6 luku

Varoitus takuuseen menosta, laiskuudesta, kavaluudesta ja irstaudesta.

1. Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle;

1. Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.

1. POican jos sinä tacat lähimmäises nijns olet kijnnittänyt kätes muucalaiseen.

2. jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni,

2. Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.

2. Sinun sanoisas olet sinä paulaan istunut sinä olet saawutettu puheisas.

3. niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi;

3. Tee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.

3. Tee sijs poican näin: pelasta sinus: sillä sinä olet tullut lähimmäises käsijn joudu ja waadi lähimmäistäs kijnni.

4. älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa.

4. Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.

4. Älä anna silmilles unda eikä silmälautais torckua.

5. Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä.

5. Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.

5. Kirwota sinus nijncuin medzäwuohi pois käsistä ja nijncuin lindu pyytäjäns käsistä.

6. Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.

6. Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.

6. MEne laisca myyriäisen tygö cadzo hänen menoans ja opi.

7. Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,

7. Vaikka ei hänellä yhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,

7. Waicka ei hänellä yhtän Ruhtinast ja teettäjätä ja hallidziata ole.

8. se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.

8. Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja kokoo ruokansa eloaikana.

8. Cuitengin walmista hän hänen elatuxens suwella ja caiken ruocans elon aicana.

9. Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?

9. Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?

9. Cuinga cauwans laisca macat? coscas nouset unestas?

10. Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,

10. Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;

10. Maca wielä wähä ota wielä unda päähäs laske kätes yhteen ettäs wielä lewätä woisit.

11. niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.

11. Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.

11. Nijn köyhys äkist tule päälles nijncuin matcamies ja waiwaisus nijncuin warustettu mies.

12. Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä,

12. Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,

12. HUikendelewainen ihminen wahingolinen mies käwele wäärällä suin.

13. silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,

13. Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.

13. Iske silmä nyhkä jalgoillans cocottele sormillans.

14. kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa.

14. Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.

14. Ajattele aina paha ja wiha sydämesäns ja saatta rijta matcan.

15. Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole.

15. Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.

15. Sentähden tule picaisest hänen cadotuxens ja äkist muserta ricki nijn ettei hänellä yhtän apua ole.

16. Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:

16. Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:

16. CUusi on joita HERra wiha ja seidzemes on cauhistus hänen edesäns.

17. ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,

17. Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;

17. Ylpiät silmät petollinen kieli kädet jotca wuodattawat wiatoinda werta.

18. sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,

18. Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;

18. Sydän joca wahingolisia ajattele jalgat jotca owat nopsat pahuteen juoxeman.

19. väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.

19. Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.

19. Wäärä todistaja joca walheita tuotta ja saatta rijdan weljesten wälille.

20. Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.

20. Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.

20. POican pidä Isäs käskyt ja älä hyljä äitis Lakia.

21. Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille.

21. Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.

21. Sido ne alati yhteen sinun sydämes päälle ja ripusta ne caulaas.

22. Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot.

22. Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.

22. Coscas waellat nijn ne johdattawat sinua coscas lewät nijn he wartioidzewat sinua coscas herät nijn he puhuttelewat sinua.

23. Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,

23. Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,

23. Sillä käsky on nijncuin kynttilä ja Laki nijncuin walkeus ja curituxen rangaistus on elämän tie.

24. että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä.

24. Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.

24. Ettäs warjellaisin pahasta waimosta ja muucalaisen makiasta kielestä.

25. Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko.

25. Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.

25. Älä iloita sydändäs hänen cauneudestans ettes wietelläis hänen silmäins kijlosta.

26. Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.

26. Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.

26. Sillä porto saatta leiwäldä pois mutta awio waimo saatta caunin elämän.

27. Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta?

27. Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?

27. Taitaco jocu kätke tulen poweens ettei hänen waattens pala?

28. Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä?

28. Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?

28. Eli hijlden päällä käwellä ettei hän jalcojans polda?

29. Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa.

29. Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.

29. Nijn sen tapahtu joca lähimmäisens waimoa lähendele ei hän pääse rangaisemata joca häneen ryhty.

30. Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen?

30. Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:

30. Ei se ole warcalle nijn suuri häpiä jos hän warasta hengens pitexi cosca nälkä on.

31. Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.

31. Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;

31. Jos hän warcaista löytän anda hän sen seidzemen kertaisest jällens ja caiken hänen huonens saadun.

32. Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee.

32. Mutta joka vaimon kanssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.

32. Mutta joca huoruteen lange se on tyhmä ja saatta elämäns cadotuxeen.

33. Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.

33. Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.

33. Rangaistus ja häpiä tule hänen päällens ja hänen häwäistyxens ei pyhitä pois.

34. Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.

34. Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:

34. Miehen wiha ja kijwaus ei säästä händä coston päiwänä.

35. Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.

35. Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.

35. Ei hän lucua pidä sowittajast eikä ota waickas paljo annaisit.