoksi, jos häntä sorretaan, rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan.

16. Joka köyhälle tekee vääryyttä enentääksensä tavaraansa, hänen pitää itse rikkaalle antaman, ja tosin köyhäksi tuleman.

16. Joca köyhän teke wääryttä enätäxens tawaratans: hänen pitä idze rickalle andaman ja köyhäxi tuleman.

17. Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja ja tarkkaa minun taitoani.

17. Kallista korvas ja kuule viisasten sanat, ja pane minun oppini sydämees.

17. Callista corwas ja cuule wijsasten sanat ja pane minun oppin sydämees.

18. Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi; olkoot ne kaikki huulillasi valmiina.

18. Sillä se on sinulle suloinen, jos sinä pidät sen mielessäs, ja ne sovitetaan yhteen sinun huulilles.

18. Sillä ne owat sinulle suloiset jos sinä pidät ne tykönäs: ja ne caicki owat sinun suus cautta onnelliset.

19. Että Herra olisi sinun turvanasi, siksi olen minä nyt neuvonut juuri sinua.

19. Että sinun toivos olis Herrassa, olen minä sinua tänäpänä neuvonut; niin ota myös sinä näistä vaari.

19. Että sinun toiwos olis HERrasa täyty minun sinua sencaltaisist jocapäiwä neuwoa.

20. Olenhan ennenkin sinulle kirjoittanut, antanut neuvoja ja tietoa,

20. Enkö minä ole suurista asioista kirjoittanut sinun etees, neuvoin ja opettain?

20. Engö minä ole monella tawalla kirjoittanut sinun etees neuwoin ja opettain?

21. opettaakseni sinulle totuutta, vakaita sanoja, että voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.

21. Osoittaakseni sinulle vahvan totuuden perustuksen, vastatakses niitä oikein, jotka sinun lähettävät.

21. Osottaxeni sinulle wahwan totuden perustuxen wastataxes nijtä oikein jotca sinun lähettäwät.

22. Älä raasta vaivaista, siksi että hän on vaivainen, äläkä polje kurjaa portissa,

22. Älä ryöstä köyhää, vaikka hän köyhä on, ja älä solvaise vaivaista portissa.

22. Älä ryöstä köyhä waicka hän köyhä on: ja älä solwaise waiwaista portisa.

23. sillä Herra ajaa hänen asiansa ja riistää hänen riistäjiltään hengen.

23. Sillä Herra ajaa heidän asiansa, ja sortaa heidän soortajansa.

23. Sillä HERra aja heidän asians ja sorta heidän sortajans.

24. Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa,

24. Älä antaudu vihaisen miehen seuraan, ja älä ole julman tykönä,

24. Älä anna sinuas wihaisen miehen seuraan ja älä ole julman tykönä.

25. että et tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.

25. Ettes oppisi hänen teitänsä, ja saisi sielulles paulaa.

25. Ettes oppis hänen teitäns ja sais sielulles pahennusta.

26. Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.

26. Älä ole niiden tykönä, jotka kättä lyövät ja velkaa takaavat;

26. Älä ole nijden tykönä jotca heidän kättä lyöwät ja welca tacawat.

27. Jollei sinulla ole, millä maksaa, mitäs muuta, kuin viedään vuode altasi!

27. Sillä jos sinulla ei ole varaa maksaa, niin vuotees otetaan altas pois.

27. Sillä jos ei sinulla ole wara maxa nijn wuotes otetan aldas pois.

28. Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.

28. Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, jotka esi-isäs tehneet ovat.

28. Älä sijrrä tacaperin endisiä rajoja jotca esiisäs tehnet owat.

29. Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.

29. Jos sinä näet nopsan miehen asiassansa, sen pitää seisoman kuninkaan edessä: ei hänen pidä seisoman halpain edessä.

29. Jos sinä näet nopsan miehen asiasans sen pitä seisoman Cuningan edesä ja ei nijden edes jotca ei wapat ole.