24 luku

”Viisaitten sanat”; jatkoa: Pitempiä sananlaskuja elämän eri aloilta.

1. Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.

1. Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;

1. ÄLä seura pahoja ihmisiä ja älä himoidze olla heitä läsnä.

2. Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.

2. Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.

2. Sillä heidän sydämens pyytä wahingoitta ja heidän huulens neuwowat pahuteen.

3. Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.

3. Viisaudella rakennetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.

3. Wijsaudella raketan huone ja toimella se wahwistetan.

4. Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.

4. Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.

4. Taidolla huone täytetän caickinaisista callista ja jaloista tawaroista.

5. Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.

5. Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.

5. Wijsas mies on wäkewä ja toimellinen mies on woimallinen wäestä.

6. Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.

6. Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.

6. Sillä neuwolla sodatkin pidetän: ja josa monda neuwonandajat on sijnä on woitto.

7. Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.

7. Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.

7. Wijsaus on hulluille ylön corkia ei hän tohdi awata suutans portisa.

8. Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.

8. Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.

8. Joca idzellens wahingota teke hän cudzutan pää coiraxi.

9. Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.

9. Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.

9. Tyhmän ajatus on syndi ja pilckaja on cauhistus ihmisille.

10. Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.

10. Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.

10. Ei se ole wäkewä joca ei tuscasa wahwa ole.

11. Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.

11. Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.

11. Auta nijtä joita tappa tahdotan ja älä wedä sinuas pois nijden tykö jotca cuoletetan.

12. Jos sanot: Katso, emme tienneet siitä, niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.

12. Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?

12. Sanotcos: cadzo en me ymmärrä mitän: luuletcos ettei se joca sydämet tietä sitä ymmärrä? Ja se joca sielusta otta waarin tunne sitä? ja costa ihmiselle tecons jälken.

13. Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.

13. Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.

13. Syö poican hunajata: sillä se on hywä: ja mesileipä on makia curcusas.

14. Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.

14. Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.

14. Ja ope nijn wijsautta sielulles.

15. Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.

15. Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.

15. Coscas hänen löydät nijn sinun wijmein käy hywin: ja ei sinun toiwos ole turha.

16. Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.

16. Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.

16. Älä wartioidze wanhurscan huonetta nijncuin jumalatoin älä hucka hänen lepoans.

17. Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,

17. Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,

17. Sillä wanhurscas lange seidzemen kerta ja nouse jällens: mutta jumalattomat uppowat onnettomuteen.

18. ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.

18. Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.

18. Älä iloidze wihamiehes wahingosta ja älkön sinun sydämes riemuitco hänen onnettomudestans.

19. Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.

19. Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;

19. Ettei HERra näkis sitä ja se olis hänelle kelwotoin ja käändäis wihans pois hänen pääldäns.

20. Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.

20. Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.

20. Älä wihastu pahan päälle älä myös ole kijwas jumalattoman tähden.

21. Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.

21. Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.

21. Sillä ei häijyillä ole mitän toiwomist ja jumalattomain kynttilä pitä sammuman.

22. Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio — kuka tietää milloin — toisille niinkuin toisillekin.

22. Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnettomuus tulee?

22. Poican pelkä HERra ja Cuningasta ja älä secoita sinuas capinan nostaitten cansa.

23. Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.

23. Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.

23. Sillä heidän cadotuxens nouse äkist ja cuca tietä cosca cummangin onnettomus tule?

24. Joka sanoo syylliselle: Sinä olet syytön, sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.

24. Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.

24. Nämät owat myös wijsasten: Ei ole hywä cadzo muoto duomiosa.

25. Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.

25. Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.

25. Joca jumalattomalle sano: sinä olet wiatoin: händä kirowat ihmiset ja Canssa wiha händä.

26. Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.

26. Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.

26. Mutta jotca rangaisewat he owat otolliset: ja runsas siunaus tule heidän päällens.

27. Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.

27. Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.

27. Toimellinen wastaus on nijncuin suloinen suun andamus.

28. Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?

28. Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.

28. Toimita asias ulcona ja walmista peldos: rakenna sijtte huones.

29. Älä sano: Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan.

29. Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.

29. Älä todista lähimmäistäs wastan ilman syytä ja älä petä sinun suullas.

30. Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.

30. Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,

30. Älä sano: nijncuin muut tekewät minulle nijn minä teen jällens: ja costan jocaidzelle tecons.

31. Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.

31. Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.

31. Minä käwin laiscan pellon ohidze ja tyhmän wijnamäen siwuidze.

32. Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:

32. Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.

32. Ja cadzo ei sijnä muuta ollut cuin noculaisia ja oli ohdackeita täynäns ja aidat olit caatunet.

33. Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,

33. Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;

33. Cosca minä sen näin panin minä sen sydämeeni cadzelin ja opin sijtä.

34. niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.

34. Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.

34. Sinä tahdot wielä wähä maata ja unelias olla ja enä käsiäs yhten panna lepämän: mutta sinun köyhydes pitä sinulle tuleman nijncuin matcamies ja sinun waiwaisudes nijncuin warustettu mies.